Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Warwick]

Autokatoksen teko on aina järkevä ratkaisu. Ei maksa paljoa ja on jokapäiväisessä käytössä. Samalla vaivalla tekee suuremmankin.

Hinta riippuu paljon pohjan kantavuudesta ja onko tilaa tehdä ilman palorakenteita. Nyt taisi kuulostaa siltä, että tilaa ei ole.

 

[kajakkivajakki]

Perustusratkaisuhan autokatoksen hinnasta näyttelee yllättävän suurta osuutta. Palomääräysten täyttäminen ei taas katoksessa ole kuin ns kärpäsen paska. Jos vaikka autokatoksen sivu pitää paloeristää EI30 eli tuplakipsilevytys niin ~12 kpl kipsilevyä riittää <200€ ruuveineen.

Halvin tapa tehdä autokatos on ruuvipaaluperustus, peltiprofiiliseinät puurunkoon ja itsekantava peltikate. Kaunis se ei ole

 

[Warwick]

Perustusratkaisuhan autokatoksen hinnasta näyttelee yllättävän suurta osuutta. Palomääräysten täyttäminen ei taas katoksessa ole kuin ns kärpäsen paska. Jos vaikka autokatoksen sivu pitää paloeristää EI30 eli tuplakipsilevytys niin ~12 kpl kipsilevyä riittää <200€ ruuveineen.

Halvin tapa tehdä autokatos on ruuvipaaluperustus, peltiprofiiliseinät puurunkoon ja itsekantava peltikate. Kaunis se ei ole

On niitä vähän järeämpiäkin palomääräyksiä mitä autokatos voi aiheuttaa erilaisissa tilanteissa. Esim. liian lähellä naapurin rajaa -> EI60. Tai talossa on liian lähellä ikkuna tai ovi, jonka pitäisi täyttää palomääräykset katoksen rakentamisen jälkeen jne.

 

[maustevoi]

Perustusratkaisuhan autokatoksen hinnasta näyttelee yllättävän suurta osuutta. Palomääräysten täyttäminen ei taas katoksessa ole kuin ns kärpäsen paska. Jos vaikka autokatoksen sivu pitää paloeristää EI30 eli tuplakipsilevytys niin ~12 kpl kipsilevyä riittää <200€ ruuveineen.

Halvin tapa tehdä autokatos on ruuvipaaluperustus, peltiprofiiliseinät puurunkoon ja itsekantava peltikate. Kaunis se ei ole

Itseä kiinnostaisi tehdä/teettää autokatos vain yhdellä tolpalla.. Tietääkö joku, miten tollasen lumikuorman kesto tms. lasketaan..
Eli vetäis vaan toiseen laitaan varmaankin terästolpan ns. "katosta läpi" ja sieltä sitten jokin yhdistyspalanen kattoon (vaijeri kuvassa kait) että tuo lujuutta kattoon..

Tollen ku tekisi, niin mitenköhän pitkän katteen sais kohtuudella? Eihä toho ees tartteis kun yhdelle puolelle perustuksetkin, niin vielä helpommalla?

Eli kaivaa teräspystyputken maahan johonkin 200l betonitynnyriin , siitä sit varmaankin pakko terästä olla niin hitsaa putken ja laittaa kiinni jollain ? Ei hajuakaan miten toi tehdään, mut mahdollinen on..

 

[kajakkivajakki]

EIköhän joku lujuuslaskentainsinööri sulle tuollaisenkin katoksen tarvittavat rakenteet laske

Mutta sen verran nyt voi lonkalta heittää että 200l betonitynnyri on roimasti alakanttiin perustukseksi. Jos nyt vaikka kuvitellaan että tuon yhden tolpan varassa olisi 6x4 lippa niin pelkkä lujuuslaskennassa yleisesti käytetty ~275kg/m2 tuo jo 6600 kiloa lumikuormaa vs 500 kiloa betonia maassa. Melkoisen vääntömomentin tuo tuolle tolpalle jokatapauksessa

 

[Kizmo]

Siksipä noita ei juuri näe kun vaativat niin järeät rakenteet myös maan alle.

 

[jm82]

Autokatoksen teko on aina järkevä ratkaisu. Ei maksa paljoa ja on jokapäiväisessä käytössä. Samalla vaivalla tekee suuremmankin.

Tuossa vanha tonttikuva (1981). Ajo tontille siis etelän suunnasta, oikea alakulma. Katkoviivalla ilmeiaesti merkitty, että talo olisi voinut olla alempanakin, eli lähempänä tietä.

Kuvaan laitettu, että autokatos, vaikka autotalli se on. Tontti on 805 neliötä. Kyllä tuohon varmaan jonkinlaisen autokatoksen saisi. Ihan liian lähellä tietä se ei kai saa olla. Oikealla puolella on tonttia varmaan 1 metri vain.

 

[kajakkivajakki]

Tuossa etupihalle piirretyn kuusen paikallahan se luontaisin paikka olisi yhden auton katokselle, silloinkin talonpuoleinen sivuseinä on tuplakipsitettävä:


Katoksen mitat eivät ole ihan justiinsa mittakaavassa, mutta lähellä. Takapuolelle tilaa pitää kumminkin jättää reilusti että autolla on helppo sinne kurvata, joko etu tai takaperin.

 

[Reivn]

Tuossa vanha tonttikuva (1981). Ajo tontille siis etelän suunnasta, oikea alakulma. Katkoviivalla ilmeiaesti merkitty, että talo olisi voinut olla alempanakin, eli lähempänä tietä.

Kuvaan laitettu, että autokatos, vaikka autotalli se on. Tontti on 805 neliötä. Kyllä tuohon varmaan jonkinlaisen autokatoksen saisi. Ihan liian lähellä tietä se ei kai saa olla. Oikealla puolella on tonttia varmaan 1 metri vain.

Kannattaa katsoa mitä kunnan rakennusjärjestys sanoo, ja vilkuile onko naapureilla miten rakennettu tallit/katokset lähemmäs tietä. Todella monessa paikassa on mahdollista rakentaa autokatos tuon katkoviivaisen rakennusalan ulkopuolelle, esimerkiks 2m päähän katualueen rajasta. Sillä olettamalla, että vieressä ei ole risteystä, tms. aluetta jonka takia pitäs varmistaa näkyvyyttä tontin läpi. Uusissa kohteissa näkemäalueet on otettu jo kaavoissa huomioon jättämällä risteyksiin enemmän katualuetta sisämutkiin, mutta vanhoissa voivat tuolla perusteella rajottaa mihin on mahdollista yrittää.

Jos samasta korttelista, tai kadun toiselta puolen löytyy esimerkkitapauksia missä on katos lähempänä tietä, rakennusalan ulkopuolella, niin sitä suuremmalla todennäkösyydellä sullekin se lupa sieltä irtoaisi.

 

[Hair]

Joku 5h meni tänään lumitöissä..
Edellisen omistajan vänkyrällä kolalla vielä, ei sitäkää ole uutta ehtinyt vielä hommata.
Olin reissussa, niin ei päässy aikaisemmin lumitöihin. Eilen kun tuli yöllä himaan, niin sai kahlata polvia myöten kotiovelle..
Lumilinko seuraavaksi hankinnassa.

 

[_Tee]

Hinta riippuu paljon pohjan kantavuudesta ja onko tilaa tehdä ilman palorakenteita. Nyt taisi kuulostaa siltä, että tilaa ei ole.

Enemmän hintaan vaikuttaa kunnan rakennusjärjestys ja se, mitä rakennusvalvonta vaatii. Autokatos on niin kevyt rakenne että plinisavenkin päälle tekee aika kevyillä anturoilla. Mutta jos tarvii rakennusluvan ja rakennusvalvonta vaatii oikein viimeisen päälle rakennesuunnitelmat niin euroja alkaa menemään. Ulkopuolisella suunnittelijalla ei myöskään ole tarvetta kustannusten järjellisyyteen.

Tein 7x7m katoksen, toimenpideilmoituksella. Anturat k/k 2000 1,5m syvyyteen, pilariharkoilla maan pinnalle, alajuoksu 2x2x8", runko 2x4, paneelit ulkopintaan, NR-ristikot, aluskatteet ja ruoteet, peltikatto päälle. Alle 4000€ koko liiteri. Myönnän, että työn puolesta saan tavaraa ja palvelua hiukan normaalia halvemmalla kuin peruspentti, mutta säästö ehkä tonnin luokkaa. Palvelua tässä ei ollut kuin kaivinkoneen käynti x2, murskeen ajo ja ristikoiden nosto. Samoin suunnitelmat tein itse, kun laskelmia ei sen enempää pyydetty (toki ristikkosuunnitelmat tuli toimittajalta).

Joku toinen saa samaan menemään 20 000€ kun teettää kaiken suunnittelusta toteutukseen.

 

[jm82]

Tuossa etupihalle piirretyn kuusen paikallahan se luontaisin paikka olisi yhden auton katokselle, silloinkin talonpuoleinen sivuseinä on tuplakipsitettävä:


Katoksen mitat eivät ole ihan justiinsa mittakaavassa, mutta lähellä. Takapuolelle tilaa pitää kumminkin jättää reilusti että autolla on helppo sinne kurvata, joko etu tai takaperin.

Tuo vaikuttaa ihan hyvältä! Hieman hankalasti on tuossa kohdalla olohuoneen kolme ikkunaa. Sitä vähän mietin.

Itse mietin, että autokatos voisi olla autotallin edessä. Talli on sen verran kapea ja muuta tavaraa aika paljon siellä. Eli varastotilaksi ihan hyvä, mutta ei autolle.



Katosha voisi periaatteessa olla niinkin leveä, että peittäisi yhden makuuhuoneen ikkunaakin. Eli etuovi näkyykin tuossa hieman keskemmällä taloa.

Tie talolle on suht leveä, eli varmaan kaksi autoa mahtuu siitä vierekkäinkin jollain lailla menemään.

Mutta mikähän muuten mahtaa olla suojaetäisyys talon ja autokatoksen välissä? Jos siihen se tuplakipsilevyn vaan laittaa. Joku riittävän tilava yhden auton katos voisi aivan riittää.

Autokatoksen saisi varmaan kauemmaksikin talosta vielä mahtumaan.

Kannattaa katsoa mitä kunnan rakennusjärjestys sanoo, ja vilkuile onko naapureilla miten rakennettu tallit/katokset lähemmäs tietä. Todella monessa paikassa on mahdollista rakentaa autokatos tuon katkoviivaisen rakennusalan ulkopuolelle, esimerkiks 2m päähän katualueen rajasta. Sillä olettamalla, että vieressä ei ole risteystä, tms. aluetta jonka takia pitäs varmistaa näkyvyyttä tontin läpi. Uusissa kohteissa näkemäalueet on otettu jo kaavoissa huomioon jättämällä risteyksiin enemmän katualuetta sisämutkiin, mutta vanhoissa voivat tuolla perusteella rajottaa mihin on mahdollista yrittää.

Jos samasta korttelista, tai kadun toiselta puolen löytyy esimerkkitapauksia missä on katos lähempänä tietä, rakennusalan ulkopuolella, niin sitä suuremmalla todennäkösyydellä sullekin se lupa sieltä irtoaisi.

Naapureilla ei ole ollenkaan uudempia katoksia rakennettu. Eli 1980 luvun autotallia ja autokatosta on kyllä. Tai sitten auto on vain jossain pihassa. Tallit/katokset on vähän samaan tyyliin, kuin tuo piirtämäni kuva. Ja ne on talossa kiinni.

Talo ei ole kulmatontilla, eli molemmilla puolilla on talot. Tuossa siis talo 4.

 

[jm82]

Kuvasta katsottuna viereisillä naapureilla on selkeästi leveämpi pihatie. Mietin että tuota tietähän olisi varmasti mahdollista leventääkin?



Tuossa vielä ilmakuva ja melko ahtaalta näyttää. Ehkä tuon männyn takia vieläkin kapeampi.

 

[kajakkivajakki]

8 metriä on tuo etäisyys ympäröivistä rakennuksista, joka edellyttää osastointia nyrkkisääntönä.

Tuo rakennuslakihan muuttuu nyt vuoden vaihteessa rakennuslupien osalta ainakin, uuden lain aikana rakentamisen byrokratiaa tarkoitus vähentää. Aika tulee näyttämään miten tuo sitten toimii jatkossa kun saunamökkejä, autokatoksia yms alkaa tippumaan tonteille ympäri Suomenmaan.

 

[tietokonerikki]

Kuvasta katsottuna viereisillä naapureilla on selkeästi leveämpi pihatie. Mietin että tuota tietähän olisi varmasti mahdollista leventääkin?



Tuossa vielä ilmakuva ja melko ahtaalta näyttää. Ehkä tuon männyn takia vieläkin kapeampi.

Jos katsot asemakaavapiirustusta (löytynee ainakin kuntasi raknnusvalvonnasta tai usein kunnan nettisivuilta) siinä pitäisi olla kerrottu tekstinä mitä voi alueella rakentaa. Veikkaan, että toi sinisella piste-katkoviivalla merkitty alue on se mihin saa rakentaa, jos rakennusoikeutta on.
Määräyksiä toisiaa munkin muistikuvan mukaan nyt muutettiin, joten sen tuomat muutokset sitten lisäksi?

 

[TunnusK]

Omakotitalo asujat hoi!

Paljonko teillä on mennyt rahaa remontoimiseen viimeisen 5 vuoden aikana?

 

[_Tee]

8 metriä on tuo etäisyys ympäröivistä rakennuksista, joka edellyttää osastointia nyrkkisääntönä.

Eikös se 4 metriä ole. Sama tontin rajalle, jolloin naapurin seinään tulee se 8 metriä.

 

[_Tee]

Omakotitalo asujat hoi!

Paljonko teillä on mennyt rahaa remontoimiseen viimeisen 5 vuoden aikana?

140€. Pari pönttöä maalia kun seinän väri haluttiin muuttaa.

 

[Duunari]

joku 30k€ kun tehty 200m2 70-luvun tiiliverhoiltuun taloon iso remppa sisältäen uuden huoneen koolauksineen, uusi keittiö hylsystä ja seinien levytystä + maalausta ja talon sisäkaton maalaus. Tullut 2kpl uusia mitsun pumppuja ja vesivaraajaa , käyttövesiputket ja uudet ulko-ovet 3kpl sekä ikkunat.

 

[jm82]

Eikös se 4 metriä ole. Sama tontin rajalle, jolloin naapurin seinään tulee se 8 metriä.

Tuo kyllä varmasti pitää paikkansa. 4 metriä ei niin hirmu paljon onneksi ole.

Talon on saanut laittaa aivan tontin oikeaan reunaan. Siinä omaa tonttia on vain 50-100cm. Luultavasti autokatoksenkin saisi yhtä reunaan.

Täytyy etsiä se asemakaava, että mitä siinä sanotaan.

 

[BongisKhan]

Omakotitalo asujat hoi!

Paljonko teillä on mennyt rahaa remontoimiseen viimeisen 5 vuoden aikana?

Tähänhän tulee aika lailla niin monenlaisia eri vastauksia kuin on vastaajiakin. Riippuu varmaan myös mitä lasketaan remonteiksi.

Meillä on mennyt tässä 2½ vuoden aikana kuutisen tonnia ilmalämpömppuihin asennuksineen ja lumiesteet koko katon matkalta oli töineen tonnin luokkaa. Noistakin ILPit on kohta jo maksaneet itsensä takaisin säästyneen sähkön kautta.

Noin muuten on ollut lähinnä jotain pikkujuttuja joihin on mennyt parista kympistä pariin sataan. Vähän maalia ym., yksi uusi tuloilmaventtiili, kylppärin lattialämmitystermostaatti, huippuimurille uusi tyristorisäädin, sit jotain pienempää sälää.

Toisaalta jos kysyt muutaman vuoden päästä uusiksi kun ollaan mahdollisesti tehty kylppäri- ja keittiörempat, niin mennäänkin jo luultavasti ihan eri summissa. :-D

 

[Jayded]

Omakotitalo asujat hoi!

Paljonko teillä on mennyt rahaa remontoimiseen viimeisen 5 vuoden aikana?

Meillä puhutaan varmaan jostain 10 000 eurosta. Vessan ja yhden makkarin remppa, terassien kunnostus/laajennus/laatoitus, terassien kaiteet, pihan portit ja sokkelin kunnostus. Jotain muuta pientä tietysti myös. Nämä kaikki itse tehden myös.

Ja jos tuosta mennään vielä 5 vuotta taaksepäin niin saadaan 15 000 euroa lisää, kun on uusittu komeroita, yksi makkari, keittiö, vesikatto, ILP... Että riippuu paljon miltä aikaväliltä katsotaan ja minkä ikäinen talo on.

 

[jm82]

Omakotitalo asujat hoi!

Paljonko teillä on mennyt rahaa remontoimiseen viimeisen 5 vuoden aikana?

Edellisessä 1966 tehdyssä asuin itse reilu 5 vuotta. Öljylämmitys, niin tuli ostettua kaksi ilmalämpöpumppua. 2300€ + 1800€. Jääkaappipakastin vaihtui uuteen. Astianpesukoneen asensin ja keittiöön uusi hajulukko. Vessaan uusi peilikaappi.

Noin 4500€.

-----
Nyt täällä 1981 tehdyssä uusittiin käyttövesiputket 3500€. 300L käyttövesivaraaja 750€. Toinen ilp (Daikin Perfera 40N) 2440€. Kaikki lattiapinnat 1000€ (ei laatalla olevat). Lähes uudet kylmäkoneet 450€. Astianpesukone. Uusi 6.8kW pilarikiuas, jossa ohjausyksikkö 350€.

Noin 8600€. Tämän talon ostohinta oli 48k€. Yht noin 57k€.

 

[Harb]

Omakotitalo asujat hoi!

Paljonko teillä on mennyt rahaa remontoimiseen viimeisen 5 vuoden aikana?

276€. Lämmityksen kiertovesipumppu meni juuri vaihtoon. Ja vuosi sitten tiskari 1200€.

2013 rakennettu OKT. Alusta on varmaan mennyt n. 2500€ , joka pitää sisällään noiden lisäksi terassin öljyämistä ja maalämpöpumpun korjausta.

Puuosien maalaus on kyllä seuraavaksi suunnitteilla.

EDIT: Ilpin hankintaa en laskisi remontointiin mutta siihen meni 1500€

 

[Joukahaine]

Omakotitalo asujat hoi!

Paljonko teillä on mennyt rahaa remontoimiseen viimeisen 5 vuoden aikana?

Ollaan asuttu 3kk ja ihan hemmetisti. Ei tosin kaikki mitään pakollisia remppoja vaan itse haluttu.
-Tuloilmayksikön laakerien vaihto ~150e
-Seinän maalaus ~30e
-Ilp puhdistus ja huolto ~300e
-Ulkovalojen polttimoiden vaihdot ~30e
-Astrokellot ulko ja pihavalaisimiin ja sähkäri tekemään työ ~300e
-Auton latausaseman kiinnitys ~200e
-Uunin puhaltimen korjaus ~150e

Tässä vain ns rempat. Ne kaikki tarvikkeet kun sai ostaa omakotitaloon haravasta kottikärryyn on sitten oma lukunsa. Jospa seuraavat 9kk päästäis vähän kevyemmällä.

 

[jm82]

EDIT: Ilpin hankintaa en laskisi remontointiin mutta siihen meni 1500€

Toisaalta ilpiäkin voi joutua joskus korjaamaan.

Ilp on kyllä oikeasti vain apulämmitin, mutta aika monessa talossa se voi olla lähes ainut josta lämpöä tulee.

Jollain lailla ehkä sama asia, kuin sähkölattian korjaus, varaaja tai vaikka maalämpö?

 

[Harb]

Toisaalta ilpiäkin voi joutua joskus korjaamaan.

Ilp on kyllä oikeasti vain apulämmitin, mutta aika monessa talossa se voi olla lähes ainut josta lämpöä tulee.

Jollain lailla ehkä sama asia, kuin sähkölattian korjaus, varaaja tai vaikka maalämpö?

Joo, jos sitä korjattaisiin niin sitten se olisi ehdottomasti remonttilistalla.

Meidän tapauksessa se on vaan viilennyskäyttöön, kun tuo MLP hoitaa lämmityksen. Mutta tosiaan vähän luokittelukysymys.

 

[Zigh]

Paljonko teillä on mennyt rahaa remontoimiseen viimeisen 5 vuoden aikana?

Vastaan viimeisen 7 vuoden ajalta kun sen verran tässä 90-luvun talossa, missä ei meitä ennen oikein mitään isompaa oltu tehty, ollaan asuttu.

Tarkkaa summaa en tiedä, mutta 60-80ke väliin se asettunee.

 

[Warwick]

Tuo kyllä varmasti pitää paikkansa. 4 metriä ei niin hirmu paljon onneksi ole.

Talon on saanut laittaa aivan tontin oikeaan reunaan. Siinä omaa tonttia on vain 50-100cm. Luultavasti autokatoksenkin saisi yhtä reunaan.

Täytyy etsiä se asemakaava, että mitä siinä sanotaan.

Kyllä se on 8m. Jos naapuri on saanut joskus historiassa rakentaa syystä tai toisesta alle 4m etäisyydelle rajasta ilman osastointeja, jää myöhemmin rakentavalle velvoitteeksi hoitaa osastoinnit omalla puolellaan.

 

[kajakkivajakki]

Kyllä se on 8m. Jos naapuri on saanut joskus historiassa rakentaa syystä tai toisesta alle 4m etäisyydelle rajasta ilman osastointeja, jää myöhemmin rakentavalle velvoitteeksi hoitaa osastoinnit omalla puolellaan.

Noin juuri kävi kun rakennettiin naapuritaloyhtiön luvalla 16 auton katos metrin päähän rajasta. Vuosia myöhemmin sille toiselle puolelle rajaa (1m) taas olin tekemässä 8 auton katoksen niin silloin uudempi katos oli palo-osastoitava.

Veljen autokatos taas rakennettiin kaupungin tyhjän okt-tontin rajaan kiinni niin rakennusvalvonta lopputarkastuksessa laittoi papereihin lausunnon, että jos joskus naapuritontille tulee alle 8m rakennus niin jo olemassa oleva katos on palo-osastoitava.

Jälkimmäinen tapa on sikäli reilumpi että tuosta luvasta rakentaa lähemmäs rajaa ei ns rangaista luvan antajaa

Edit:


Kuvassa rajassa kiinnioleva autokatos, rakennuksen taakse kun menee kuselle niin on jo naapurin puolella pissa

 

[Niämine]

Omakotitalo asujat hoi!

Paljonko teillä on mennyt rahaa remontoimiseen viimeisen 5 vuoden aikana?

...jaaha, tää olikin useemmassa ryhmässä tää sama kysymys...

 

[Geven]

Sieltä Yleltä kuukauden hometalovinkki kansalle, ilman kommentointikenttää jutussa. Kipataan lumet talon ulkoseinään, joka sulaessaan kastelee seinät. Bonuksena heti lumen kolaamisella senään kiinni tukitaan ulkoverhoilun tuuletus Liki 40 asteen pakkasessa kärvistelevä Reijo Mannela paljastaa sähkönsäästökikkansa: lapioi seinille lunta

 

[Harb]

Sieltä Yleltä kuukauden hometalovinkki kansalle, ilman kommentointikenttää jutussa. Kipataan lumet talon ulkoseinään, joka sulaessaan kastelee seinät. Bonuksena heti lumen kolaamisella senään kiinni tukitaan ulkoverhoilun tuuletus Liki 40 asteen pakkasessa kärvistelevä Reijo Mannela paljastaa sähkönsäästökikkansa: lapioi seinille lunta

Riippuu paljon talosta että onko hyötyä ja onko haittaa.

Perinteisestihän tuon talon viereen lapioidun lumen suhteen on ollut se että se katoaa sublimoitumalla suoraan ilmaan ja ei kastele seiniä.

Mutta jos on kosteaa ja sateista niin en kyllä lisä kosteuskuormaa siihen seinän viereen hankkisi.

Ja jos on uudempi tuulettuva alapohja niin lisäerityksestä ei ole edes (juuri) mitään hyötyä.

 

[Jebaus]

Sieltä Yleltä kuukauden hometalovinkki kansalle, ilman kommentointikenttää jutussa. Kipataan lumet talon ulkoseinään, joka sulaessaan kastelee seinät. Bonuksena heti lumen kolaamisella senään kiinni tukitaan ulkoverhoilun tuuletus Liki 40 asteen pakkasessa kärvistelevä Reijo Mannela paljastaa sähkönsäästökikkansa: lapioi seinille lunta

Ansaitset kyllä vuoden mutkat suoriksi vailla ymmärrystä-palkinnon tästä kommentista. Pari korjausta:
-Kyseessä ei ollut ylen vinkki, vaan ylen haastatteleman henkilön toimintatapa
-Tapa on vanhempi kuin hometalo keksintönä, ja kaiken lisäksi vielä oikeasti toimiva
-Toki tapa ei sovellu kaikkiin taloihin ja säänaloihin, eikä kukaan sitä niin varmasti ajattelisikaan jos et sinä sitä esille olisi tuolla tavalla tuonut? Suosittelen siis että jokainen lukee artikkelin, mutta ei usko sanaakaan tuosta kommentistasi niin kaikki on hyvin.

Edit: Ei jaksa päteä, tietäjät tietää kyllä ja tietämättömät kysyy viisaammilta.

 

[Geven]

Ansaitset kyllä vuoden mutkat suoriksi vailla ymmärrystä-palkinnon tästä kommentista. Pari korjausta:
-Kyseessä ei ollut ylen vinkki, vaan ylen haastatteleman henkilön toimintatapa
-Tapa on vanhempi kuin hometalo keksintönä, ja kaiken lisäksi vielä oikeasti toimiva
-Toki tapa ei sovellu kaikkiin taloihin ja säänaloihin, eikä kukaan sitä niin varmasti ajattelisikaan jos et sinä sitä esille olisi tuolla tavalla tuonut? Suosittelen siis että jokainen lukee artikkelin, mutta ei usko sanaakaan tuosta kommentistasi niin kaikki on hyvin.

Edit: Ei jaksa päteä, tietäjät tietää kyllä ja tietämättömät kysyy viisaammilta.

Aika moni vaan apinoi noita juttuja mitään ajattelematta. Olisi hyvä mainita jutussa, ettei ole suositeltavaa kolata lunta talon viereen.

 

[Kvarkki]

Veikkaisin, että seinän hukkalämpö tekee raon seinän ja lumen väliin joka tapauksessa eli suoraa kontaktia ei ole. Toimii silti tietysti eristeenä.

 

[tietokonerikki]

Veikkaisin, että seinän hukkalämpö tekee raon seinän ja lumen väliin joka tapauksessa eli suoraa kontaktia ei ole. Toimii silti tietysti eristeenä.

Toi lunta seinän viereen on vanha tapa ja toimii, kunhan ymmärtää ottaa sen lumen pois ainakin puurakenteiden yhteydessä, kun lumet alkavat sulamaan.
Veikkaan, että siinä vaiheessa tuuli painaa sen paljon vettä sisältävän lumen seinää vasten, josta se sitten imeytyy rakenteisiin.
Muutenhan lumi on hyvä lämmöneriste. Lumilinnat ovat meille monille tuttuja ainakin lapsuudesta.

 

[Jebaus]

Aika moni vaan apinoi noita juttuja mitään ajattelematta. Olisi hyvä mainita jutussa, ettei ole suositeltavaa kolata lunta talon viereen.

Lopeta nyt se inttäminen, kuten @Kvarkki tuossa yllä asiallisesti sanoi, käytännössä tuosta ei mitään ongelmaa tule ja kuten artikkelin herra kertoi, joissain tilanteissa se todellakin on jopa suositeltavaa.

Tosiaan talon hukkalämpö tekee sinne hetkessä ilmaraon ja lumeen tuleva jääkuori pitää sen irti seinästä/estää jatkosulamisen. Oli se sokkeli/seinä sitten kiveä, betonia tai puuta, se käytännössä kastuu yhdessä kesäsateessa enemmän kun koko talven aikana tuosta lumenkasaamisesta yhteensä. Ilmankiertoa se toki häiritsee jos talossa tuulettuva lautaverhous, mutta pakkas/talvi-ilma on joka tapauksessa niin kuivaa, että ei se seinä mitään tuuletusta talvella tarvitse. Ei siellä mitään kosteutta ole, saatikka mitään homeita/bakteereita kasva koska kylmyys joten tuuletuksen hidastuminenkin tavallaan parantaa energiatehokkuutta.

 

[Geven]

Lopeta nyt se inttäminen, kuten @Kvarkki tuossa yllä asiallisesti sanoi, käytännössä tuosta ei mitään ongelmaa tule ja kuten artikkelin herra kertoi, joissain tilanteissa se todellakin on jopa suositeltavaa.

Tosiaan talon hukkalämpö tekee sinne hetkessä ilmaraon ja lumeen tuleva jääkuori pitää sen irti seinästä/estää jatkosulamisen. Oli se sokkeli/seinä sitten kiveä, betonia tai puuta, se käytännössä kastuu yhdessä kesäsateessa enemmän kun koko talven aikana tuosta lumenkasaamisesta yhteensä. Ilmankiertoa se toki häiritsee jos talossa tuulettuva lautaverhous, mutta pakkas/talvi-ilma on joka tapauksessa niin kuivaa, että ei se seinä mitään tuuletusta talvella tarvitse. Ei siellä mitään kosteutta ole, saatikka mitään homeita/bakteereita kasva koska kylmyys joten tuuletuksen hidastuminenkin tavallaan parantaa energiatehokkuutta.

Laita lähteitä missä suositellaan laittamaan lunta talon seinää vasten. Tuossa YLE oli tehnyt artikkelin sähkön säästökikasta.

https://rakennusmaailma.fi/nama-nelja-virhetta-toistuvat-lumen-kolaamisessa/

Älä kasaa lunta seinää vasten

Lunta ei kannata kasata asuintalojen seinänvierustoille, varoittaa Helsingin kaupungin rakennusviraston projektinjohtaja Ville Alatyppö. Hänen mukaansa on odotettavissa ongelmia, jos lumi pääsee sulamaan sokkelia tai seiniä vasten.

www.mtvuutiset.fi

Kolaatko lumet oikein? Väärin tehty työ voi aiheuttaa monta harmia

Älä kolaa lunta seinänvierustalle ja pidä huoli, ettei lumi peitä tuulettuvan alapohjan tuuletusaukkoja.

www.is.fi

 

[taffeli]

Laita lähteitä missä suositellaan laittamaan lunta talon seinää vasten. Tuossa YLE oli tehnyt artikkelin sähkön säästökikasta.

https://rakennusmaailma.fi/nama-nelja-virhetta-toistuvat-lumen-kolaamisessa/

Älä kasaa lunta seinää vasten

Lunta ei kannata kasata asuintalojen seinänvierustoille, varoittaa Helsingin kaupungin rakennusviraston projektinjohtaja Ville Alatyppö. Hänen mukaansa on odotettavissa ongelmia, jos lumi pääsee sulamaan sokkelia tai seiniä vasten.

www.mtvuutiset.fi

Kolaatko lumet oikein? Väärin tehty työ voi aiheuttaa monta harmia

Älä kolaa lunta seinänvierustalle ja pidä huoli, ettei lumi peitä tuulettuvan alapohjan tuuletusaukkoja.

www.is.fi

Lapissa se tilanne on eri, talvella ei koskaan käydä plussalla niin se lumi ei tosiaan sula sitä seinää vasten kuten Helsingissä. Keväällä sitten aurinko sen sublimoi pois ilman kosteusongelmia.

 

[Geven]

Lapissa se tilanne on eri, talvella ei koskaan käydä plussalla niin se lumi ei tosiaan sula sitä seinää vasten kuten Helsingissä. Keväällä sitten aurinko sen sublimoi pois ilman kosteusongelmia.

Niin ja mitään huomautuksia/ohjeita ei tuohon uutiseen ole laitettu. Jotku alkavat kolata tuon jutun innoittamana hirveät kasat lunta talon viereen ja antavat niiden sulaa keväällä siihen. Nyt täällä etelässä menee ennusteen mukaan plussalle, niin alkaisi lumet sulamaan siinä seinän vieressä.

 

[Raaka]

Lunta seinän viereen vaan. Hyvin toimii lisäeristeenä.

Maalla porukoilla tehty viimeiset 30v ja hyvin on auttanut pitämään vanhan talon vesiputket sulana ja pakkasen ulkona.

Se lumesta keväällä tuleva vesi on niin marginaalista, että se sokkeli kastuu jo kevät sateissa enemmän.

 

[Geven]

Lunta seinän viereen vaan. Hyvin toimii lisäeristeenä.

Maalla porukoilla tehty viimeiset 30v ja hyvin on auttanut pitämään vanhan talon vesiputket sulana ja pakkasen ulkona.

Se lumesta keväällä tuleva vesi on niin marginaalista, että se sokkeli kastuu jo kevät sateissa enemmän.

No mite tuollaiset 2000 luvulla rakennetut talot? Sinne vaan kun isoisä suosittelee?

 

[Ogeli]

Laita lähteitä missä suositellaan laittamaan lunta talon seinää vasten. Tuossa YLE oli tehnyt artikkelin sähkön säästökikasta.

https://rakennusmaailma.fi/nama-nelja-virhetta-toistuvat-lumen-kolaamisessa/

Älä kasaa lunta seinää vasten

Lunta ei kannata kasata asuintalojen seinänvierustoille, varoittaa Helsingin kaupungin rakennusviraston projektinjohtaja Ville Alatyppö. Hänen mukaansa on odotettavissa ongelmia, jos lumi pääsee sulamaan sokkelia tai seiniä vasten.

www.mtvuutiset.fi

Kolaatko lumet oikein? Väärin tehty työ voi aiheuttaa monta harmia

Älä kolaa lunta seinänvierustalle ja pidä huoli, ettei lumi peitä tuulettuvan alapohjan tuuletusaukkoja.

www.is.fi

Rakenteita on paljon erilaisia joskus lumieriste auttaa joskus ei, kosteus ei yleensä ole ongelma.

Lähteenä vaikka mummoni 60 luvulla, hän kainuussa koitti parantaa kainuussa puulämmitteisen talon energiatehokkuutta lumivallilla, itse Helsingissä toimin toisin yritän odottaa että seinät jäätyvät ja sen jälkeen pyrin pitämään jäätyneenä vesieristeenä.

Noi sun linkit melko pinnallisia uskomus asioita.

Mä kyllä ihmettelen nykyistä vimmaa kaivaa sokkelit auki ja vesieritää ilman että ongelmia on ollut.
Tai että kasvit kastelevat rakenteita.
Onkohan kyseessä joku jonkin RT kortin pimahtanut tulkinta?

 

[Geven]

Rakenteita on paljon erilaisia joskus lumieriste auttaa joskus ei, kosteus ei yleensä ole ongelma.

Lähteenä vaikka mummoni 60 luvulla, hän kainuussa koitti parantaa kainuussa puulämmitteisen talon energiatehokkuutta lumivallilla, itse Helsingissä toimin toisin yritän odottaa että seinät jäätyvät ja sen jälkeen pyrin pitämään jäätyneenä vesieristeenä.

Noi sun linkit melko pinnallisia uskomus asioita.

Mä kyllä ihmettelen nykyistä vimmaa kaivaa sokkelit auki ja vesieritää ilman että ongelmia on ollut.
Tai että kasvit kastelevat rakenteita.
Onkohan kyseessä joku jonkin RT kortin pimahtanut tulkinta?

Jaa oot siis joku perinnerakentaja. Jätän tämän tähän

 

[Raaka]

No mite tuollaiset 2000 luvulla rakennetut talot? Sinne vaan kun isoisä suosittelee?

Jos kaipaa eristystä lisää ja meinaa talon kulmalta vilu puhaltaa, niin mikä jottei. Vielä paremminhan ne uudemman talon järjestelmät osaa käsitellä ne pelottavat sulamisvedet kuin isoisän torppa.

 

[Jebaus]

Laita lähteitä missä suositellaan laittamaan lunta talon seinää vasten. Tuossa YLE oli tehnyt artikkelin sähkön säästökikasta.

https://rakennusmaailma.fi/nama-nelja-virhetta-toistuvat-lumen-kolaamisessa/

Älä kasaa lunta seinää vasten

Lunta ei kannata kasata asuintalojen seinänvierustoille, varoittaa Helsingin kaupungin rakennusviraston projektinjohtaja Ville Alatyppö. Hänen mukaansa on odotettavissa ongelmia, jos lumi pääsee sulamaan sokkelia tai seiniä vasten.

www.mtvuutiset.fi

Kolaatko lumet oikein? Väärin tehty työ voi aiheuttaa monta harmia

Älä kolaa lunta seinänvierustalle ja pidä huoli, ettei lumi peitä tuulettuvan alapohjan tuuletusaukkoja.

www.is.fi

Sätit ensin ylen artikkelin omalla mutuilullasi, ja sen jälkeen käytät perusteluina mtv3 ja iltasanomia? En tiedä miten päin tässä olisi...
Jos nyt vaivaudut nuo ovat perustelusi kuitenkin lukemaan, maikkarin jutussa ongelmana pidetään vesieristyksessä olevaa reikää(?) tai jäätynyttä salaojaa(!?!), ja iltasanomien uutisessa alapohjan tuuletuksen peittymistä. Kummassakaan ei edes vihjata, että lumen sulaminen olisi ongelma. On kyllä totta, että hesessä nämä on ihan valideja huolenaiheita, ennemmin kuitenkin laittaisin nuo virheet kuntoon kuin jättäisin niistä johtuen lumet kasaamatta. Joudutaanhan hesessä kertomaan ihmisille joka syksy mm. rännien ja kaivojen puhdistuksesta, nurmikon leikkuusta ja rikkaruohojen kitkemisestäkin.

Jos nyt palataan tuohon lumien keruuseen seinustalle, niin ainoat todelliset ongelmat johtuvat joko talon itsensä huonosta kunnosta, rakennusvirheistä tai aikakautensa rakennustavasta (70-80-luku piilosokkeli/puutteellinen perusmuurin vesieristys). Jokainen vanha betoni/kivijalalla oleva talo tuon kestää varmasti, samoin kuin jokainen "nykymääräyksin" eli vuoden 1995 jälkeen rakennettu ja asiallisesti huollettu talo.

 

[taffeli]

Uutena omakotitaloasukkina ihmettelen sähkönkulutusta, päivän mittaan menee 1kw pohjakulutuksena ja sitten 22-02 pomppaa 5kw joka yö. Voiko LVV tosiaan noin paljon imeä sähköä? 60 astetta ja yöllä lämpenee, tilavuus kait 300l.

Tässä nyt asiaa olen ihmetellyt, niin tosiaan LVV näyttäisi vievän öisin sähköä sen 15kWh. 300L on tilavuus ja joku jäspin malli, niin säästäisikös tässä nyt merkittävästi sähkössä jos vaihtaisi uudempaan malliin?

Uudemmat lienee paremmin eristettyjä ja 200L riittäsi varmaan myös.

 

[Jayded]

Tässä nyt asiaa olen ihmetellyt, niin tosiaan LVV näyttäisi vievän öisin sähköä sen 15kWh. 300L on tilavuus ja joku jäspin malli, niin säästäisikös tässä nyt merkittävästi sähkössä jos vaihtaisi uudempaan malliin?

Uudemmat lienee paremmin eristettyjä ja 200L riittäsi varmaan myös.

Ei säästä. Vähän riippuu missä se varaaja tietysti on. 15kWh on tosin paljon, joten luulisin, että veden käyttö on aika runsasta tai vesi todella kuumaa varaajassa. Se kaikki hukkalämpö menee huoneiden lämmitykseen jos ei ole erillisessä teknisessä tilassa, joten vastaavasti lämmityskulut nousee. Toki muut lämmitysmuodot, kuin suorasähkö hiukan edullisempia, mutta ei sillä varaajan hintaa säästä kovinkaan nopeasti.

 

[taffeli]

Ei säästä. Vähän riippuu missä se varaaja tietysti on. 15kWh on tosin paljon, joten luulisin, että veden käyttö on aika runsasta tai vesi todella kuumaa varaajassa. Se kaikki hukkalämpö menee huoneiden lämmitykseen jos ei ole erillisessä teknisessä tilassa, joten vastaavasti lämmityskulut nousee. Toki muut lämmitysmuodot, kuin suorasähkö hiukan edullisempia, mutta ei sillä varaajan hintaa säästä kovinkaan nopeasti.

Varaaja on tosiaan teknisessä tilassa erillään, eli kämppää ei juuri lämmitä. Veden käyttö on kyllä varsin minimaalista meillä, 2 aikuista vain ja lyhyet suihkut. Mittaria tuohon ei saanutkaan väliin kun suoraan sähkötaulusta tulee virta sille, mutta pakkokäytin sitä alkuillasta parina päivänä ja yön piikkikulutus poistui.