Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Tonnin Seteli]

Lämminvesivaraaja tuskin on sijoitettu koskaan minnekkään asuinhuoneiston nurkkaan joten sen tuottamaa hukkalämpöä tuskin voi laskea asuinhuoneiden lämmitykseen. Tämä näin maalaisjärjellä pähkäiltynä, viisaammat korjatkoot jos on virheellinen olettamus.

Useinkin on ja useinkin voi laskea. Niitä on vessoissa, kylpyhuoneissa, kodinhoitohuoneissa, saunan lauteiden alla ja vaikka sisäportaikoissa. Myös täyskorkeita teknisiä tiloja on tehty ties mihin vaatekomeroihin keskellä taloa ja valeseinien taakse huoneiston keskeiselle paikalle. Ja vaikka se laite olisi alkuperäisessä erillisessä teknisessä tilassa, niin sekin voi olla oleellisin osin kokonaan huoneiston normaalin eristyksen sisäpuolella. Sehän taas on epämääräinen turaviritys jos LVV on jossain kylmällä sivuvintillä.

Minulla on kolmessa paikassa ollut LVV kylpyhuoneessa. Tämä kattaa kaikki osittainkin vastussähköllä lämmitetyt kodit joissa olen asunut.

 

[Riihis]

Kylpyhuoneessa, hukkalämpö ei hukkalämpöä, kun sähköinen lattialämmitys samassa tilassa. Ja kolme lattiakaivoo, sekä laatoitus. Jos korkkaa, niin viemäriin menee.

 

[taffeli]

Kuulostaa kyllä siltä, että sinun tai rouvan suihku ei nyt niin minimaalinen tai nopea ole.

Oletko mitannut suihkun virtausta?
10 litran ämpäri ja suihku päälle siihen ”normaaliin” käyttöön, monta litraa lorisi minuutissa?

Edit: ja jos joku lämpömittari löytyy, niin kuinka kuumaa vettä sieltän
päästellään?

Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

Lapsuudenkodissa on 90-lukulainen Allaway ja pidän siitä sen mitä olen silloin tällöin autellut imuroinnin kanssa. Pitkän letkun kanssa pääsee joka paikkaan ja imuroidessa mahtuu jokaisen huonekalun alta ottamaan kun on pelkkä pituussäädettävä varsi letkun jatkeena, tämän lisäksi imurin paha...

bbs.io-tech.fi

Veden lämpöä en ole mitannut, mutta kovin kuumaa se ei ole kyllä koska toista paleltaa suihkussa. Suihkut kyllä ovat lyhyitä. Virtaus myös on varsin maltillista suihkusta, jotain vedensäästösuihkuja noi taitavat olla kun ei tunnu virtaus riittävän pesemiseenkään.

Talo on tosiaan vuodelta 2010 ja ILP vie sen 14kWh/vrk lämmitykseen (pl. märkätilat), niin tuo LVV kulutus tosiaan vaikuttaisi tuplaavan sähkönkulutuksen. Ja LVV ei vuoda kun lattia on aina kuiva teknisessä tilassa, eikä se kyllä vaikuttaisi tilaa kovin lämmittävänkään.

 

[Tonnin Seteli]

Kylpyhuoneessa, hukkalämpö ei hukkalämpöä, kun sähköinen lattialämmitys samassa tilassa.

Tuohan onkin oleellinen lisämuuttuja. Mainittakoon tosin, että lisäksi aika usein kun käyttövesi tehdään vastusvaraajalla on talo tai huoneisto muutenkin sähkölämmitteinen. Esimerkiksi kaukolämpökerrostaloissa ja polttoprosessia käyttävissä keskuslämmitteisissä omakotitaloissa on ollut tapana tehdä käyttövesi muulla kuin erillisellä pikku varaajalla, vaikka sellainenkin voi etenkin jälkimmäisessä toki olla "tilapäiskorjauksena", varalaitteena tai boosterina.

 

[sikiham]

Useinkin on ja useinkin voi laskea. Niitä on vessoissa, kylpyhuoneissa, kodinhoitohuoneissa, saunan lauteiden alla ja vaikka sisäportaikoissa. Myös täyskorkeita teknisiä tiloja on tehty ties mihin vaatekomeroihin keskellä taloa ja valeseinien taakse huoneiston keskeiselle paikalle. Ja vaikka se laite olisi alkuperäisessä erillisessä teknisessä tilassa, niin sekin voi olla oleellisin osin kokonaan huoneiston normaalin eristyksen sisäpuolella. Sehän taas on epämääräinen turaviritys jos LVV on jossain kylmällä sivuvintillä.

Minulla on kolmessa paikassa ollut LVV kylpyhuoneessa. Tämä kattaa kaikki osittainkin vastussähköllä lämmitetyt kodit joissa olen asunut.

Korjaan kommenttiani sen verran, että asuinhuoneistolla tarkoitin asuintilaa joka vie suurimman osan asunnon pinta-alasta ja täten tarvittavasta lämmitysenergiasta eli keittiö+olohuone+makuuhuoneet. Sieltä kylpyhuoneesta/saunasta/kodinhoitohuoneesta LVV tuskin paljoa lämmittää em. huoneita.

 

[jpp]

Korjaan kommenttiani sen verran, että asuinhuoneistolla tarkoitin asuintilaa joka vie suurimman osan asunnon pinta-alasta ja täten tarvittavasta lämmitysenergiasta eli keittiö+olohuone+makuuhuoneet. Sieltä kylpyhuoneesta/saunasta/kodinhoitohuoneesta LVV tuskin paljoa lämmittää em. huoneita.

Myös kph/sauna/khh on lämpöistä tilaa, joten ihan samalla tuo LVV hukkalämpö menee hyötykäyttöön.

 

[Riihis]

Ilmanvaihdon LTOollahan sekin hukkalämpö voidaan jakaa muihin huoneisiin.... Ei ehkä oikeasti eroa huomaa, mutta ajatus ainakin lämmittää.

 

[Tonnin Seteli]

Korjaan kommenttiani sen verran, että asuinhuoneistolla tarkoitin asuintilaa joka vie suurimman osan asunnon pinta-alasta ja täten tarvittavasta lämmitysenergiasta eli keittiö+olohuone+makuuhuoneet. Sieltä kylpyhuoneesta/saunasta/kodinhoitohuoneesta LVV tuskin paljoa lämmittää em. huoneita.

Sillä on kovin pieni merkitys, onko pieni hukkalämmönlähde kylppärissä vai olohuoneessa. Käytännössä se menee yhtäläisesti hyödyksi.

 

[juhaa]

Veden lämpöä en ole mitannut, mutta kovin kuumaa se ei ole kyllä koska toista paleltaa suihkussa. Suihkut kyllä ovat lyhyitä. Virtaus myös on varsin maltillista suihkusta, jotain vedensäästösuihkuja noi taitavat olla kun ei tunnu virtaus riittävän pesemiseenkään.

Talo on tosiaan vuodelta 2010 ja ILP vie sen 14kWh/vrk lämmitykseen (pl. märkätilat), niin tuo LVV kulutus tosiaan vaikuttaisi tuplaavan sähkönkulutuksen. Ja LVV ei vuoda kun lattia on aina kuiva teknisessä tilassa, eikä se kyllä vaikuttaisi tilaa kovin lämmittävänkään.

Kannattaa mittailla hieman, että kuinka paljon menee vaikka minuutissa ja kuinka lämmmintä se on.

Onko LVV säädetty mihin lämpöön, jos vaikka olisi 80C, niin silti tuolla 15kWh:lla saisi melkein 200 litraa 80C vettä. Varaaja kun on noinkin uusi, niin ei ole mitään järkeä sitä päivittää, ei olisi vaikka se olisi huomattavasti vanhempikin.

Se on siis varmaa, että tuo kulutus on nimenomaan pelkän LVV:n aikaan saamaa?

Jos olette jossain välissä vaikka vuorokauden poissa kotoa, niin mitä käy kulutukselle?

 

[sikiham]

Myös kph/sauna/khh on lämpöistä tilaa, joten ihan samalla tuo LVV hukkalämpö menee hyötykäyttöön.

Pitänee olla aika surkealla eristyksellä toteutettu LVV että siitä hukkalämmöstä on _käytännössä_ hyötyä.

 

[Tonnin Seteli]

Pitänee olla aika surkealla eristyksellä toteutettu LVV että siitä hukkalämmöstä on _käytännössä_ hyötyä.

Sillähän ei nyt ole merkitystä onko pytyssä huono vai hyvä eristys. Ns. hukkalämpö tulee lämmityskaudella lämpimän huoneiston sisäpuolella hyödyksi 100%, kylmällä sivuvintillä enimmäkseen harakoille. Ihan sama vuotaako keskimäärin 1 watin vai 200 watin teholla.

 

[taffeli]

Kannattaa mittailla hieman, että kuinka paljon menee vaikka minuutissa ja kuinka lämmmintä se on.

Onko LVV säädetty mihin lämpöön, jos vaikka olisi 80C, niin silti tuolla 15kWh:lla saisi melkein 200 litraa 80C vettä. Varaaja kun on noinkin uusi, niin ei ole mitään järkeä sitä päivittää, ei olisi vaikka se olisi huomattavasti vanhempikin.

Se on siis varmaa, että tuo kulutus on nimenomaan pelkän LVV:n aikaan saamaa?

Jos olette jossain välissä vaikka vuorokauden poissa kotoa, niin mitä käy kulutukselle?

65C on termari asetettu, tosiaan varmuutta ei ole asiaan kun ei saa mittaria väliin, mutta parina iltana pakkolämmitin LVV:n ennen yötä, niin silloin ei tuota kulutuspiikkiä tullut lainkaan, vaan jossain 1kW tasolla pyöri kulutus.

 

[juhaa]

65C on termari asetettu, tosiaan varmuutta ei ole asiaan kun ei saa mittaria väliin, mutta parina iltana pakkolämmitin LVV:n ennen yötä, niin silloin ei tuota kulutuspiikkiä tullut lainkaan, vaan jossain 1kW tasolla pyöri kulutus.

Sitten tuo tuntuu vain siltä, että siellä suihkussa oikeasti nautiskellaan

 

[taffeli]

Sitten tuo tuntuu vain siltä, että siellä suihkussa oikeasti nautiskellaan

No ei kyllä, itsekään en oikein ymmärrä mistä tässä on kyse, jotenkin fysiikan lakeja rikotaan täällä.

Ellei sitten kissa tee jotain kummallisuuksia.

 

[Tonnin Seteli]

Ellei sitten kissa tee jotain kummallisuuksia.

Käyttäisi kilowattien tehoisia sähkölaitteita omin päin? Jos on vakava epäily moisesta frankenkissasta, kyseessä onkin jo paloturvallisuusriski. Tarvitset seurantalaitteita.

 

[Catrik]

65C on termari asetettu, tosiaan varmuutta ei ole asiaan kun ei saa mittaria väliin, mutta parina iltana pakkolämmitin LVV:n ennen yötä, niin silloin ei tuota kulutuspiikkiä tullut lainkaan, vaan jossain 1kW tasolla pyöri kulutus.

Niin miten tämä kulutus nyt oli mitattu, ei siis oikeasti mittaamalla vaan jotenkin muuten arvioimalla? Mulla on 30 päivän keskiarvo 2,02 kWh / pv yhdelle aikuiselle. 80 L varaaja.

 

[juhaa]

Muuttujia vain on kovasti riippuen suihkussa kävijästä tai no lämpö ja aika

 

[Jebaus]

Varaaja on tosiaan teknisessä tilassa erillään, eli kämppää ei juuri lämmitä. Veden käyttö on kyllä varsin minimaalista meillä, 2 aikuista vain ja lyhyet suihkut. Mittaria tuohon ei saanutkaan väliin kun suoraan sähkötaulusta tulee virta sille, mutta pakkokäytin sitä alkuillasta parina päivänä ja yön piikkikulutus poistui.

Nopeasti päästä heitettynä, veden lämmitys vie noin 1,2kwh per aste (c) per 1000 litraa. Eli jos vesijohtovesi on 4 asteista ja sitä on 200 litraa, saadaan se 15kw teholla lämmitettyä noin 66 asteeseen ilman häviöitä.

Jos suihkuvesi on 42c, tuosta saadaan 4c kylmään veteen sekoitettuna n. 300 litraa suihkulämmintä vettä, joka 12l/s suositusvirtaamalla tarkoittaa n. 25 minuutin suihkua. Jos virtaamia ei ole säädetty, vettä valutetaan aluksi että "lämmintä tulee", lasketaan häviöt yms niin ollaan äkkiä 2 x 8min suihkuissa. Vastaako todellisuutta?

Ja vielä ILPin kulutukseen verraten, 15kw sähköä nykyaikaisella lämpöpumpulla tuottaa 0-5c lämpötilassa 45-60kw lämmitysenergiaa. Suhde siis veden lämmityksen suhteen tuntuu oikealta.

 

[1518964]

Lämminvesivaraaja tuskin on sijoitettu koskaan minnekkään asuinhuoneiston nurkkaan joten sen tuottamaa hukkalämpöä tuskin voi laskea asuinhuoneiden lämmitykseen. Tämä näin maalaisjärjellä pähkäiltynä, viisaammat korjatkoot jos on virheellinen olettamus.

Minulla oli tälläinen "tuskin koskaan" kohde, jollaista peräänkuulutit. Tai siis koko rivitalo vm85 oli samaa sarjaa. LVV:t olivat eteisessä/aulassa (ei tuulikaapissa), oven takana, naulakon vieressä.

Kaivo löytyi ja muovimattoa kaapin sokkelin sisäpuolella.

 

[jetblack]

Lämminvesivaraaja tuskin on sijoitettu koskaan minnekkään asuinhuoneiston nurkkaan joten sen tuottamaa hukkalämpöä tuskin voi laskea asuinhuoneiden lämmitykseen. Tämä näin maalaisjärjellä pähkäiltynä, viisaammat korjatkoot jos on virheellinen olettamus.

Rivareissa joissa on oma varaaja se on lähestulkoon aina eteisessä tai Kodinhoitohuoneessa. voi olla myös vessassa tai lauteiden saunassa tai olkkarissa tai keittiössä. Myös omakotitaloissa on usein sisätiloissa. Joten sen tuottaman hukkalämmön voi laskea asunnon lämmitykseen jos on sisätiloissa.

Monesti liittyy siihen rivareissa että on sähkömmitys niin ei tarvitse vetää kuin kylmä vesi joka asuntoon. mihin sitä lämppäriä tarvitaan? turhaa rakentamista ja asioiden monimutkaistamista.

 

[calm]

65C on termari asetettu, tosiaan varmuutta ei ole asiaan kun ei saa mittaria väliin, mutta parina iltana pakkolämmitin LVV:n ennen yötä, niin silloin ei tuota kulutuspiikkiä tullut lainkaan, vaan jossain 1kW tasolla pyöri kulutus.

Vuotaako varoventtiili antaumuksella lämmityksen aikana? Kaksi aikuista + yksi vaippaikäinen ja vuoden 2001 LVV lämmittää vettä aika tarkkaan kolme tuntia yössä = 9 kWh.

 

[Geven]

65C on termari asetettu, tosiaan varmuutta ei ole asiaan kun ei saa mittaria väliin, mutta parina iltana pakkolämmitin LVV:n ennen yötä, niin silloin ei tuota kulutuspiikkiä tullut lainkaan, vaan jossain 1kW tasolla pyöri kulutus.

Laita kuvat sähkökeskuksen ensimmäisitä sivuista. Niillä on yleensä esitetty ohjattavat lämmitykset. Voi olla, että sielä on jotain saattolämmityskaapeleita ohjauksen perässä.

 

[jetblack]

Vuotaako varoventtiili antaumuksella lämmityksen aikana? Kaksi aikuista + yksi vaippaikäinen ja vuoden 2001 LVV lämmittää vettä aika tarkkaan kolme tuntia yössä = 9 kWh.

lämmityksen aikana sen pitäisikin vuotaa, ei muuten. 9kWh nopeasti laskettuna olisi 160 litraa 10 asteista vettä lämmitettynä 60 asteeseen. vielä kun tietää varaajan koon ja vesien lämpötilan voisi laskea veden lämpölaajenemisen eli paljon vedestä vuotaa ulos varosta jos ei ole käyttöä. sitten tosin pitäisi tietää myös astian laajeneminen paineen noustessa.

 

[Jebaus]

Varoventtiilin vuotaminen liittyy puhtaasti veden käyttötapaan ja järjestelmään. Mitä enemmän vettä on käytetty eli mitä kylmempi varaaja on lämmityksen alkaessa, sitä suurempi lämpölaajeneminen ja samoin mitä pienempi järjestelmä/ei paisuntatilaa = kaikki se tulee ulos varoventtiilistä (joka on siis ylipaineventtiili jos tarkkoja ollaan).

Vesi laajenee noin 0,018% per aste. Eli jos 1000l lämpö nostetaan 4 -> 60c, laajenee se 46x0,00018x1000=8,63 litraa, 300l varaaja siis noin kaksi litraa. Joku insinööri voi laskea tarkemmin tai mitä se tarkoittaa paineennousuna.

 

[soup]

No ei kyllä, itsekään en oikein ymmärrä mistä tässä on kyse, jotenkin fysiikan lakeja rikotaan täällä.

Ellei sitten kissa tee jotain kummallisuuksia.

Onko teillä kenties lämpimän käyttöveden kierto? Se kun voi, toteutustavasta riippuen, käyttää tuon 15 kWh päivässä ihan vaikka koskematta vesihanaan.

 

[Tonnin Seteli]

Minulla oli tälläinen "tuskin koskaan" kohde, jollaista peräänkuulutit. Tai siis koko rivitalo vm85 oli samaa sarjaa. LVV:t olivat eteisessä/aulassa (ei tuulikaapissa), oven takana, naulakon vieressä.

Kaivo löytyi ja muovimattoa kaapin sokkelin sisäpuolella.

Asuin samantapaisessa rivitalossa, jossa varaajat olivat erillisissä vessoissa. Vesijohto tuli huoneistoihin ihan huussien vierestä. Tämä oli aikanaan ollut täysin loogista sähkölämmitteisessä puurivitalossa. Halvalla rakennettu, ei tarvita kuin kylmävesijohto jossa siinäkin vesimittari oli asennettu vasta jälkeenpäin. Ratkaisu oli siisti ja pohjapiirrokseen sopiva.

Varaaja tosiaan oli keskellä kämppää eikä missään tuulikaapissa kuten edellä esitettiin huoli siitä, tuleeko lämpövuoto hyödyksi. Tottahan se normaalien huoneiden ulkoseinilläkin tulisi, siinähän nuo patteritkin yleensä ovat.

Onko teillä kenties lämpimän käyttöveden kierto? Se kun voi, toteutustavasta riippuen, käyttää tuon 15 kWh päivässä ihan vaikka koskematta vesihanaan.

Tätä en tullut edes ajatelleeksi. Sehän voi kuluttaa aika paljonkin ihan by design jos käyttövesikiertoon on kytketty kph lämmitin. Nehän eivät kaikki vanhat edes ole mitään kovin minimalistisia rättipattereita.

 

[B12]

Meillä 300L varaaja 3kW vastuksilla. Kaksi aikuista ja lämmintä vettä menee käytännössä iltasuihkut. Kulutus sellainen 4-5kWh/vrk.

 

[Oksa]

Carunan plus-palvelun mukaan olen säästänyt yösiirrolla vuodessa 60 euroa verrattuna yleissiirtoon, eli keskimäärin viisi euroa kuussa. Niin pieni ero että mietin kannattaisikohan siirtyä yleissiirtoon ihan vaan että olisi yksi mietittävä vähemmän. Öisin lämpeää varaaja ja latautuu auto, lisäksi olen kylpyhuoneen lattialämmitystä ajastellut yöksi korkeammalle kun tuntuu varaavan ihan kohtuullisesti.

Pörssisähkösopparilla voi jatkaa ja optimoida jos huvittaa, mutta tuulisina aikoina on halpaa usein ympäri vuorokauden.

Nyt olen esim. muutamia kertoja jättänyt auton päivällä lataamatta vaikka olisi ollut rangeahdistuksen osalta tarvetta ja säästö lienee muutamia senttejä

 

[Riihis]

Mietiskelin syksyllä ääneen saunassa talven sähkösopimuksen valintaa, pörssi oli silloin. Lähinnä sitä, tuleeko hintapiikkejä, pelikaaneja turbiiniin tai muita laitoskatkoja. Sähkölämmitteinen ok-talo. Teini vaan tokaisi, että "ota kiinteähintainen talveksi, niin ei tartte stressata. Jos se maksaa kympin kaks enemmän, niin mitä väliä. Saat mielenrauhan". Kiinteä alkoi joulukuun alusta....

 

[kjns]

Nyt olen esim. muutamia kertoja jättänyt auton päivällä lataamatta vaikka olisi ollut rangeahdistuksen osalta tarvetta ja säästö lienee muutamia senttejä

Ei se yleissiirto sitten siihen ahdistukseen auta jos nyt tuntuu päiväsiirto kalliilta, koska yleissiirto maksaa vuorokauden ympäri enemmän kuin yösiirron päivähinta. Yleissiirto on alvin kanssa 5,26 snt/kWh ja yösiirto päivällä 5,11 snt/kWh (yöllä 3,12 snt)

Ainoa etu yleissiirrossa on vajaan kympin alempi kuukausimaksu. Tietyn kulutuspisteen jälkeen yleissiirto jää aikalailla aina kalleimmaksi ja yölle kulutusta siirtämällä on sitten mahdollista säästää jotain roposia.

Toki hinnoittelu noissa on tarkoituksella sellainen että asiakas säästää ”ei juuri mitään” millä tahansa sopimuksella. Jos oikeasti haluaisivat kannustaa ihmisiä siirtämään kulutusta yölle niin sitten yleissiirto ja yösiirto olis about samalla kk-maksulla ja päiväsiirron hinnalla, mutta yösiirto olis halvempaa. Mutta koska tarkoitus ei ole saada asiakkailta vähemmän vaan enemmän rahaa on nämä hinnoiteltu siten että parin tuhannen euron vuosilaskutuksellakin erot on kymppejä vuodessa..

Nyt kun on itselläkin yksi sähköauto taloudessa niin vois harkita yösiirtoon siirtymistä jos jaksais kikkailla latauksien kanssa.

 

[Bugtastic]

Tulipahan tässä ihmeteltyä sitä kun alakerran WC-pöntöstä kuuluu "sihinää" LVV:n lämmittäessä yöaikaan, jos päästää paineita pois avaamalla hanan ääni loppuu.

En tiedä miten kauan on jatkunut kun tuo lämpenee 2 aikaan yöllä ja harvoin enää hereillä silloin.

LVV:n varoventtiili on uusittu noin vuosi sitten. Vanha alkoi vuotamaan.

Eikai LVV:n muutenkaan pitäisi painetta kylmällä puolella nostaa lämmittäessä vai miten toi toimii?

 

[jetblack]

Tulipahan tässä ihmeteltyä sitä kun alakerran WC-pöntöstä kuuluu "sihinää" LVV:n lämmittäessä yöaikaan, jos päästää paineita pois avaamalla hanan ääni loppuu.

En tiedä miten kauan on jatkunut kun tuo lämpenee 2 aikaan yöllä ja harvoin enää hereillä silloin.

LVV:n varoventtiili on uusittu noin vuosi sitten. Vanha alkoi vuotamaan.

Eikai LVV:n muutenkaan pitäisi painetta kylmällä puolella nostaa lämmittäessä vai miten toi toimii?

Jos esim jonkun termostaatti suihkun kylmän puolen takaisku falskaa niin paine pääsee myös kylmälle puolelle. Teoriaa voi testata sulkemalla termostaatti Hanoista kylmän puolen sulun jos sellaisia on...

 

[Bugtastic]

Jos esim jonkun termostaatti suihkun kylmän puolen takaisku falskaa niin paine pääsee myös kylmälle puolelle. Teoriaa voi testata sulkemalla termostaatti Hanoista kylmän puolen sulun jos sellaisia on...

Kiitos vinkistä! Pitääpä alkaa selvittämään olisiko tuosta kyse.

 

[Raitlin]

Ei se yleissiirto sitten siihen ahdistukseen auta jos nyt tuntuu päiväsiirto kalliilta, koska yleissiirto maksaa vuorokauden ympäri enemmän kuin yösiirron päivähinta. Yleissiirto on alvin kanssa 5,26 snt/kWh ja yösiirto päivällä 5,11 snt/kWh (yöllä 3,12 snt)

Ainoa etu yleissiirrossa on vajaan kympin alempi kuukausimaksu. Tietyn kulutuspisteen jälkeen yleissiirto jää aikalailla aina kalleimmaksi ja yölle kulutusta siirtämällä on sitten mahdollista säästää jotain roposia.

Toki hinnoittelu noissa on tarkoituksella sellainen että asiakas säästää ”ei juuri mitään” millä tahansa sopimuksella. Jos oikeasti haluaisivat kannustaa ihmisiä siirtämään kulutusta yölle niin sitten yleissiirto ja yösiirto olis about samalla kk-maksulla ja päiväsiirron hinnalla, mutta yösiirto olis halvempaa. Mutta koska tarkoitus ei ole saada asiakkailta vähemmän vaan enemmän rahaa on nämä hinnoiteltu siten että parin tuhannen euron vuosilaskutuksellakin erot on kymppejä vuodessa..

Nyt kun on itselläkin yksi sähköauto taloudessa niin vois harkita yösiirtoon siirtymistä jos jaksais kikkailla latauksien kanssa.

Ei kannata siirtomaksuja yleistää kun ne on kovin erilaiset eri firmoilla. Tässä esimerkki jossa päinvastoin kuin väität:

 

[Kvarkki]

Ei kannata siirtomaksuja yleistää kun ne on kovin erilaiset eri firmoilla. Tässä esimerkki jossa päinvastoin kuin väität:

No tuossa kirjoittaja nimenomaan puhui Carunasta, jossa tilanne on täysin selvä. Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että täysin selvä se tässä sinunkin siirtoyhtiössä on, kun kk-maksussa yleissähkön ja yösähkön välillä on iso ero. Carunaan nähden eroa tulee vain siinä, että asiakas joutuu ESE:llä painottamaan kulutusta vielä voimakkaammin yöhön hyödyn saamiseksi. Eli vielä pahempi kusetus kuin Carunalla yleis&yön välillä vaikka kk-maksut ovat Carunaan nähden varsin inhimillisellä tasolla.

 

[Raitlin]

No tuossa kirjoittaja nimenomaan puhui Carunasta, jossa tilanne on täysin selvä. Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että täysin selvä se tässä sinunkin siirtoyhtiössä on, kun kk-maksussa yleissähkön ja yösähkön välillä on iso ero. Carunaan nähden eroa tulee vain siinä, että asiakas joutuu ESE:llä painottamaan kulutusta vielä voimakkaammin yöhön hyödyn saamiseksi. Eli vielä pahempi kusetus kuin Carunalla yleis&yön välillä vaikka kk-maksut ovat Carunaan nähden varsin inhimillisellä tasolla.

Tosiaan ignoorasin lainauksen johon kjns vastasi, Carunan tapauksessa siis ilmeisesti kannattaa pitää yösähköllä siirto jos kulutus tarpeeksi suuri vaikka ei käyttöä yölle optimoi. En vaan hiffaa tota kommenttia mikä on täysin selvää ESE:n tapauksessa?

 

[Kvarkki]

Tosiaan ignoorasin lainauksen johon kjns vastasi, Carunan tapauksessa siis ilmeisesti kannattaa pitää yösähköllä siirto jos kulutus tarpeeksi suuri vaikka ei käyttöä yölle optimoi. En vaan hiffaa tota kommenttia mikä on täysin selvää ESE:n tapauksessa?

Molemmat yhtiöt pistää parametrit siten, että kuluttaja ei kummallakaan valinnalla pääse merkittävästi hyötymään. Sehän se pointti tuossa alunperin lainaamassa viestissä oli.

 

[Ethos]

Tulipahan tässä ihmeteltyä sitä kun alakerran WC-pöntöstä kuuluu "sihinää" LVV:n lämmittäessä yöaikaan, jos päästää paineita pois avaamalla hanan ääni loppuu.

En tiedä miten kauan on jatkunut kun tuo lämpenee 2 aikaan yöllä ja harvoin enää hereillä silloin.

LVV:n varoventtiili on uusittu noin vuosi sitten. Vanha alkoi vuotamaan.

Eikai LVV:n muutenkaan pitäisi painetta kylmällä puolella nostaa lämmittäessä vai miten toi toimii?

Missä tilassa lvv? Nostaako tilan lämpöä missä kylmän puolen putkia jotka lämpeävät ja kylmän varo rupeaa päästämään vettä ylipaineesta samalla kun lvv lämmittää.

 

[KukkeliQ]

Johan myrkyn lykkäsi.

Talossa oleva kuutisen vuotta vanha Tiilerin takka-leivinuuni alkoi temppuilemaan. Normaalistikkin puiden lisäyksessä tupsauttaa helposti savut sisään, kun ilmanvaihto (ILTO300) taitaa hieman olla persiillään + talven katkokäynti. Uusin ja häiritsevin ongelma / ilmiö on kuitenkin se, että nähdäkseni takan ja luukun kehyksen välistä puskee varsin herkästi savut läpi, puiden palaminenkin on nihkemämmän oloista. Pikavilkaisulla luukun ympäristössä ei ole onneksi mitään isoja reikiä tms. näkyvää. Onko jollakin palstalaisella omakohtaisia kokemuksia tälläisesta ja toimivaksi todettuja korjauksia?

Takkaa on lämmitetty maltillisesti syksyn / alkutalven ajan ilman suurempia outouksia. Hormi myös nuohottiin pari viikkoa siten "vakio" nuohoojan toimesta, sopivasti ennen tätä suuremman käyttötarpeen alkamista. Ensimmäisten nuohouksen jälkeisten lämmitysten yhteydessä nuohousluukuista valui lattialle nokista nestettä. Tälläista ei ennen täällä ole tapahtunut, ilmeisesti oli sopivan huonot olosuhteet (kylmää ja kosteaa).

 

[juhaa]

Ei nyt omakohtaista, mutta jos savut tulee väärään päähän, niin ei riittävää korvausilmaa. Mitä tapahtuu, jos avaat vaikka ikkunan?

 

[KukkeliQ]

Ei nyt omakohtaista, mutta jos savut tulee väärään päähän, niin ei riittävää korvausilmaa. Mitä tapahtuu, jos avaat vaikka ikkunan?

Tulee kylmä . Kyllä mä sitäkin olen kokeillut, mutta ei minusta kovinkaan paljoa tilannetta muuttanut. Täytynee kokeilla pitää ikkunaa / ovea auki pidempään ja tarkkailla onko vaikutusta.

 

[tommiq]

Yleensä sisään tupruttelu on merkki reippaasta alipaineesta. Voipi olla, että iv-kone vetelee viimeisiään tai säädöt on pielessä.

24 alkukesästä vaihtelin itselle Ilto 440 --> Valloxiin kun vanhasta alkoi henki loppua. Nyt ei ole tarvinnut miettiä että saako takan syttymään vai tuprauttaako ekoilla poltoilla savut sisälle.

 

[eGe]

Johan myrkyn lykkäsi.

Talossa oleva kuutisen vuotta vanha Tiilerin takka-leivinuuni alkoi temppuilemaan. Normaalistikkin puiden lisäyksessä tupsauttaa helposti savut sisään, kun ilmanvaihto (ILTO300) taitaa hieman olla persiillään + talven katkokäynti. Uusin ja häiritsevin ongelma / ilmiö on kuitenkin se, että nähdäkseni takan ja luukun kehyksen välistä puskee varsin herkästi savut läpi, puiden palaminenkin on nihkemämmän oloista. Pikavilkaisulla luukun ympäristössä ei ole onneksi mitään isoja reikiä tms. näkyvää. Onko jollakin palstalaisella omakohtaisia kokemuksia tälläisesta ja toimivaksi todettuja korjauksia?

Takkaa on lämmitetty maltillisesti syksyn / alkutalven ajan ilman suurempia outouksia. Hormi myös nuohottiin pari viikkoa siten "vakio" nuohoojan toimesta, sopivasti ennen tätä suuremman käyttötarpeen alkamista. Ensimmäisten nuohouksen jälkeisten lämmitysten yhteydessä nuohousluukuista valui lattialle nokista nestettä. Tälläista ei ennen täällä ole tapahtunut, ilmeisesti oli sopivan huonot olosuhteet (kylmää ja kosteaa).

Onko pesässä kunnon vetoa, jos kokeilee pelkällä sytykepalalla? Meillä faija valitteli oman 90-luvun varaavan takan suunnittelua mikä tekee nuohoamisesta likimain mahdotonta ts. tavan nopea nuohous jättää kanavat täyteen moskaa ja pitkässä juoksussa tukkii koko keksinnön. Ja tietysti toimiiko ilmanvaihdon takkakytkin tai onko sellaista ollenkaan? Meillä näkyi varsinkin ensimmäisillä opettelukerroilla aivan hullu vaikutus, kun takkakytkin napsautti poistoilmapuhaltimen takaisin päälle 10min kohdalla ja pesässä liekki mykistyi ihan selvästi.

...ja meillähän tuo ILTO440 kävi ensimmäisillä pikkupakkasilla jo katkokäyntiä, ja sen syyllinen selvisi rikkoutuneesta kesäpellin ohjausakselista sekä pohjaan jumittuneesta vesikierron venttiilistä jolloin keksinnön läpi kulki raakaa ilmaa ilman sen kummoisempaa lämmitystä -> anturit tiputtivat ilmanvaihdon minimille jatkuvasti. Nostin pellin ylös, herkistelin venttiiliä ja nakkasin termostaatilla vesilintua minkä jälkeen tuo on vaikuttanut toimivan tässä Tampereen ilmastossa vallan mainiosti eikä sisällä tunnu laisinkaan vilpoisalta.

 

[Riihis]

Johan myrkyn lykkäsi.

Talossa oleva kuutisen vuotta vanha Tiilerin takka-leivinuuni alkoi temppuilemaan. Normaalistikkin puiden lisäyksessä tupsauttaa helposti savut sisään, kun ilmanvaihto (ILTO300) taitaa hieman olla persiillään + talven katkokäynti. Uusin ja häiritsevin ongelma / ilmiö on kuitenkin se, että nähdäkseni takan ja luukun kehyksen välistä puskee varsin herkästi savut läpi, puiden palaminenkin on nihkemämmän oloista. Pikavilkaisulla luukun ympäristössä ei ole onneksi mitään isoja reikiä tms. näkyvää. Onko jollakin palstalaisella omakohtaisia kokemuksia tälläisesta ja toimivaksi todettuja korjauksia?

Takkaa on lämmitetty maltillisesti syksyn / alkutalven ajan ilman suurempia outouksia. Hormi myös nuohottiin pari viikkoa siten "vakio" nuohoojan toimesta, sopivasti ennen tätä suuremman käyttötarpeen alkamista. Ensimmäisten nuohouksen jälkeisten lämmitysten yhteydessä nuohousluukuista valui lattialle nokista nestettä. Tälläista ei ennen täällä ole tapahtunut, ilmeisesti oli sopivan huonot olosuhteet (kylmää ja kosteaa).

Ota ilmakone pois päältä vallan ensi lämmityskerralla, se pari tuntia ei mökkiä hapanna. Sillä saa selvyyden, onko painesuhteet ja ilmavirrat persiillään, vai takkako nikottelee?

 

[Bugtastic]

Yleensä sisään tupruttelu on merkki reippaasta alipaineesta. Voipi olla, että iv-kone vetelee viimeisiään tai säädöt on pielessä.

24 alkukesästä vaihtelin itselle Ilto 440 --> Valloxiin kun vanhasta alkoi henki loppua. Nyt ei ole tarvinnut miettiä että saako takan syttymään vai tuprauttaako ekoilla poltoilla savut sisälle.

Halvemmalla olisi varmaankin selvinnyt vaihtamalla puhaltimet Iltoon? Ei nuo päivitykset uudempaan IV-laitteeseen tahdo ikinä maksaa itseään takaisin vaikka miten mainostetaan parempaa hyötysuhdetta.

 

[Nik97]

Itselläni on kyllä tapana laittaa iv kone pois päältä takan sytytyksen ajaksi (koska ei erillistä takkakytkintä ole). Sitten kun palaa ok niin iv kone takaisin normiasentoon. Ja jos on matalapainetta ulkona jolloin savuhormin veto huonompi niin laitan iv koneen ykköselle

 

[pelle]

Itselläni on kyllä tapana laittaa iv kone pois päältä takan sytytyksen ajaksi (koska ei erillistä takkakytkintä ole). Sitten kun palaa ok niin iv kone takaisin normiasentoon. Ja jos on matalapainetta ulkona jolloin savuhormin veto huonompi niin laitan iv koneen ykköselle

Näin tein itsekin aiemmin. IV kanavien nuohoaja kun kävi nuohoamassa kanavat ja säätämässä ilmanvaihtoa, niin sanoi että koitappa jatkossa avata vain takanviereistä ikkunaa vähän sytytysvaiheessa ja jätä kone päälle, ja hyvinhän se näemmä syttyy noinkin. Nyt pakkasilla kun takka lämpiää joka päivä, niin ei tarvitse edes tuota ikkunaa raottaa.
Toki jokainen talo ja ilmanvaihto toimii erilailla, kokeilemalla selviää.

 

[Mörtti Röppönen]

Näin tein itsekin aiemmin. IV kanavien nuohoaja kun kävi nuohoamassa kanavat ja säätämässä ilmanvaihtoa, niin sanoi että koitappa jatkossa avata vain takanviereistä ikkunaa vähän sytytysvaiheessa ja jätä kone päälle, ja hyvinhän se näemmä syttyy noinkin. Nyt pakkasilla kun takka lämpiää joka päivä, niin ei tarvitse edes tuota ikkunaa raottaa.
Toki jokainen talo ja ilmanvaihto toimii erilailla, kokeilemalla selviää.

Näin olen itse toiminut aina. Ihan vain laiskuuttani. Koneen napit toisella puolen taloa, takaoveen yltää kurottamalla takan edestä. Jos alkaa näyttää, että alkaa savuttaa sisään, ovea raolleen ja jopas vetää hyvin.

 

[jonesky12345]

Itekin availen koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon kämpässä sytyttelyajaksi tuuletusikkunan, koska systeemi on lievästi alipaineinen kuitenkin. Iv konetta ei tosin saa suoraan edes pois päältä vaan pitää käydä sulake napsauttamassa jos haluaa seis sen.

 

[KukkeliQ]

Kiitoksia kaikille takankäyttö vinkkejä antaneille. Kyllähän noita on enemmän tai vähemmän tullut kokeiltua jo aiemminkin, esim. ennen takan sytyttämistä IV -kone on aina pois päältä ja se on aiemmin riittänyt varsin hyvin. Ikkunoita tms. räppänöitä ei ole tarvinnut tässä kämpässä availla.

Eilen lämmitin takkaa parin päivän tauon jälkeen ja pidin lähintä tuuletusikkunaa (n. 5m päässä) raollaan n. 10 cm ensimmäisen tunnin ajan. Avoimella ikkunalla ei näyttänyt olevan hirveästi merkitystä. Testeissäni uutena havaitsin, että jos avasin tuhkaluukun ilmanottoaukot täysin, niin silloin alkoi tulla vähän savua luukun ja takan välistä. Samoin lämmityksen seurauksena tuli taas nokista nestettä nuohousluukusta. Täytynee lämmitellä hormia hiustenkuivaajalla tms. pidemmän aikaa, josko siitä olisi apua. Jatketaan harjoituksia. ja koitetaan olla polttamatta torppaa...