Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Meillä tuli viime viikolla 13v maalämpöä täyteen. Eli kun 2006-2011 meni vuosittain keskimäärin 2900 litraa tupaöljyä, niin em. luvulla laskien laskien öljyä on säästynyt n. 37000 litraa ja pumppu haukannut 91 000 kWh sähköä.
Eli hyvin karkeasti laskien nyky hinnoilla: 37000 * 1.28€/litra= 47380€
sähkölle siirtoineen veroineen ehkä nyt 15 snt * 91000 = 13650€
-(toi sähkö siirtoineen veroineen vaihtelee, ja toi lienee aika lähellä hinnan alareunaa Suomessa)
Eli olisit säästänyt 33730€ - latteiston hinta +/- huoltokulujen (öljy vs maalämpö) sekä korkokulujen erotus.

Selkeästi kannattava homma. Oletan sulla olleen On/off kone ja riittävän syvä kaivo. Kaivo tossa tuskin on mennyt miksikään (ellei ole liian matala jolloin hyötysuhde laskee) => Seuraava jakso on sitten vielä edullisempi, edellyttäen että noi uudet (invertteri?) maalämpöpumput ovat yhtä hyviä kestoltaa.
Sekä miten öljyn ja sähkön hintojen suhde muuttuu.

Mitä isompi kulutus sitä parempi. Mitenkäs iso talo ja rakennusvuosi sulla?
 
Selkeästi kannattava homma. Oletan sulla olleen On/off kone ja riittävän syvä kaivo. Kaivo tossa tuskin on mennyt miksikään (ellei ole liian matala jolloin hyötysuhde laskee) => Seuraava jakso on sitten vielä edullisempi, edellyttäen että noi uudet (invertteri?) maalämpöpumput ovat yhtä hyviä kestoltaa.
Sekä miten öljyn ja sähkön hintojen suhde muuttuu.

Mitä isompi kulutus sitä parempi. Mitenkäs iso talo ja rakennusvuosi sulla?
Ei minulta kysytty. Mutta järeä on/off kone. Varmaan tuo invertteri on se juttu ainakin vuosien päästä sitten.

Edit:
En katsonut, että kenen viestiä lainattiinkaan :)


Screenshot_2024-11-21-14-51-32-01_4641ebc0df1485bf6b47ebd018b5ee76.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Eli hyvin karkeasti laskien nyky hinnoilla: 37000 * 1.28€/litra= 47380€
sähkölle siirtoineen veroineen ehkä nyt 15 snt * 91000 = 13650€
-(toi sähkö siirtoineen veroineen vaihtelee, ja toi lienee aika lähellä hinnan alareunaa Suomessa)
Eli olisit säästänyt 33730€ - latteiston hinta +/- huoltokulujen (öljy vs maalämpö) sekä korkokulujen erotus.

Selkeästi kannattava homma. Oletan sulla olleen On/off kone ja riittävän syvä kaivo. Kaivo tossa tuskin on mennyt miksikään (ellei ole liian matala jolloin hyötysuhde laskee) => Seuraava jakso on sitten vielä edullisempi, edellyttäen että noi uudet (invertteri?) maalämpöpumput ovat yhtä hyviä kestoltaa.
Sekä miten öljyn ja sähkön hintojen suhde muuttuu.

Mitä isompi kulutus sitä parempi. Mitenkäs iso talo ja rakennusvuosi sulla?
Joo, kone on 8 kW on-off-laite, porakaivoa on 175m ja lämmitettäviä neliöitä 146 + autotalli ja varastot 70 m2, rv 1973. Kokonaiskäyttötunteja on ulkomuistista +39000, joista käyttöveteen reilu 5000h.
Investoinnin nettohinta vuonna 2011 oli n. 10500 € kotitalousvähennyksen ja energia-avustuksen jälkeen. . Huoltokuluja ollut tähän mennessä 0 €. Laskin aikanaan, että n. 6,5v oli takaisinmaksuaika.
 
Täällä Pohjois-savossa on ollut sähköt poikki eilisestä klo 20 asti,viimeinen tieto että tulisi takaisin 17.30,piti tulla jo 13.30 mutta on siirtynyt.Onneksi on takka/leivinuuni , 300W invertteri ja 2,7 kw agrikaatti,ei ole mennyt varautuminen hukkaan.
 
Täällä Pohjois-savossa on ollut sähköt poikki eilisestä klo 20 asti,viimeinen tieto että tulisi takaisin 17.30,piti tulla jo 13.30 mutta on siirtynyt.Onneksi on takka/leivinuuni , 300W invertteri ja 2,7 kw agrikaatti,ei ole mennyt varautuminen hukkaan.
Hyvin varauduttu. Hyödyllinen varautuminen varsinkin alueilla, joissa on langallinen sähkönsiirto. Meillä ei toimi kuin puulämmitys, jos ei ole sähköä.
Paljonkos teillä oli pakkasta? Taitaa riittää tollanen 2,7kW jo maalämpöpumpulle? Ellei tarvitse sähkövastuksia.
 
Hyvin varauduttu. Hyödyllinen varautuminen varsinkin alueilla, joissa on langallinen sähkönsiirto. Meillä ei toimi kuin puulämmitys, jos ei ole sähköä.
Paljonkos teillä oli pakkasta? Taitaa riittää tollanen 2,7kW jo maalämpöpumpulle? Ellei tarvitse sähkövastuksia.
Onneksi täällä ei ole isommin pakkasta 0-2 asteen välillä,ei ole kuin suorasähkö ja uunilämmitystä.Tänään iltapäivällä vasta pistin genun päälle ja meinasin kohta sammuttaa,vie jotain1.5-1.9 L tunnissa bensaa niin ei viitsi koko aikaa pyöritellä.
 
Asumiskustannuksista ja pörssisähköistä voisi myös tehdä pienen laskelman omassa talossa yhden vuoden ajalta.
Talon lämmitykseen ja lämpimään veteen meni 6708 kWh sähköä, joka maksoi 15 c/kWh hinnalla 1 006 € 2 c.
Jos olisin saanut pörssillä pelattua ja koko perheen ja naapurit manipuloitua istumaan käsi kytkimellä MLPn viereen niin, että sähköä olisi saanut 0 c/kWh hintaan ympäri vuoden, niin se olisi maksanut 7,5 c/kWh siirtoina jo 503 € 1 c. Epäilen kuitenkin, että kun 0 c/kWh ei onnistuisi, niin tulisin päätymään kyttäämällä tuosta n 3,75 c/ kWh hintaan, eli saattaisi onnistua hyvinkin saamaa säästöä 251 € 55c talon ollessa 350 neliötä ja 1000 kuutiota. Eli pelivaraa hermojen kanssa leikkimiseen ja pörssinerouden todistamiseen on tuo omasta mielestä realistinen haitari 251 € 55c. Tuota määrää rahassa tietysti pienentää vielä katoilta tullut aurinkosähkö, mutta sitä on sen verta hankala todentaa, että jätetään kokonaan se pois. Eikä sitä sähköä tänävuonna katolta tullut kuin 7600 kWh muutenkaan, niin vaikea alkaa jyvittämään enää mitenkään.
Enkä kyllä tiedä todellisuutta tuostakaan, että onko tuo oma epäily pörssisähkön vuosi toteutumasta 3,75 c/kWh edes lähellä sitä, mihin sillä pystyy pääsemään. Ehkä jotku pääsee helposti 2 c lukemiin ympärivuotisessa taseessa. Omalla kohdalla täytyy sanoa, etten taatusti kykene.
 
Viimeksi muokattu:
En löytänyt lankaa lumikolille. Mutta kysytäänpäs että paras lumikola?
Saisi olla n.70cm leveä. Syvyyttä saisi olla myös, ettei heti olisi täynnä.
 
En löytänyt lankaa lumikolille. Mutta kysytäänpäs että paras lumikola?
Saisi olla n.70cm leveä. Syvyyttä saisi olla myös, ettei heti olisi täynnä.
Parhaasta en tiedä, mutta Mikko Talkkari on ollut käytössä pitkään ja hyvin on kestänyt. Kestänyt myös rujompaa kohtelua, potkimista jne, jotta saa sohjolumet kyytiin. Itsellä tuosta molemmat mallit, vanhempi jossa on suora työntöaisa ja tuo uusi, missä on tuo muotoitu työntöaisa.
 
Joo, kone on 8 kW on-off-laite, porakaivoa on 175m ja lämmitettäviä neliöitä 146 + autotalli ja varastot 70 m2, rv 1973. Kokonaiskäyttötunteja on ulkomuistista +39000, joista käyttöveteen reilu 5000h.
Investoinnin nettohinta vuonna 2011 oli n. 10500 € kotitalousvähennyksen ja energia-avustuksen jälkeen. . Huoltokuluja ollut tähän mennessä 0 €. Laskin aikanaan, että n. 6,5v oli takaisinmaksuaika.
Ollaan aika lailla samiksia (tosin edellinen asukas teki vaihdon), mutta 38000 tuntia tulee kohta täyteen ja ikää toistakymmentä vuotta. Neliöitä se reilut pari sataa 70-luvulta.

~4500 tuntia lämmitetty vastuksilla, joista 1000 "omaa" sulakkeenpolton aiheuttamaa vikatilaa :tdown: Aikaisemmista tunneista en tiedä ovatko samaa sarjaa vai tulleet ihan käytöstä, patterit kuitenkin modernisoitu myöhemmin...

Edit. Korvannut siis öljyn, mutta sen kulutuksista ei ole tietoa.
 
Kyllä. Olen mä tosin yhen tommosenkin saanu hajalle kun yritin kinkee liian isoa lumipaakkua ja hantaakiputket väänty ihan vituilleen. Nykyään yritän olla varovaisempi :D
Et ole ainut. Nuo putket on todella hepposen oloset juuri tuolta kaukalon juuresta, ei niissä materiaalipaksuutta juuri ollut kun pääs kattomaan leikkuupintaa :D Seuraavan tommosen jos ostan niin suorilta voi hitsata sinne vahvikeraudat tukemaan...
 
Parhaasta en tiedä, mutta Mikko Talkkari on ollut käytössä pitkään ja hyvin on kestänyt. Kestänyt myös rujompaa kohtelua, potkimista jne, jotta saa sohjolumet kyytiin. Itsellä tuosta molemmat mallit, vanhempi jossa on suora työntöaisa ja tuo uusi, missä on tuo muotoitu työntöaisa.
Tälle ääni, taloyhtiössä kaksi Fiskarssia mutkilla, mutta Mikko on kestänyt. Tälle talvelle Fiskarssit kierrätykseen ja pari Mikkoa lisää. Höyläterä tosin alkuun opettelututtaa, repii asflattia myöten jos varomattomasti pukkaa sopivassa kulmassa ja seurauksena voipi varomattomalle tulla hammaslääkärikäynti. :D
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Ei noista nimistä ota pirukaan selvää, mutta joku Mikko tai Matti on ainakin ihan susi ja sain kaksi paskaks takuuaikana ja sitten otin rahat takas.
 
Tälle ääni, taloyhtiössä kaksi Fiskarssia mutkilla, mutta Mikko on kestänyt. Tälle talvelle Fiskarssit kierrätykseen ja pari Mikkoa lisää. Höyläterä tosin alkuun opettelututtaa, repii asflattia myöten jos varomattomasti pukkaa sopivassa kulmassa ja seurauksena voipi varomattomalle tulla hammaslääkärikäynti. :D
Täytyy miettiä kun omassa pihassa sepeliä ja perus hiekkaa, että jyrsiikö tuo vähän liikaa sitten :D.
 
Ainakaan tällaista perus-Fiskarsia ei kannata ostaa. Aisa vääntyi parissa kuukaudessa käyttökelvottomaksi ja kärkilista on jostain tinasta tehtyä koska vääntyy myös aivan muodottomaksi todella helposti. Hommasin tilalle Masi Kevyttkolan, johon olen ainakin toistaiseksi ollut ihan tyytyväinen. Rakenne on selvästi Fiskarsia tukevampi, eikä ole lähtenyt vääntyilemään vielä mihinkään. Ylipäätään suosittelen erittäin vahvasti kapeampaa kolaa, vaikka ymmärränkin miehisen houkutuksen heilua mahdollisimman isolla kuupalla "tehokkaasti". Oikeasti elämä on vähän kapeammalla kolalla aika paljon leppoisampaa eikä ole läheskään niin puhki varsinkaan märän lumen kanssa pelatessa. Toki optimi on, että on iso kola kevyelle pakkaslumelle ja pieni märälle.
 
Ainakaan tällaista perus-Fiskarsia ei kannata ostaa. Aisa vääntyi parissa kuukaudessa käyttökelvottomaksi ja kärkilista on jostain tinasta tehtyä koska vääntyy myös aivan muodottomaksi todella helposti. Hommasin tilalle Masi Kevyttkolan, johon olen ainakin toistaiseksi ollut ihan tyytyväinen. Rakenne on selvästi Fiskarsia tukevampi,
Just äsken katselin tuota Masia, kiva kun sain lausunnon. Nuo Fiskars työkalut on kyllä mun mielestä vähän yliarvostettuja (ja sen myötä ylijhinnoiteltuja).

Mulla oli joskus galvanoidusta pellistä tehty kola, kestävä ja teki tarkkaa jälkeä, vieläköhän näitä löytyy?
 
Tuommosta Masia potkinut menemään säälittä pari talvea ja ainut mikä on vähän kärsinyt on terä.

 
Tuommosta Masia potkinut menemään säälittä pari talvea ja ainut mikä on vähän kärsinyt on terä.


Mulla on tarkalleen sama malli uudehkona omakotiasujana, vuosi sitten hankin. Ei moitittavaa tähän saakka.
 
Itse nyt toista vuotta alan vedellä tolla Masin kevytkolalla. Ihan hyvä peruskola, tuntuu tukevalle ja sopivan levyiselle niin jaksaa työnnellä sekä kevyttä että raskasta kuormaa. Ei mitään valittamista.

Matti-merkkiset kolat kannattaa unohtaa, niistä jo näkee päällepäin että ovat kaikista heppoisinta tekoa. Lienee ton Mikko-kolan vajaalla käyvä pikkuveli.
 
Ainakaan tällaista perus-Fiskarsia ei kannata ostaa. Aisa vääntyi parissa kuukaudessa käyttökelvottomaksi ja kärkilista on jostain tinasta tehtyä koska vääntyy myös aivan muodottomaksi todella helposti. Hommasin tilalle Masi Kevyttkolan, johon olen ainakin toistaiseksi ollut ihan tyytyväinen. Rakenne on selvästi Fiskarsia tukevampi, eikä ole lähtenyt vääntyilemään vielä mihinkään. Ylipäätään suosittelen erittäin vahvasti kapeampaa kolaa, vaikka ymmärränkin miehisen houkutuksen heilua mahdollisimman isolla kuupalla "tehokkaasti". Oikeasti elämä on vähän kapeammalla kolalla aika paljon leppoisampaa eikä ole läheskään niin puhki varsinkaan märän lumen kanssa pelatessa. Toki optimi on, että on iso kola kevyelle pakkaslumelle ja pieni märälle.
Pari talvea ollut tuollainen käytössä ja toistaiseksi pysynyt ehjänä. Olisko nyt kolmas talvi lähdössä. Sehän se perisynti näiden kanssa on, että ahneus iskee ja yrittää vetää turhan suurta kasaa kerralla. Tässä tietysti kestoa edistää se, että tuota käyttää pääasiassa puoliso pitämään polut/kulkuväylät auki. Muuten isäni käy traktorin kanssa ajamassa pihan puhtaaksi, niin tässä on meikäläinen päässyt aika helpolla viime vuodet :smoke:
 
1981 remppatalolle on joskus lisätty ohut väliovi makuuhuoneesta autotallin perävarastoon. Ostin yhden Finnfoam levyn ja sahailin sen oviaukkoon varaston puolelle. Aiemmin jo tiivistin ovenkarmit polyuretaanilla.

5cm paksu eriste ja sen saa tarvittaessa sitten vielä purettua poiskin helposti. Luulisi eristävän sen verran, että ilmalämpöpumpumppujen lämpö riittäisi, eikä tarvitsisi laittaa sähköpatteria päälle/isolle tuohon makkariin. Saa nähdä. 250*60 levyn hinta oli 18€.

Sahaus ei aivan millilleen mennyt suoraan, mutta ei nyt isoja vuotoja pitäisi olla.

IMG20241122105158.jpg


IMG20241122104826.jpg
 
Täytyy miettiä kun omassa pihassa sepeliä ja perus hiekkaa, että jyrsiikö tuo vähän liikaa sitten :D.
Taloyhtiön kivituhkalla peitettyä kenttää ollaan myös ko. Mikolla kolattu ja onnistuu. Vaatii vaan alkuun vähän enemmän keskittymistä siihen ettei nosta kolan terää liian suureen kulmaan niinkuin niillä peruskolilla on tullut tehtyä. :)
 
Varmasti tollanen ammattilaismalli on parempi, toki tuolla hinnalla saa sitten vaimollekin oman Masi-kolan.
Itsellä Masi toiminut varsin kivasti ja Fiskarssin moniin tuotteisiin todella pettynyt (varsinkin paistinpannut täysin luokattomia).
 
Ainakaan tällaista perus-Fiskarsia ei kannata ostaa. Aisa vääntyi parissa kuukaudessa käyttökelvottomaksi ja kärkilista on jostain tinasta tehtyä koska vääntyy myös aivan muodottomaksi todella helposti. Hommasin tilalle Masi Kevyttkolan, johon olen ainakin toistaiseksi ollut ihan tyytyväinen. Rakenne on selvästi Fiskarsia tukevampi, eikä ole lähtenyt vääntyilemään vielä mihinkään. Ylipäätään suosittelen erittäin vahvasti kapeampaa kolaa, vaikka ymmärränkin miehisen houkutuksen heilua mahdollisimman isolla kuupalla "tehokkaasti". Oikeasti elämä on vähän kapeammalla kolalla aika paljon leppoisampaa eikä ole läheskään niin puhki varsinkaan märän lumen kanssa pelatessa. Toki optimi on, että on iso kola kevyelle pakkaslumelle ja pieni märälle.

Entinen omistaja oli jättänyt meille tuollaisen Fiskarsin. En tiedä kauan heillä käytössä, mutta toimi viime talven kyllä todella hyvin. Ei mennyt mutkalle vaikka puski märkää lunta yli äyräiden naama punaisena.

Ainoa miinus on pieni koko. Tässä on pihaa sen verran että kelpaisi isompikin kola. Tai sitten mönkijä.
 
Meillä on kaakeleilla pinnoitettu vuolukivitakka. Yhden tuhkaluukun kohdalla ei kaakelin rei'itys ole osunut ihan kohdilleen. Kansi menee kyllä paikalleen, mutta jää toiseen laitaan, eikä tiivisty kunnolla. Lämmityksen jälkeen tuosta kohtaa tulee joskus katkua sisälle. Saako kaapelin reunoja jotenkin muutaman millin käsin hiottua, vai pitääkö yrittää tiivistää jotenkin muuten?
 
Meillä on kaakeleilla pinnoitettu vuolukivitakka. Yhden tuhkaluukun kohdalla ei kaakelin rei'itys ole osunut ihan kohdilleen. Kansi menee kyllä paikalleen, mutta jää toiseen laitaan, eikä tiivisty kunnolla. Lämmityksen jälkeen tuosta kohtaa tulee joskus katkua sisälle. Saako kaapelin reunoja jotenkin muutaman millin käsin hiottua, vai pitääkö yrittää tiivistää jotenkin muuten?
Timanttiviilalla saa ainakin tavan lattialaattojen reunoja hiottua. Varsinkin jos pari milliä vaan pitää työstää
 
Ollaan aika lailla samiksia (tosin edellinen asukas teki vaihdon), mutta 38000 tuntia tulee kohta täyteen ja ikää toistakymmentä vuotta. Neliöitä se reilut pari sataa 70-luvulta.

~4500 tuntia lämmitetty vastuksilla, joista 1000 "omaa" sulakkeenpolton aiheuttamaa vikatilaa :tdown: Aikaisemmista tunneista en tiedä ovatko samaa sarjaa vai tulleet ihan käytöstä, patterit kuitenkin modernisoitu myöhemmin...

Edit. Korvannut siis öljyn, mutta sen kulutuksista ei ole tietoa.
Täällä on aika vähän tullut vastustunteja. Tässä vielä lukemat koneen kyljestä ja pumpulle asennetusta sähkömittsta:

91073 kWh
39829 käytötuntia, josta 5318 käyttöveteen
Vasruksia käytetty 237h x 3 kW ja 136 x 6 kW, eli yhteensä 373h ja 1527 kWh vastuksilla.
 
Täällä on aika vähän tullut vastustunteja. Tässä vielä lukemat koneen kyljestä ja pumpulle asennetusta sähkömittsta:

91073 kWh
39829 käytötuntia, josta 5318 käyttöveteen
Vasruksia käytetty 237h x 3 kW ja 136 x 6 kW, eli yhteensä 373h ja 1527 kWh vastuksilla.
Itsellänikin ainoat vastustunnit tulivat kun remppamies poltti sulakkeen, pumppu meni vikatilaan kun yksi vaihe puuttui ja ei itsestään palautunut. Rapiat tuhat vastustuntia oli tullut kun huomasin :cigar2:
 
Olen asunut talossa muutaman vuoden, ja kylppäri on aina tuntunut vähän viileältä. Kesällä tuli sitten amppareita kylppärin katon kautta sisään, joten nyt oli aika alkaa tutkimaan missä vika. Kyseessä on rintamamiestalon kylkeen tehty elintasopatti.

No, sähkäri on aikanaan tuonut piuhat aika vapaamuotoisessa nipussa vanhalta osalta uudelle ja höyrynsulun läpi. Osa johdoista on jäänyt tiukalle, ja kun villat on laskettu höyrynsulun päälle on johto leikannut sen poikki. Höyrynsulku oli katki koko matkaltaan, ja ampparipesä olikin sitten ihan huonetilan puolella paneelikaton yllä.

Nyt on uusi höyrynsulku teippailtu paikoilleen ja villojakin vähän uusittu. Johtoläpivienti jäi pakostakin vähän vinoksi, mutta se on nyt varmistettu kilometrillä sitkoteippiä ja tuomalla se villasta kohtisuoraan ylös. Täytyy vielä vähän laittaa varmistusteippiä alapuolelle samalla kun teippaa vielä nuo vanhat muovit uuteen kiinni.

Onni onnettomuudessa on siinä, että ilmavirta on aina kulkenut yläpohjasta huonetilaan (koska matala lisäsiipi on suorassa yhteydessä korkeaan päärakennukseen, jolloin ilma kulkeutuu luonnollisesti matalan siiven jokaisesta raosta korkean puolen tiilihormiin). Sisään on siis tullut kylmää ja ehkä vähän pöylistä ilmaa, mutta minkäänlaista kosteusvauriota ei ollut päässyt syntymään, mikä olisi tilanne jos ilma olisi kulkenut kylppäristä yläpohjaan vuosikausia.

Tuon ylänurkan pintalämpötila oli muutama päivä sitten +6, nyt se on +21.

PXL_20241121_175139413.jpgPXL_20241121_182141544.jpgPXL_20241123_125513979.jpg
 
Tuon ylänurkan pintalämpötila oli muutama päivä sitten +6, nyt se on +21.
Tuosta tuli mieleen tämän talon puolilämmin eteinen, edelliset asukkaat olivat pitäneet melkeinpä kylmillään ja itse pidin 15 asteessa. Jossain vaiheessa ryhdyin kattovalaisimen vaihtoon, uppovalaisin toiseen. Pikku yllätys oli kun valaisimen reiästä näkyi katon aluslaudoitus. Ei siis eristeitä lainkaan, joten kattopaneelit pois ja eristeet paikalleen. Hiukan pienemmällä patterin huudatuksella alkoi lämpö pysymään sisällä.
 
IV-kanavakin oli tehty vähän kyseenalaisin menetelmin, niin laitoin siihenkin pätkän oikeaa kanavaa ja toisen kilometrin sitkoteippiä. Saa nähdä jaksaako joskus jatkaa kierresaumalla katolle asti, nyt jatkuu vanhalla ruttuputkella.

PXL_20241124_083725795.jpgPXL_20241124_102300710.jpgPXL_20241124_101000446.jpg
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Onko täällä omakotitaloasujia, joilla vielä valuraudasta viemäriputket. Putki meillä on vuosikymmeniä vanha. Kuvattu 3 vuotta sitten ja rosoista pintaa oli jo reippaasti silloin, ja silloin juuri jouduttiinkin paineella tukosta avaamaan.
Nyt viikko takaperin viemäri meni pitkästä aikaa melkein totaalitukkoon, mutta vesi hiljalleen veti. Paskat nousi suihkun lattiakaivosta ylös kun vessaa erehtyi vetämään. Loka-auto paikalle ja paineella putki auki. Nyt viikko edellisen tukoksen jälkeen, viemäri meni totaalisen tukkoon. Hommasin itselleni viemärinavausletkun ja paineella sain itse putken tällä kertaa avattua. N.10m putkeen letku meni 5m kohdalle ja sitten avautui.

Mun huoli nyt lähinnä on se, että kaksi viemäritukosta yhdessä ja samassa putkessa 2 viikon sisään ei ole kovin normaalia. Mä ymmärtäisin jos kerran vuodessa joudutaan availemaan kun paskapaperi pinoutuu rosoisen putken reunoille, mutta nyt kaksi kertaa ja ihan lähekkäin.

Nyt ne kysymykset.
Onko valurautaputken totaalirikkoutumisen oireet millaiset? Mielessä kävi, että onko putki romahtanut. Meillä on nyt viimeiset 3 viikkoa ollut erilaista vessapaperia kuin aiemmin. Ei oo perus perseystävällistä emboa, vaan jotain karkeampaa tavaraa joka on melko kankaa tavaraa. Tuli myös mieleen, että voiko vessapaperin rakenne olla valurautaputkelle merkittävä tukkeutumisen aiheuttaja. Mitään muuta mä en pysty keksimään. Kokemuksia tai ajatuksia?

Kuinka vanha viemäri/talo? Tuossa joku aika sit törmäsin somen puolella kun joku jamppa rempannu omaa 1960 tehtyä tönöä ja ihmetteli miten ne viemärit on ylipäätään voinut toimia kun pohja jäi paikoilleen kun nosti putken yläosasta.
 
Kuinka vanha viemäri/talo? Tuossa joku aika sit törmäsin somen puolella kun joku jamppa rempannu omaa 1960 tehtyä tönöä ja ihmetteli miten ne viemärit on ylipäätään voinut toimia kun pohja jäi paikoilleen kun nosti putken yläosasta.

Tää kyseinen putki on 60-luvulta myös. Ehkä aikansa jo elänyt. Nyt on 6 päivää pysynyt jo auki joten täytyy seurailla.
 
Kuinka vanha viemäri/talo? Tuossa joku aika sit törmäsin somen puolella kun joku jamppa rempannu omaa 1960 tehtyä tönöä ja ihmetteli miten ne viemärit on ylipäätään voinut toimia kun pohja jäi paikoilleen kun nosti putken yläosasta.
Pysyi se keittiön putki minullakin pystyssä kellarissa kunnes kevyesti yhdellä kädellä kokeillin heiluuko. Ruoste on putkessa limittäisinä levyinä eli pysyy ilman suurempaa kuormitusta kasassa.
 
Kuinka vanha viemäri/talo? Tuossa joku aika sit törmäsin somen puolella kun joku jamppa rempannu omaa 1960 tehtyä tönöä ja ihmetteli miten ne viemärit on ylipäätään voinut toimia kun pohja jäi paikoilleen kun nosti putken yläosasta.
sa
Kuinka vanha viemäri/talo? Tuossa joku aika sit törmäsin somen puolella kun joku jamppa rempannu omaa 1960 tehtyä tönöä ja ihmetteli miten ne viemärit on ylipäätään voinut toimia kun pohja jäi paikoilleen kun nosti putken yläosasta.
60-luvun keittiön viemäriä kanssa kerran joutui korjaamaan kun otti sen alta hiekat pois niin alkoi vuotamaan. putki halki reilusti, mutta sisällä niin paksu rasvakerros että se toimi sukkana. alkoi vuotaa vasta kun otti hiekat alta pois ja rasvat tipahti pois.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 238
Viestejä
4 501 440
Jäsenet
74 373
Uusin jäsen
elspa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom