Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[iltanen]

Tuleeko tuossa oikeasti säästöä? Eikös tuossa nyt tarvi paahtaa kämppä melkein 30 asteiseksi yöllä että kestää päivän pakkasta vielä niin että illalla on mukavaa.

Lämpö varataan yöllä veteen, jota päivällä ajetaan lattiaan?

 

[Niämine]

Lämpö varataan yöllä veteen, jota päivällä ajetaan lattiaan?

Ei oo suora sähkö, on varaava.
(EDIT: uups, ei se ollukkaan OP kekä suorasta sähköstä puhui - enpä siis tiedäkkään mistä on kyse)

 

[Niämine]

Vilkaisin meidän tilannetta ja tämän hetken luku aika lähellä 18000kWh

meillä siis Elenialla yösiirto 3x25A.

Sähkön hinnat ollu tähän asti:
Yösähkö 3,49snt/kWh
Päiväsähkö 4,69snt/kWh
Kk-maksu 1,97€/kk

Päiväkulutus: 4 674,30 kWh
Yökulutus: 13 236,12 kWh

Siirtohinnat ja kk-hinnat Elenian osalta näkee tarkemmin heidän hinnastosta, mutta tässä meidän kustannukset tuolla kulutuksella.

Kuinka tarkasti pääset katselemaan tehonkulutusta? Nopeesti ajateltuna alkaa oleen meinaan aikalailla punasena nuo 3*25A:n sulakkeet talvikuukausina yöaikaan jos yösähkön vuosikulutus on tuollanen.

 

[Kilkenblad]

Lämpö varataan yöllä veteen, jota päivällä ajetaan lattiaan?

Postaaja puhui suorasta sähkölämmityksestä jonka pitäisi ainakin oman käsityksen mukaan tarkoittaa sähköpattereita tai lattialämmitystä sähkövastuksin.

 

[SheikYerbouti]

Postaaja puhui suorasta sähkölämmityksestä jonka pitäisi ainakin oman käsityksen mukaan tarkoittaa sähköpattereita tai lattialämmitystä sähkövastuksin.

Sinällään tuolla ei ole laskelmien kannalta väliä, koska noista grafiikan luvuista voi sitten pyöritellä hintoja eri päivä-/hintakulutussuhteilla. Erittäin hyödyllinen tietopläjäys siis, vaikka omassa käytössä menisikin enemmän päivällä.

 

[PornReindeer]

Niin, saahan tuosta asiasta väännettyä hankalan halutessaan.

Järjenkäyttö ja lämmityksen painottaminen halvemmalle yösähkölle mahdollisuuksien mukaan ei ilmeisesti olle vaihtoehto ?

Jos on suorasähkö niin hyvin hankalaa se lämmityksen painottaminen yöaikaan, eikös siitä juuri tuossa keskuteltu

Oma snapshot marraskuulta Elenialta:

Ei yösähköä ja 5.89snt/kWh maksaa energia...

 

[Kilkenblad]

Niin, saahan tuosta asiasta väännettyä hankalan halutessaan.

Järjenkäyttö ja lämmityksen painottaminen halvemmalle yösähkölle mahdollisuuksien mukaan ei ilmeisesti olle vaihtoehto ?

Ihan mielenkiinnosta ihmettelen.

Onko sulla esim. jotkut älytermostaatit joilla saa asetettua isomman lämpötilan yöksi kuin päiväksi vai miten tuon yöpainotuksen käytännössä hoidat?

 

[kapo]

Ihan mielenkiinnosta ihmettelen.

Onko sulla esim. jotkut älytermostaatit joilla saa asetettua isomman lämpötilan yöksi kuin päiväksi vai miten tuon yöpainotuksen käytännössä hoidat?

Mulla ei ainakaan onnistu minkään muun ajoittaminen yöhön kuin 300l varaajan lämmitys. Mitä se edes auttaisi nostaa yöksi lämpötilaa kun ei se varaudu mihinkään….

 

[pulatunnus]

Mulla ei ainakaan onnistu minkään muun ajoittaminen yöhön kuin 300l varaajan lämmitys. Mitä se edes auttaisi nostaa yöksi lämpötilaa kun ei se varaudu mihinkään….

Vesi on tehokas paikka varastaoida , eli lämminvesivaraajia käytetään juuri siihen että käyttö vettä lämmitetään pienemmällä teholla , sitä ei tarvi isolla teholla lämittää kulutuksen mukaan.
Mitottamalla isompi varajaa voidaan se vesi lämittää edullisemman kustannuksen aikaan, esim yöllä.


Keskivertotaloduessa käyttöveden varaajan ei tarvitse olle kovin kallis (paljoa isompi), jotta se riittää päivän käyttöön, kerran kerravuorokaudessa tapahtuvalla lämmituksellä. Talvella lämpö "vuotokin" menee asunnon/tilan lämmityksen hyödyksi.


Jos vesikertoinen lämmitys, niin sama homma, mutta silloin ne varaajat on myös kustannus, ja uusissa kohtaissa voidaan varata esim betonilaattaa. Betonilaatan "huonous" on siinä että sillä ei voi säätää huone lämpötilaa säätämällä. Eli sopii kohteisiin missä halutaan ja pidetään tasainen huonolämpötila, tai iltaakohti viilenevä. Vesivaaraajalla(* voidaan varastoida lämpö niihin varaajiin ja sen lisäksi vapaammin säädellä huonelämpötiloja, jopa huone kohtaisesti.

(Jos sillä vedellä ei yksiomaan lämmitettä jotain betonilattian kaltaista)


Edit:

Mitä se edes auttaisi nostaa yöksi lämpötilaa kun ei se varaudu mihinkään….

Vai tarkoititko huone lämpötilaa.

Varautuu niihin pintoihin, materiaaleihin, ilmaan. Ilma tosin vaihdetaan parintunnin välein, joten pahimillaan yhdeksään mennessä kaikki pihalle. Leudolla kelillä hyvällä lämmöntalteenotolla menee vähän pidempään.

Lisäksi ajoittuu aikaan jolloin ilmanvaihtoa ei oikein voi pienellekkään laittaa.

 

[Mabbis]

Hyvää keskustelua ja kysymyksiä, joita itsekin oon miettinyt.

Minkälaisella systeemillä saa yö kulutuksen kolminkertaiseksi päivään nähden?

Tuossa joku sanoikin eli suorasähkö, joka yöaikaan napsahtaa lämmittämään lattialaattaa. Lisäksi 300l vesivaraaja lämpiää yöllä. Tuo varaajakin on jo tiensä päässä kun on yli 25v vanha. Uudempi olisi varmasti energiatehokkaampi.

Tuleeko tuossa oikeasti säästöä? Eikös tuossa nyt tarvi paahtaa kämppä melkein 30 asteiseksi yöllä että kestää päivän pakkasta vielä niin että illalla on mukavaa.

Ei varmaan enää 90-luvulla kun talo on tehty niin yösähkö oli ilmeisesti huomattavasti edullisempaa päiväsähköön verrattaessa, mutta nykyään erot kaventuneet. Itse asiassa nyt sähkösopparinkin otin yleissähköllä 5,03snt/kWh, joten sen puolesta ei ainakaan yösähkö ole edullisempaa. Elenialla siirto hieman edullisempaa yösiirrolla, mutta kk-maksu kalliimpi.

Päiväsiirto:
8snt/kWh
19,67€/kk

Yösiirto:
klo 07-22 6,80 snt/kWh
klo 22 - 07 5,24 snt/kWh
34,17€/kk)

Ehkä Elenian palvelusta näkisi vertailuhinnan jostakin ilman omaa excelissä pyörittelyä, että kumpi siirto olisi itselle järkevin.

Jos sääolosuhteet lämpötiloineen pysyisi suht samana pidemmän jakson, voisi tehdä testin, jossa muutaman päivän lämmittäisi ympäri vuorokautisesti ja sitten sama ajanjakso yösähköllä, jotta näkisi onko halvempaa pitää laatta vaan koko ajan lämpimänä kuin lämmittää isolla teholla yöllä.

Kuinka tarkasti pääset katselemaan tehonkulutusta? Nopeesti ajateltuna alkaa oleen meinaan aikalailla punasena nuo 3*25A:n sulakkeet talvikuukausina yöaikaan jos yösähkön vuosikulutus on tuollanen.

En olekaan tätä tsekannut aiemmin. 3x25A maksimiteho vissiin 17kW, esim. näin sanotaan Elenian sivuilla: "Pientalon sähköliittymän koko on yleensä 3x25A ja maksimiteho 17 kW." Tuntitasolla nyt kuluneella viikolla teho on käynyt maksimissaan 13,16 kW, joten ei tuossa enää sauno ja joulukinkkua paista samaan aikaan.

Tarkoitus on lopettaa tuo yösähköllä lämmitys kun saadaan ILP asennettua. Eli lattiat lämpenee milloin vain, jos ilpillä ei teho riitä. Näin saataisiin myös kylppäriin ympärivuorokautinen lämmitys, koska siellä tuo yölämmitys aiheuttaa sen, että illalla suihkuun mentäessä näillä keleillä siellä on suoraan sanottuna kylmä. Eikä tuo lämpötilan veivaus varmaan hyvääkään tee.

Termostaatit vaihtamalla voisi saada myös paremmin säädettyä lämpötilaa, mutta en ajatellut vaihtaa vielä, koska ILPillä on tarkoitus saada tasaisempi lämpö. Noissa vanhoissa Eberlen termostaateissa on säädin 0 - 6 välillä ja ei ole mitään hajua mitä se numero tarkoittaa. Nyt ne on säädetty noin 2 - 3 väliin ja kolmonen alkaa olla jo semmoinen, että lattia on todella tuntuvasti (lähes epämukavan) lämmin. Termostaatteja joutuu jonkin verran veivaamaan aina ekojen kovien pakkasten tultua, jotta löytyy sopiva lämpötila (~21 astetta), mutta nytkin meillä on melkein 23 astetta olohuoneessa aamulla ja illalla putoaa lähemmäksi tai alle 21 asteen. ILP toivottavasti tasoittaisi tätä veivausta.

 

[JaniKari]

Kokeilin laskea päiväksi huoneiden lämpötilaa maalämpötalossa. Ei kannattanut kun lämmön nosto aktivoi sähkövastukset jos pakkasta oli pikkasenkin. Söi kaiken säästön mitä päivällä oli tullut.

 

[pulatunnus]

Älytermareista en oikein tiedä miten näitä pihi mies käyttäisi kun on ILP ja varaava takka. Mutta hienojahan nämä on.

Älytermostaatti nimeä voidaan käyttää monenlaisista, ehkä vain ne minimi toiminnot mitä nykyään pitää olla.

Parhamillaan voi parantaa asumusmukavuutta ja samanaikaisesti kustannustensäästöä. Mutta siinä on niin montamuuttujaa ja se mistä lähdetään kehittään.

Ja mikä se lämmitusmuoto, tekniikka on.

Keittiössä sinulla ilmeisesti sähkö, ja märkätiloissa samoin. Mukavuus tulee oikeaikaisesti sopivasta lämmöstä, ja säästö hinnasta.

 

[pulatunnus]

Kokeilin laskea päiväksi huoneiden lämpötilaa maalämpötalossa. Ei kannattanut kun lämmön nosto aktivoi sähkövastukset jos pakkasta oli pikkasenkin. Söi kaiken säästön mitä päivällä oli tullut.

Maalämmössä tuo suorasähkö osuus on tosiaan se juttu mitä yleensä kannattaa vältellä jos kustannuksia säästää.
Se taasen osuus aiemmin keskusteltuun "älytermostaatti" keskusteluun, tai nuo tuossa automatiikka, eli jos on sitä "Älyä" niin lämpötilan optimointi voi tuoda säästöjä. Ja aina huomioida se ilmanvaihto, ettei tule siellä puolella mokaa hommaa.

 

[ykii]

Kokeilin laskea päiväksi huoneiden lämpötilaa maalämpötalossa. Ei kannattanut kun lämmön nosto aktivoi sähkövastukset jos pakkasta oli pikkasenkin. Söi kaiken säästön mitä päivällä oli tullut.

Oletko kokeillut riittääkö lämmöt pirtissä jos kytket sähkövastuksen pois käytöstä? Meillä ei ole vielä tarvittu ja lämpötila on pysynyt 21,5 ilman sähkövastuksen apuja.

Edit: tämä siis lattiakiertoisessa talossa, patterikiertoinen voi olla eri asia.

 

[Kvarkki]

Oletko kokeillut riittääkö lämmöt pirtissä jos kytket sähkövastuksen pois käytöstä? Meillä ei ole vielä tarvittu ja lämpötila on pysynyt 21,5 ilman sähkövastuksen apuja.

Edit: tämä siis lattiakiertoisessa talossa, patterikiertoinen voi olla eri asia.

Itsellä patterilämmitteisessä tönössä sähkövastukset ovat olleet käytössä 1-2% verran lämmöntuotosta. Nuokin ajoittuvat pääasiassa yhtäaikaiseen kovaan pakkaseen ja suureen käyttöveden tarpeeseen. Aika hankala nähdä missä se oleellinen säästö olisi vastusten poiskytkemisestä. Miten teillä käy, jos maapiiriin tulee vika? Onko silloinkin vastusten käyttö estetty a.k.a. kämppä kylmäksi?

e: Parin viikon välein tehtävä legionella-korotus käyttöveteen tehdään meidän pumpulla osin vastuksin.

 

[stabbulamus]

En kyllä itsekään lähtisi estämään vastuksien käyttöä vikatilanteen varalta. Vai onko logiikassa tämä huomioitu et vikatilaan mennessä onkin ok käyttää vastuksia?

 

[Rimmon]

Asteminuuteilla saa säädettyä vastusten mukaantuloa, eli normitilanteessa vastukset eivät tule mukaan mutta vikatilanteessa ne kyllä toimivat.

 

[Kvarkki]

Asteminuuteilla saa säädettyä vastusten mukaantuloa, eli normitilanteessa vastukset eivät tule mukaan mutta vikatilanteessa ne kyllä toimivat.

Öö, miten muka? Vai meinaatko vääntää niin pikälle säätöä, että huonelämpö voi heilua astetolkulla?

 

[Dieselnautti]

Asteminuuteilla saa säädettyä vastusten mukaantuloa, eli normitilanteessa vastukset eivät tule mukaan mutta vikatilanteessa ne kyllä toimivat.

Tällä lähtisin etenemään, etenkin kun voisi kuvitella auttavan sähkönkulutukseen myös muissa tilanteissa, jos noin tiukalle on vedetty.

 

[pulatunnus]

Asteminuuteilla saa säädettyä vastusten mukaantuloa, eli normitilanteessa vastukset eivät tule mukaan mutta vikatilanteessa ne kyllä toimivat.

En näistä mitään tiedä, niin yritän arpoa.
Eli patterilämmiteissä (siis ne "patterit" siellä ikkunanalla) väntää asteminuutteja pienemmälle ?

Sisälämpötilan mukaan säätö ? Jonain kellon aikaa pyynti pomsahtaa asteen pari. (eli päivällä leikattu kiertävällä vedellä)

Pyyntilämpötila pitää entisellään ? (tai siis nousee sen minkä muutenkin )

Vastukset ei lähde mukaan, koska ? aikaa enemmän hurista?

Vai oliko laitteisto jossa erikseen vastuksille käyttäjän säätö.

Edit:
En tässä nyt ottanut ihan selkoa mitä kommentoitiin, oletus että huonelämpötilaa tiputettu tuon asteen pari kalliin sähköaikaa ja sitten jonain kellon lyömällä huonelämpötilaa pyynti nostettu se aste/pari

Huonelämpötila ohjattu.

 

[JaniKari]

En tiedä mistä Nibe arpoo koska sähkövastukset otetaan apuun. Ilmeisesti kun taloa piti lämmittää 1.5 astetta pakkasella niin lämpeneminen oli niin hidasta joten sähkövastukset tuli apuun. Varmaan pitäisi olla pienemmät lämpötila muutokset mutta sitten ei kyllä säästäkkään mitään...

 

[jm82]

En tiedä mistä Nibe arpoo koska sähkövastukset otetaan apuun. Ilmeisesti kun taloa piti lämmittää 1.5 astetta pakkasella niin lämpeneminen oli niin hidasta joten sähkövastukset tuli apuun. Varmaan pitäisi olla pienemmät lämpötila muutokset mutta sitten ei kyllä säästäkkään mitään...

Nibe käynnistää vastukset tietyssä asteminuutti luvussa. Tuota rajaa pystyy kyllä muuttamaan, jos on tarvetta. Eli menee vaikka pelkällä kompressorilla ja kompressori käy sitten vähän pitempään. Saattaa vaan olla, että sisälämpötila voisi sitten hetkellisesti vähän laskea, jos pakkanen kiristyy äkillisesti?

 

[pulatunnus]

Nibe käynnistää vastukset tietyssä asteminuutti luvussa. Tuota rajaa pystyy kyllä muuttamaan, jos on tarvetta. Eli menee vaikka pelkällä kompressorilla ja kompressori käy sitten vähän pitempään. Saattaa vaan olla, että sisälämpötila voisi sitten hetkellisesti vähän laskea, jos pakkanen kiristyy äkillisesti?

Totta,
Ainakin joissain tuoreissa Nibe malleissa on ihan erikseen käynnistä lisälämmölle oma asetus.
(Lämpöpumppu lisäasetukset ).

 

[Rimmon]

Öö, miten muka? Vai meinaatko vääntää niin pikälle säätöä, että huonelämpö voi heilua astetolkulla?

Ainakin Niben/Jämän pumpuissa on asteminuutti asetuksissa kohta "Käynnistysero lisälämpö" Eli tuohon kun laittaa vaikka arvon 100 niin asteminuuttien valuessa kompressorin käynnistyksen asteminuutti arvosta vielä 100 alaspäin niin lisälämmön ensimmäinen tehoporras käynnistyy. Eli ei vaikuta yhtään mitenkään huonelämpöön, koska kompressorin asteminuutteihin ei kosketa. Nibessä on vastuksille tehoportaita joille on oma asteminuutti määränsä "Lisälämm.portaiden ero"

 

[Kvarkki]

Ainakin Niben/Jämän pumpuissa on asteminuutti asetuksissa kohta "Käynnistysero lisälämpö" Eli tuohon kun laittaa vaikka arvon 100 niin asteminuuttien valuessa kompressorin käynnistyksen asteminuutti arvosta vielä 100 alaspäin niin lisälämmön ensimmäinen tehoporras käynnistyy. Eli ei vaikuta yhtään mitenkään huonelämpöön, koska kompressorin asteminuutteihin ei kosketa. Nibessä on vastuksille tehoportaita joille on oma asteminuutti määränsä "Lisälämm.portaiden ero"

Ok, onko tuo normiasetuksissa vai asennusvalikon takana? Jämä tuolla kellarissa hurisee itselläkin, mutta en ole moiseen asetukseen joutunut puuttumaan. Todella harvoin vastuksille menee.

 

[Rimmon]

Ok, onko tuo normiasetuksissa vai asennusvalikon takana? Jämä tuolla kellarissa hurisee itselläkin, mutta en ole moiseen asetukseen joutunut puuttumaan. Todella harvoin vastuksille menee.

Ihan normiasetuksissa.

 

[jm82]

Ok, onko tuo normiasetuksissa vai asennusvalikon takana? Jämä tuolla kellarissa hurisee itselläkin, mutta en ole moiseen asetukseen joutunut puuttumaan. Todella harvoin vastuksille menee.

Valikko 5.3.6, jos oikein katsoin ohjekirjasta.

 

[Kaali]

Kuinka suuri mahtaa olla sähkönkulutuksen normivaihtelu omakotitalossa, jossa on suora sähkölämmitys ja yksi ilmalämpöpumppu? Jos vuosikulutus olisi 24 000 kWh, laskennallisesti kuukaudessa menisi 2000 kWh, mutta miten tuo mahtaa heitellä pakkaskuukausien ja esim. touko-kesäkuun välillä? Jätetään heinäkuun helteet ja mahdollinen jäähdytys tässä sivurooliin vielä.

Mitä teillä on mennyt nyt esim. marraskuussa joka oli aika kylmä?

Meillä vm. 2013 omakotitalo, jossa asuinpinta-ala 111 neliötä (kokonaispinta-ala 148), suora sähkö, ilmalämpöpumppu + varaava takka. Vuosikulutus pyörii 13-14000kwh välillä. Touko - Syyskuussa sähkönkulutus kk-tasolla 1000kwh paikkeilla ja sen alle selkeästi kesällä. Talvella sitten huidellaan muutama kuukausi 1200 - 1500kwh paikkeilla. Nyt marraskuussa kulutus oli 1410kwh.

 

[a-p]

Oman pienen OKT:n sähkönkulutus on ollut varsin maltillinen. Toki näin talven tullessa on vähän viileää, koska asunnon ikkunat ovat suht heppoisat. Sähkölämmitystä en käyttele, vaan kylmän iskiessä ladon takkaan puuta.

 

[SheikYerbouti]

Onko palstalaisilla kokemusta sähköisestä lattialämmityksestä? Pohdiskelen kahden samanikäisen (noin 2005 rakennettuja) kämpän välillä. Toisessa on suora sähkö ja lämmitys tulee sähköisillä seinäpattereilla. Toinen on piirrustusten mukaan varaava sähkölämmitys, joka on toteutettu 80 mm betonilaattaan asennetulla lattialämmityksellä. Molemmat kämpät maanvaraisella laatalla. Molemmissa myös ilmalämpöpumput ja varaavat takat.

Hyviä / huonoja puolia?

 

[venalaine]

Onko palstalaisilla kokemusta sähköisestä lattialämmityksestä? Pohdiskelen kahden samanikäisen (noin 2005 rakennettuja) kämpän välillä. Toisessa on suora sähkö ja lämmitys tulee sähköisillä seinäpattereilla. Toinen on piirrustusten mukaan varaava sähkölämmitys, joka on toteutettu 80 mm betonilaattaan asennetulla lattialämmityksellä. Molemmat kämpät maanvaraisella laatalla. Molemmissa myös ilmalämpöpumput.

Hyviä / huonoja puolia?

Meidän talosta löytyy molempia. Alakerrassa on lattialämmitykset ja yläkerrassa patterit seinillä. Itse en oikein tuosta lattialämmityksestä pidä, koska laatta tuntuu kuitenkin kylmältä jalkaan. Jos haluaisi, että lattiat ovat koko ajan lämpimän tuntuiset, niin silloin pitäisi tietenkin polttaa lämmitystä niin kovalla, että kämpän lämpötila (ja sähkölasku) olisi hirveä. Varsinkin, jos jalkapohja on syystä tai toisesta vähän hikinen, niin silloin tuntuu kuin kävelisi märällä laatalla. Tietenkään kaikki ihmiset eivät paljain jaloin juuri kotona kävele, mutta itse siitä tykkään. Lattialämmityksessä myös se ongelma, että kun jokaisessa huoneessa on oma termostaattinsa, niin ne sitten lämpenevät ja viilenevät vähän epäsynkassa. Eli voi olla tilanne, että huoneesta toiseen astuessa tuntuu yhdessä huoneessa lattia vähän lämpöiseltä ja toisessa kylmältä. Näin siis ainakin meillä, kun on vielä tuollaiset analogiset kytkimet. Kaippa noihin saisi tilalle jotkut modernimmat, arvatenkin mobiiliapilla ohjattavat, systeemit, mutta ilmaisiahan ne eivät ole.

Yläkerrassa sitten lattiat ovat tietenkin "kylmät", mutta silti tuntuu miellyttävämmältä jalkaan. Muutoinkin nuo sähköpatterit (taitaa olla joku öljy siellä sisällä) tuntuvat toimivan aika tarkasti. Näissä taas miinuspuolena ehkä se, että yläkerrassa tuntuu ilma vähän kuivemmalta.

 

[tietokonerikki]

Meidän talosta löytyy molempia. Alakerrassa on lattialämmitykset ja yläkerrassa patterit seinillä. Itse en oikein tuosta lattialämmityksestä pidä, koska laatta tuntuu kuitenkin kylmältä jalkaan. Jos haluaisi, että lattiat ovat koko ajan lämpimän tuntuiset, niin silloin pitäisi tietenkin polttaa lämmitystä niin kovalla, että kämpän lämpötila (ja sähkölasku) olisi hirveä. Varsinkin, jos jalkapohja on syystä tai toisesta vähän hikinen, niin silloin tuntuu kuin kävelisi märällä laatalla. Tietenkään kaikki ihmiset eivät paljain jaloin juuri kotona kävele, mutta itse siitä tykkään. Lattialämmityksessä myös se ongelma, että kun jokaisessa huoneessa on oma termostaattinsa, niin ne sitten lämpenevät ja viilenevät vähän epäsynkassa. Eli voi olla tilanne, että huoneesta toiseen astuessa tuntuu yhdessä huoneessa lattia vähän lämpöiseltä ja toisessa kylmältä. Näin siis ainakin meillä, kun on vielä tuollaiset analogiset kytkimet. Kaippa noihin saisi tilalle jotkut modernimmat, arvatenkin mobiiliapilla ohjattavat, systeemit, mutta ilmaisiahan ne eivät ole.

Yläkerrassa sitten lattiat ovat tietenkin "kylmät", mutta silti tuntuu miellyttävämmältä jalkaan. Muutoinkin nuo sähköpatterit (taitaa olla joku öljy siellä sisällä) tuntuvat toimivan aika tarkasti. Näissä taas miinuspuolena ehkä se, että yläkerrassa tuntuu ilma vähän kuivemmalta.

Ongelmana kellarissa ollee lattiassa on lattialaatta. "Kivi" tuntuu jalkapohjassa kylmältä, esim. korkkia tilalle (jos muuten mahdollista) tilanne paranee. Tai "räsymatto" kulkureiteille mikä on halpa ja myös hyvä.

 

[Zigh]

Lattialämmityksessä on kyllä jotain häikkää jos talvikeleilläkin tuntuu kylmältä. Tai sitten talo on erityksiltään passiiviluokkaa niin että lämmitystä ei tarvita.

 

[JaniKari]

Kyllä lattialämmitys on hyvä. Eihän se lattia juuri tunnu lämpimältä hyvin eristetyssä talossa. Mutta pääasia on se että lattia ei koskaan ole kylmä.

 

[Mikkos]

Lattialämmityksessä on kyllä jotain häikkää jos talvikeleilläkin tuntuu kylmältä. Tai sitten talo on erityksiltään passiiviluokkaa niin että lämmitystä ei tarvita.

Eikai kukaan väittänytkään että se olis kylmä jos lämmitys on päällä. Taisi olla kysymys siitä että jos lämmitystä EI PIDÄ päällä koska se vie sähköä pienen Olkiluodon verran niin silloin laattalattia on pirun kylmä.

 

[taski]

Mulla on ilpit molemmissa kerroksissa, ylhäällä patterit ja alakerrassa lattialämmitys. Ilpit kun suuntaa puhaltamaan alaspäin niin pohja on sellainen että käytännössä kaikissa oleskelutiloissa lattia tuntuu ihan riittävän lämpimältä pelkän ilpin voimin. Lattialämmitys ei taida olla ollut mennyt päälle näilläkään pakkasilla kuin kaukaisimmassa huoneessa joka on toisessa päässä taloa kuin ilppi. IMO mulle ihan sama kumpia on, pattereita vai lattialämmitystä.

Pesuhuoneissa sitten kiva pitää lattialämmitystä oikeasti lämpimällä niin kuivaaki joskus ne paikat.

 

[JaniKari]

Eikai kukaan väittänytkään että se olis kylmä jos lämmitys on päällä. Taisi olla kysymys siitä että jos lämmitystä EI PIDÄ päällä koska se vie sähköä pienen Olkiluodon verran niin silloin laattalattia on pirun kylmä.

Koko kämppä on pirun kylmä jos lattialämmitys talossa ei pidä lämmitystä päällä. Tämä kommemtti koskenee suihkutilojen lämmitystä jota tykätään pitää isolla läpi vuoden. Kaveri sai kaukolämmitys kerrostalossa menemään 10000 kwh sähköä vuodessa kun suihkutilojen lämmitys oli isolla. Itsellä maalämpö omakotitalossa meni sähköä saman verran...

 

[venalaine]

Täsmennetään nyt edellistä lausuntoa toteamalla, että lattiamateriaalilla on toki iso merkitys. Eri materiaalit varaavat ja luovuttavat lämpöä eri tavoin. Meillä lattialämmityksen päällä on eri huoneissa eri materiaaleja. Kylppärissä, kodinhoitohuoneessa ja vessoissa on normaalia 10x10 laattaa ja siinä lämmitys pelittää ihan hyvin. Eli laatta tuntuu lämpimänä mukavalta jalkaan ja se myös tuntuu varaavan aika hyvin lämpöä. Sitten olkkarissa, ruokailutilassa ja yhdessä makkarissa on laminaattia. No sehän ei varaa lämpöä samaan tapaan kuin laatta, mutta ei kylmänäkään tunnu liian ikävältä. Eteisessä ja keittiössä meillä on käytetty tuollaista suurta (noin 30 cm x 30 cm) kivilaattaa. Se käyttäytyy niin, että se lämpenee kyllä nopeasti, mutta myös kylmenee äkkiä. Tuo on juuri se laatta, joka helposti tuntuu kylmältä jalkapohjaan. Tuntuu, että kylmänä se suorastaan imaisee lämmön jalastakin.

Ja talo on siis noin 10 vuotta vanha eli kaiketi suhteellisen tiivis. Siksi ei lattialämmityksetkään hohka jatkuvasti.

 

[tietokonerikki]

Eteisessä ja keittiössä meillä on käytetty tuollaista suurta (noin 30 cm x 30 cm) kivilaattaa. Se käyttäytyy niin, että se lämpenee kyllä nopeasti, mutta myös kylmenee äkkiä. Tuo on juuri se laatta, joka helposti tuntuu kylmältä jalkapohjaan. Tuntuu, että kylmänä se suorastaan imaisee lämmön jalastakin.

Ja talo on siis noin 10 vuotta vanha eli kaiketi suhteellisen tiivis. Siksi ei lattialämmityksetkään hohka jatkuvasti.

Toi kivilaatta on se "ongelma" tai paremminkin ihmisen jalan aistit. Vaikka sen lämpötila olisi 20 astetta, jalka aistii sen kylmäksi.

 

[Kvarkki]

Koko kämppä on pirun kylmä jos lattialämmitys talossa ei pidä lämmitystä päällä. Tämä kommemtti koskenee suihkutilojen lämmitystä jota tykätään pitää isolla läpi vuoden. Kaveri sai kaukolämmitys kerrostalossa menemään 10000 kwh sähköä vuodessa kun suihkutilojen lämmitys oli isolla. Itsellä maalämpö omakotitalossa meni sähköä saman verran...

Kuulostaa kyllä kalamiehen jutuilta, jos 1,1 kW teholla on pistänyt menemään 24/7. Huomioiden noiden lämmitysten mitoituksenkin, niin tilan pitäisi olla helvetin iso.

 

[corpse]

Kai tuo kanta on ehjä? Mä korjailin yhteen mailman aikaan suurennuskoneita niissä halogeenit alkoivat hajoamaan kun kanta oli hapettunut en tiedä syntyikö lisälämöä kannassa vai mitä ?
Käytössä ei varmaan ole RMS jännitemittaria
Onko tuo systeemi saunan lämmössä ?

Milläs mä testaan tuon kannan? Kävin hakee meinaa classulta uuden 60w halogeeni muuntajan ja tekee sillä samaa. Ei ees polta valoa vaan saattaa yhtäkkiä vaan sammua. Tais tehä tolla vanhallakki tota samaa.

 

[tietokonerikki]

Kuulostaa kyllä kalamiehen jutuilta, jos 1,1 kW teholla on pistänyt menemään 24/7. Huomioiden noiden lämmitysten mitoituksenkin, niin tilan pitäisi olla helvetin iso.

Eihän tuo ole kuin n. yhden m2 lämmitys 24/7 vuoden ajan. "Kylppäri osastoon" 6-kertaa tunnissa poisto hoitaa hukkalämmön ja ei termaria lattialämmityksessa, vaikka kovaltahan toi 10000 kuulostaa.

 

[Ogeli]

Milläs mä testaan tuon kannan? Kävin hakee meinaa classulta uuden 60w halogeeni muuntajan ja tekee sillä samaa. Ei ees polta valoa vaan saattaa yhtäkkiä vaan sammua. Tais tehä tolla vanhallakki tota samaa.

En mitannut mitenkään, vaihto perustui kokemustietoon. Päällepäin kannat näyttivät yleensä suht hyvältä.
Polttimot oli kyllä aika tehokkaita oisko ollut 200-250W jolloin pienikin häviö kannassa nostaa lämpöä.

Mulla on kyllä ollut jotain pätkiviä normi valokantoja. Saatko mitattua onko polttimo oikeasti rikki, tosin jos lanka palaa niin näkyy kyllä helposti.

 

[JaniKari]

Kuulostaa kyllä kalamiehen jutuilta, jos 1,1 kW teholla on pistänyt menemään 24/7. Huomioiden noiden lämmitysten mitoituksenkin, niin tilan pitäisi olla helvetin iso.

Viimeksi kun kävin kaverilla oli muutakin sähkölaitetteita kun pelkästään kylppärin lämmitys. 150w/m2 näytti olevan joku lämmitysmatto. Ehkä jonkun mielestä 7m2 on helvetin iso. Pointti on siinä että jos se on aina maksimilla niin sähköä kuluu hyvin.

 

[Kvarkki]

Eihän tuo ole kuin n. yhden m2 lämmitys 24/7 vuoden ajan. "Kylppäri osastoon" 6-kertaa tunnissa poisto hoitaa hukkalämmön ja ei termaria lattialämmityksessa, vaikka kovaltahan toi 10000 kuulostaa.

Nyt en ihan ymmärrä kommenttiasi, lämmityskaapelista ei mitään kW/m2 tule, 100 W/neliö on tyypillinen.

Viimeksi kun kävin kaverilla oli muutakin sähkölaitetteita kun pelkästään kylppärin lämmitys. 150w/m2 näytti olevan joku lämmitysmatto. Ehkä jonkun mielestä 7m2 on helvetin iso. Pointti on siinä että jos se on aina maksimilla niin sähköä kuluu hyvin.

Eli juttus ei kerro yhtään mitään lattialämmityksestä. Joku paska vanha jääkaappi ja pakastin voi hyvin imeä sähköä rutkasti. Ja on se 7 m2 kerrostaloon aika reipas koko. Sähköä varmasti kuluu, se on selvä, mutta turha tuollaisia lukuarvoja on heitellä, kun se ei kerro edes sinnepäin paljonko sen lämmityksen kulutus kokonaisuudesta oli.

 

[ykii]

Itsellä patterilämmitteisessä tönössä sähkövastukset ovat olleet käytössä 1-2% verran lämmöntuotosta. Nuokin ajoittuvat pääasiassa yhtäaikaiseen kovaan pakkaseen ja suureen käyttöveden tarpeeseen. Aika hankala nähdä missä se oleellinen säästö olisi vastusten poiskytkemisestä. Miten teillä käy, jos maapiiriin tulee vika? Onko silloinkin vastusten käyttö estetty a.k.a. kämppä kylmäksi?

e: Parin viikon välein tehtävä legionella-korotus käyttöveteen tehdään meidän pumpulla osin vastuksin.

Meillä tuo sähkövastuksen disablointi ei ole tuottanut ongelmaa. Legionella-korotus toimii ilmankin. Maapiirin vikatilanteessa täytyy toki toimia (tulee ilmoitus puhelimeen). Tosiaan lattiakierto, joten viileneminen ei ihan niin pikaista kaiketi edes ole kuin patterikiertoisessa?

 

[Niämine]

Viimeksi kun kävin kaverilla oli muutakin sähkölaitetteita kun pelkästään kylppärin lämmitys. 150w/m2 näytti olevan joku lämmitysmatto. Ehkä jonkun mielestä 7m2 on helvetin iso. Pointti on siinä että jos se on aina maksimilla niin sähköä kuluu hyvin.

Jos mitä tahansa (ees jonkinverran eristettyä normikorkuista) alle kymmenen neliön tilaa lämmitetään kilowatin keskiteholla läpi vuoden, nii siellä on ihan hyvät löylyt.

 

[jefreitteri]

Kaveri sai kaukolämmitys kerrostalossa menemään 10000 kwh sähköä vuodessa kun suihkutilojen lämmitys oli isolla.

Ei sitten millään. Tai korkeintaan jos se on kirjaimellisesti täydellä teholla 24/7. On minullakin okt:ssa lattialämmitys sen verran isolla, että se on selkeästi jalalle lämmin, mutta ei sitä sähköä mene kuin 16000kwh/v.

Oliko kaverin kämpässä muutenkin lämmin, valaistus violetin sävyinen ja paljon huonekasveja..

 

[tietokonerikki]

Nyt en ihan ymmärrä kommenttiasi, lämmityskaapelista ei mitään kW/m2 tule, 100 W/neliö on tyypillinen.

En miettinyt asiaa tuolta kannalta, eikä muutenkaan ole noiden sähkölämmityskaapeleiden enrgiantuotto asiat hallussa.
En huomannut, että tuossa olisi mainittu miten sitä lattiaa lämmitetään.
Asia sen verran kiinnosti, että kävin katsomassa mitenkä itsellä (vettä lämmitetään sähköllä) ja totesin menoveden 43 ja paluluu n.23 pakkasella ero tuntuu isolta. Pitänee tarkailla asiaa. Lattia oli kyllä 30 asteinen.

Mitä tulee tuohon tehon tarpeeseen se taas riippuu täysin siitä. Miten rakenteiden läpi lämpöä menee/johtuu ja miten paljon se ilmanvaihto sitä lämpöä vie ulos, paljonko vuotoilmaa pitää lämmittää sekä missä lämpötilassa ko. tila halutaan pitää. Tuossa kerrottiin (myöhemmässä viestissä) 7m2 tilan kooksi. Joten kyllä tuollanen 10000KWh vuosi ollee mahdollinen, jos on tehty energiankulutusta miettimättä. 163W/m2 läpi vuoden 24/7= 10000kWh

 

[Niämine]

Mitä tulee tuohon tehon tarpeeseen se taas riippuu täysin siitä. Miten rakenteiden läpi lämpöä menee/johtuu ja miten paljon se ilmanvaihto sitä lämpöä vie ulos, paljonko vuotoilmaa pitää lämmittää sekä missä lämpötilassa ko. tila halutaan pitää. Tuossa kerrottiin (myöhemmässä viestissä) 7m2 tilan kooksi. Joten kyllä tuollanen 10000KWh vuosi ollee mahdollinen, jos on tehty energiankulutusta miettimättä. 163W/m2 läpi vuoden 24/7= 10000kWh

Ei oo mahdollinen, jos tila on asuinkäyttöön tarkotettu. Laskeppa vielä samaan hengenvetoon mitä tuolla vauhdilla maksais sellasen 70-neliöisen mummonmökin vuotuinen lämmitys, riittäskö mummon eläke?