Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Täällä kaava-alueella on tasan yksi VILP ja muuten on PILP (kuten itsellänikin) ja MLP se perusratkaisu. Ja täytyy kyllä sanoa, että tuosta VILP-koneesta lähtee melkoinen mekkala, eikä se ole mitenkään verrattavissa edes ILP:n ääneen. Johan noissa on normistikin sen pari tuuletinta, jotka hakkaa jotain 5000rpm vauhdilla sitä ilmaa lävitseen. Onneksi ko. kohde sijaitsee toisella kadulla, mutta kivaahan se on lenkkeillä ja kuulla sen pärisevän ~60 metrin päästä. Voin vaan kuvitella miten rakenteilla olevaan taloon tuo humina/pörinä/mikälie mahtaa kuulua. Kai noillakin on paikkansa jossain teollisuudessa?
 
Aina vaan näissä ihmetyttää miksi tuota hommaa ei kannattaisi tehdä valtiovetoisesti? Jonkun valtion firman toimesta jolloin se pääpointti ei olisi tehdä mahdollisimman isoa tuottoa.
Koska yksinkertaisetkin hommat tehdään tehottomasti jos tekijänä on muu kuin pörssiyhtiö. Näin ovat Muron kokoomysnuoret kertoneet.

Vakavasti ottaen tietenkin toiminta kuuluisi yhteiskunnalle. Ihan perusrakenteita kuten verovirasto tai poliisi.
 
Oulu, 177m2, 2 krs (yläkerta "kylmänä"), alhaalla vesikiertolattia 3000l varaajalla, lisäksi ilp ja leivinuunia kovemmilla pakkasilla eli ei juurikaan tänä vuonna. 2777kwh. Viime vuonna tammikuussa samalla setillä oli 3900kWh. Meneekö linjaaan?
 
Onko sähköyhtiölläsi webbipalvelu, josta voisi katsella päivän sisäistä kulutusta yms.? Lähinnä, että mikä on se nollataso vaikka öisin. Vaikka noita neliöitä onkin niin kolmisen tuhatta kilowattituntia tuntuu kovalta lukemalta näin leutona aikana. Meillä on 80-luvun alussa rakennettu talo, 120m2 yhdessä tasossa, joka on lämmennyt pääosin ILPillä koko talven. Kosteissa tiloissa on sähköinen lattialämmitys ja asetus ehkä jossain 27-28C paikkeilla. Sähköä menee kaikkiaan 1000-1200 kWh kuussa ja kun olen katsellut älypistorasian kulutuslaskennan kautta niin 24/7 päällä oleva PC:ni vie enemmän sähköä päivässä kuin lämmitys. Ilmanvaihdossa oleva lämmön talteenotto toimii ilmeisen hyvin, hyötysuhde vähän yli 70% kaiken aikaa.

Veden lämmitys voi olla yllättävän kallista, kannattaa ihmetellä sitäkin puolta.

Moro,

Löytyy tuollainen Excel sähköntoimittajalta. Ei tuossa näy oikein mitään nollatasoa.. Yllättävän paljon menee yölläkin sähköä. Meillä ei ole erikseen yö/päivä sähköä. Samalla hinnalla läpi vuoden. Täytynee koettaa pudottaa vaikka tallin pattereita pois päältä tai pienemmälle. Vesivaraaja lämmittää 'koko'ajan. Taulukossa tammikuun alkua.

PäivämääräVuosiKuukausiPäiväTuntikWhTila
1.1.2020
2020​
1​
1​
0:00
4,62​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
1:00
5,42​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
2:00
4,74​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
3:00
4,61​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
4:00
4,56​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
5:00
4,57​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
6:00
3,97​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
7:00
3,71​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
8:00
3,69​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
9:00
3,54​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
10:00
5,14​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
11:00
3,79​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
12:00
3,63​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
13:00
3,96​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
14:00
4,3​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
15:00
3,12​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
16:00
3,92​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
17:00
4,11​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
18:00
6,17​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
19:00
5,26​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
20:00
5,33​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
21:00
3,3​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
22:00
3,39​
Mitattu
1.1.2020
2020​
1​
1​
23:00
4​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
0:00
3,92​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
1:00
4,01​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
2:00
3,87​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
3:00
3,92​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
4:00
4,19​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
5:00
3,9​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
6:00
3,38​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
7:00
4,49​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
8:00
6,12​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
9:00
3,75​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
10:00
4,77​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
11:00
3,78​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
12:00
3,73​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
13:00
5,27​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
14:00
3,61​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
15:00
3,44​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
16:00
3,23​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
17:00
4,23​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
18:00
4,42​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
19:00
4,15​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
20:00
3,02​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
21:00
3,5​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
22:00
3,94​
Mitattu
2.1.2020
2020​
1​
2​
23:00
3,89​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
0:00
3,71​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
1:00
3,77​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
2:00
3,79​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
3:00
3,74​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
4:00
4,05​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
5:00
3,87​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
6:00
3,25​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
7:00
3,32​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
8:00
3,77​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
9:00
4,15​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
10:00
5,71​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
11:00
6,74​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
12:00
3,31​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
13:00
3,37​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
14:00
3,36​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
15:00
5,03​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
16:00
3,48​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
17:00
2,97​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
18:00
3,32​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
19:00
3,19​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
20:00
3​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
21:00
2,83​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
22:00
3,25​
Mitattu
3.1.2020
2020​
1​
3​
23:00
4,03​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
0:00
3,8​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
1:00
3,91​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
2:00
4,01​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
3:00
4,68​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
4:00
6​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
5:00
4,52​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
6:00
3,18​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
7:00
3,14​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
8:00
3,44​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
9:00
5,5​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
10:00
5,99​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
11:00
6,4​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
12:00
5,08​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
13:00
4,51​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
14:00
5,41​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
15:00
3,87​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
16:00
3,3​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
17:00
5,23​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
18:00
3,42​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
19:00
4,05​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
20:00
3,4​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
21:00
3,83​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
22:00
3,51​
Mitattu
4.1.2020
2020​
1​
4​
23:00
3,66​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
0:00
4,08​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
1:00
4,32​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
2:00
4,48​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
3:00
4,42​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
4:00
4,54​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
5:00
4,54​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
6:00
4,08​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
7:00
4,07​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
8:00
4,25​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
9:00
6,76​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
10:00
4,79​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
11:00
4,41​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
12:00
3,88​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
13:00
5,18​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
14:00
5,84​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
15:00
6,37​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
16:00
5,74​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
17:00
5,06​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
18:00
7,08​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
19:00
5,63​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
20:00
5,55​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
21:00
4,67​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
22:00
5,15​
Mitattu
5.1.2020
2020​
1​
5​
23:00
4,89​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
0:00
4,66​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
1:00
4,68​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
2:00
4,35​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
3:00
4,36​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
4:00
4,45​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
5:00
4,45​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
6:00
3,52​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
7:00
3,48​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
8:00
3,71​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
9:00
4,59​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
10:00
3,61​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
11:00
4,77​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
12:00
4,21​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
13:00
4,46​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
14:00
3,82​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
15:00
5,91​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
16:00
10,11​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
17:00
8,74​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
18:00
4,56​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
19:00
4,67​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
20:00
4,73​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
21:00
3,82​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
22:00
3,42​
Mitattu
6.1.2020
2020​
1​
6​
23:00
3,28​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
0:00
3,9​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
1:00
3,86​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
2:00
3,72​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
3:00
4,59​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
4:00
5,7​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
5:00
4,47​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
6:00
3,15​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
7:00
3,24​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
8:00
3,23​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
9:00
3,63​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
10:00
2,99​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
11:00
2,95​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
12:00
3,07​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
13:00
2,97​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
14:00
3,04​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
15:00
3,08​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
16:00
3,57​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
17:00
5,54​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
18:00
4,44​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
19:00
3,48​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
20:00
4,12​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
21:00
3,24​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
22:00
3,04​
Mitattu
7.1.2020
2020​
1​
7​
23:00
4,05​
Mitattu
 
Aika tasanen kyllä tuo data on, melko vähän käytön mukaan vaihtuvaa kulutusta. Olitteko poissa kotoa vuoden ekat päivät? @Villesa

1582014733909.png
 
Kotona ollaan oltu @TheMeII

Millä tuo käppyrä syntyi?
exceliin nuo numerot. muutin päivät peräkkäin eli vain 24 riviä.
Niissä numeroissa oli kiva vika että ne piti vähän pyöritellä excel->csv ->tallenna ansi-muodossa että sai piilotetun merkin joka numeron perästä pois. en tiiä onko se alkuperäisessä tiedossa vai lisäskö foorumi ne mutta ne esti numeroiden käytön numeroina.

Siitä tein pylväs/viiva diagrammin ja laitoin päivät pylväiksi ja keskiarvo+alin sit viivoina.

Laita vaikka privaa jos tahot tuon excelin mailiin
 
Onkos täällä kellään kokemuksia jakaa omakotitalon katon vaihtamiseen liittyen.

Olisi kiikarissa Kattokeskus ja Prima nimiset firmat työstämään peltikaton vaihto mutta pitäisi vähän tunnustella minkälaista työtä nämä tekevät, kokemuksia?
 
Onkos täällä kellään kokemuksia jakaa omakotitalon katon vaihtamiseen liittyen.

Olisi kiikarissa Kattokeskus ja Prima nimiset firmat työstämään peltikaton vaihto mutta pitäisi vähän tunnustella minkälaista työtä nämä tekevät, kokemuksia?


Tärkeintä on selvitää että ei ole lesta firma, tuolla hommalla välttää pahimmat kusetukset
 
Meille vaihdettu ruukin peltikatto 2016. Työkaverilla tällä hetkellä myös katon vaihto edessä ja edullisin tarjous tuli jopa ruukilta. Kysäisisin siis ainakin sieltä tarjousta.
 
Minkä hintaisia noi katon vaihot noin karkeesti on vaikka perus ykskerros harjakatto 100m2?
 
Sähkönkulutusta: 135m² 2005 rak. 2krs puutalo. Etelä-Suomessa. Sähkölämmitys + 2x ILP. Huippuimuri eli lämmöt menee harakoille. Takka ollut käytössä pakkaspäivinä eli satunnaisesti tänä talvena. Pääosin on lämmennyt ILPeillä. Märkätiloissa lattialämpö ja makuuhuoneissa öisin patteria mukavuuden mukaan. Lämpötilassa ei ole mitenkään säästelty.

Tammikuussa meni 1600kWh. Joulukuussa 1800 kun oli sukua käymässä ja kiuas ja uuni mansikkana.
 
Minkä hintaisia noi katon vaihot noin karkeesti on vaikka perus ykskerros harjakatto 100m2?


119 neliötä tulee ens viikolla uutta peltikattoa talliin. 14 asteen harja, yksi kerros. Vähän alle 8k valmiina. Sisältään koko roskan. Aluakatteet ruoteet, laudat, rännit ja syöksyt.

Kallein tarjous oli noin 12k samasta. Uudellamaalla tämä.
 
2020 alkuvuodesta valmistunut puurakenteinen yksitasoinen 210m2 (talli haukkaa 60m2) OKT Espoossa.
Energiamuotona mlp.

Lämmöt päällä kunnolla joulukuu 2019 - nykyhetki niin kulutus kaikkinensa on luokkaa 1000kwh per kk.
Sauna päällä kerran viikkoon, sisällä 22-23c, tallissa 20c.
2 aikuista.

Oikeaa talvea odotellessa.
Neliöihin nähden kuulostaa varsin pieneltä kulutukselta. Isompana erona omaan kohteeseen toki on se, että meillä on nyt 5 henkeä saman katon alla niin lämpimällä vedellä lotraamista riittää. Sauna ei ole vielä edes valmistunut niin sekin tulee vielä nostamaan meidän kulutusta hitusen verran, emme ole kovin aktiivisia saunojia yleisesti ottaen. Ulkolämpötilassa toki eroa paljolti kun asutte niin etelässä.
 
119 neliötä tulee ens viikolla uutta peltikattoa talliin. 14 asteen harja, yksi kerros. Vähän alle 8k valmiina. Sisältään koko roskan. Aluakatteet ruoteet, laudat, rännit ja syöksyt.

Kallein tarjous oli noin 12k samasta. Uudellamaalla tämä.
On muuten halpa tarjous verrattuna niihin, mitä olen kuullut. Kattoremontin hintahaitari tuntuu olevan melkoinen. Mitään rakettitiedettähän se ei useimmiten ole, lähinnä raakaa työtä + rojut.
 
On muuten halpa tarjous verrattuna niihin, mitä olen kuullut. Kattoremontin hintahaitari tuntuu olevan melkoinen. Mitään rakettitiedettähän se ei useimmiten ole, lähinnä raakaa työtä + rojut.
Useamman teossa mukana olleena se ite katon poisto ja uuden laitto ei oo ongelma (jos ei järettömän jyrkkä tai korkealla) vaan jos talo ei oo täysin suora niin se oikominen on hidasta.
 
Tallissa on harjalla vähän kieroumaa. On rakennettu kahdessa osassa. Valkkasin halvimman tarjouksen, en pystyny mitenkään perustelemaan tuota kalliimpaa itselleni. Samalla lailla rakentavat, samaa ssab terästä. Kalliimmassa ois ollu homesuojattulauta ja eri ruuvit. Pellin pinnotteessa varmasti myös eroja.

Kokemukset tästä firmasta voinen kertoa ensi viikon lopulla, jos kelit pysyy kuivana.
 
Katon uusiminen "kattotuolista ylöspäin" on 90-100€/m2, pelkkien peltien uusiminen 40-50€/m2.
Nämä siis perusmallin harja yms katoilla sisältäen pellit, piiput, kattoturvatuotteet ja kalliimmassa hinnassa tietysti aluskatteen/ruoteet töineen.

Se mitä niistä sitten pyydetään on ihan toinen juttu. Vähän sama kun putki/ikkunaremontit. Saat 4 tarjousta niin hintahaitari voi hyvin olla 100% :)
 
Mekin otettiin halvin tarjous, päin persettä (oikominen, tiilien ladonta, rännit, syöksyt jne) tekivät viime kesänä vaikka ihan ystävällisesti annettiin kesken työn vinkkiä, että jos noin tekevät niin rekkula tulee ja se korjataan sit jälkeen päin (joka maksaa). No tulevat tekemään korjaukset (mm. latovat toisen lappeen tiilet uudelleen) ny keväällä ja osan tietty korjas samantien. Saihan siitä sit vähän hintaa vielä poies ja tietty viimosinta maksuerää pantataan niin kauan kunnes katto on sellainen kuin sovittu ja on hyvän rakennustavan mukaisesti tehty sekä täyttää asetukset ja määräykset.

Uskalsin ottaa halvimman kun kuitenkin itte jonkin verran rakennusalalla pyörinyt niin osasi tehdä: sopparit, maksupostit ja sakkoasiat. Mutta maalikkona olisin kyllä päätynyt seuraavaksi halvimpaan.
 
Siinähän ne tärkeimmät yllä tulikin eli tilaajan ja urakoitsijan välille aina urakkasopimus (alle 10000€ hommassa riittää ihan kirjallinen tarjous ja sen hyväksyminen), maksuaikataulu (tämäkin yli 10t hommissa, edullisemmat yleensä maksetaan työn valmistuttua) ja ehdot/laatukriteerit minkä mukaan työ tehdään.
Työn valmistuttua työn tarkastaminen ja hyväksyminen/kirjallinen reklamaatio mikäli homma ei ole sovitusti tehty.

Sopimussakko voi tulla myös kyseeseen (kannattaa muistaa että tätä voidaan käyttää myös tilaajaa vastaan) ja jos työssä on reklamoitavaa, niin siitä osuudelta laskua ei tarvitse maksaa. Kannattaa huomioida että koko laskua ei saa jättää maksamatta jos reklamaatio ei ole merkittävä tai koske rahallisesti suurinta osaa urakasta.

Selkeät pelisäännöt jotka tehdään jo ennen työn aloitusta karsii aika suuren osan vilunkitekijöistä jo heti lähtöönsä.
 
Asiaan: pitäisi alkaa katsoa ok-taloa tässä kohtapuoliin. Millaiset on yleisimmät yllärit mitä tulee tällaiselle koko ikänsä kerrostalossa asuneelle? Sijainti on arvottu n. 50-100 km PK-seudusta.
Erilaiset 60-90 luvun talojen kalliit rakennusvirheet, jotka on tajuttu vasta jälkikäteen.
 
On huonoja ja hyviä tuotteita, kaikki eivät pärise ja resonoi.

Energiatehokkuudessa noilla kahdella ei juuri ole eroa, MLP alkaa näkyä edukseen yli 20 asteen pakkasilla, joita varsinkin etelä-Suomessa on vähän.
VILP muuttuu käytännössä suorasähköksi yli 20 asteen pakkasilla. Tämä on ongelmaillista sähköverkon huippukuormien kanalta. Maalämpö on tehokkaampi jo nollasta asteesta lähtien ja säilyttää tehokkuutensa koville pakkasille saakka. Tämä on se syy miksi VILP ei juuri kannata asentaa kuin ehkä ihan eteläisimmässä Suomessa.
 
Erilaiset 60-90 luvun talojen kalliit rakennusvirheet, jotka on tajuttu vasta jälkikäteen.

Jottei tuuduttauduta täysin menneisiin vuosikymmeniin niin tälläkin vuosituhannella on tehty taloja joissa esimerkiksi sadevedet johdetaan suoraan salaojiin.

Muutenkin mitä rakentamista seurannut viimeiset 10v työn puolesta niin itkettäs jos ei naurattais. Käytännössä kaikkea piiloon jäävää saa ja pitää epäillä.

Vanhaa ostaessa et tiedä kuka on rakentanut ja kuka valvonut. Uutta taas suurimmalla osalla ei ole aikaa tai tietämystä valvoa.

Suo siellä ja vetelä täällä. Ehkä suurin osa on kuitenkin ok, mutta on se oikominen aika kauheeta mitä tullut vastaan pitkälti tälläkin vuosituhannella.
 
VILP muuttuu käytännössä suorasähköksi yli 20 asteen pakkasilla. Tämä on ongelmaillista sähköverkon huippukuormien kanalta. Maalämpö on tehokkaampi jo nollasta asteesta lähtien ja säilyttää tehokkuutensa koville pakkasille saakka. Tämä on se syy miksi VILP ei juuri kannata asentaa kuin ehkä ihan eteläisimmässä Suomessa.
Väestöllisesti suurin osa porukasta asuu alueella jossa ei ole ollut tänä talvena alle -10c lämpötiloja edes yöaikaan. Käsivarren Lapin poromiesten laskelmia ei pidä esittää yleispätevinä ohjeina.
 
Tähän lämmityskeskusteluun voin heittää VILP:n osalta kokemuksia (sijainti Pori) kahden vuoden ajalta. Vaihdettiin öljylämmitys kokonaisuudessaan pois ja tilalle tuli VILP, kohteena 50-luvun OKT patterilämmityksellä. Öljyä kului ennen 2000-2200L vuodessa ja VILP:n myötä sähkönkulutus nousi n. 8000 kWh:lla, eli pyöreästi 2,5 hyötysuhde.

VILP on ollut huoleton ja toimintavarma lämmitysmuoto ja mitään säätöjä / huoltoja ei ole tarvinnut asennuksen jälkeen tehdä. Hankintahinta jäi puoleen mitä maalämpö olisi ollut. Kovilla pakkasilla (~ -20C) kyseinen laitos muuttuu käytännössä suorasähkölämmitykseksi, mutta täällä rannikolla ovat olleet vähissä kyseiset kerrat. Kennot keräävät herkästi kuuraa/jäätä, joten ulkoyksikkö pitää kieltämättä huomattavaa ääntä ennen autom. sulatusta, joten naapuria kohti pienellä etäisyydellä sitä ei kannata asentaa.
 
Sitä kokeiltiin Fortumin aikaan, sen jäljiltähän sitä 50-luvun sähköverkkoa nyt korjataan kun sillon ei ketään kiinnostanut :)

Asiaan: pitäisi alkaa katsoa ok-taloa tässä kohtapuoliin. Millaiset on yleisimmät yllärit mitä tulee tällaiselle koko ikänsä kerrostalossa asuneelle? Sijainti on arvottu n. 50-100 km PK-seudusta.

Maan alle rakennetut asuintilat (autotalli tai ns kylmä kellari betonipinnoilla vielä menee), maanvaraiset lattiat jos talo sijaitsee kuopassa (mäen päällä riski huomattavasti pienempi), itse remontoidut 50-80 luvun talot (tarkoittaa sitä että remonttia ei ole suunniteltu/valvottu/dokumentoitu, jälkikäteen em.tavalla asennetut koneelliset ilmanvaihdot.
Itse karttaisin myös kaikkia vanhoja taloja joissa on piilosokkeli ja joissa on käytetty tojalevyä eristeenä.
Piilosokkelikaan tuskin on ongelma jos talo on korkean mäen päällä tai tuulettuvalla alapohjalla mutta 90% piilosokkelitaloista löytyy kohonnut kosteus jostain nurkasta.

Lähtökohtana vanhalle talolle on kalliolle tehty, tuulettuva alapohja ja riittävät räystäät. Nuo kolme kriteeriä jos täyttyy niin tuskin on mitään kallista piilovikaa löydettävissä.

Sitten tietysti ikkunat, vesipellit, julkisivu, märkätilat , putket, sähköt ja vesikatto täytyy jossain kohtaa varautua uusimaan jos 30v+ vanhoja taloja katselee mutta nämä kannattaa vaan sitten huomioida hinnassa.
 
Tähän lämmityskeskusteluun voin heittää VILP:n osalta kokemuksia (sijainti Pori) kahden vuoden ajalta. Vaihdettiin öljylämmitys kokonaisuudessaan pois ja tilalle tuli VILP, kohteena 50-luvun OKT patterilämmityksellä. Öljyä kului ennen 2000-2200L vuodessa ja VILP:n myötä sähkönkulutus nousi n. 8000 kWh:lla, eli pyöreästi 2,5 hyötysuhde.

VILP on ollut huoleton ja toimintavarma lämmitysmuoto ja mitään säätöjä / huoltoja ei ole tarvinnut asennuksen jälkeen tehdä. Hankintahinta jäi puoleen mitä maalämpö olisi ollut. Kovilla pakkasilla (~ -20C) kyseinen laitos muuttuu käytännössä suorasähkölämmitykseksi, mutta täällä rannikolla ovat olleet vähissä kyseiset kerrat. Kennot keräävät herkästi kuuraa/jäätä, joten ulkoyksikkö pitää kieltämättä huomattavaa ääntä ennen autom. sulatusta, joten naapuria kohti pienellä etäisyydellä sitä ei kannata asentaa.
Kerrotko paljonko hankintahinnoissa olisi ollut eroa? Oman käsityksen mukaan ei pitäisi olla kuin porareiän verran.
 
Maan alle rakennetut asuintilat (autotalli tai ns kylmä kellari betonipinnoilla vielä menee), maanvaraiset lattiat jos talo sijaitsee kuopassa (mäen päällä riski huomattavasti pienempi), itse remontoidut 50-80 luvun talot (tarkoittaa sitä että remonttia ei ole suunniteltu/valvottu/dokumentoitu, jälkikäteen em.tavalla asennetut koneelliset ilmanvaihdot.
Itse karttaisin myös kaikkia vanhoja taloja joissa on piilosokkeli ja joissa on käytetty tojalevyä eristeenä.
Piilosokkelikaan tuskin on ongelma jos talo on korkean mäen päällä tai tuulettuvalla alapohjalla mutta 90% piilosokkelitaloista löytyy kohonnut kosteus jostain nurkasta.

Lähtökohtana vanhalle talolle on kalliolle tehty, tuulettuva alapohja ja riittävät räystäät. Nuo kolme kriteeriä jos täyttyy niin tuskin on mitään kallista piilovikaa löydettävissä.

Sitten tietysti ikkunat, vesipellit, julkisivu, märkätilat , putket, sähköt ja vesikatto täytyy jossain kohtaa varautua uusimaan jos 30v+ vanhoja taloja katselee mutta nämä kannattaa vaan sitten huomioida hinnassa.
Talot ovat hyvin pitkälti yksilöitä. Ottaa mukaan henkilön, jonka uskoo asioista jotain ymmärtävän
- jos ikkunat ovat 3-puitteiset ja puuosat liimattu 3-osasta (eivät kieroudu), niin ongelmia tullee lähinnä ulkomaalaukseen väri vaikuttaa paljon kestoikään). Lämpölasit saattavat mennä jossain vaiheessa vaihtokuntoo.
-sähköt mikä niissä kuluu? Jotkut paljon käytetyt kytkimet voi joutua uusimaan sekä mahdollisesti ajastuskellot?
- hyvin tehty tiiliseinä on kyllä todella pitkäikäinen ja paikasta riippuen huoltovapaa
- julkisivujen maalauksissa on kestoeroja.

Omakotitalon ostajan on hyvä olla mieleltään "talonmies" . Pientä korjaustahan aina tulee, kuten niissä kerrostaloissakin. Lisäksi niissä saa ilmaista liikuntaa (säästää kuntosalimaksuissa) kun saa itse tehdä lumityöt ja lehtien haravoinnin sekä rännien yms. puhdistuksen.
 
Olohuoneen kattolaudoissa näkyy pienellä alueella noin 4m2 vesipisaran kaltaisia pisteitä, jotka ovat pinttyneet puuhun. Pisteet eivät ole mitenkään mustia, eikä katto näytä muuten kärsineen. Pitäisikö kuitenkin huolestua?
 
Olohuoneen kattolaudoissa näkyy pienellä alueella noin 4m2 vesipisaran kaltaisia pisteitä, jotka ovat pinttyneet puuhun. Pisteet eivät ole mitenkään mustia, eikä katto näytä muuten kärsineen. Pitäisikö kuitenkin huolestua?

Lakattu ja kuivuessa valunut pisaroille?
 
-sähköt mikä niissä kuluu? Jotkut paljon käytetyt kytkimet voi joutua uusimaan sekä mahdollisesti ajastuskellot?
Aluksi tietysti napit, kytkimet yms mutta ne nyt ei iso homma ole uusia tarvittaessa. Isompi ongelma onkin jos talosta uupuu maadoitukset, vanhat kaapelit ovat korppuuntuneet niin että kuoret murtuvat taitettaessa, putkitukset tehty lerppaputkella/putkituksia ei ole lainkaan yms. Sitten vielä vanha keskus posliinisulakkeilla jossa ei vapaita paikkoja niin ongelmia tulee ihan jokaisessa remontti/korjauskohdassa jos kaikki halutaan tehdä määräysten mukaan.

Tietysti jos mitään ei aio muuttaa (kuten uusia keittiötä tai kodinkoneita nykyaikaan) tai tekotapana on itse-teen-ja-säästän niin sitten näihin ei niin kannata huomiota kiinnittää.

Edit: Esimerkiksi siis että kun vanha keittiö saattaa olla jopa vain kahden sulakkeen takana (esim 25a+16a) ja nykyaikainen keittiö vaatii sen 3x16a+16a+10a ihan minimissään niin jotain kautta se kaapelinippu pitää sinne keittiöön keskuksesta kuljettaa. Näille sitten täytyy keskuksen viereen asentaa uusi "pikkukeskus" johon sulakkeet ja vikavirtasuojat saadaan. Sitten sama juttu kylppärin ehkä kahdenkin kanssa ja vielä sähköauto+vähän pihavaloja päälle niin hyvä tulee :cool:
Mutta kuten sanoin, ei kaikille ongelma mutta pitäisin mielessä ostovaiheessa.
 
Viimeksi muokattu:
Kerrotko paljonko hankintahinnoissa olisi ollut eroa? Oman käsityksen mukaan ei pitäisi olla kuin porareiän verran.

Kolme tarjousta sain paikallisilta firmoilta väliltä 22k€ - 26k€, VILP tarjoukset 9,5k€ - 12,5k€, oma kustansi n. 11k€ (Jäspi). Tarjoukset olivat ns. "avaimet käteen" -tyyppisiä sisältäen kaiken vanhan lämmitysjärjestelmän purkamisesta uuden käyttöönottoon.
 
Kolme tarjousta sain paikallisilta firmoilta väliltä 22k€ - 26k€, VILP tarjoukset 9,5k€ - 12,5k€, oma kustansi n. 11k€ (Jäspi). Tarjoukset olivat ns. "avaimet käteen" -tyyppisiä sisältäen kaiken vanhan lämmitysjärjestelmän purkamisesta uuden käyttöönottoon.
No huh huh, eipä voi muuta sanoa.
 
Eikös tuommoinen 20ke maalämmöstä ole aika perusinvestointi, jos ottaa avaimet käteen -paketin? Jos nyt ei oteta huomioon, että itse tekee about käsin sen onkalonkin ja "maksoi vaan 8ke".
On mutta esim. meillä siihen vajaa 20k€ kuului myös mm. 200 neliön lämpimän tilan lämmitysjärjestelmät uuteen taloon. Käsitin, että tässä tapauksessa oli kuitenkin jo lämmönjako valmiina?
 
On mutta esim. meillä siihen vajaa 20k€ kuului myös mm. 200 neliön lämpimän tilan lämmitysjärjestelmät uuteen taloon. Käsitin, että tässä tapauksessa oli kuitenkin jo lämmönjako valmiina?

Toiset laskee lopulliseen hintaan kotitalousvähennykset, toiset ei. Käsittääkseni niitä saa paljon enemmän MLPn kuin VILPin kustannuksista. MLPn koko porauksen ävhennyksen alaista? Alkaako MLP ylittämään yhden hengen vuotuisen kotitalousvähennyksen?
 
MLP:n rakennuskustannuksia kun lueskelee, niin hinnat heittelevät aivan järjettömästi johtuen juuri tuosta oman työn osuudesta. En tiedä kuinka moni oikeasti alkaa itse osallistumaan työhön, vaikka se meisseli kädessä hyvin pysyisikin.

Onhan tuo VILP alkukustannusten puolesta järkevämpi remonttikohteeseen. Kohteesta ja sijainnista riippuen TMA voi venähtää aika pitkäksi MLP:llä.
 
MLP:n rakennuskustannuksia kun lueskelee, niin hinnat heittelevät aivan järjettömästi johtuen juuri tuosta oman työn osuudesta. En tiedä kuinka moni oikeasti alkaa itse osallistumaan työhön, vaikka se meisseli kädessä hyvin pysyisikin.

Onhan tuo VILP alkukustannusten puolesta järkevämpi remonttikohteeseen. Kohteesta ja sijainnista riippuen TMA voi venähtää aika pitkäksi MLP:llä.
Niin no sehän tässä vähän ihmetyttää, että jos VILPpi maksaisi asennuksineen 10k€ niin ei MLP järjestelmän pitäisi paljon yli 15k€ maksaa.
 
Niin no sehän tässä vähän ihmetyttää, että jos VILPpi maksaisi asennuksineen 10k€ niin ei MLP järjestelmän pitäisi paljon yli 15k€ maksaa.


VILP ja MPL:n erotus syntyy miltei 100¤%maalämpökaivoon liittyvistä kustannuksista, paljonko suojaputkea, maatyöt, jne...
 
Noin 1,5v sitten kun pyysin uudiskohteeseen VILP ja MLP tarjouksia niin VILP tarjoukset oli noin 10-11k€ ja MLP 13-14k€. Kaivon hinta tuosta oli n. 3600-4000. Yksi firma taisi sanoa, että VILP asennus on heillä hieman kalliimpi kuin MLP. En tiedä sit onko tuossa VILP muka jotain työtä mikä nostaa asennuksen hintaa.
Veikkaan, että olisin saanut vielä halvempia VILP tarjouksia, mutta en jaksanut enää lähetellä enempää tarjouskyselyjä. Muutenkin n. puolet firmoista ei edes vastannut tarjouskyselyihin.
 
Aluksi tietysti napit, kytkimet yms mutta ne nyt ei iso homma ole uusia tarvittaessa. Isompi ongelma onkin jos talosta uupuu maadoitukset, vanhat kaapelit ovat korppuuntuneet niin että kuoret murtuvat taitettaessa, putkitukset tehty lerppaputkella/putkituksia ei ole lainkaan yms. Sitten vielä vanha keskus posliinisulakkeilla jossa ei vapaita paikkoja niin ongelmia tulee ihan jokaisessa remontti/korjauskohdassa jos kaikki halutaan tehdä määräysten mukaan.
Oletko nähnyt noita taivuttaessa halkeilevia kaapeleita? Millä vuosikymmenellä ne oli asennettu?

Maadoituksia ei tarvitse vanhoihin laittaa, jos niitä ei siellä ole. Uutta tehtäessä ne pitää tarpeellisin osin huomioida. (samassa huoneessa maadoitetun ja maadoittamattoman pisterasioiden välillä on etäisyysvaatimukia.. Jos ymmärtää noiden maadoitusten merkityksen, todellinen vaara ollee hyvin pitkälti teoreettinen. Meillä on maailman tiukimmat sähkömääräyset.

Posliinikeskuksiinkin voidaan usein lisätä sulakkeita tai tehdä viereen tai toiseen tilaan apukeskus kutenalla kerroit.
Mutta ollaan samaa mieltä, että sähkökeskuksen koko (sulakkeiden määrä) kannaattaa tarkistaa sekä miettiä tarvitaanko mahdollisesti lisää sähköpisteitä.

Nykyään on saatavilla ns. sähköjalka ja -kattolistoja joihin uudet johdot voidaan piilottaa joten tarvittavat
muutostyöt (en siis tekisi välttämätttä kaikkia uusiksi) voidaan kohtuu kustannuksin tehdä.

Tietysti jos mitään ei aio muuttaa (kuten uusia keittiötä tai kodinkoneita nykyaikaan) tai tekotapana on itse-teen-ja-säästän niin sitten näihin ei niin kannata huomiota kiinnittää.
Jos talo esim. 80-luvulla tehty määräysten mukaan ja keittiössä on noi laitteet. Ne voi kyllä uusia ilman sähköjen uusimista, jos tulevat samoille kohdille ja pienin kustannuksin johtoja jatkaa.

Sähköihin kyllä kannattaa muuten huomiota kiinnittää. Esim. joillekin riittää 2. pistorasiaa/MH ja jotkut haluavat esim. 4. Valopisteiden/ niiden kytkimien määrätkin vaihtelevat paljon taloittain.
Onko audio pisteitä, ATK verkko jne. niissä on myös eroja.

Edit: Esimerkiksi siis että kun vanha keittiö saattaa olla jopa vain kahden sulakkeen takana (esim 25a+16a) ja nykyaikainen keittiö vaatii sen 3x16a+16a+10a ihan minimissään niin jotain kautta se kaapelinippu pitää sinne keittiöön keskuksesta kuljettaa.
Sen apukeskuksen voi laittaa, myös sinne keittiöön. Noi mainitsemasi ongelmat koskevat kyllä pääosin
70-luvan ja sitä vanhempien (uudelleen sähköistämättömiä ) rakennuksia.
Aika usein keittiöihin tulee 3x16V (liesi) + 1x16A astianpesukone +1x16A jää-pakastin kaappi +1-2x16A pistorasioille +ehkä 1x10A valoille. Ehkä vielä liesituulettimellekin omansa.

Näille sitten täytyy keskuksen viereen asentaa uusi "pikkukeskus" johon sulakkeet ja vikavirtasuojat saadaan. Sitten sama juttu kylppärin ehkä kahdenkin kanssa ja vielä sähköauto+vähän pihavaloja päälle niin hyvä tulee :cool:
Mutta kuten sanoin, ei kaikille ongelma mutta pitäisin mielessä ostovaiheessa.
Unohdit tuosta voimapistorasian, jotta tarvittaviin korjauksiin saadaan voi voimavirtalaitteille virtaa. Pihalle autoille myös se lämmityspistoke.

Sekä iv-koneelle, pannuhuoneeseen jotain, sähkölämmitykset? , saunan kiuas...
Yllättävän paljon niitä pisteitä / sulakeita niille tarvitaan. Tuommon 36-sulakkeen keskus alkaa jo olla riittävä talon koosta riippuen.

Taloittain niissä siis eroja, joten niitäkin on hyvä tarkistella. Eli tarvitaanko esim. tehdä lisää pisteitä.
Talopaketeissa käytettiin sähköistyksen osalta ns. tähtiluokitusta, jolla kuvattiin sähkövarustuksen täydellityyttä.
Täydellisen uusimisen tarpeeseen en usko, kuin korkeintaan hyvin vanhoissa rakennuksissa.
Sähkölattialämmityksissä joskus kaapelit ovat hankautuneet poikki, väärästä asennustavasta johtuen.
 
Lähinnä halusin tuoda esille sen puolen, että näihin kannattaa kiinnittää huomiota. Ok-talon täydellinen sähkösaneeraus on kuitenkin suht simppeli ja edullinen homma (5000-10000€) varsinkin jos sen tekee ehdottamillasi listoilla. Onhan se paljon rahaa, mutta kuitenkin luokkaa alle sen putki, kph tai kattoremontin.

Noiden lämmitystapojen vertailuun löytyy motivalta todella asiallinen laskuri osoitteesta Laskuri

Tuon jos malttaa ajatuksella ja realistisesti täyttää niin saa todella hyvän pohjan vertailulle kustannusten puolesta. Yleisin virhehän noissa on että se lämmitysenergian osuus ylimitoitetaan ja sitten ollaan tyytyväisiä kun säästöt on huikeita.

Maalämpöjen hinnat on myös aina hauska puheenaihe. Maalämmön hinnanhan saa aika tarkasti kun ottaa alkusumman 12t€, huomioi kaivon teosta summaan +-25%, huomioi talon koosta ja energiantarpeesta +-25% ja oman työn/kilpailutuksen erotuksesta +-25%. Näin ollaan siellä 4000€(enolla on poravaunu, isä on putkimies ja ostin laitteen torista) - 24 000€ hinnassa (myyjä tuli ovelle, lähdin itse lomalle ja kun palasin homma oli valmis ja nurmikko kasvaa).
 
Ensi kesänä asp tilin ehdot tulee täyteen ja tarkoitus ostaa okt tai osake. Onko kukaan ostanut kys tilillä okt? Täytyykö kaikki rahat olla sielä vai onnistuuko normaali käyttötilillä olemaan esim. 7k ja asp tilillä 3k?
 
Mä ymmärtäisin asian niin että et ~30ke ASP-lainalla kovin kummoista omakotitaloa saa. "Kun olet säästänyt vähintään 10 prosenttia asunnon hankintahinnasta, pankki voi myöntää sinulle ASP-lainan." Jos tosissaan oot ostamassa niin ei muuta kuin 3ke/vuosineljännes ASP-tilille talletuksia.
 
Mä ymmärtäisin asian niin että et ~30ke ASP-lainalla kovin kummoista omakotitaloa saa. "Kun olet säästänyt vähintään 10 prosenttia asunnon hankintahinnasta, pankki voi myöntää sinulle ASP-lainan." Jos tosissaan oot ostamassa niin ei muuta kuin 3ke/vuosineljännes ASP-tilille talletuksia.

Asun todella kaukana pääkaupunkiseutua täällä saa okt ihan 40-160ke helposti, maksimilaina se 115ke ja siihen päälle mahollisesti vielä lainaa lisää. Olisiko parempi ehto säästää ihan normaalille tilille ja hakea normaali asuntolaina kun sopivan asunnon löytää?

EDIT: Näköjään oli oikea topikki tälle kysymykselle. Asunnon ostaminen ja asuntolaina
 
En tiedä sit onko tuossa VILP muka jotain työtä mikä nostaa asennuksen hintaa.
Luulisi olevan enemmän tapauskohtaista kuin kategorista noiden välillä. On siinä kuitenkin se ero, että ulos tehdään laiteasennuksia tai ei. Toisaalta maalämpöjärjestelmässä halvalla ilman kaivon porausta jo maakentän jakokaivoon tarvitut pelkät putkiosat olivat niin pelottavan kalliit etten kykene muistamaan. :oops:
 
VILP:ssa tosiaan asentajien tekemä työ on isompi kun ulkonakin joutuu tuohuamaan, putket ja sähköt ja splittikoneissa kylmäainetäytöt.

MLP asennuksia uudis vs olemassa olevaan ei oikein voi vertailla kun yleensä vanhasta puretaan olemassa olevat lämmönlähteet ja varaajat pois. Sekä uudiskohteissa todella usein maalämpöasennus on vain keruupiirin kytkentä, sillä talon putkimies hoitaa lämmitys ja käyttövesiputket lämpöpumpulle sekä sähkömies kytkee syötön ja vetää anturit.

Toki on poikkeuksia mutta ylläkuvattu toimintamalli on ainakin itselle eteen tulleista tilanteista yleisin.
 
VILP ja MPL:n erotus syntyy miltei 100¤%maalämpökaivoon liittyvistä kustannuksista, paljonko suojaputkea, maatyöt, jne...
Just näin. Muistakaa kun vertailette maalämpöä mihin tahansa muuhun niin se maalämmön hinta ei ole mikään kiinteä 20k€ aina. Se voi olla alle, se voi olla yli ja ison osan siitä summasta tekee se maalämpökaivon poraus. Se tehdään metrihinnalla yleensä noin 30€/m kallioporaukseen ja 80€/m maaporaukseen. Paikkakohtaisia eroja on varmasti. Toiset poraa 120m kaivon ja kallio löytyy 3m syvyydestä, toiset poraa 300m ja kallio on 30m syvyydessä. Hintahaarukkaa syntyy tässä 3750€ - 10500€ pelkästään porakaivolle. Syvän kaivon hinnalla saa laitettua vaikka jokaiseen huoneeseen oman ilmalämpöpumpun. Jokainen tyylillään, itse laitoin maalämmön ja siihen kiinni viilennyslaitteet kesähelteitä varten. Hankintakustannus oli todella suuri, mutta käyttökustannukset lämmittää jo nyt mieltä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 156
Viestejä
4 485 424
Jäsenet
74 176
Uusin jäsen
Nahkapaska

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom