Oluen paneminen itse

Kauankohan tollasen kettle sourilla vedetyn bissen kannattaisi antaa olla käymispöntössä ennen pullottelua? Hiiva on kyllä kerääntynyt jo silmämääräisesti pohjalle, mietin vaan että tekeeköhän hiiva tuolla jotain erikoisempaa jälkiselvittelyä esim viikon jälkeen. Astia on nyt kylläkin kylmässä ja olut tuoksuu ihan hyvälle alun navetan jälkeen joten kai tuon voisi pulloihin laittaa ja katsoa minne lähtee kehittymään.

Käsittääkseni hapatuksen jälkeen toi kettle sour käsitellään samalla tavalla kun ihan tavallinen ale , tarkista siis ominaispaino ja päätä onks jo aika tai sitten ei
 
Käsittääkseni hapatuksen jälkeen toi kettle sour käsitellään samalla tavalla kun ihan tavallinen ale , tarkista siis ominaispaino ja päätä onks jo aika tai sitten ei
No siis ainakin on käynyt loppuun eli ominaispainoon tuskin enää tulee muutoksia, lähinä ajattelin jos hiivat käyttävät pääkäymisen jälkeen jotain käymisen sivutuotteita vielä ravinnokseen ja siten lopputulokseen tulisi vaikutusta ja että missä ajassa tuollaiset muutokset tapahtuvat. Toki sama hommahan käytännössä tapahtuu sitten pullossa siinä missä käymisastiassakin että sama kai se sinänsä on.
 
Toki sama hommahan käytännössä tapahtuu sitten pullossa siinä missä käymisastiassakin että sama kai se sinänsä on.

Just noin. Pulloissa vain hiivan/dekstriinien määrät ovat pienempiä. jotkut sanovat että "bulk conditioning" käymisastiassa tapahtuu nopeampi mut mut... tiedä häntä :)
 
Sour ale pullossa. Kävi karkeasti 1,050 og:stä 1,005. Humalointina 30/15/5min lisäyksillä cascade + citra + wai-iti keskenään samoilla määrillä ja laskennalliset ibut n. 20. Ei kyllä juurikaan tossa vadelmasourissa humala pure. Kettlesour siis joten humalointi oli mahdollinen. Kylmä vierre sellanen perussour ei mikään kreisi ja vahvalla vadelman maulla. Tätä ei malta odottaa päästä maistamaan.
IMG_20190728_183731.jpg
 
Vadelma sour. N. 5kg mallasmäärällä n. 15litraa vierrettä + 1,2 kg vadelmasatsista keitetty mehu. 38 pulloa. Hapatus ens kerralla vähän voimakkaammaksi, mutta ihan hyvää on. Vähän ehkä vaatii ikää vielä. Tuoksu todella makea, maku todella kuiva hapan ja vadelma melko sivuosassa. N. 20 ibu.
IMG_20190801_195012.jpg
 
Tein tossa testin muutamalle kaverille tuon oman sourin osalta että kaadoin Fiskarsin panimon wild berry sourin yhteen lasiin, ja oman sourin toiseen lasiin ja pyysin arvaamaan kaupallisen ja kotitekoisen tuotteen ja kommentit siitä kumpi on parempi ja vapaa sana yleisestä laadusta. 2/3 arvelivat mun oluen olevan kaupallinen ja pitivät sitä myös parempana. Kolmas totesi että laatueroja ei juuri ole ja vaikea sanoa kumpi olisi parempi mutta arvasi kaupallisen oluen oikein.
 
Uuden harrastuksen intoa selkeästi kun meitsin postausvetoista meininkiä. Kavereiden kesken todettiin tässä kesän reinnoissa että toi olvin summer ale on ihan suuhunmenevä bisse ja vähän haasteltiin toisiamme josko tehtäisiin jotain klooneja / mukaelmia ja pääseekö kuinka lähelle. Erityisesti tuo aromihumalointi itselleni on vielä hieman vierasta maaperää niin kelasin kysellä vähän täällä ohjeita tai vinkkejä tähän suunnitelmaani:

Kerrataan ensin tuon summer alen speksit: Humalina Citra, Sorachi ace ja HBC 431, 32 IBU, 11 ebc. Vehnä + ohra mix n. 33/66 suhteella mitä nettiblogeista vakoilin. Kaikissa noissa humaloissa on aika korkeat alfa happo pitoisuudet eli katkerohumala-akselilla.

Oma setti menee siis maltaiden puolesta varmaan pilsner + vehnä ja humaloita löytyisi valmiina cascadea, Citraa ja Wai-Itia, kelasin mäskätä 66 asteessa yksivaiheisena ja keitossa humaloida siten että citraa @60, @30 @15 ja @5 lisäyksillä siten että toi eka 60 minsan lisäys puolitetaan muihin nähden ja sitten tonne 15 ja 5 min lisäyksii cascadea ja wai-itia aromejen puolesta siten että pääsen brew matella tavoite ibuihin. Pääkäymisen jälkeen ajattelin kuivahumaloida melko reippaasti cascadella, mutta määriä voisi joku vähän suositella.

Vinkkejä ja ajatuksia reseptistä. Mitään 1:1 kloonia en välttämättä halua, mutta tavoittelen tyylisuunnaltaan samaa ja makumaailmaltaan samankaltaista lopputuotetta.
 
Lähtökohtasesti kaikki humalat varmasti toimii katkerointi humalana mutta nuo sun humalat myös aromi. Citran käyttäminen katkeroinnissa tuntuu vähä tuhlaukselta mutta jos ei muuta löydy niin ei se haittaa. Pääsääntöisesti halvinta korkeeta alfaa @60 josta ne ibut ja sitte keiton loppuun/kuivahumalointiin ne paremmat aromi humalat.
 
Lähtökohtasesti kaikki humalat varmasti toimii katkerointi humalana mutta nuo sun humalat myös aromi. Citran käyttäminen katkeroinnissa tuntuu vähä tuhlaukselta mutta jos ei muuta löydy niin ei se haittaa. Pääsääntöisesti halvinta korkeeta alfaa @60 josta ne ibut ja sitte keiton loppuun/kuivahumalointiin ne paremmat aromi humalat.
Joo siis toki citra on suht kallista vs halvemmat katkerohumalat mutta ero euroissa ei hirveän suuri ole tollasilla n. 15 litran eräkoon oluilla. Onko heittää mitään arvausta noihin kuivahumalointimääriin kun tavotellaan tollasta aika bulkkituotetta? Joku 2g/litra kokonaisuudessaan? Tollasessa olvin muutaman euron tölkissä tuskin ihan älytöntä määrääkään on.
 
En osaa sanoa mutta varmaa joo jotaa 2-3g/l. Kuvista päätellen tossa varmaa myös jotaa caramelli mallasta? pelkkä vehnä ja pilsner on kyllä vaaleampaa.
 
No väri siis on 11 että aika vaaleeta se anyways on eikä kotikloonissa kannata varmaan alkaa mitään sellasta säätämään. Luulen että lähden tosta kokeilemaan ja sitten seuraavaan erään hienosäätöä. Kiitokset kommenteista!
 
Uuden harrastuksen intoa selkeästi kun meitsin postausvetoista meininkiä. Kavereiden kesken todettiin tässä kesän reinnoissa että toi olvin summer ale on ihan suuhunmenevä bisse ja vähän haasteltiin toisiamme josko tehtäisiin jotain klooneja / mukaelmia ja pääseekö kuinka lähelle. Erityisesti tuo aromihumalointi itselleni on vielä hieman vierasta maaperää niin kelasin kysellä vähän täällä ohjeita tai vinkkejä tähän suunnitelmaani:

Kerrataan ensin tuon summer alen speksit: Humalina Citra, Sorachi ace ja HBC 431, 32 IBU, 11 ebc. Vehnä + ohra mix n. 33/66 suhteella mitä nettiblogeista vakoilin. Kaikissa noissa humaloissa on aika korkeat alfa happo pitoisuudet eli katkerohumala-akselilla.

Oma setti menee siis maltaiden puolesta varmaan pilsner + vehnä ja humaloita löytyisi valmiina cascadea, Citraa ja Wai-Itia, kelasin mäskätä 66 asteessa yksivaiheisena ja keitossa humaloida siten että citraa @60, @30 @15 ja @5 lisäyksillä siten että toi eka 60 minsan lisäys puolitetaan muihin nähden ja sitten tonne 15 ja 5 min lisäyksii cascadea ja wai-itia aromejen puolesta siten että pääsen brew matella tavoite ibuihin. Pääkäymisen jälkeen ajattelin kuivahumaloida melko reippaasti cascadella, mutta määriä voisi joku vähän suositella.

Vinkkejä ja ajatuksia reseptistä. Mitään 1:1 kloonia en välttämättä halua, mutta tavoittelen tyylisuunnaltaan samaa ja makumaailmaltaan samankaltaista lopputuotetta.

Tätä olutta tuli kiskottuu John Smithissä ja täytyy sanoa että olen itekkin miettiny kloonin/oman american alen vääntämistä.

Kerro miten onnistu, niin voin vaikka kopioida sen siulta sitten
 
Joo, katotaan ehtiikö tän seuraavaksi, tossa on pihlajanmarjat kohta kypsiä niin syksyinen pihlajanmarja punajuuri sour saattaa kiilata vielä eteen johtuen marjojen sesongista
 
Tuota vadelmaolutta kaveripiirissä tuli viimeaikoina maisteltua suht ahkerasti ja kun kaikki totesivat kotitekoisen sour-oluen valmistuneen erinomaisen laadukkaasti päätettiin tehdä yhden kaverin kanssa yhteinen erä pihlajanmarja souria. Päädyttiin yhteispuuhasteluun ihan siitä syystä, että kaveri halusi kokeilla peruspanojen ohella sourin valmistusta ja oma kotipanimolaitteisto (kylmälaukku, sous vide sirkulaattori, kattila jne) sopii taas tuohon hommaan suht passelisti kun mäskäysastiana toimivaa kylmälaukkua voi ennen keittoa käyttää hapatukseen eikä se myöhemmillä panokerroilla johda mihinkään kontaminaatoitumisiin kun olut ei enää kylmälaukkuun uudestaan joudu.

Tässä kuitenkin resepti pihlajanmarjasourille ja kuvia jos jotain muuta kotipanijaa sattuu sour oluiden tekeminen kiinnostamaan. Tavoitteena kuivahumaloitu ja kevyen pihlajanmarjainen sour.

Ohramallas - vehnämallas 60-40 suhteella. Tavoiteltiin 1,040 og:tä hieman miedomman sessioitavan oluen takia eli vesimäärät sen mukaan. Hiivana safale wb06.

Hapatukseen 1 litran tölkki valio gefilus karpalomehua ja laitettiin kokeilun vuoksi tuoreita vesipestyjä ja murskattuja pihlajanmarjoja n. kourallinen sekaan, jos villihiivat tms antavatkin jotain mielenkiintoisia sivumakuja. Tässä vaiheessa og oli n. 1,040. Hapatus n. 24h kunnes ph paperilla liuska värjäytyi ph4 alapuolelle, tässä vaiheessa liemen päällä oli kunnon hiivakakku jota tuolla lallemands sour pitchillä ei vadelmaoluen pintaan syntynyt, johtuneeko gefilus mehusta vai tosiaan marjojen villihiivoista -> jää arvoitukseksi. Mehuun päädyttiin alhaisemman hinnan vuoksi.

Keittovaiheessa olut humaloitiin cascadella n. 1,1g/litra 15, 5 ja 0 minuutin lisäyksillä, alfat oli 5,5 eli ibut varmaan jotain luokkaa 15, keiton jälkeen jäähdytys. Post boil ominaispaino oli n. 1,044 joka alennettiin takaisin 1,040 lisäämällä vettä. Jäähdytyksen jälkeen hiivattiin alkuillasta ja loppuillasta käyminen jo starttasi. Tuo vehnäoluthiiva on yleensä n. 23 asteen sisälämmöissä, joita nytkin oli, käynyt melkeimpä vuorokaudessa loppuun.

Seuraavana päivänä keräsin n. 500g pihlajanmarjoja ja keitin lisätyn veden kanssa mehua n. 4 dl ja tämän lisäksi 3 punajuurta paloina kattilaan joista keitin värin vuoksi mehua n. 0,5dl. Lisäsin käymisen ollessa vielä aktiivista mehut oluen sekaan. Tämä siitä syystä ettei käymisastian aukominen hapeta olutta turhaan kun hiilidioksidin tuotto on vielä suht voimakasta. Seuraavana päivänä käyminen oli jo pysähtynytja olut cold crashiin. Kuivahumaloidaan vielä muutama päivä ennen pullotusta cascadella.

IMG_20190812_171848.jpg IMG_20190811_175504.jpg IMG_20190810_093931.jpg
 
Mäskäys vaiheessa lisätty humala on kuitenkin suhteelisen matalassa lämmössä ja suodattuu kuitenkin pois ennen keittoa niin ei sitä voi oiken verrata keittoon:)
 
Taas yksi satsi tuli tehtyä.
Kokeilin uutta tekniikkaa jolla siirsin oluen suoraan suodatuksen kautta käymisastiaan kiehuvana, piti olla tarkkana ettei koko hela hoito kaadu pitkin keittiötä.

Tällä kertaa kokeilin myös tehdä miedompaa, n.4,5% prossasta IPAa. Luotin vain brewmaten laskelmiin ja huuhtelin kattilan 3 litralla kiehuvaa vettä vielä lopuksi että päästiin sovittuun litra määrään.

Annoin olla huoneen lämmössä yön ja aamulla hiivasin.
Ominaispaino oli ok, 1050 kun tarkistin.
Näyttäis onnistuneen ja seuraavaan kertaan muutamia kehitys ideoita jälleen.

20190814_223616.jpg
 
Mäskäys vaiheessa lisätty humala on kuitenkin suhteelisen matalassa lämmössä ja suodattuu kuitenkin pois ennen keittoa niin ei sitä voi oiken verrata keittoon:)

Jos se poistetaan ennen keittoa niin miks sit lisätään ylipäätään? :confused: Kuulostaa vain humaloiden hukkaamiselta. Matalassa (mäskäys-) lämmössä et saa katkeruutta ja keiton aikana saat lähes kaikki öljyt denaturoitu (siis ei lisää tuoksua tai makua) varsinkin kun käytetty vain 8.5 grammaa....

Mash hopping is rarely used today as it requires a fairly large amount of hops and contributes very little in direct flavor. Since the hops are never boiled, they release almost no bitterness and most of the flavorful oils from the hop flower are lost in the boil that follows.

Hopping Techniques in Brewing - The Hop Shop
 
Viimeksi muokattu:
Jos se suodataan ennen keittoa niin miks sit lisätään ylipäätään? :confused: Kuulostaa vain humaloiden hukkaamiselta. Matalassa (mäskäys-) lämmössä et saa katkeruutta ja keiton aikana saat lähes kaikki öljyt denaturoitu (siis ei lisää tuoksua tai makua) varsinkin kun käytetty vain 8.5 grammaa....



Hopping Techniques in Brewing - The Hop Shop
Olen saanut sen käsityksen että tämän takia juuri nykyään ei juuri lisätä humalaa mäskäysvaiheessa. En itse lisää humalaa mäskäysvaiheessa koska humala on myös myrkyllinen monelle eläimelle ja annan usen mäskätyt maltaat äidin kanan rehuksi:)
 
Jos se poistetaan ennen keittoa niin miks sit lisätään ylipäätään? :confused: Kuulostaa vain humaloiden hukkaamiselta. Matalassa (mäskäys-) lämmössä et saa katkeruutta ja keiton aikana saat lähes kaikki öljyt denaturoitu (siis ei lisää tuoksua tai makua) varsinkin kun käytetty vain 8.5 grammaa....



Hopping Techniques in Brewing - The Hop Shop
Jostain luin että tuon first wort eli mäskäyshumaloinnin tarkoituksena olisi saada humaloiden öljyille aikaa hapettua, jotta muuttuisivat vesiliukoisiksi oksideiksi ja sitä kautta voisivat jotain aromia tuoda, mutta ei tuolle tainut mitään tieteellistä taustaa olla.

Sen sijaan mikä voisi olla mielenkiintoista humaloinnin kannalta voisi olla humaloiden sous videttäminen vakuumipussissa esim osan vierteestä kanssa. Tuolloin mitään öljyjä ei haihtuisi, mutta saataisiin kontrolloidusti tuota alle keittolämpötilojen vaikutusta humaloihin. Tuostahan on netissäkin juttua ja voisi olla ihan kokeilemisen arvoinen homma. Osa keitetystä vierteestä jäähdytettynä humaloiden kanssa siis vaan sous videen ja haluttu lämpötila sekä aika ja kaikki öljyt jne säilyvät.
 
Jostain luin että tuon first wort eli mäskäyshumaloinnin tarkoituksena olisi saada humaloiden öljyille aikaa hapettua, jotta muuttuisivat vesiliukoisiksi oksideiksi ja sitä kautta voisivat jotain aromia tuoda, mutta ei tuolle tainut mitään tieteellistä taustaa olla.

Sen sijaan mikä voisi olla mielenkiintoista humaloinnin kannalta voisi olla humaloiden sous videttäminen vakuumipussissa esim osan vierteestä kanssa. Tuolloin mitään öljyjä ei haihtuisi, mutta saataisiin kontrolloidusti tuota alle keittolämpötilojen vaikutusta humaloihin. Tuostahan on netissäkin juttua ja voisi olla ihan kokeilemisen arvoinen homma. Osa keitetystä vierteestä jäähdytettynä humaloiden kanssa siis vaan sous videen ja haluttu lämpötila sekä aika ja kaikki öljyt jne säilyvät.
First wort hop on ymärtääkseni kun lisätään humalaa vierteeseen ennen keittämistä ja humala poistetaan tai jätetään vierteeseen keiton ajaksi. Tämä on eri asia kuin humalan lisääminen mäskiin jossa se suodattuu suurimaksi osaksi pois. Toki kukin tekee tyylillään ja kaikki tavat ovat yhtä "oikeita" jos jokin toimii sinulle niin jatka sen tekemistä:tup::)
 
First wort hop on ymärtääkseni kun lisätään humalaa vierteeseen ennen keittämistä ja humala poistetaan tai jätetään vierteeseen keiton ajaksi. Tämä on eri asia kuin humalan lisääminen mäskiin jossa se suodattuu suurimaksi osaksi pois. Toki kukin tekee tyylillään ja kaikki tavat ovat yhtä "oikeita" jos jokin toimii sinulle niin jatka sen tekemistä:tup::)
Okei, en tiennyt tarkkaa eroa, mutta jokatapauksessa tuo sous vide humalointi voisi olla kokeilemisen arvoinen kikka. Nykyisinkin mäskään sous vide laitteella niin tuohon voisi laittaa jopa osan oluen vesimäärästä humaloiden kanssa vakuumipussiin ja dumpata tuonne mäskäysastiaan mäskäyksen ajaksi ja sitten kaataa sisällön keiton jälkeen tuonne jäähtyneeseen vierteeseen ja saada humalointi suoritettua tätä kautta.
 
Okei, en tiennyt tarkkaa eroa, mutta jokatapauksessa tuo sous vide humalointi voisi olla kokeilemisen arvoinen kikka. Nykyisinkin mäskään sous vide laitteella niin tuohon voisi laittaa jopa osan oluen vesimäärästä humaloiden kanssa vakuumipussiin ja dumpata tuonne mäskäysastiaan mäskäyksen ajaksi ja sitten kaataa sisällön keiton jälkeen tuonne jäähtyneeseen vierteeseen ja saada humalointi suoritettua tätä kautta.
Kokeile ihmeessä sous vide humalointia ja raportoi tänne kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta tekniikalta:)
 
Joo, pitäisi valita sopiva pantava erä tuota varten ja vähän funtsia että millanen aika ja lämpötila olis paikallaan ja millaset ibut olisi tähtäimessä. Löysin ihan mielenkiintosen artikkelin jossa oli testattu erilaisten myöhäisten humalalisäysten vaikutusta mitattuihin ibuihin (laitan linkin alle) josta voisi saada vähän osviittaa tuohon sous videtykseen. Tuollahan voisi tavoitella aromeiltaan ja ibuiltaan aika tasalaatuista olutta. Sous viden ongelmana on se että kuitenkaan ihan 100 asteisissa lämmöissä se ei varmaan enää ole kovin hyvä ratkaisu jos miettii sitä että humalat ovat muovisessa vakuumipussissa.

Tuosta artikkelista löytyi tällainen lainaus:

"One interesting takeaway was the level of IBUs that were generated in Batch #6, which had hops added but then was chilled immediately with the immersion chiller. While there was no hop stand on this batch, the hops were still in contact with hot wort for a short period of time, though the temperature was below 160° F within 92 second of the hops being added. Despite this short contact time with hot wort, 29 IBUs were still created, which suggests that maybe isomerization of the alpha acids occurs very quickly. The other possibility is that compounds other than iso-alpha acids are creating bitterness. This possibility is discussed further in the conclusion. In either scenario, more investigation would be needed to come to any conclusions."

Flameoutissa 10 minuutin hop standilla päästiin n. 40 ibuun kun tuolla välittömällä jäähdytyksellä n. 30 joten tuosta olisi pääteltävissä että esim BrewMaten tapa laskea ibuja suhteessa keittoajan pituuteen voi olla jopa virheellinen jos kerran alfahappojen isomerisoituminen tapahtuu todellakin noin nopeasti. Sen mitä tuosta saa irti on että esim maukkaampia IPA-oluita tehtäessä kannattaa mahdollisesti painottaa kaikki humalalisäykset myöhempään vaiheeseen keittoa aiemmin totutun 60min ensimmäisen lisäyksen sijaan kun näyttää hieman siltä että ibuja saadaan suhteellisesti suht vähän lisää kasvattamalla aikaa, mutta käytännössä kaikki aromi ja maku tuhotaan tuolla pitkällä keittoajalla.

Esim flameoutin 60 minuutin hop standilla päästiin 56 ibuun kun 10min hop standilla päästiin 40 niin käytännössä 50% humalalisäys antaisi flameoutissa 10min hop standilla samat ibut, mutta säilyttäisi todennäköisesti reippaasti enemmän humalan aromia. Vastaavasti flameout humalalisäys jäähdyttäen siitä suoraan vaatisi karkeasti tuplat humalaa mutta säästäisikö aromeita sitten reippaasti enemmän?

Pitää vähän funtsia tuota sous videtystä jos kokeilisi esimerkiksi jotain aromaattisempaa ipaa tehdä niin että flameoutissa tekisi pääasiallisen katkerohumalalisäyksen ja sitten sous videttäisi vaikkapa 75 asteessa humaloita suljetussa tilassa jotka lisäisi settiin ja sitten kuivahumaloisi vielä.

Linkki
The Effect of Post-Boil/Whirlpool Hop Additions on Bitterness in Beer | American Homebrewers Association
 
Okei, en tiennyt tarkkaa eroa, mutta jokatapauksessa tuo sous vide humalointi voisi olla kokeilemisen arvoinen kikka. Nykyisinkin mäskään sous vide laitteella niin tuohon voisi laittaa jopa osan oluen vesimäärästä humaloiden kanssa vakuumipussiin ja dumpata tuonne mäskäysastiaan mäskäyksen ajaksi ja sitten kaataa sisällön keiton jälkeen tuonne jäähtyneeseen vierteeseen ja saada humalointi suoritettua tätä kautta.

Saman tien voit tehä humala-teetä. Joka tapauksessa humaloiden ka parempi käyttää vierrettä veden sijan niin humalaöljyt erottavat paremmin
 
Annetaan tommonen purkki.
Huom päiväys (06-2017)
Nouto Hämeenlinnasta tai joskus kulkeutuu omien menojen mukaan Turenkiin, Tervakoskelle sekä Riihimäelle.

1.jpg 2.jpg
 
Tuli tuossa laitettua juuri Muntonsin Brew in a Bag pöhisemään. Korkin takana pussin seinämät olivat liimautuneet toisiinsa mallasuutteesta, olisi ehkä voinut ohjeissa varoittaa. Pussi istuu täytettäessä todella laiskasti joten se olisi parempi laittaa saunaämpäriin istumaan. Korkki on sivulla ja silmämääräisesti ei näe miten iso täyttö se 14L on joten voi mennä venkuloimiseksi jos ei ole ylimääräistä ämpäriä asteikolla.
 
Pitäisi modata hajonnut Bulldog brewer, mutta oma ymmärrys elektroniikasta lähestyy nollaa, joten kynnys on aika kova lähteä virittelemään.
Oliko sulla @ossid jotain modattuja laitteita? Ja jos on, niin pystyisitkö joskus laittamaan vempaimista kuvia, että vähän näkisi, miten homma on tehty? Tai olisiko jotain hyviä vinkkejä?
Noita craftbeerpin sivuja katselin, eikä noi nyt ihan mahdottomilta näyttänyt.
 
Pitäisi modata hajonnut Bulldog brewer, mutta oma ymmärrys elektroniikasta lähestyy nollaa, joten kynnys on aika kova lähteä virittelemään.
Oliko sulla @ossid jotain modattuja laitteita? Ja jos on, niin pystyisitkö joskus laittamaan vempaimista kuvia, että vähän näkisi, miten homma on tehty? Tai olisiko jotain hyviä vinkkejä?
Noita craftbeerpin sivuja katselin, eikä noi nyt ihan mahdottomilta näyttänyt.

Ei ole itsellä, mutta tiedän periaatteen.

Vastukset on varmaan ehjät, joten niitä voi ohjata esim puolijohdereleillä(ssr). Craftbeerpi ohjaa sitten noita releitä sopivan rajapinnan kautta. Esim arduino tms.
 
Sain tuon pihlajanmarja-punajuuri sourin pulloihin. OG 1,040 ja FG 1,009 eli sellanen sessioitava alle 4,5% olut kun jälkikäymissokeri otetaan huomioon. Maistelin vierrettä kylmänä ja huomasin että suht pienikin määrä pihjalanmarjoja mitä tuossa käytettiin antoi suhteellisen vahvan pihlajanmarjamaisen happaman maun. Punajuurtahan käytettiin värin vuoksi eikä se tuossa juurikaan maistu. Kuivahumalointi täydensi tuota pihjalanmarjan makua suht hyvin, katsotaan kun saadaan pulloihin että miten maku kehittyy. Kuva sitten maistellessa n. viikon päästä.
 
Tilasin tossa melkolta coopers canadian blonde uutetta ja sen lisäksi kilon panimosokeria, pari 500 gramman muntons medium spraymallasta ja safbrew s33 hiiva.

Nii mietin tässä, et kandeisko laittaa molemmat muntonsit sekaan vai vaan yhen/1,5? Ja sen lisäksi mahdollisesti pieni määrä tota panimosokeria, tyyliin 100-150 grammaa? Eräkoko on se 20 litraa.

Maku on tärkeintä, mutta prosenttejakin ois ihan hyvä saada vähintään sen 4%, mieluiten kuiteskin lähempänä femmaa.
 
Maistelin vähän tota pihlajanmarjasouria. Aika kevyenä pihlajanmarjan maku jota kuivahumalointi täydentää. Sour on aika mieto taustalla ja todella pehmeä ja raikas olut. Mallaspohja maistuu kivasti.

IMG_20190829_192140.jpg
 
Tilasin tossa melkolta coopers canadian blonde uutetta ja sen lisäksi kilon panimosokeria, pari 500 gramman muntons medium spraymallasta ja safbrew s33 hiiva.

Nii mietin tässä, et kandeisko laittaa molemmat muntonsit sekaan vai vaan yhen/1,5? Ja sen lisäksi mahdollisesti pieni määrä tota panimosokeria, tyyliin 100-150 grammaa? Eräkoko on se 20 litraa.

Maku on tärkeintä, mutta prosenttejakin ois ihan hyvä saada vähintään sen 4%, mieluiten kuiteskin lähempänä femmaa.
Ilman spraymallasta vahvuus lienee 2,5% liepeillä, kilolla spraymallasta päässet johonkin 4-4,5% luokkaan. Tällä laskurilla voi tutkia että paljonko uutteista lähtee voltteja :Batch Statistics for Extract Base Recipes - Brewer's Friend
Eli jos tavoitteena on päästä yli 4% niin ehdottomasti molemmat spraymaltaat. Sokerilla jos haluaa vahventaa niin olisin maltillinen, 300g 20 litraan nostaa voltteja n. 0,5%. Enempää en ehkä sokeria laittaisi ellei tarkoituksena ole keventää runkoa.
Eli ehdotuksena kaikki maltaat + 300g sokeria pitäisi päätyä 4,5-5% volteille.
 
Onkos porukalla humalateestä kokemuksia oluenvalmistuksessa? Ootteko korvanneet kuivahumaloinnin tai käyttäneet lisänä?

Kelasin seuraavaan bisseen tehdä sous videllä humaloinnin niin että vedän keitot ajoilla 15,5ja0min ja poistan humalat 10minuutin jälkeen, kun keitto loppuu. Jäähdyttelen keittokattilan lavuaarissa niin jäähdytysnopeus on niin hidas, että täytyy vähän tuota humalointiaikaa rajoittaa. Kelasin sitten sous videttää 70 asteisessa nesteessä vakuumipakattua kylmää vettä humaloineen kunnes paketin lämpötila saavuttaa 65 astetta ja jäähdyttää sitten kylmässä vedessä ja suodatuksen kera lisätä tuonne olueeseen. Tämän lisäksi kuivahumaloin.

Tarkoituksena tehdä olvin summer ale tyylinen hieman vehnää sisältävä ale n. 30 ibulla ja suht pehmeillä katkeroilla ja saada mahdollisimman monivivahteisen humaloinnin. Pidän määrät ihan maltillisina kuitenkin eli minnekään NEIPA tasoisiin kuivahumalointimääriin ei mennä.
 
Ja sellanen kyssäri vielä, että mikähän mahtaa olla hyvän hinta-laatusuhteen ph mittari mitä porukka käyttää? Joku ulkomaalasesta nettikaupasta saatava esim?
 
Noniin, sous vide humalointia on testattu. Suunnittelin brew matella 70% hyötysuhteella 20litran reseptin josta lopulta tuli 18 litraa tuolla halutulla OG:llä. Yleensä huuhtelen ennen keittoa sen verran reilulla vesimäärällä, että saan OG:n halutuksi ja sitten keiton jälkeen lisään vettä haihtuman verran.

Korvasin osan tuolla laimennusvedellä siten, että otin 500ml vettä jonka laitoin vakuumipussiin humaloiden kanssa (n. 30g) ja 70 asteisessa vedessä annoin pussin lämmetä 65 asteiseksi. Tavoitteena välttää katkerot ja saada kuivahumaloinnin hyvät ominaisuudet sekä humaloiden öljyt mukaan. Maistoin hieman tuota "humalateetä" tuon sous videttelyn jälkeen -> jonkun verran katkeroja ja todella intensiivinen aromi (jakautuu isoon nestemäärään). Raportoin tänne kunhan olut on valmista, saatan jättää kokonaan kuivahumaloimatta riippuen vähän minkälaisia tuoksuja käymisastiasta tulee käydessä.
 
Sellainen huomio tuli tehtyä kegeihin siirryttyä että aina ne pari viimeistä tuopposta kegistä ovat ne parhaat...
Onneksi on toinen vielä kypsymässä :cigar2:
 
Pitääpä alottelijana kysästä täällä, kun tuli kämmättyä?

Laitoin spraymaltaat suoraan käymisastiaan, ja ilmeisesti tuli sekoitettua huonosti. Spraymaltaat pohjalla.. Alku illasta laitettu, ja pientä käymisen merkkejä näkyy pinnalla.

Kannattaako tuota alkaa sekoittelemaan, vai onko menetetty tapaus?
 
Pitääpä alottelijana kysästä täällä, kun tuli kämmättyä?

Laitoin spraymaltaat suoraan käymisastiaan, ja ilmeisesti tuli sekoitettua huonosti. Spraymaltaat pohjalla.. Alku illasta laitettu, ja pientä käymisen merkkejä näkyy pinnalla.

Kannattaako tuota alkaa sekoittelemaan, vai onko menetetty tapaus?
Spraymaltaista en sen paremmin tiedä muuta kuin että tossa alkuvaiheessa kevyt sekoitus ei niin vaarallista ole kun hiiva tekee työtään vielä pitkään. Hapettumisen riski tms on siis aika pieni. Todennäköisesti sekoittuu itsestään käydessä, sen verran kuitenkin käyminen tuota nestettä liikuttelee ainakin omissa mäskätyissä oluissa.
 
Pitääpä alottelijana kysästä täällä, kun tuli kämmättyä?

Laitoin spraymaltaat suoraan käymisastiaan, ja ilmeisesti tuli sekoitettua huonosti. Spraymaltaat pohjalla.. Alku illasta laitettu, ja pientä käymisen merkkejä näkyy pinnalla.

Kannattaako tuota alkaa sekoittelemaan, vai onko menetetty tapaus?

Nappaa pöntöstä kiinni ja vatkaa kuin fairy-mainoksessa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 287
Viestejä
4 486 364
Jäsenet
74 133
Uusin jäsen
Jaakko0000000

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom