Nettiauto - keskustelu, löydöt

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Dzeeta
  • Aloitettu Aloitettu
1995 lanseerattu 210:nen E-sarjahan oli aivan kauheaa kuraa eikä tuo 211:kaan parantunut muuta kuin peltien (maalien) osalta - sitäkin vaivasi kaikenlaiset ihmeelliset EBC-sähköjarruviat, vedet laatikon öljyihin sekoittavat Valeon jäänyt, jne...
Mielenkiintoista, kerro toki lisää W211 vioista.
 
Mielenkiintoista, kerro toki lisää W211 vioista.
Tuossahan nuo kalleimmat tulivat; tonneja maksavat sähköjarrut (korjattu 2007 faceliftiin), jäähy joka vuotaa ja sekoittaa vedet öljyihin joka johtaa laatikkoremppaan.

Sitten on ilma-alustaa joka hajoilee, ESP:t lopettaa toimintansa kun ratissa oleva sensori hajoaa, air-bag ongelmia - ja ruostuvathan nuokin kuten muut tuon ajan mersut. Eivät tosin samaan tahtia, onneksi, kuin väyryset.

Virallisia takaisinkutsuja voi katsella vaikka tuolta:
Mercedes Benz E 2003 - car safety information, failing parts, recalls, bulletins, complaints

... tuohon sitten vielä päälle ne perusviat jotka eivät kutsuja aiheuta mutta vituttavat. :D
 
Tuossahan nuo kalleimmat tulivat; tonneja maksavat sähköjarrut (korjattu 2007 faceliftiin), jäähy joka vuotaa ja sekoittaa vedet öljyihin joka johtaa laatikkoremppaan.

Sitten on ilma-alustaa joka hajoilee, ESP:t lopettaa toimintansa kun ratissa oleva sensori hajoaa, air-bag ongelmia - ja ruostuvathan nuokin kuten muut tuon ajan mersut. Eivät tosin samaan tahtia, onneksi, kuin väyryset.

Virallisia takaisinkutsuja voi katsella vaikka tuolta:
Mercedes Benz E 2003 - car safety information, failing parts, recalls, bulletins, complaints

... tuohon sitten vielä päälle ne perusviat jotka eivät kutsuja aiheuta mutta vituttavat. :D

Nuokin öljyt ja vedet olivat vain automaattilaatikon ongelmia ja mersuhan palaisi käsittääkseni uudemmissa w211 malleissa takaisin normi ABS-jarruihin. Ja yksi tuttava kertoili, että joutui jossain väyrysessä vaihtelemaan suunnilleen joka katsastukseen ilmajousitusta ja remppa ei ollu ihan halpaa.

Aika pahan kolauksen väyrynen sai nimenomaan noissa -90 luvun malleissa nimenomaan ruostumisen osalta.

Ja joku on kirjoitellut noista ongelmista.

http://www.tuulilasi.fi/keskustelut/autojen-tyyppiviat/mb-w211-mallin-korjauskohteita

MB:hen liitetään puheissa tavallista enemmän "tyyppivikoja", mutta W211:ssä on ainakin kaksi todellista tyyppivikaa:- Sähköhydraulisten SBC-jarrujen viat. Tämän murheenkryynin MB on ratkaissut lopullisesti poistamalla järjestelmän W211:n uudistetusta mallista vuonna 2006. MB ei liene mainostanut muutosta kovinkaan näyttävästi, mutta autojulkaisuista siitä on voinut lukea.- Eräiden mallien automaattivaihteiston jäähdytinongelma. Moottorin jäähdyttimestä alkaa vuotaa nestettä vaihteiston öljynjäähdyttimeen (lauhduttimeen), mikä tietää kalliita vaihteisto-ongelmia (huuhtelusta ja jäähdyttimen vaihdosta aina turbiinin tai koko vaihteiston vaihtoon).MB-keskustelufoorumien perusteella vika koskee vain Valeon valmistamia vaihteistojäähdyttimiä ja MB on korjannut sen jossakin vaiheessa. Manuaalivaihteistossa ei tätä ongelmaa tietenkään ole, ja manuaali tuntuu muutenkin sitä varmemmalta ja edullisemmalta, mitä enemmän autolla on ajettu.Muista kohteista kannattaa kiinnittää huomiota ainakin alustan niveliin ja tukivarsiin sekä CDI-moottorin suutin- ja hehkupuoleen.

Ja

Eräiden mallien automaattivaihteiston jäähdytinongelma. Moottorin jäähdyttimestä alkaa vuotaa nestettä vaihteiston öljynjäähdyttimeen (lauhduttimeen), mikä tietää kalliita vaihteisto-ongelmia (huuhtelusta ja jäähdyttimen vaihdosta aina turbiinin tai koko vaihteiston vaihtoon).Ostin kesällä mersumiehenä ylpeänä mielestäni loisto auton. Kyseessä on siis juuri tämä 320 CDI, ajettu 76.000 (myyjä takaa kilomterit) vm. 2003. Auto ostettiin mersun omasta liikkeestä ja kaikki meni oikein tyylikkäästi. Sain kauhean nipun papereita tyypihyväksynnästä katsastustodistuksiin ja erilaisia muita dokumentteja. Sain kauppaan myös vuoden takuun, "Europagarantie" jonka painoarvo kohta punnitaan.

Ajettuani autolla n. 6.000 kilometriä alkoi autossa outo täryttäminen ja pieni nykiminen voimakkaasti kiihdyttäessä.Nyt tärähtelyä tulee melkein koko ajan. Isossa huollossa Veholla paljastui karmea todellisuus:laatikossa vettä joka käytännössä tuhoaa kaikki tiivisteet ja ohjausyksikön laatikossa. Uusia osia tarvitaan pitkä lista. Vehon kustannusarvio on tasan 7.300 euroa. Siinä sitten miettimään mitä tehdä. Onneksi minulla on takuu jonka pitäisi maksaa tämä. Toisaalta mitään ei ole vielä ehditty lupaamaan. Vehon työjohtaja oli kanssani samaa mieltä että tämmöinen vika pitäisi tehtaan maksaa. Sanoi kuitenkin että ei niitä paljon ole tullut. Ei siis ole suoranainen tyyppivika. Mitä tehdä 30 vuoden ruostetakuulla kun näillä kilometreillä tällainen pommi.

Omistan myös toisen mersun (W124) E 280 A, -94 johon on tietysti vaihdettu nippu kulutusosia mutta moottori ja voimansiirto toimii edelleen kuin kello. Ei ole pahemmin ruosteessa kaan vaan aika tyylikäs peli, ainakin naapurin mielestä. Kaikki auton osat on aika jykeviä ja selvästi tuntuu että on haluttu tehdä kestävä auto. Tämä uudempi meneekin ensimmäisenä näistä kahdesta vaihtoon.
 
Ihan siisti W124, mutta itseä häiritsee tuo että kylkien alaosat tummemmat kuin puskurit.

82c502ed387866195f816a5d0a821647.png
 
Jälkimmäisen voisi ostaa jo ihan sen takia, että pääsisi näkemään kun mittari pyörähtää ympäri.
 
Jälkimmäisen voisi ostaa jo ihan sen takia, että pääsisi näkemään kun mittari pyörähtää ympäri.

Melkein kymppitonnin joutuisit ajelemaan;)

Eipä vaan, kaverin isällä on 190 mersu missä mittari on jo pyörähtänyt ympäri, saksan tuonti, maksoi saksassa vuosia sitten 200€, ja kaverin isä sai sen sitten tutultaan ilmaiseksi kun auton tuojalla ei ollut mitään käyttöä enää autolle, niin antoi pois. Ei ole ajossa enää, automaatti nykyy, motti melko finaalissa... mutta periaatteessa leimattavissa kun ei mitään varsinaista vikaa mun tietääkseni.
 
Jälkimmäisen voisi ostaa jo ihan sen takia, että pääsisi näkemään kun mittari pyörähtää ympäri.

Ja noilla riisselimursuilla ajetaan ihan järkyttäviä määriä ja 750tkm ei ole mikään "harvinainen" tulos. Ja joku taksiautoilija ajeli jatketulla väyrysellä miljoona mailia eli 1.6 miljoona km sekä vaihdelaatikko siirtyi museoon. Meinasi toisella vielä ajaa sen miljoona mailia, jos ei sitten päässyt siihen jo.

Miljoonan kilometrin Mersu kulkee yhä | Autot | Iltalehti.fi
 
Ja noilla riisselimursuilla ajetaan ihan järkyttäviä määriä ja 750tkm ei ole mikään "harvinainen" tulos. Ja joku taksiautoilija ajeli jatketulla väyrysellä miljoona mailia eli 1.6 miljoona km sekä vaihdelaatikko siirtyi museoon. Meinasi toisella vielä ajaa sen miljoona mailia, jos ei sitten päässyt siihen jo.

Miljoonan kilometrin Mersu kulkee yhä | Autot | Iltalehti.fi


Joskus täytyy Mersu kokea. Olisi kiva tietää paljonko noissa on oikeasti, rehellisesti, kaikkea pikkuremonttia. Esimerkiksi tuo miljoona-mersu-linkin W211 malli oli yhdellä puolitutulla ja varoitti että kyllä siihen rahaa sai palamaan. Moottorit kyllä mekaanisesti kestää monessakin autossa, se ei ole mikään ihme, mutta kaikkea muuta pientä menee ympäriltä.
 
Moottorit kyllä mekaanisesti kestää monessakin autossa, se ei ole mikään ihme, mutta kaikkea muuta pientä menee ympäriltä.

Tottahan menee jos autossa yleensä 200tkm on kaikki kuluvat vaihdettu, niin onhan tuossa jo viidettä viiva kymmenettä kertaa menossa jarrut, koiranluut, laatikkoöljyt, iskarit jne.
 
En itse ajatellut mitään miljoonia ajella, mutta jos pysyisi suht luotettavasti ajamaan jonkin 100-250tkm välin. Kaikki on kuluvia osia, mutta toisissa autoissa ne kuluvat nopeammin kuin toisissa.

Jos autostaan tykkää, niin sitä huoltaa tunnollisesti ja korjaa kun tulee korjattavaa. Monenlaisilla autoilla on ajettu mittareita ympäri:

Million-Mile Club: The World's Longest-Lived Cars

Million-Mile Club: The World's Longest-Lived Cars

Buckle up. It's going to be a long ride.

landscape-1456233215-gettyimages-e006460.jpg

By Phil Berg
Jun 18, 2012
2k
Maybe you let out a cheer when your old car's odometer creaked past 100,000 miles, 200,000 miles, or some other round-number milestone. For a few drivers, devotion to one vehicle goes much, much further. These are the folks who racked up a million miles—that's 40 times around the Earth, a distance that at 60 mph would take two years to drive.

1966 Volvo P1800
upload_2018-5-17_22-20-4.gif

Owner: Irv Gordon

Gordon is in a very rare league of traveler, approaching 3 million miles in one car, a two-door Volvo coupe that he purchased new in 1966. When the retired Patchogue, N.Y., science teacher made his first million miles in 1987, Volvo celebrated by giving him a new 780 Bertone Coupe. When he passed 2 million in 2002, the car was featured in a Times Square parade and Volvo gave him a new C70. Yet Gordon continues to drive the small four-cylinder rear-drive two-door because he enjoys the way the car runs, and it was discontinued after the 1973 model year.

To keep the P1800 running well over such great distances, Irv has replaced the brakes at about every 100,000 miles. He never ignored odd noises, smells, or vibrations. He changes the oil every 3000 to 3500 miles, re-bushes the carburetor about every 900,000 miles, and gets about 1 million miles for every mechanical fuel pump. The transmission fluid and the ignition points get replaced every 25,000 miles. He also keeps it clean, diligently washing off winter salt and grime. Irv also doesn't beat the car, driving the manual-transmission coupe at moderate speeds and anticipating stops and hazards—driving gently allowed the car's first clutch to last an amazing 450,000 miles. Gordon expects to cross the 3 million mark in July of 2013.

2006 Chevrolet Silverado 3500 HD
upload_2018-5-17_22-20-4.gif

Owner: Hugh Pennington

After Hugh Pennington retired from his job in Michigan as an auto worker, he started a new career delivering camping trailers. As a result, in less than six years Hugh and Tammy Pennington drove their 2006 Silverado more than a million miles. The truck still has its original engine and transmission, though the fuel injectors have been replaced. If you're going to rack up a million miles, the couple says, go with the optional leather seats.

1990 Honda Accord
upload_2018-5-17_22-20-4.gif

Owner: Joe LoCicero

Honda sponsored a parade in Saco, Maine, last October when Joe LoCicero's light blue 1990 Honda Accord ticked off a million miles on its odometer. LoCicero bought the car used in 1996 with 74,000 miles on it, and then tracked every fuel stop and oil change, sticking to the factory maintenance schedule. The biggest wear items were the upholstery (LoCicero and his wife Sharon raised two children while they owned the car), the seat belts, and the steering wheel. The original fuel pump lasted 741,000 miles, and LoCicero, a master mechanic and vehicle inspector, rebuilt the engine once.

1996 Dodge 2500 pickup
54ca5e42c33a1_-_million-mile-club-04-0612-de.jpg

Owner: Dan Edelman

Making deliveries daily at distances of up to 500 miles, Dan Edelman's Chrysler minivan has more than 600,000 on the odometer. But his favorite ride is a Cummins diesel-powered 1996 Dodge Ram 2500, which passed the million-mile mark in 2010.

Edelman picked the truck because the engine used mechanical injectors and the automatic transmission had a mostly mechanical valve body, which he predicted would be easy to maintain. He's replaced the transmission a couple of time; the last unit, which he rebuilt himself, has logged more than 600,000 miles. Alternators, starter motors, radiators, and water pumps have also been replaced.

1989 Saab SPG
54ca5e432274f_-_million-mile-club-05-0612-lgn.jpg

Owner: Peter Gilbert

Peter Gilbert donated his 1989 Saab SPG (Special Performance Group) coupe to the Wisconsin Automotive Museum in the small town of Hartford in 2006 after the car racked up a million miles over 17 years. The engine and turbocharger are original, he says, but the Saab has worn out 88 tires, three cylinder head gaskets, and one transmission.

Although the car is mechanically sound, the body has succumbed to many years of rural Wisconsin winter driving on salty roads, which is why he donated it to the museum. Gilbert credits regular maintenance and synthetic oil for the car's longevity—practices he'll continue on the Saab he bought to replace his first SPG.

Lincoln Town Car
54ca5e437d95c_-_million-mile-club-06a-0612-lgn.jpg

THAT HARTFORD GUY/FLICKR
Owner: Chet Belisle

Chet Belisle of Topeka, Kansas, got his 1983 Lincoln Town Car through more than 1.3 million miles by buying parts that come with lifetime warranties. When they wear out, he exchanges them for new ones. He's had the V-8 engine and transmission rebuilt and follows a regular maintenance schedule.

Belisle drives the car cross-country and enjoys being on the road. He reports that the Lincoln has never broken down.

BMW motorcycle
54ca5e43c6743_-_million-mile-club-07-0612-lgn.jpg

Owner: Dave Swisher

Swisher is technically an exception—his million miles didn't happen on a single vehicle. But the Bowling Green, Va., native was awarded BMW Motorcycle's High Mileage Award in 2007, and for good reason. Starting with an R75/5, the 82-year-old Swisher has owned 19 BMW motorcycles and by 1991 had accumulated more than 300,000 miles on one bike alone, a K100 RT. In 2009 he had a stroke and a knee replacement, but it didn't keep him from riding 48,000 miles that year. He has no secrets to his or his bikes' longevity, other than keeping both maintained. His first million miles took him 26 years, and the next half-million required an additional 15 years, mostly on long rides in North and South America and in Europe.

1990 BMW 325i
54ca5e444395d_-_million-mile-club-08-0612-lgn.jpg

Owner: Mobil Oil

In 1990, the Mobil Oil company bought the six-cylinder model of the 325i as a test car for its synthetic oil, and since then it's been on the road for about 40,000 miles. However, it has been droning on a treadmill-like dynamometer for the equivalent of a million miles. They weren't easy miles either—the car was set to run at an equivalent of 85 mph for four years. The engine was stopped for regular maintenance and oil changes according to the BMW schedule, and at the end of the million-mile test, the engine was disassembled and measured for wear. The results were tolerance levels that reportedly were the same as a new engine's.

Mercedes 240D
54ca5e44ce5b4_-_million-mile-club-09-0612-de.jpg

Owner: Paul Harman

An executive with a phone company in Georgia in 1983, Paul Harman bought a used Mercedes 240D with 40,000 miles on it. By 2008, he'd driven it past the million-mile mark. Now it has a badge on the grille from Mercedes acknowledging its distance of travel.

Harman credits 3000-mile oil changes as the longevity secret for the car's four-cylinder diesel engine, which was overhauled at 376,000 miles. Timing chains have been replaced, as has the transmission. When the car reached 550,000 miles in 1991, Harman had the driver's seat restored, replaced all of the rubber seals in the body, and repainted the car.
 
Itsellä on ollut auto millä ajettu melko tarkalleen kuuhun ja takaisin. Ihan tarkkaa historiaa en tiedä muuta kun että kone käynyt täyden rempan. Vaihteistollekin on ollut varmaan pakko tehdä joskus jotain koska toimi hyvin, en tiedä. Sitten joku muu mallin perusvikakin on tod.näk. korjattu.

Ei pelottanut kilsat ostaessa, eikä myydessä. Ehjä peli, tiedä sitten mitä kaikkea alkuperäistä oli kopan lisäksi.

Eikun jaa, siinähän oli itseasiassa huoltokirjakin mihin merkattu kaikenlaista. Kun en nyt enää muista mitä kaikkea. Oli jo menossa paaliin, mutta pelastui kuitenkin vaikka motti hajosi, ja ehjättiin.
 
Pisti silmään luistonesto. Eli tarkoitetaanko tällä talviasentoa eli lähtee kakkosella ja muutenkin laiskempi?
Tuli joskus ajeltua jokunen viikko 90-luvun alun 300E:llä jossa oli tuollainen ”luistonesto”; ainakaan hiekalla se ei tuntunut tekevän muuta kuin vilkuttavan oranssia kolmiota mittaristossa. Tämä siis 90-luvun alkupuolella.

Mutta olihan tuo aikanaan hienoa kun löytyi ABS, ASR, ilmastointi, sähkölasit, 190hv ja automaatti... (Tosin se eräs 320 SEL voitti fiiliksissä pelkän konepellin pituuden takia. :D )
 
Ei tule parempaakaan ketjua mieleen, niin laitetaan tänne:

Uutena 200 000 euroa maksaneen katumaasturin voi saada käytettynä reilulla kymppitonnilla – Huomioi nämä asiat kun hankit vanhaa mallia

Uutena 200 000 euroa maksaneen katumaasturin voi saada käytettynä reilulla kymppitonnilla – Huomioi nämä asiat kun hankit vanhaa mallia
Käytetyt autot voivat aiheuttaa kuitenkin paljon kuluja, jotka kannattaa ottaa huomioon auton hankinnassa.
Vanhan mallisarjan BMW X5 vuodelta 2007. (KUVA: TAPIO VANHATALO)
Jose Riikonen
Julkaistu: 18.5. 10:35

ISOMMAN ja näyttävämmän auton hankkiminen saattaa tulla mieleen siinä vaiheessa, kun perhe kasvaa, omistusasunto on Espoossa ja elämä alkaa muutenkin olla raiteillaan.

Ehkä auto voisi olla vielä niin sanottu premium-mallinen auto, eli ei se kaikista tavallisin japanilainen merkki.

Tila-auto saattaa tuntua liian tavalliselta. Farmari voisi olla ihan hyvä, mutta siinäkään ei ehkä ole riittävästi glamouria.

Nyt muodissa ovat nimittäin maastoautot ja katumaasturit, joissa on tilaa, kokoa, näyttävyyttä ja usein sen verran maavaraa, että talvikin sujuu leikiten. Niissä myös istutaan korkealla, ja ne on kokonsa ja näkyvyytensä puolesta turvallisia – tai ainakin niissä on turvallisuuden tunnetta.

Sellainen!

Premium-luokan mallit kuitenkin maksavat helposti 100 000 tai jopa 200 000 euroa. Siis uutena.

Käytettyinä luksusmaastoautot ja katumaasturit ovat huomattavan halpoja. Hieman yli kymmenvuotiaita luksusmaastureita myydään alle 15 000 eurolla.

Kannattaisiko sellainen ostaa?

Lue myös: Satojatuhansia euroja maksaneen luksusauton voi saada käytettynä alle 20000 eurolla – kannattaisiko ostaa vanha luksusauto?

KATSOKAAMME tarkemmin kahta esimerkkiä.

Verkosta löytyy myynti-ilmoitus vuoden 2006 BMW X5:stä, jolla on ajettu ilmoituksen mukaan vain 163 000 kilometriä. Moottori on 3-litrainen bensamoottori, jossa on tehoa 231 hevosvoimaa.

Varusteita piisaa: Perusjuttujen lisäksi löytyvät myös muiden muassa Sport-paketti, urheilunahkaohjauspyörä, nahkaverhoilu, lämmitetty ohjauspyörä, panorama-kattoluukku, nelivetojärjestelmä, sisäpeili digitaalisella kompassilla, monitoimisäädin ohjauspyörälle (vakionopeus- ja radion säädöt), ohjauspyörän lämmitys, hifi-kaiutinjärjestelmä, kahdet renkaat alumiinivanteilla…

Auton pyyntihinta on noin 15 000 euroa, mikä on huomattavasti vähemmän kuin sen myyntihinta uutena. Uutena auto maksoimallisarjan nykyhintoihin verraten ja lisävarusteet huomioon ottaen todennäköisesti pitkälle yli 100 000 euroa.

TOISEKSI esimerkiksi käy Porsche Cayanne.

Tällä vuoden 2005 autolla on ajettu myynti-ilmoituksen mukaan 196 000 kilometriä. Moottori on kunnon jytky: 4,5-litrainen bensiinimoottori, jossa tehoa on 340 hevosvoimaa.

Porsche ei ole ilmoituksen mukaan aivan yhtä varusteltu kuin BMW, mutta esimerkiksi kattoluukku ja säädettävä alusta siitä löytyvät.

Auton pyyntihinta on noin 14 000 euroa. Uutena tämä isolla moottorilla varustettu auto maksoi mallisarjan nykyhintoihin verraten ja lisävarusteet huomioon ottaen todennäköisesti lähemmäs 200 000 euroa.

MOLEMMISSA esimerkeissä pyyntihinta on enää murto-osan alkuperäisestä hintatasosta.

Uutena sadantuhannen euron hintaluokassa olevien autojen valikoima on mittava, kun hakee netin autokaupasta noin kymmenenvuotiaita maastoautoja ja katumaastureita noin 15 000 euron hintaan. Tällaisella summalla löytyy esimerkiksi Volvoja, Lexuksia ja Jeepejä.

Kuten isot luksus-sedanien, myös näiden autojen arvo näyttää laskevan kuin lehmän häntä.

Mikä siis estäisi keskiluokkaista ryhtymästä Porsche- tai bemarimaastoautoilijaksi?

ENSIMMÄISEKSI kannattaa alkaa laskea auton pakollisia ylläpitokuluja.

Kalliissa, tehokkaissa autoissa on useimmiten korkea ajoneuvovero. Esimerkiksi Porschessa se on 618 euroa. Se on kaksi kolme kertaa enemmän kuin Toyota Corollan tapaisessa, tavallisessa autossa.

Dieselkäyttöisen maasturin kohdalla joutuu perusveron lisäksi maksamaan myös käyttövoimaveroa, jonka suuruus määräytyy kokonaismassan perusteella. Yleensä tuollaisen katumaasturin kokonaismassa on selkeästi suurempi kuin henkilöauton.

Näissä autoissa polttoainekulut ovat myös suuret. Ekologiaan taipuvaista voi myös harmittaa, kun jokainen kilometri tupruttaa suuren määrän hiilidioksidia ilmaan.

Myös renkaista tulee kustannuksia, kun tyypillisestä perusrengaskoosta siirrytään suurempiin tuumakokoihin ja leveämpiin renkaisiin, joita maastureissa pääasiassa käytetään.

Lisäksi tulevat vielä vakuutusmaksut.

KASKOVAKUUTUS kalliissa maasturissa voi olla moninkertainen yleiseen, halvempaan autoon verrattuna. Harvinaisimmissa ja kalleimmissa merkeissä vakuutusmaksut voivat olla tuhansia euroja vuodessa riippuen tietenkin vakuutuksen kattavuudesta.

Niin, vakuutuksen kattavuus: ottaako kaiken kattava, kallis vakuutus, vai säästääkö vakuutuksessa ja toivoa sormet ristissä, että autolle ei käy mitään?

Toisaalta, jos auton ostaa rahoituksella, kaskovakuutus on usein edellytyksenä.

Yli kymmenenvuotias auto on aina riskialtis hajoamaan – etenkin, jos se on kattavasti varusteltu, korkean teknologian kallis katumaasturi, jossa on vaikka minkälaista sähkölaitetta ja muuta härpäkettä.

Vanha nyrkkisääntö kuuluu: mitä enemmän on, mitä hajota, sitä enemmän hajoaa.

KORJAUKSET voivat myös maksaa rutkasti. Autojen korjaus on nimittäin nykyään pitkälti osien vaihtoa: Vikaantunut osa vaihdetaan uuteen, ja asiakas maksaa.

Samoin mitä monimutkaisempaa korjattava tekniikka on, sitä todennäköisemmin tarvitaan erityisosaamista ja erikoistyökaluja – mikä sekin maksaa.

Joissain tapauksissa tämä saattaa pakottaa asioimaan merkkikorjaamossa, mikä tarkoittaa ”marmoritiskilisää” huollon tai korjauksen hinnassa.

TODENNÄKÖISESTI luksuskatumaastureita ja maastoautoja ei voi pitää edes sijoitusautona. Ainakin tässä jutussa mainitut autot ovat melko yleisiä autoja, joista tuskin tulee klassikoita.

Pikemminkin niiden hinnat laskevat vielä tämän hetken hinnoista.

Tarinan opetus on, että vaikka vanhempi luksusmaasturi ei maksa paljon, se voi paljastua rahareiäksi.

Säästömielessä ei siis ehkä kannata tuhlata 15 000 euroa kymmenen vuotta vanhaan autoon, koska kuluja tulee varmasti. Reservissä täytyisi pitää rutkasti rahaa auton ylläpitoon.

MIKÄLI tuntee tarvitsevansa ja haluavansa tämänkaltaisen auton, varmin vaihtoehto on satsata mallisukupolven viimeisiin yksilöihin.

Usein valmistaja nimittäin kiirehtii uutta mallisarjaa markkinoille, jolloin ensimmäiset autot saattavat olla raakileita. Kun samaa mallia on tehty pidempään, autosta on saatu enemmän käyttökokemuksia ja käyttäjäpalautteita, joiden avulla autoa hiottu ja heikkolaatuisia osia korvattu paremmilla.

Tästä ei tosin löydy varmaa tutkimustietoa, ja toisaalta mallisarjan elinkaaren aikana malliin voi tulla jopa takapakkia, jos vaikkapa jokin komponentti vaihdetaan tehtaalla toisen merkkiseen. Aina ei ole sanottua, että uusi osa olisi laadukkaampi.

Lisäksi, jos mallisarjan ensimmäisessä autossa on ollut ongelmia uutena, silloinen omistaja on saattanut korjailla jo takuuaikana vikoja kuntoon.

KORJAUKSIIN liittyen kannattaa pitää mielessä neuvo: varmista, että ostettavassa autossa on tarkka huoltokirja, josta näkyy, mitä autolle on tehty.

Se on käytetyn auton ostajalle yksi tärkeimmistä turvallisuuden tunteen lähteistä.

Lähteet: Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen, Nettiauto.com

Ihan hyvä artikkeli siitä miksi vanhan X5n tai Cayannen ostaminen ei ole hyvä idea ilman paksua lompakkoa :kahvi:
 
Miettii, paljonko esim. E-sarjalainen väyrynen kuluttaa riisselikoneella nykyisin painoon verrattuna. Siinähän se on, että 2l dieselistä revitään aivan eri tavalla tehoja ja vääntöjä verrattuna -70 luvun e-sarjalaiseen väyryseen. Ja moni, joka on ajellu jollain -60/70 luvun riisselillö saattaa haukkua, ettei nykyriisseli "kulje" mihinkään, mutta pääsevät kokeilemaan, niin kulkeehan se eri tavalla.

1980-luvulla ja 1990-luvun alkuvuosina Mersun E-sarjaa myytiin maailmalla pääosin kutos-bensakoneella ja kutoskone oli sen mallin suosituin motti. Tehoja niissä oli ihan asiallisesti.

Suomeen em. mallia myytiin pääosin ahtamattomalla dieselillä jossa tehoa oli luokkaa huimat 70-80 hevosvoimaa eli alle puolet siitä mitä kyseisessä automallissa yleensä maailmalla myytäessä oli.

"Yllättäen" ne alitehoisella nuhapumpulla varustetut E-sarjalaiset mersut olivat todella lujia Suomessa kun autossa kaikki on mitoitettu vähintään tuplaten isommalle koneelle.

Niillä alitehoisilla diesel-mersuilla tai niiden kuljettajilla oli Suomessa vielä usein sellainen ajotyyli että kun saivat sen romun kiihdytetty esimerkiksi 120 km/h nopeuteen ohitusta varten, niin sitä nopeutta ei kestänyt laskea ensimmäisen auton ohi päästyä vaan koukata omalla kaistalla omituisesti jos tuli autoa vastaan ja yrittää singahtaa takaisin toiselle kaistalle ohitukseen samantien kun se romu ei oikein kiihtynyt millään. Varmaan nollasta sataan kiihtyvyyskin oli niillä luokkaa 20 sekunttia ja kiihtyvyys oli vielä huonompi niissä nopeuksissa mitä ohituksiin tarvitaan.

Olisi moni nykyautoilla kummissaan kun moisella alitehoisella romulla joutuisi ajamaan.

Toki ne E-sarjan vanhat mersut ovat hienoja pelejä kunnon moottorilla ja kunnon varusteilla. Suomessa semmoisia ei juuri näkynyt kun se varustelukin oli yleensä joku "erikoisriisuttu karvalakki miinus".
 
Sekin auttaa kun kestävyydet oli paremmin mitoitettu autobaananopeuksiin, nykyautoista paukkuu perät ja laatikot kun saksalaiset päästelee kahtasataa matka-ajoa ja myyvät sitten suomeen "halvalla".
 
Niillä alitehoisilla diesel-mersuilla tai niiden kuljettajilla oli Suomessa vielä usein sellainen ajotyyli että kun saivat sen romun kiihdytetty esimerkiksi 120 km/h nopeuteen ohitusta varten, niin sitä nopeutta ei kestänyt laskea ensimmäisen auton ohi päästyä vaan koukata omalla kaistalla omituisesti jos tuli autoa vastaan ja yrittää singahtaa takaisin toiselle kaistalle ohitukseen samantien kun se romu ei oikein kiihtynyt millään. Varmaan nollasta sataan kiihtyvyyskin oli niillä luokkaa 20 sekunttia ja kiihtyvyys oli vielä huonompi niissä nopeuksissa mitä ohituksiin tarvitaan.
Luokkakaverin isällä oli 200D, ihan pakasta vedetty. Muistaakseni kun motarin liittymästä lähti kiihdyttämään niin Raisiossa kun ohitustie loppuu oli huiput (160km/h?) mittarissa juuri kun tulee se 80/50 rajoitus. ;)

Matkaa voi mitata Google mapsista Turku/Raiso akselilta.
 
Luokkakaverin isällä oli 200D, ihan pakasta vedetty. Muistaakseni kun motarin liittymästä lähti kiihdyttämään niin Raisiossa kun ohitustie loppuu oli huiput (160km/h?) mittarissa juuri kun tulee se 80/50 rajoitus. ;)

Matkaa voi mitata Google mapsista Turku/Raiso akselilta.

En jaksa mapsista katsoa, mutta kerro nyt silti paljonko sitä matkaa kertyi.;) Mun dsl Berlingo kiihtyi 0-100 jotain 20-30sec, huiput 110 mittarin mukaan. Kiihtyvyys siis jos edes, en oikeasti koskaan kellottanut. Tehoa taisi olla sen 50kw, sama kuin 200D mersussa:btooth:
 
Matka on aika huono kiihtyvyyden mittari. Kovemmalla kiihtyvyydellä aika vaan on lyhyempi, mutta vaadittu matka ei välttämättä ihan hirveästi.
 
Matka on aika huono kiihtyvyyden mittari. Kovemmalla kiihtyvyydellä aika vaan on lyhyempi, mutta vaadittu matka ei välttämättä ihan hirveästi.

No vuonna kivi otettiin kellon kanssa aikaa miten 70 luvun Fiesta 1.0 kiihtyy nollasta sataan. Ei saavutettu satasta suoralla tiellä hyvissä olosuhteissakaan.
 
Huutokaupat.com

9ba51387-4931-497e-b4ae-41e3ed0a7c1c-large::r:0.jpg


Siitä possua alle. Nuo jenkkimallin puskurit kyllä jotain hirveää katsottavaa.

Kyllä nimittäin korpeaa kun aikoinaan oma 911 tuli myytyä, ja vähän aikaa sitten se jolle myin, niin kirosi samaa ettei säilyttänyt autoa. Kun nuo hinnat on nykyään vähän toista mitä silloin:shifty:
 
Katoin, että Nettiautossa oli pari 100tkm manuaalilaatikolla pyydetään useampaa tonnia vähemmän. Ei kukaa tuollaisesta -90 luvun alun mersusta maksa yli 7000€, kun reippaasti uudempaa (2000-lukuista) e-sarjalaista väyrystä saa samaan hintaan.

Vuoden -90 Mersun arvo on nouseva, ellei sitä itse pilaa, 10 vuotta uudemman mersun hinta laskee vielä seuraavan 10 vuotta.

Tottahan menee jos autossa yleensä 200tkm on kaikki kuluvat vaihdettu, niin onhan tuossa jo viidettä viiva kymmenettä kertaa menossa jarrut, koiranluut, laatikkoöljyt, iskarit jne.

Ei nyt ihan kaikki osat 200tkm ole vaihdettuna, yleensä vain etupään pallonivelet ja todennäköisesti jarruosat.

Laatikko oljyt ovat toivottavasti vaihdettu, mutta suurimmassa osassa autoista ei, normaalisti iskaritkin ovat tuossakohtaa vielä ihan asiallisessa kunnossa, vaikka tietysti uusimalla auto hieman jämäkämmäksi muuttuisikin, tosin jarruja lukuunottamatta mikään noista ei ole virallisesti kuluvia osia, siis osia joissa olisi varsinainen kulutuspinta.

Kytkimen vaihto jo 200tkm kohdalla olisi mielestäni seurausta väärästä käytöstä, tai jotenkin muuten todella poikkeuksellisen kuluttavasta ajosta.

En jaksa mapsista katsoa, mutta kerro nyt silti paljonko sitä matkaa kertyi.;) Mun dsl Berlingo kiihtyi 0-100 jotain 20-30sec, huiput 110 mittarin mukaan. Kiihtyvyys siis jos edes, en oikeasti koskaan kellottanut. Tehoa taisi olla sen 50kw, sama kuin 200D mersussa:btooth:

Pienitehoisin diesel Berlingoon ainakin suomessa on ollut 1,9D, 51kw (69 hv), huiput muistaakseni 145km/h. Tuo moottori on tarkka oikeasta ennakosta, ja se on myös helppo saada vääräksi jakohihnan vaihdossa, jos se ei kulkenut kuin 110, niin siellä on ollut ennakot väärin.

Tosin ei se kyllä mihinkään kiihdy vaikka ennakko olisikin paikallaan, mutta tuo berlingo on kuitenkin melko pieni ja kevyt kottero - sitä samaa moottoria on saanut myös Jumperiin, Boxeriin ja Ducatoon! Itseasiassa koko tekniikka paketti on sellaisenaan ihan sama kuin Berlingossa, vain perävälitys on tiheämpi. Siinä on 69 heppaisella koneella töitä kun kiskoo 3 tonnin pakua ja 2 tonnin kärryä perässä.

Onpas jännät mittarilukemat. Mitenköhän tuo on vilunki on toteutettu:think:

Mittari tietysti pysähtynyt. Mulla oli joskus auto jolla katsastustilaston mukaan pariin kertaan joka toisella katsastuskerralla oli peruutettu 162km vuoden aikana. :)
 
Pienitehoisin diesel Berlingoon ainakin suomessa on ollut 1,9D, 51kw (69 hv), huiput muistaakseni 145km/h. Tuo moottori on tarkka oikeasta ennakosta, ja se on myös helppo saada vääräksi jakohihnan vaihdossa, jos se ei kulkenut kuin 110, niin siellä on ollut ennakot väärin.

Tosin ei se kyllä mihinkään kiihdy vaikka ennakko olisikin paikallaan, mutta tuo berlingo on kuitenkin melko pieni ja kevyt kottero - sitä samaa moottoria on saanut myös Jumperiin, Boxeriin ja Ducatoon! Itseasiassa koko tekniikka paketti on sellaisenaan ihan sama kuin Berlingossa, vain perävälitys on tiheämpi. Siinä on 69 heppaisella koneella töitä kun kiskoo 3 tonnin pakua ja 2 tonnin kärryä perässä.

Tuolla motilla se oli. Jostain katsoin ihan viralliset speksit, jossa huippuja luvattiin 120km.
Jakohihnahan siitä oli jossain kohtaa katkennut, ja pientä tuhoa aiheuttanut. Siinä kohtaa auto oli menossa paaliin, mutta käyttäjä vaihtui omistajaksi, ja diy korjaus, ja matka jatkui.

Vilkaisin trafista, niin pientä vikalistaa oli. mm. tuulilasi, joka oli jo mun aikana halki. Leima on vielä voimassa, mutta LKP, joten jotain sille on käynyt, tai sitten nykyinen omistaja ei enää halua nähdä vaivaa eikä käyttää rahaa tuohon sympaattiseen, mutta paljon ajettuun kotteroon.
 
Opel Vectra 2.8 Turbo V6 OPC 5d 252hv **iPhone 6 tai PAINEPESURI KAUPAN PÄÄLLE** Viistoperä 2006 - Vaihtoauto - Nettiauto

Minkä tason firma tarvitsee olla tuputtaakseen joko 4 vuotta vanhaa älyluuria, tai jotain painepesuria voiteluaineeksi ooppelikauppoihin. Ei jumalauta.:facepalm:
Ympäri Suomea toimiva firma, jonka jossain toimipisteessä on joku kampanja käynnissä (lähes) jokaiseen vaihtoautoon?

Toinen esimerkki:
Minkä tason firma pitää olla tuputtaakseen vanhahkoa pleikkaria/xboxia/tablettia voiteluaineeksi piirustuspaperikauppoihin. Jotain puulaakeja, mikä **tun Xerox tai Canon? Ei jumalauta :facepalm:
 
Opel Vectra 2.8 Turbo V6 OPC 5d 252hv **iPhone 6 tai PAINEPESURI KAUPAN PÄÄLLE** Viistoperä 2006 - Vaihtoauto - Nettiauto

Minkä tason firma tarvitsee olla tuputtaakseen joko 4 vuotta vanhaa älyluuria, tai jotain painepesuria voiteluaineeksi ooppelikauppoihin. Ei jumalauta.:facepalm:
Hyvää asiakaspalveluahan tuo on. Asiakas voi valita, että ottaako puhelimen, jolla soittaa hinaus paikalle tai sitten ottaa pesurin, jolla saa kurat pois tuulihousujen sisältä. On se sellainen...Opel.

e: 12 v, vajaa 300 tkm, 10 k€ viritetty Opel. Ei taida riittää ostajia vaikka antais sekä puhelimen, että pesurin.
 
Hyvää asiakaspalveluahan tuo on. Asiakas voi valita, että ottaako puhelimen, jolla soittaa hinaus paikalle tai sitten ottaa pesurin, jolla saa kurat pois tuulihousujen sisältä. On se sellainen...Opel.

e: 12 v, vajaa 300 tkm, 10 k€ viritetty Opel. Ei taida riittää ostajia vaikka antais sekä puhelimen, että pesurin.
Mitäs jos ostaisi puhelimen sekä pesurin ja saisi Opelin kaupan päälle?
 
Hyvää asiakaspalveluahan tuo on. Asiakas voi valita, että ottaako puhelimen, jolla soittaa hinaus paikalle tai sitten ottaa pesurin, jolla saa kurat pois tuulihousujen sisältä. On se sellainen...Opel.

e: 12 v, vajaa 300 tkm, 10 k€ viritetty Opel. Ei taida riittää ostajia vaikka antais sekä puhelimen, että pesurin.
Ei kai tuota miltään kohtaa ole viritetty.
 
Joopajoo. Vuosimalli, kilometrit ja moottori huomioiden nettiauton toiseksi halvin vastaava maksaa 7100e. Tuo lähtee ilman vanteita 8000 eurolla ja vanteillakin 9100 eurolla.
Tutkimatta Golffien hintakehitystä tarkemmin:

Vuosimalli 2009 (ensirek. 1-2009) Katsastettu 1-2018
Moottori 2.0 l, Diesel
Mittarilukema 224 000 km

10 vuotta vanha, pappamoottorilla varustettu, loppuunajettu, pikkuperheauto lähes 10000 euroa. Tervetuloa Suomeen! :lol: Ei näitä hintoja kyllästy ikinä ihmettelemaan :D
 
Tutkimatta Golffien hintakehitystä tarkemmin:

Vuosimalli 2009 (ensirek. 1-2009) Katsastettu 1-2018
Moottori 2.0 l, Diesel
Mittarilukema 224 000 km

10 vuotta vanha, pappamoottorilla varustettu, loppuunajettu, pikkuperheauto lähes 10000 euroa. Tervetuloa Suomeen! :lol: Ei näitä hintoja kyllästy ikinä ihmettelemaan :D
No tuo oli 2009, eli 9 vuotta vanha. Se 1 vuosikin voi muuttaa hintaa noin 2000€?

VW Golf farkku 2008, 2.0, alle 225tkm.
Alk 5600€ Volkswagen Golf vaihtoautot
Ei siis lähellekään 10t€, vaan ihan sopu hinta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 437
Viestejä
4 556 571
Jäsenet
74 964
Uusin jäsen
LinogeFly

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom