emagdnim
Tukijäsen
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 11 846
Toisenlaista näkökulmaa, lähteet lienee yhtä päteviä kuin Hesarillakin:Onko tosta sitten jotain konkreettisiä väitteitä että siellä olisi Nato-lippuja heiluteltu kolmen kesken jossain? Tuon jutun lähteiden perusteella oli enemmänkin tosiaan aika synkkää kuunneltavaa USA:n kannat siinä vaiheessa Suomelle. Tietysti ulospäin varmasti silti haluttiin jonkinlaisesta tuesta viestiä, ei vaan sellaiseen sitoutua.
– Jos Kiova olisi kaatunut, emme olisi päässeet Natoon, Penttilä kiteytti.
Ajatus kulkee siis niin, että jos Kiova olisi kaatunut, Suomi olisi voinut olla seuraava Venäjän painostuksen kohde ja olisimme saaneet heittää hyvästit haaveille Nato-jäsenyydestä.
Oliko tilanne todellakin tämä?
On syytä käydä hieman läpi viimeisen puolentoista vuoden tapahtumia. Kirjoitus perustuu lukuisten koti- ja ulkomaisten turvallisuuspolitiikan vaikuttajien kanssa käytyihin keskusteluihin.
Viikko hyökkäyksen jälkeen Niinistö oli Valkoisessa talossa tapaamassa Bidenia.
Ennen tuota vierailua Nato-jäsenyyden mahdollisuutta oli Suomessa käsitelty presidentin ja keskeisten ministerien TP-Utvassa. Nato-prosessi oli laitettu liikkeelle.
Washingtonissa Niinistö kysyi Bidenilta suoraan, saisiko Suomi turvaa Yhdysvalloilta Natoon hakeutumisen ajaksi.
Biden vastasi, että turvaa oli saatavilla Venäjän-uhkaa vastaan, vaikka juridisesti sitovia turvatakuita hän ei voinut antaa, koska ne vaativat aina Yhdysvaltain kongressin hyväksynnän.
Kesken tapaamisen presidentti Biden otti puhelimitse yhteyden Ruotsin pääministeriin Magdalena Anderssoniin. Yhdysvallat halusi Ruotsin mukaan Natoon samaa matkaa Suomen kanssa.
Näkökulma: Biden halusi suomalaiset Natoon – Kiovan taistelussa ei ratkaistu Suomen Nato-kohtaloa
Olisivatko Yhdysvallat ja Nato antaneet Venäjän päättää aggressiivisuudellaan, että Nato ei voi laajentua Suomeen ja Ruotsiin? Eivät, kirjoittavat Iltalehden Lauri Nurmi ja Juha Ristamäki.
www.iltalehti.fi