Nasta -vai kitkarenkaat?

Tiesitkö muuten, että urasyvyys on rengaskohtainen. Talvirenkaalta vaaditaan kesälläkin riittävä urasyvyys, eli kuluneiden kitkojen jatkokäyttäminen "kesärenkaina" ei ole sallittua.
Kyllä varsin hyvin tiedän rengassyvyyden uravaatimuksen. Se huomioiden kitkojen käyttö ns. loppuun kesällä on sallittu, eikä kesärengastuksen kieltoa ole kuin nastarenkailla. Toki tiedän niiden heikot puolet verrattuna varsinaisiin kesärenkaisiin.
 
Itse pistin viikonloppuna uudet nastarenkaat työauton alle ja peltivanteet myös kun entinen työntekijä mitä käytti autoa noin vuoden verran oli hukannut niitä.:facepalm:
Nokia C4 tuli alle tiedän että ovat hieman meluisat mutta pito ihan ok enkä halua mitään kitkoja kun autossa ei ole mitään lukkoja eli vetää yhdellä pyörällä.
Joku sankari luultavasti rengasliike oli kiristänyt kesärenkaat niin paljon että piti kaivaa milkkarin kahden käden 1" karalla olevan pulttipyssyn esille kun autossa oleva 1/2 800nm vääntävä ei aukaissut.

Ja tosian kehätieillä 1,2 tai 3 ei pysty pitämään väliä niin paljon että liukkaalla kelillä jäisi riittävästi välimatkaa aina joku änkee sinne väliin ja kaupan päälle saa kiven etulasiin.
Tuo puoltaisi nimenomaan kitkarenkaita. Kitkarenkailla on parempi pito märällä tai muulla paljaalla asfaltilla kuin nastoilla, ja sitähän ne kehätiet on. Jos puutteelisen turvavälin vuoksi tulee äkkijarrutus kehällä, kitkoilla pysähdyt nopeammin.
 
Kitkarenkailla on parempi pito märällä tai muulla paljaalla asfaltilla kuin nastoilla, ja sitähän ne kehätiet on.

Muistaakseni tämä ei pitänyt paikkaansa, vaan tapauksesta riippuen nasta voi olla parempikin märällä asvaltilla jäykemmän runkorakenteen takia.

Varmaan asia selviäisi kun katsoisi pari tm:n testiä historiasta.

Sitten jos se kitka on keskieuroopan mallia niin ominaisuudet asvaltilla pomppaa selvästi, pohjoismainen kitka on yleensä asvaltilla heikoimmillaan paitsi tietysti melutason osalta.

Edit: TM:n uusimman tulokset puhukoot puolestaan.
Screenshot_20251119-084931.png

Punaisella nastarenkaat. Huom. Erityisesti märällä jarrutus jossa kitkat säännönmukaisesti heikommat. Kuivalla enemmän hajontaa.
 
Kyllä varsin hyvin tiedän rengassyvyyden uravaatimuksen. Se huomioiden kitkojen käyttö ns. loppuun kesällä on sallittu, eikä kesärengastuksen kieltoa ole kuin nastarenkailla. Toki tiedän niiden heikot puolet verrattuna varsinaisiin kesärenkaisiin.
Olet väärässä. Kesällä kitkarenkaiden minimivaatimus urasyvyydelle on myös 3 millimetriä, mikäli ne ovat talvirenkaita. Erillistä kieltoa ei tarvita.
 
Katsurin sana on toki tärkeä silloin jos menee katsastamaan talvirengaskaudella ja on kesäkumit alla. Sakotustilanteessa ei taida auta sanoa että "katsurin mukaan saa ajella näin" :D
Kysehän ei ollut siitä että sitä siinä käytetään. Vaan se että ennemmin uskon katsuriin joka sitä työkseen tekee, kun jotain randomia netissä huutelijaa. Tätäkin ketjua kun lukee, niin isolla osalla ei ole hajuakaan mistä puhuu tai voimassaolevista säännöistä :)
 
Vain, mikäli talvirengas ei olekaan kesäkuukausina talvirengas, vaan kesärengas, tai ihan vain rengas. Talvirenkaita koskee 3 millimetrin vähimmäisurasyvyys, joka tieliikennelaissa on ilmaistu päälauseelle alisteisessa sivulauseessa.
Kyse tosiaan ei ole talvirenkaasta jollei se täytä talvirenkaan vaatimuksia. Tällöin se on rengas tai kesärengas.
 
Viimeksi muokattu:
Olet väärässä.

Tämä on myös mahdollinen tapa tulkita asia.

Näin ei voi todeta.
Lain tulkinta voi toisinaan olla epäselvää, joskus yllättävääkin. Kuitenkin se voidaan melko suurella varmuudella todeta, että jankutus tai cocktailkutsufilosofia ei ole parhaiten ja todennäköisimmin oikeuden koeponnistusta kestävä tapa.

Lainsäätäjän tarkoitus ja tahtotila sen säätäessä vaadittua urasyvyyttä yleisesti vs. talvea varten on ilmeinen. Siihen ei istu esimerkiksi ajatus, että kahdesta kesärenkaasta parempi jossa on enemmän leimoja muuttuisi liian huonoksi jo 3 millimetrin uralla, kun taas bulkkituote olisi kelpo aina 1,6 millimetriin saakka.
 
Lain tulkinta voi toisinaan olla epäselvää, joskus yllättävääkin. Kuitenkin se voidaan melko suurella varmuudella todeta, että jankutus tai cocktailkutsufilosofia ei ole parhaiten ja todennäköisimmin oikeuden koeponnistusta kestävä tapa.

Lainsäätäjän tarkoitus ja tahtotila sen säätäessä vaadittua urasyvyyttä yleisesti vs. talvea varten on ilmeinen. Siihen ei istu esimerkiksi ajatus, että kahdesta kesärenkaasta parempi jossa on enemmän leimoja muuttuisi liian huonoksi jo 3 millimetrin uralla, kun taas bulkkituote olisi kelpo aina 1,6 millimetriin saakka.
Kesärenkaita koskee pykälän 104 mainitsema 1,6 mm urasyvyys. Muita laatukriteerejä, kuten "liian huono", ei ole erikseen kirjattu.

Tieliikennelaissa määrätään, että ajoneuvon on oltava varustettu osilla ja laitteilla, jotka ovat tarpeen turvallisen liikenteen varmistamiseksi. Renkaat ovat erittäin oleellinen osa turvallisuuteen vaikuttavista auton osista.
 
Kesärenkaita koskee pykälän 104 mainitsema 1,6 mm urasyvyys. Muita laatukriteerejä, kuten "liian huono", ei ole erikseen kirjattu.

Tieliikennelaissa määrätään, että ajoneuvon on oltava varustettu osilla ja laitteilla, jotka ovat tarpeen turvallisen liikenteen varmistamiseksi. Renkaat ovat erittäin oleellinen osa turvallisuuteen vaikuttavista auton osista.
Tämä pitää paikkansa, eikä ole ristiriidassa sen kanssa, että myös alle 3 millimetrin mutta vähintään 1,6 millimetrin urasyvyys on henkilöauton renkaissa sallittu silloin kun ei ole pakollista käyttää talvirenkaita. Kukaan ei tule tylyttämään kesärenkaita "talvirenkaiksi" sillä perusteella että niissä on myös kulloinkin talvirenkaan kriteerinä pidetty leima.
 
Tämä pitää paikkansa, eikä ole ristiriidassa sen kanssa, että myös alle 3 millimetrin mutta vähintään 1,6 millimetrin urasyvyys on henkilöauton renkaissa sallittu silloin kun ei ole pakollista käyttää talvirenkaita. Kukaan ei tule tylyttämään kesärenkaita "talvirenkaiksi" sillä perusteella että niissä on myös kulloinkin talvirenkaan kriteerinä pidetty leima.
On ristiriidassa, sillä 3 millimetrin vaadittu urasyvyys koskee talvirenkaita, eikä niitä talvikuukausia, joina talvirenkaiden käyttöä olosuhteiden vuoksi vaaditaan.

Sinä selvästi tulkitset asian eri tavalla, joten perustele itse, millä kriteereillä talvirenkaaksi hyväksytty rengas lakkaa olemasta talvirengas? Lakkaako kesärengas olemasta rengas, kun urasyvyys on alle 1,6 mm?
 
Lopettakaas sitten se urasyvyysvänkääminen ja keskittykää ketjun aiheesta keskustelemiseen.

"Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja tällaisen ajoneuvon perävaunun renkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 1,6 millimetriä."
"Jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä."

"Talvirenkaita tulee käyttää, jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana. Vaadittuna aikana talvirenkaassa tulee kulutuspinnan pääurien syvyys olla vähintään 3 mm."
 
Viimeksi muokattu:
Olet väärässä. 105 § sääntelee talviaikana käytettäviä renkaita, ottaen niihin siten kantaa, että talvirenkaiksi luokiteltavissa renkaissa on oltava vähintään kolmen millimetrin urasyvyys. Pykälä ei määrittele talvikuukausina käytettävien renkaiden urasyvyyttä, vaan talvirenkaina käytettävien renkaiden urasyvyyden.

Olet oikeassa siinä, ettei näille renkaille määritellä 1,6 mm suurempaa urasyvyyttä muina aikoina. Kiisteltäväksi jää täten vain se, ovatko talvirenkaaksi luokitellut renkaat määritellyn aikamääreen ulkopuolella talvirenkaita vai (kesä)renkaita.
Olet väärässä. Kesällä kitkarenkaiden minimivaatimus urasyvyydelle on myös 3 millimetriä, mikäli ne ovat talvirenkaita. Erillistä kieltoa ei tarvita.
Tulkintasi on väärä.

TLL 105.1 § aivan nimenomaisesti kertoo vain, minkälaisia renkaita on sään tai kelin edellyttäessä käytettävä marras–maaliskuun aikana. Silloin pitää käyttää sellaisia talvirenkaita, joissa on urasyvyyttä vähintään 3 mm. Sen sijaan se ei millään tavalla määrittele, mitkä renkaat katsotaan talvirenkaiksi, eikä varsinkaan, että talvirenkaan määritelmään itsessään kuuluisi urasyvyysvaatimusta.

Talvirenkaan määritelmään ottaa kantaa TLL 105.4 §, jonka mukaan liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä eri ajoneuvoluokkiin kuuluvien ajoneuvojen talvirenkaista. Ko. momentin nojalla Traficom on antanut määräyksen TRAFICOM/420043/03.04.03.00/2019, jonka 2.1 kohdan mukaan (relevantilta osin) tieliikennelain 105 §:ssä tarkoitetuksi, luokittelumassaltaan enintään 3500 kg olevan henkilö-, paketti- ja erikoisauton sekä O2-luokan perävaunun talvirenkaaksi katsotaan rengas, joka on hyväksytty vaativiin talviolosuhteisiin tarkoitetuksi talvirenkaaksi E-säännön n:o 117, 109 tai 108 mukaisesti ja merkitty mainitussa E-säännössä säädetyn mukaisesti 3PMSF-symbolilla.

E-säännössä n:o 117 on puolestaan vaatimukset, jotka 3PMSF-symbolilla ("Alpine symbol") merkittyjen renkaiden ("snow tyre for use in severe snow conditions") on täytettävä. Ko. renkaiden on täytettävä säännön kohtien 6.5. ja 6.5.1. vaatimukset, jotka liittyvät ainoastaan säännön liitteessä 7 kuvatulla tavalla mitattuun lumipitoindexiin ("snow grip index"). Säännössä ei siis aseteta 3PMSF-symbolin saamiselle mitään urasyvyysrajaa, joten em. Traficomin määräyksen mukaiseen talvirenkaan määritelmäänkään ei sisälly vaatimusta tietystä vähimmäisurasyvyydestä.

Näin ollen, TLL 105.1 § ei määrittele, että talvirenkaiksi luokiteltavissa renkaissa on oltava vähintään kolmen millimetrin urasyvyys, vaan että on käytettävä renkaita, jotka ovat sekä tarvirenkaat että joissa on vähintään 3 mm:n urasyvyys. Urasyvyysvaatimus on siis lisävaatimus talvirengashyväksynnän päälle.

Ko. säännökset:
TLL 105 §
TRAFICOM/420043/03.04.03.00/2019
UN Regulation No. 117

@Juha Kokkonen Pahoittelut vielä yhdestä asiaan liittyvästä viestistä, mutta koen, että tämä ei ole vänkäämistä, vaan tarpeellinen, säännöksiin perustuva selvennys, ettei kanssakeskustelijoille jää vääriä käsityksiä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
292 311
Viestejä
4 999 266
Jäsenet
80 266
Uusin jäsen
pulupulu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom