Nasta -vai kitkarenkaat?

[Kizmo]

Löytyykö nastarenkaiden kiellosta jo jotain tutkimustuloksia ilmanlaadun osalta?

 

[pulatunnus]

Löytyykö nastarenkaiden kiellosta jo jotain tutkimustuloksia ilmanlaadun osalta?

Jos tuota Helsinginpätkää tarkoitat ? niin en tiedä, mutta ne mitä artikkelleja osunut silmään niin jäänyt olo että nyt vähän niukasti vuosia taustalla ja kritisoitu kiellon pitävyyttäkin.

Noin yleisemmin ilmanlaatuun liittyviä tutkimuksia, meiltä ja mailmalta ja tähän ketjuun postailtu usemmankin laista.

Jos kysymyksellä haet sitä onko kitkojen suosimisella ilmanlaadullista merkitystä, niin kommenttina.

Yleinen mielikuva että nastarenkaat aiheuttaa tiettyjä ilmanlaadullisia haittoja, en nyt muista että sitä totaali kiistäviä juttuja olisi ollut. Se sitten miten vertautuu siihen vaikutukseen jos siiryttäisiin kokonaan kitkoihin, jälkimmäisen ilmanlaatu haitat ovat vähän erityyppisiä ja nekin sitten kovasti valinnoista riippuvia.

Suomessa lähinnä Helsinki kipuilee asian kanssa ja ulkomaihin verrattuna on kovin pohjoinen ja liikennemäärätkin mitä ovat.

Mutta jokatapauksessa laajasti ollaan sitä mieltä että PK seudulla olisi toivottavaa jos kitkarengaskäyttöaste kasvaisi, perusteluna, Suomen mittakaavassa paljon liikennettä, paljon tuoretta autokantaa joissa voisi kuvitella että myös laadukasta rengastusta ja turvaominaisuudet kohdillaan.

 

[kyynelkaasu]

Kyllä varmaan jos 4000rpm taulussa.

Jossei japsikikottimia ja muita lotjuja lasketa niin kulutusero 80-100kmh on ehkä litran ja jenkaa max 2500, 130kin alle 3000. Litra sekin joo mutta aika puisevaa olisi kokoajan kiskoa 80kmh. Alkaisi myös olemaan autoja pitkin pientareita kun porukkaa nukahtaa rattiin.

Jos ilmastoa haluaa säästää niin ne talkoot voi alottaa ihan muualta, esimerkiksi siitä että ei istuta tyhjissä punaisissa valoissa 5min keskellä yötä tai siitä että monissa julkisissa tiloissa palaa valot yötäpäivää.

Mitä vikaa muka on vapaastihengittävissä 75 hevosessa, jotka asuvat 1.4 litran tallissa? Ja nyt pitää muistaa, että nämä hinnat alkaen -mallit muodostavat Suomen autokannan selkärangan.

Yhtä hyvänä kommenttina myös se, että tankki on liian pieni, jos se hupenee silmissä. Iso tankki hupenee hitaammin.

Ihan 55 litrainen on... ei näitä nykyautojen mehukattikanistereita.

 

[qtba]

Suomessa lähinnä Helsinki kipuilee asian kanssa ja ulkomaihin verrattuna on kovin pohjoinen ja liikennemäärätkin mitä ovat.

Mielestäni hieman kevyt ilmaus. Kyllä sitä haittaa on jokaisessa vähänkään isommassa kaupunkikeskustassa, koska melkein kaikki Suomen kaupunkikeskustat on tehty autoille varsin sopivaksi. Eli läpi saa ajaa mistä vaan ja mihin vaan, mikä aiheuttaa sitä, että liikennemäärät ovat varsin tasaisen korkeat kaikkialla. Pölyn määrä on toki aika suoraan verrannollinen liikenteen määrään, mutta huomattavaa on, että myös liikenne jakaantuu isommalle alueelle. Kyllä ne määrät on aika suuria jo 20k kaupungista ylöspäin, siellä missä autot ja ihmiset pienemmässä pitäjässä liikkuu.

 

[pulatunnus]

Ärsyttää kuskeissa (nastarenkaat) ketjusta.

Tietenkin näin, mutta sanoisin silti että ne jotka haluavat ajaa kesäkuulle asti talvirenkailla, heidän pitäisi valita kitkat. Aika kohtuutonta että tieverkosto kärsii suuret vauriot kun etuoikeutetut ajelevat ropisijoilla sinne asti.

Vähän aikaista huhtikuun lumipyryssä ärsyynytä nastarenkaista. Siirsin tänne jos kyse kuitekin enemmänkin keskustelusta nasta vai kitka.

Huhtikuussa talvirenkaat olleet ihan perustellut, eteläisessä Suomessa kellit olleet talvirengastavaativia riippuen päivästä ja ajankohdasta. Moni vaihto myös kesärenkaat, jos heille reitit ja ajankohdat sellaisia että ne sovelltu kesärenkailla ajamiseen.

Perinteisesti etelässä se talvirengaskausi loppunut toukokuussa ja monesti toukokuussa on alettu laputtaa nastarengaskuskeja, en nyt nopeasti muista kautta missä olisi kesäkuulle saakka menty. Ja moniko auto tuhannesta on enään toukokuun lopulla nastoilla rapsutellut. ja mikä niiden ajosuorite vs muut.

On siellä kesällä joukossa pohjoisenkitkoillakkin ajavia, se ei sinänsä lainvastaista, mutta ei sekään ole suositeltavaa, oli sitten kyse turvallisuus, tai ilmanlaatu.

 

[pulatunnus]

Mielestäni hieman kevyt ilmaus. Kyllä sitä haittaa on jokaisessa vähänkään isommassa kaupunkikeskustassa, koska melkein kaikki Suomen kaupunkikeskustat on tehty autoille varsin sopivaksi. Eli läpi saa ajaa mistä vaan ja mihin vaan, mikä aiheuttaa sitä, että liikennemäärät ovat varsin tasaisen korkeat kaikkialla. Pölyn määrä on toki aika suoraan verrannollinen liikenteen määrään, mutta huomattavaa on, että myös liikenne jakaantuu isommalle alueelle. Kyllä ne määrät on aika suuria jo 20k kaupungista ylöspäin, siellä missä autot ja ihmiset pienemmässä pitäjässä liikkuu.

20k kaupunki, jostain syystä miellän ne aika pieniksi vaikka ei olisi kuntaliitos keskus, ja liitos kunnat taasen usean keskusken kaupunkeja. Sisämaassa ja pohjoisemmassa on jotain maakuntakeskuksia, mutta en siltä mieltänyt kipuilua asiankanssa. Ja toki ne lähiöt ja haja-astusalueet talvisempia.

Lounais-Suomen rannikolla on taajamia missä maa Helsinkiäkin harvemmin valkoinen, Turusta enemmän sen puolesta mutinaa odottaisin, ehkä siellä homma toimii muuten.

 

[Bapsu]

Mitä vikaa muka on vapaastihengittävissä 75 hevosessa, jotka asuvat 1.4 litran tallissa? Ja nyt pitää muistaa, että nämä hinnat alkaen -mallit muodostavat Suomen autokannan selkärangan.



Ihan 55 litrainen on... ei näitä nykyautojen mehukattikanistereita.

Eikai siinä koneessa mitään vikaa ole mutta ei semmonen ole tarkotettukaan että ajellaan 130kmh kokoajan.

Kai suurimassa osassa autoja ihan fiksut välitykset on jo nykyään eikä vauhdilla sinänsä niin väliä.

 

[Dieselnautti]

Mutta jokatapauksessa laajasti ollaan sitä mieltä että PK seudulla olisi toivottavaa jos kitkarengaskäyttöaste kasvaisi, perusteluna, Suomen mittakaavassa paljon liikennettä, paljon tuoretta autokantaa joissa voisi kuvitella että myös laadukasta rengastusta ja turvaominaisuudet kohdillaan.

Sivusta huutelen, että meillä taitaa olla joku dilemma teiden kunnon ja kassan pohjan vilkkumisen kanssa, eli voi olla PK-seudun ulkopuolinenkin ongelma. Jos teitä ei ole varaa (halua, edellinen hallitus) pitää kunnossa, ne pitäisi saada jotenkin kestämään pidempään.

 

[kyynelkaasu]

Sivusta huutelen, että meillä taitaa olla joku dilemma teiden kunnon ja kassan pohjan vilkkumisen kanssa, eli voi olla PK-seudun ulkopuolinenkin ongelma. Jos teitä ei ole varaa (halua, edellinen hallitus) pitää kunnossa, ne pitäisi saada jotenkin kestämään pidempään.

Väyläviraston tuoreehkossa tutkimuksessa nastojen kokonaiskustannukseksi tieverkolle saatiin 90 miljoonaa euroa vuodessa.

Autot | Näin supernastoitetut renkaat tuhoavat Suomen tiet – ”Hyvin aggressiivisia”

Kitkarenkaiden osuus talvirenkaista voisi kasvaa tuntuvasti ilman, että liikenneturvallisuus kärsisi, Väylävirasto laskee. Muutos pienentäisi myös kunnossapitotarvetta.

www.hs.fi

Kun tieverkolla liikkuu kaksi miljoonaa autoa ja kun jokunen niistä käyttää kitkoja, niin tuo on autoa kohden viitisenkymppiä vuodessa. Mielestäni melko maltillinen hinta ja mielestäni autoilijat ovat jo maksaneet sen veroina. Lisäksi pitää kysyä, mitä negatiivisia vaikutuksia olisi, jos nastat vaihtuisivat kitkoihin.

Tilastonikkarit ovat puhuneet muutamasta kuolonuhrista lisää, jos kaikki ajaisivat kitkoilla. Mutta lievempiä onnettomuuksia luultavasti tapahtuisi selvästi enemmän eikä vakava loukkaantuminen tai edes pellin oikominen ole ilmaista. Sekin maksaa nykyään helposti tuhansia, jos auto valuu kitkat alla kävelyvauhdilla ojaan vesijäisessä mäessä... Näitä sitten X tuhatta tapausta lisää joka talvi. Toki muutama katupölyn vuoksi kuoleva saattaisi pelastua, joten se on fifty-sixty.

On myös uskottavaa, että meille rantautuisi nastakiellon myötä muiden maiden negatiivisia trendejä. "Kun nastoja ei enää saa käyttää, niin mitäpä sitä enää vaihtamaan renkaita, kun kitkoilla saa ajaa laillisesti kesälläkin." Vähintäänkin kiusaus ajaa rengas loppuun kesällä kasvaa, kun kitkarengasta ei tarvitse edes nyppiä.

Lisäksi voi kysyä, miten kitkoihin siirtyminen lisäisi ajamisen kustannuksia autoilijalla? Esson baarissa kerrotaan, että kitkat kuluisivat kaksi kertaa niin nopeasti kuin nastat. Jos sitten talvirenkaat maksavat vaikkapa 600€ per sarja, niin kitkarenkaalla kolme talvea ajava maksaa 200€ per vuosi rengaskuluina. Nastoilla kuusi talvea ajava maksaa 100€ per vuosi rengaskuluina ja lisäksi 50€ per vuosi tienkulutusvaikutuksena. Eli kitkat tulevat kalliimmiksi vuotta kohden, maksaja vain siirtyy yhteiskunnasta yksilöksi.

Sitä paitsi, mitä tämä tarkoittaisi Nokian renkaille? Emme kai halua vaarantaa kotimaista rengasyritystä, innovaatioita ja työpaikkoja?

 

[qtba]

Väyläviraston tuoreehkossa tutkimuksessa nastojen kokonaiskustannukseksi tieverkolle saatiin 90 miljoonaa euroa vuodessa.

Kun tieverkolla liikkuu kaksi miljoonaa autoa ja kun jokunen niistä käyttää kitkoja, niin tuo on autoa kohden viitisenkymppiä vuodessa. Mielestäni melko maltillinen hinta ja mielestäni autoilijat ovat jo maksaneet sen veroina. Lisäksi pitää kysyä, mitä negatiivisia vaikutuksia olisi, jos nastat vaihtuisivat kitkoihin.

Tilastonikkarit ovat puhuneet muutamasta kuolonuhrista lisää, jos kaikki ajaisivat kitkoilla. Mutta lievempiä onnettomuuksia luultavasti tapahtuisi selvästi enemmän eikä vakava loukkaantuminen tai edes pellin oikominen ole ilmaista. Sekin maksaa nykyään helposti tuhansia, jos auto valuu kitkat alla kävelyvauhdilla ojaan vesijäisessä mäessä... Näitä sitten X tuhatta tapausta lisää joka talvi. Toki muutama katupölyn vuoksi kuoleva saattaisi pelastua, joten se on fifty-sixty.

En sinänsä kiistä etteikö täkäläiset maksa jo paljon autoilusta, mutta ei meillä silti mun mielestä ole varaa laittaa tienpintaan joka vuosi ~sata miljoonaa euroa ylimääräistä verrattuna siihen tilanteeseen, että nastoja olisi huomattavasti vähemmän. Huomioitavaa on sekin, että täällä talous on kuralla ja tieverkoston hoitovelka kasvaa ihan huomattavaa vauhtia muutenkin. Vaihtoehtoiskustannus on myös huomattava. Asfalttityömiehet ovat aika riuskaa porukkaa, jolle olisi varmaan käyttöä myös (vienti)teollisuudessa.

Alla muutama aiheeseen liityvä poiminta aiemmin linkkaamastani blogista:

Tutkijat Göteborgissa selvittelivät nastarengasasiaa. He laskivat terveyshyötyjä ja toisaalta onnettomuuskustannuksia. He eivät lainkaan laskeneet teiden urapaikkauksia ja muita korjauskustannuksia. He kyllä laskivat meluvaikutuksia. Chalmersilaiset laskivat onnettomuuksien välttämisen pelastamia ihmisen elinkaarivuosia ja vertasivat niitä terveyshaittojen aiheuttamiin elinkaarivuosien menetyksiin. He eivät pyrkineet kieltämään sitä, että nastarenkailla voidaan vähentää onnettomuuksia. Heidän tutkimuksessaan on suuria haarukoita minimivaikutuksen ja maksimivaikutuksen välillä. Tutkimus arvioi nastarenkaiden säästävän onnettomuuksissa vuosittain 60-770 elinkaarivuotta, mutta toisaalta aiheuttavan 570-2200 elinkaarivuoden menetyksen nastarenkaiden käytön tuomien ilmaston epäpuhtaushaittojen vuoksi. Taisipa viidennes haitoista tulla kehitysmaista, joissa sijaitsevat kaivokset koboltille ja nastojen muille metalliraaka-aineille. Jos sinulla on tieteellistä henkeä klikkaa tuohon: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30126166

Ari Tuononen on Aalto yliopiston tutkija. Hän sanoo: ”Nykyiset nastarenkaat aiheuttavat hyvin kallista laskua ja vaikutukset teiden kunnossa näkyisivät, jos seuraavan kolmen-viiden vuoden aikana puolet suomalaisista autoilijoista siirtyisi käyttämään kitkarenkaita. Jos meillä olisi nastoja vähemmän, meillä olisi entistä vähemmän melua, vierintävastus pienenisi, katupöly helpottuisi ja renkaiden kuluminen pienenisi.

Yksi keskeisimmistä johtopäätöksistä oli, että nastojen käytön huomattava väheneminen pääkaupunkiseudulla vähentäisi katupölyä ja parantaisi kaupunki-ilmanlaatua merkittävästi. Katupöly aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Tien päällysteiden uusimiskuluissa saavutettaisiin merkittäviä säästöjä. Hiljaista asfalttia voitaisiin käyttää useammilla kaduilla. Näin kirjoittivat kaikkitietävät ja me kaikki sen tiedämme. Mitään ei tapahdu. Vallitsee täydellinen status quo.

Etenkin viimeinen kohta särkee hieman sydäntä. Kaikki jotka ovat ajelleet toisaalla, tietävät minkälaista samettia autoille on tarjolla esimerkiksi keski-/etelä-euroopassa. Ei meillä varmaan ihan samaan olisi ikinä mahdollisuuksia, mutta jos nyt edes päästäisiin vähän lähemmäs.

 

[pulatunnus]

Sivusta huutelen, että meillä taitaa olla joku dilemma teiden kunnon ja kassan pohjan vilkkumisen kanssa, eli voi olla PK-seudun ulkopuolinenkin ongelma. Jos teitä ei ole varaa (halua, edellinen hallitus) pitää kunnossa, ne pitäisi saada jotenkin kestämään pidempään.

Nastojen aiheuttama kulumisen kustannukset on sitten omajuttunsa, ja se sitten matikkaa, kustannus vs hyödyt.

Väyläviraston tuoreehkossa tutkimuksessa nastojen kokonaiskustannukseksi tieverkolle saatiin 90 miljoonaa euroa vuodessa.

Autot | Näin supernastoitetut renkaat tuhoavat Suomen tiet – ”Hyvin aggressiivisia”

Kitkarenkaiden osuus talvirenkaista voisi kasvaa tuntuvasti ilman, että liikenneturvallisuus kärsisi, Väylävirasto laskee. Muutos pienentäisi myös kunnossapitotarvetta.

www.hs.fi

Kun tieverkolla liikkuu kaksi miljoonaa autoa ja kun jokunen niistä käyttää kitkoja, niin tuo on autoa kohden viitisenkymppiä vuodessa. Mielestäni melko maltillinen hinta ja mielestäni autoilijat ovat jo maksaneet sen veroina. Lisäksi pitää kysyä, mitä negatiivisia vaikutuksia olisi, jos nastat vaihtuisivat kitkoihin.

En nopeasti löytänyt tuota tutkimusta, mutta muistinvaraisesti arviota kustannuksista vaihdelleet muutamastakymmenestä miljoonasta lähemmäs sataan miljoonaan, osa vaihtelusta johtuu vuosien välisistä kustannuseroista. Osassa taasen ei ole eroteltu talvirengaskauden aiheuttamia kustannuksia, nastojen osuudesta. Toinen on sitten että jos ja kun kunnossapitovelkaa syntyy, niin nastojen osuus kasvaa. (tästä vähän erilaisia tulkintoja)

Kustannuksia pitää toki verrata hyötyihin, ja en tiedä ajaako jotkut oikeasti nastakieltoa, niin se oma lukunsa ei kuullostaa aika huonolta Suomen oloihin.

Oleellista hakea nykyistä optimimpaa, ilman nastakieltoa. Eli panostaa siihen että kitkojen käyttöaste nousisi, muistelen että tutkimuksia joissa arveltu että jos kitkojen käyttö pysyy alle 50% niin liikenne turvallisuus ei kärsi, varsinkin jos käytetään laadukkaita kitkoja oikein ja laadukkaissa ajoneuvoissa. Jos nastarengas määräykset päivittyy lähitulevaisuudessa niin että niiden kulutusvaikutus olisi sitä mitä aiemmilla määräyksillä tavoiteltiin.

Ja ei tuon kitkakäyttöasteen tarvi nousta tasaisesti valtakunnallisesti puoleen, vaan nimenomaan niillä väylillä joissa niiden käyttö vähentää asfaltointi kustannuksia, mutta kuitekin nastakäytön pysyvän sillä tasolla ettei turvallisuus kärsi ja ettei liukkauden esto kustannukset pysyy kohtuullisina.

Se ei ole tavoiteltavaa että kielettäisiin Suomessa lailisilla renkailla ajaminen kokomaassa, varsinkaan jos se johtaisi yksilötasolla turvallisuutta vaarantavaan valintaan.


Jos valituksella, rengasnormeilla, markkinoilla ei päästä kohtuulliseen tulokseen, niin pitää ja kannattaa muutosta jotenkin vauhdittaa, en sinänsä kannata valmisteveroa turvalliseen valintaan, jos jotain vero-ohjausta tehtävä, niin ehkä jotain ajoneuvon käyttömaksu korotusta, josta saisi alennusta jos osoittaa että käytössä alle 3v vanhat kitkat.

 

[qtba]

Oleellista hakea nykyistä optimimpaa, ilman nastakieltoa. Eli panostaa siihen että kitkojen käyttöaste nousisi, muistelen että tutkimuksia joissa arveltu että jos kitkojen käyttö pysyy alle 50% niin liikenne turvallisuus ei kärsi, varsinkin jos käytetään laadukkaita kitkoja oikein ja laadukkaissa ajoneuvoissa. Jos nastarengas määräykset päivittyy lähitulevaisuudessa niin että niiden kulutusvaikutus olisi sitä mitä aiemmilla määräyksillä tavoiteltiin.

Paljon pienempikin riittää. Norjassa osuus on jo merkittävästi tuon alle, eikä siellä tarvi noukkia Tesloja ojien pohjilta talvisin. Paikallisesti (suurkaupunkien lähettyvillä) osuus on varmaan lähempänä kymmentä prosenttia. Ainut konkreettinen hyöty nastoista on se karhentaminen, kun tiet on täysin peilijäässä ja kitkat lähinnä kiillottaa pintaa. Silloin tiesuolakaan ei auta yhtään. Siksi kenenkään tavoite ei toivottavasti ole, että nastat kiellettäisiin.

 

[renee]

Paljon pienempikin riittää. Norjassa osuus on jo merkittävästi tuon alle, eikä siellä tarvi noukkia Tesloja ojien pohjilta talvisin. Paikallisesti (suurkaupunkien lähettyvillä) osuus on varmaan lähempänä kymmentä prosenttia. Ainut konkreettinen hyöty nastoista on se karhentaminen, kun tiet on täysin peilijäässä ja kitkat lähinnä kiillottaa pintaa. Silloin tiesuolakaan ei auta yhtään. Siksi kenenkään tavoite ei toivottavasti ole, että nastat kiellettäisiin.

Joo, Norjassa nastarenkaiden osuus on paikoittain jopa alle 10%. Esim. Stavangerissa nastaverosta luovuttiin kuluvana talvena, koska kitkarenkaiden osuus oli jo 91%. Nyt kun verosta luovuttiin, niin nastojen osuuden arvellaan kasvavan, mutta siellä on käytössä ns. perälauta, eli jos kitkarenkaiden osuus laskee alle 86 %, niin vero voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Hillitsee varmasti nastojen ostohaluja, jos vero voikin tulla takaisin.

 

[pulatunnus]

Paljon pienempikin riittää. Norjassa osuus on jo merkittävästi tuon alle, eikä siellä tarvi noukkia Tesloja ojien pohjilta talvisin. Paikallisesti (suurkaupunkien lähettyvillä) osuus on varmaan lähempänä kymmentä prosenttia. Ainut konkreettinen hyöty nastoista on se karhentaminen, kun tiet on täysin peilijäässä ja kitkat lähinnä kiillottaa pintaa. Silloin tiesuolakaan ei auta yhtään. Siksi kenenkään tavoite ei toivottavasti ole, että nastat kiellettäisiin.

Siis kitkojen osuus alle 50%, vai nastojen osuus alle 50% ?

Mutta tuon viiskytpinnaan nykäisin jostain "tutkimuksesta" missä oli arvioitu että tuonne asti voidaan nostaa kitkojen osuus ilman että liikenneturvallisuus vaaraantuu oleellisesti, ilman että sen takia tarvitsee lisätä liukkauden estoa. Tosin raskaanliikenteen reittien osalta ei oltu arvioutu.

Norja on eri maa, ja mainitsit Teslat, niin kitkojen osalta Suomessa juurikin kitkojen osuuden määrän turvallinen kasvattamisen mahdollisuus pohjaa vahvasti mm uuteenautokantaan, mutta maalikkona jos miettii niin lukumääräisesti se on rajallinen, mutta jos puhutaan ajosuoritteesta niin uusilla sitä suhteellisesti enemmän.

Ja kun mainitsit Teslan, sähköauton, niin vakuutusyhtiö riskiarvioissa sähköautot on "haasteellisia", tosin euroissa miettien tekijänä on vahinkojen kalleus, joista osa on krjaus juttuja, ja toki sähköautoissa saattaa ne ajosuoritteetkin olla isompi (en kaivanut tilastoja)

 

[Kizmo]

Norjan talvi on meren takia aivan erilainen kuin suomessa ja valtaosa ihmisistä asuu huomattavan etelässä.

 

[pulatunnus]

Norjan talvi on meren takia aivan erilainen kuin suomessa ja valtaosa ihmisistä asuu huomattavan etelässä.

Olin ensin että niin.
Mutta ketjussa oli monia postauksia Norjasta.

Järjestäien Suome etelämmässä käytetään kitkoja, nastat voi olla kokonaan kielletty tai hyvin rajoitetusti sallittuja. Monessa maassa ei sitten se liikenne jos ei ihan seisahta, niin melkein kun tulee se huono keli.

Jos tästä mennään viroon, niin siellä ihan eritilanne, jos mennään etelämmäksi, Norja, Ruotsi eteläosat, niin tosiaan ollaan ihan eri ympäristössä kuin etelä-Suomessa, saati Suomessa noin yleisesti.

Suomessa Helsingissäkin talvikuukausina keskilämpötilat pakkasella, ja vaikka se ei nyt ole eteläisin paikka, niin kuitenkin liikenteen kannalta pitkälti sitä. ja sinne tulee merkittävästi liikennettä pohjoisempaan ja päinvastoin.

Tukholmakin on etelämpänä kuin Hanko, Tukholmassa keskipäivälämpötilat plussa, mutta yöllä sentäs menee pakkaselle, No tainnut joku vertailla Saksaankin, Munchenissä myös päiväkeskilämpötilat plussalla mutta keskitalvella menee keskilämpötilat pakkasen puolelle.

Edit
Stavanger, etelämpänä kuin Tukholma ja Atlantinrannalla. keskilämpötilat yölläkin plussalla.

 

[Kaama]

Norjassa on muuten huomattu, että maa on pitkä. Lakiin on kirjattu pidempi talvi- ja nastarengaskausi pohjoiselle puolikkaalle.

 

[Walla]

Aika pienelläkin maksulla nastakäytöstä olisi varmasti ohjaava vaikutus, ei tarvitsisi mitään radikaalia tehdä.

Se hyötyvän ei olisi vaan nykyisen asvaltin hitaampi kulutus, vaan se että voitaisin käyttää hiljaisempaa ja paremmin routaa kestävää asvalttia.

Lisäksi voi kysyä, miten kitkoihin siirtyminen lisäisi ajamisen kustannuksia autoilijalla? Esson baarissa kerrotaan, että kitkat kuluisivat kaksi kertaa niin nopeasti kuin nastat. Jos sitten talvirenkaat maksavat vaikkapa 600€ per sarja, niin kitkarenkaalla kolme talvea ajava maksaa 200€ per vuosi rengaskuluina. Nastoilla kuusi talvea ajava maksaa 100€ per vuosi rengaskuluina ja lisäksi 50€ per vuosi tienkulutusvaikutuksena. Eli kitkat tulevat kalliimmiksi vuotta kohden, maksaja vain siirtyy yhteiskunnasta yksilöksi.

Sitä paitsi, mitä tämä tarkoittaisi Nokian renkaille? Emme kai halua vaarantaa kotimaista rengasyritystä, innovaatioita ja työpaikkoja?

Ehkei sitä essombaaria kannattaisi kuunnella.

Aika mielenkiintoinen argumentti, että renkaiden kulutus kaksikertaistuu (ilman mitään perusteita) JA tämä ajaa rengasvalmistaja ahtaille. Eiköhän se olisi rengasvalmistalle nimenomaan hyvä jos myynti tuplaantuisi, tosin ei näin kävisi kun kitka kestää käytännössä sen minkä nastakin.

 

[renee]

Kelien haastavuutta ei välttämättä voi päätellä keskilämpötilasta. Esim. mainitussa Stavangerissa sadanta on suurta ja lunta sekä jäätävää vettä voi tulla useammin ja runsaammin kuin Suomessa. Lisäksi norjalaiset ovat suomalaisten tapaan mökkikansaa ja mökit sijaitsevat usein vuoristossa, missä sää on ihan erilainen. Ne samat kaupunkilaiset poistuvat kaupungin alueelta mökeilleen.

Mielestäni nastat ajavat asiansa hoitamattomilla teillä, jotka sijaitsevat usein haja-asutusalueella ja liikennemäärät ovat pieniä. Ei nastoista ole niissä mitään haittaa ja ne tarjoavat sen pienen lisäpidon, jota ko. teillä tarvitaan. Mutta jos rullaa valtateitä ja kaupunkien katuja, niin nastojen haitat voittavat kyllä hyödyt selvästi.

 

[Neuvostoliitto]

Kelien haastavuutta ei välttämättä voi päätellä keskilämpötilasta. Esim. mainitussa Stavangerissa sadanta on suurta ja lunta sekä jäätävää vettä voi tulla useammin ja runsaammin kuin Suomessa. Lisäksi norjalaiset ovat suomalaisten tapaan mökkikansaa ja mökit sijaitsevat usein vuoristossa, missä sää on ihan erilainen. Ne samat kaupunkilaiset poistuvat kaupungin alueelta mökeilleen.

Mielestäni nastat ajavat asiansa hoitamattomilla teillä, jotka sijaitsevat usein haja-asutusalueella ja liikennemäärät ovat pieniä. Ei nastoista ole niissä mitään haittaa ja ne tarjoavat sen pienen lisäpidon, jota ko. teillä tarvitaan. Mutta jos rullaa valtateitä ja kaupunkien katuja, niin nastojen haitat voittavat kyllä hyödyt selvästi.

Osittain eri mieltä. Kaupungeissa jokainen liikkeellelähtöpaikka kiillottuu ja niissä tarvitaan nastoja raapimaan pinta karkeammaksi. Vähällä liikenteellä olevat, usein lumiset tiet ovat nastattomille renkaille erinomaista aluetta.

Ajomukavuus on toki parempi nastattomilla, tiethän ovat suuren osan talvea paljaana ainakin uriltaan, missä useimmat tykkäävät ajaa.

Kun puhutaan nasta- ja kitkarenkaista, ollaan väärässä. Nastarengas on kitkarengas nastoilla.

 

[kyynelkaasu]

Aika mielenkiintoinen argumentti, että renkaiden kulutus kaksikertaistuu (ilman mitään perusteita) JA tämä ajaa rengasvalmistaja ahtaille. Eiköhän se olisi rengasvalmistalle nimenomaan hyvä jos myynti tuplaantuisi, tosin ei näin kävisi kun kitka kestää käytännössä sen minkä nastakin.

Eikös se täällä ole miehissä todettu, että suomalaisten nastarengasuskovaisuus on seurausta vain Nokianin onnistuneesta lobbauksesta? Sitä paitsi, Ylen mukaan yksinomaan Tikka Spikes työllistää yli 50 ihmistä ja tekee nastoja 15 miljoonalla eurolla per vuosi. Ja olisihan se nyt kaksinaismoralistista, ettei nastoilla saisi ajaa täällä, mutta että niitä voitaisiin yhä valmistaa vientiin...

Kitka vs. nasta kestävyydestä olen nähnyt tuota "puolet nastoista" raportoitavan kilometrien osalta erinäisillä foorumeilla. TM teki joskus takavuosina kulutuskestävyysmittauksenkin valikoiduille kumeille osana talvirengastestiä, ja sen tulokset olivat samansuuntaisia. Ja se on loogista, että nastarengas kuluu hitaammin, koska kitkarengas on yleensä pehmeämpi ja koska nastarenkaassa nastat kantavat osan auton painosta kumin sijaan. Lisäksi edelleen empiirisen tiedon perusteella kitkarenkailijat kokevat pidon loppuvan ja uusivat renkaansa aiemmin kuin nastarenkailla ajavat.

No, kitkarenkailla on kyllä yleensä pienempi vierinvastus ja sitä myötä polttoaineenkulutus. Mutta siltä osin ollaan myöhässä, koska autokannan sähköistyessä liikenne-energian kustannus halpenee huomattavasti ja sitä myöten renkaiden vierinvastuksen merkitys päästöihin ja kustannuksiin hiipuu olemattomaksi.

 

[TommiZeliard]

Osittain eri mieltä. Kaupungeissa jokainen liikkeellelähtöpaikka kiillottuu ja niissä tarvitaan nastoja raapimaan pinta karkeammaksi. Vähällä liikenteellä olevat, usein lumiset tiet ovat nastattomille renkaille erinomaista aluetta.

Ajomukavuus on toki parempi nastattomilla, tiethän ovat suuren osan talvea paljaana ainakin uriltaan, missä useimmat tykkäävät ajaa.

Kun puhutaan nasta- ja kitkarenkaista, ollaan väärässä. Nastarengas on kitkarengas nastoilla.

Ei olla väärässä.

Nastarengas ei vieläkään ole kitkarengas nastoilla, vaikka Hakkapeliitta 2:sta (~v. 2000) alkoi niiden ominaisuuksien yhdistäminen.

Nastarenkaan ei tarvitse optimoida kumin jääpitoa levossa ja luistossa niin tappiin asti, koska siinä on myös ne nastat. Näin nastarengas ei ole kumiltaan ja kyljiltään aivan niin veltto äkkinäisissä ohjausliikkeissä kuin kitkarengas.

Kitkarenkaasta tehdään löllömpi ja pehmeämpi, jotta pitoa on jäällä enemmän, eikä se lähde niin napsahtaen sivuluistoon.

Näin oli ennen, ja näin on nykyäänkin. Perusteluna oma kynsi ja takapuoli. Jos et niitä usko, niin toinen todiste kumin ja rakenteen eroista; tuskin löydät kaupoista ainuttakaan nastarengasta, joka ei olisi nopeusluokaltaan vähintään T (190 km/h). Kitkarenkaista sen sijaan löytyy myös S (180 km/h), R (170 km/h) ja Q (160 km/h). Nokian nastarenkaat Hakkapeliitta 10, 9, 8 jne ovat T, mutta kitkarenkaat R5, R3, R2 jne ovat aina R. Samoin vanha kitkarengasmalli Hakkapeliitta Q oli nimensä mukaisesti aina Q.

 

[Pyrres]

Eikös se täällä ole miehissä todettu, että suomalaisten nastarengasuskovaisuus on seurausta vain Nokianin onnistuneesta lobbauksesta? Sitä paitsi, Ylen mukaan yksinomaan Tikka Spikes työllistää yli 50 ihmistä ja tekee nastoja 15 miljoonalla eurolla per vuosi. Ja olisihan se nyt kaksinaismoralistista, ettei nastoilla saisi ajaa täällä, mutta että niitä voitaisiin yhä valmistaa vientiin...

Kitka vs. nasta kestävyydestä olen nähnyt tuota "puolet nastoista" raportoitavan kilometrien osalta erinäisillä foorumeilla. TM teki joskus takavuosina kulutuskestävyysmittauksenkin valikoiduille kumeille osana talvirengastestiä, ja sen tulokset olivat samansuuntaisia. Ja se on loogista, että nastarengas kuluu hitaammin, koska kitkarengas on yleensä pehmeämpi ja koska nastarenkaassa nastat kantavat osan auton painosta kumin sijaan. Lisäksi edelleen empiirisen tiedon perusteella kitkarenkailijat kokevat pidon loppuvan ja uusivat renkaansa aiemmin kuin nastarenkailla ajavat.

No, kitkarenkailla on kyllä yleensä pienempi vierinvastus ja sitä myötä polttoaineenkulutus. Mutta siltä osin ollaan myöhässä, koska autokannan sähköistyessä liikenne-energian kustannus halpenee huomattavasti ja sitä myöten renkaiden vierinvastuksen merkitys päästöihin ja kustannuksiin hiipuu olemattomaksi.

Tuo nastarenkaan kulutuskestävyys ei enää päde samalla tavalla näiden "econastojen" aikakaudella. Käytännössä nuo ovat nykyään kitkarenkaita joihin on lyöty nastoja. Ei ole enää niitä 9mm nastoja kuten 70-luvulla vaan normi tilanteessa nastojen on tarkoitus ns "kadota" renkaan sisään". Olisi mielenkiintoista nähdä ihan tuoreiden vaikka Nokialaisten nasta ja kitkojen pitoerot kun niillä ajetaan enemmän. Pari työkaveri nakuttaa 60tkm vuodessa ja itsellä on roolista johtuen about puolet tuosta suuntaan tai toiseen vuodesta riippuen. Muut ajavat nastoilla, itse kitkoilla. Valitettavasti autot ja ajoprofiilit eroavat toistitaan liikoja enkä voi tehdä suoraa vertailua työkavereiden ajokkeihin. Veikkaan että pitoerot ovat keskimäärin pienemmät kuin nastarenkaiden nimeen vannovat uskovatkaan.

Ja toisin kuin Tommi sanoo, oma perstuntuma taas sanoo että samaa paskaa nuo ovat eri paketeissa. Alla on ollut Nokian uusinta kitkaa, uusinta nastaa ja silti sama löllöys ja tunnottomuus vaikka ajelisi ylipaineet renkaissa.

Se toki on sanottava, autoissa on eroja, rengasprofiileissa on eroja jne. Esim nykyinen työsuhde Corolla reagoi ratinkääntöön huomattavan ärhäkästi vs MX-5, mutta ensireaktion jälkeen mutkaan ajettaessa nopeudet ovat ihan eri luokkaa ja ennalta-arvattavuus on täysin eri MX-5:n hyväksi. Esim rampilla mutkanopeudet saattavat olla 20kmh+ ilman että ajetaan full on limitillä. Ja tuossa verrataan vuoden 1990 autoa 2021 autoon. Molemmissa about saman ikäiset Nokian kitkat alla.

 

[qtba]

Kitka vs. nasta kestävyydestä olen nähnyt tuota "puolet nastoista" raportoitavan kilometrien osalta erinäisillä foorumeilla. TM teki joskus takavuosina kulutuskestävyysmittauksenkin valikoiduille kumeille osana talvirengastestiä, ja sen tulokset olivat samansuuntaisia. Ja se on loogista, että nastarengas kuluu hitaammin, koska kitkarengas on yleensä pehmeämpi ja koska nastarenkaassa nastat kantavat osan auton painosta kumin sijaan. Lisäksi edelleen empiirisen tiedon perusteella kitkarenkailijat kokevat pidon loppuvan ja uusivat renkaansa aiemmin kuin nastarenkailla ajavat.

Varmaa on vain se, että täkäläisellä asfaltilla rengas kuluu yleisesti ottaen nopeammin, koska tienpinta joudutaan (nastojen takia) tekemään suuresta rakeesta ja sidosainetta vähemmän. Ja sekin keskinkertainen pinta on kahden vuoden käytön jälkeen ihan järkyttävässä kunnossa.

 

[pulatunnus]

Ei olla väärässä.

Nastarengas ei vieläkään ole kitkarengas nastoilla, vaikka Hakkapeliitta 2:sta (~v. 2000) alkoi niiden ominaisuuksien yhdistäminen.

Nastarenkaan ei tarvitse optimoida kumin jääpitoa levossa ja luistossa niin tappiin asti, koska siinä on myös ne nastat. Näin nastarengas ei ole kumiltaan ja kyljiltään aivan niin veltto äkkinäisissä ohjausliikkeissä kuin kitkarengas.

Kitkarenkaasta tehdään löllömpi ja pehmeämpi, jotta pitoa on jäällä enemmän, eikä se lähde niin napsahtaen sivuluistoon.
...

En tiedä, mutta eri jutuista ja teistä jäänyt mielikuva että nasta ja kitkarenkaita on moneen lähtöön, mutta tämän päivän rengasteissä kärki kahinoissa on pohjoisen laatukitkoissa ja pohjoisen laatunastarenkaissa on saman tyyppisiä ominaisuuksia. Niin hyvässä kuin huonossa. Markkinoilla on kuitenkin monenlaista toteutusta. Nasta sinänsä mahdollistaisi sellaisen renkaan tekemisen mikä olisi suht hyvä etelän talvikauden läpi, ja jos sitä ei ajamalla tuhota niin myös pitkähkön elinkaaren.

Osittain eri mieltä. Kaupungeissa jokainen liikkeellelähtöpaikka kiillottuu ja niissä tarvitaan nastoja raapimaan pinta karkeammaksi. Vähällä liikenteellä olevat, usein lumiset tiet ovat nastattomille renkaille erinomaista aluetta.

Jossain viittasin lukemaani "tutkimukseen" jossa arvioitiin että Suomessa kitkaosuus voisi nousta lähelle 50% ilman että liikenne turvallisuus kärsisi, taisi lisäksi pohjautua siihen että painottuu moderneihin autoihin, joissa kehittynyt ajonhallinta.

Eikös se täällä ole miehissä todettu, että suomalaisten nastarengasuskovaisuus on seurausta vain Nokianin onnistuneesta lobbauksesta?

Toki Suomi aikanaan niitä harvoija kehittyviä maita joissa tälläiset olot ja tarve liikkua ympärivuoden. Neuvostoliitossa ei tainnut yllä 10v ohjelmassa. "Alppimaat" veteli sitten lumiketjuilla, jos tarve mennä ylemmäs ja tie auki. Meillä sisämaassa liikenne toimii ympärivuoden normaalisti.

Nastat tänäpäivänäkin käytössä meitä etelämmissä oloissa, mainittujen Ruotsin, Norjan lisäksi mm balttianmaissa.

 

[qtba]

Jossain viittasin lukemaani "tutkimukseen" jossa arvioitiin että Suomessa kitkaosuus voisi nousta lähelle 50% ilman että liikenne turvallisuus kärsisi, taisi lisäksi pohjautua siihen että painottuu moderneihin autoihin, joissa kehittynyt ajonhallinta.

Tästä olisi kyllä kiva lukea lisää. Norjassa eivät ilmeisesti ole tästä kuulleet, kun kitojen osuus on paikoin ~90%, ja liikenneturvallisuuskin parempi kuin täällä. Autokanta on tietyisti uudempaa ja hampaatkin valkoisemmat, mutta talvi sielläkin on.

 

[pulatunnus]

Tästä olisi kyllä kiva lukea lisää. Norjassa eivät ilmeisesti ole tästä kuulleet, kun kitojen osuus on paikoin ~90%,

Bingailin, ja taisi olla tämä tutkimus (Talvirengastyypin vaikutus liikenneturvallisuuteen – Tutkimustiedon päivitys) (*

Edit ei taida olla ihan oikea, viitataan eritutkimuslähteisiin, mutta siinä siis arvioitu että kitkojen osuus voitaisiin tuplata ilman liukkauden torjunnan lisääntymistä ja ilman liikenneturvallisuus riskiä, (14% -> n 30%)

Norjassa eivät ilmeisesti ole tästä kuulleet, kun kitojen osuus on paikoin ~90%,

No oikeesti, ilmeisesti ei Saksassakaan kun taitaa olla Nastat kiellettyjä.

En kaivannut Norja kitkatilastoja, mutta sanoit että on alueellinnen, niin veikkaan että jostain etelämmästä ja lämpimämmästä.

(*
Tuossa tutkimuksessa käsitelty sitä että kitkoilla ajavien onnottomuus tilastot kehittyneet myönteisesti, ja pohdittu sitä, mm rennkaiden paraneminen, ajoneuvojen kehittyminen, kitkoja entistä useammin osaavilla kuskeilla. Jutussa myös tutkittu rengastestejä ja kitkojen paranemista. Ja siis kirjoittajien mielestä kitkojen määrää voitaisiin reilusti lisätä. Mikä ymmärtääkseni vahvasti samassa linjassa tämänkin ketjun kanssa.

Jotkut ilmeisesti haluaisi lisätä kitkojen osuutta vieläenemmän

 

[qtba]

No oikeesti, ilmeisesti ei Saksassakaan kun taitaa olla Nastat kiellettyjä.

En kaivannut Norja kitkatilastoja, mutta sanoit että on alueellinnen, niin veikkaan että jostain etelämmästä ja lämpimämmästä

No, Suomea ja Saksaa on ihan turha verrata tässä kontekstissa. Toisessa on talvi, toisessa sataa joskus lunta. Norjassa on varmaan keskimäärin asteen tai kaksi Suomea lämpimämpää, mutta ei lähelläkään mitään Saksan kelejä.

Esim. tuossa joku mainitsi ylempänä Stavangerin, mikä on about niin etelässä kuin voi olla ja nastoja 10% autoista. Siellä talvikelit (joulu/tammi/helmi) sahaa jotain tuollaista +10/-15 väliä. Eli ei mitään jatkuvaa pakkaslunta maassa, eikä liioin saksalaista kevätkeliä. Joku väittäisi että juuri noissa keleissä, jossa sahataan plussan ja miinuksen välillä ollen useasti ihan nollan tuntumassa, nimenomaan tarvii nastat.

https://www.accuweather.com/en/no/stavanger/260665/december-weather/260665?year=2023

 

[pulatunnus]

No, Suomea ja Saksaa on ihan turha verrata tässä kontekstissa. Toisessa on talvi, toisessa sataa joskus lunta. Norjassa on varmaan keskimäärin asteen tai kaksi Suomea lämpimämpää, mutta ei lähelläkään mitään Saksan kelejä.

Etelänorjassa rannikkolla keslämpötilat ovat plussalla, Saksassa jopa siellä Munchenissä talvella yö keskilämpötilat miinuksella.

Suomessa jopa Helsingissä talvella kuukausia joissa jopa päivä keskilämpötilat pakkasella. ja on siis pysyvälumi, pakkasjaksoja. ja liikennettä sinne pohjoisesta ja päinvastoin.

Uskon että se linkkisi vuoden 2023 lämpötilat kävit läpi , oli siellä toinenkin kuu milloin pikkupakkasia (2023 maaliskuu)

Ja kyllä siellä talvella voi olla välillä luntamaassa. Se montako päivää vuonna 2023 Stavangerissa oli lumipäiviä ja mikä oli pisin jakso.

En nyt ihan ymmärrä mitä lisäarvo nuo olosuhteet tuo meikäläiseen keskusteluun, on ihan yleisesti tiedossa että lämpöisemmissä, eteläisemmissä oloissa ajellaan enemmän kitkoilla, ja esim siellä Saksassa on nastat kokonaan kielletty. Osassa liukkautta torjutaan muilla tavoin, jos talvi olot vastaa etäisesti meidän etelän huhtikuuta, päivät plussalla, välillä yöpakkasia, joskus voi tulla luntakin. Ero lähinnä siinä että meillä taustalla talvikausi, ja osa väylistä vielä pysyvästi jääpeitteisiä, varjopaikat pysyvässä lumessa, routa teidenalla. Etelämmässä renkaiden kykyä paikataan muilla liukkauden estoilla, lämmin tie, pieni pakkanen, aurinko, päivä plussa, mahdollistaa liukkaudenestoa, muullakkin kuin hiekalla tai vastaavalla. Ja vuotuiset määrät pysyy kohtuullisena.
Lisäksi jos tulee se isompi myräkkä, niin sitten vähennetään liikkumista, ei se jää siihen pitkäksiaikaa. Toki sitten jos tulee "ääri-ilmiöitä" niin seuraus voi olla useammankin päivän kaaos.

Spoileri

Kannatan siitä huolimatta sitä että kitkarenkaiden osuus kasvaisi, uskon siihen että tuota 50% voitaisiin tavoitella etelässä, se ei tapahdu hetkessä, joten voidaan reagoida jos tulee jotain yllättävää riskikasvua. Jos rinnalle myös saataisiin nastarenkaiden testausta ja normitusta korjattua niin että niiden kulutusvaikutus pienenisi.

Jos ilmasto muuttuu niin se toki vaikuttaa päätöksen teko tarpeeseen.

 

[qtba]

...

Eipä tästä nyt tosiaan tarkemmin kannata vääntää, koska molemmat ovat kuitenkin samaa mieltä siitä, mihin suuntaan kehityksen pitäisi kulkea. Mulle vaan vähän särähtää korvaan tuo, että 50%* olisi jonkinlainen maksimimäärä nastoja kunnes alkaisi täkäläiset löytyä ojanpohjalta, vaikka siinä ihan onkin faktaa taustalla. Suuruusluokkaa vaan hieman kyseenalaistan. Mutta kun nyt tosiaan päästäisiin edes lähelle sitä 50% ensin (mikä ei valitettavasti taida tulla tapahtumaan ihan hetkessä)

Tarkemmin tutkimuksesta:
*Eri tutkimuslähteiden mukaan nastarenkaiden karhennusvaikutus vähenee oleellisesti, kun kitkarenkaiden osuus on 50–75 %

 

[pulatunnus]

Eipä tästä nyt tosiaan tarkemmin kannata vääntää, koska molemmat ovat kuitenkin samaa mieltä siitä, mihin suuntaan kehityksen pitäisi kulkea. Mulle vaan vähän särähtää korvaan tuo, että 50%* olisi jonkinlainen maksimimäärä nastoja kunnes alkaisi täkäläiset löytyä ojanpohjalta, vaikka siinä ihan onkin faktaa taustalla. Suuruusluokkaa vaan hieman kyseenalaistan. Mutta kun nyt tosiaan päästäisiin edes lähelle sitä 50% ensin (mikä ei valitettavasti taida tulla tapahtumaan ihan hetkessä)

Tärkeintä se että kitkojen lisäämistä voi ilmeisen turvallisesti vauhdittaa, ja seurannalla reagoida jos riskitasot kasvaa, ja jos turvallisuus ja kustannus kehitys myönteistä niin ei tarvi pysähtyä.

Tarkemmin tutkimuksesta:

*Eri tutkimuslähteiden mukaan nastarenkaiden karhennusvaikutus vähenee oleellisesti, kun kitkarenkaiden osuus on 50–75 %

Kirjoittajat pohtivat raskaanliikenteen vaikutusta, sen kiilotusta, joka ei juuri kytä nastoja,

 

[Walla]

Tarkemmin tutkimuksesta:
*Eri tutkimuslähteiden mukaan nastarenkaiden karhennusvaikutus vähenee oleellisesti, kun kitkarenkaiden osuus on 50–75 %

Ehkä tämä on fiksumpi lukea tosin päin, eli nastarenkaiden karhennusvaikutus ei oleellisesti vähene ennen kuin kitkoja on 50-75%.

Eli palataan asiaan kun kitkoja suurin osa renkaista, sitä ennen ei ainakaan ole ongelma.

 

[pulatunnus]

Ehkä tämä on fiksumpi lukea tosin päin, eli nastarenkaiden karhennusvaikutus ei oleellisesti vähene ennen kuin kitkoja on 50-75%.

Eli palataan asiaan kun kitkoja suurin osa renkaista, sitä ennen ei ainakaan ole ongelma.

Ei siellä niin sanottu, vaan nykyisin kitkarengas osuuden tuplaaminen on mahdollista liikenneturvallisuuden ja kunnossapidon kannalta, eli 14%- n 30%. Poimimasi prosentti ei ottanut huomioon raskaampaa liikennettä ja sen vaikutusta, joka siis tyypillisesti ajaa nastoitta.

Eli kitkoja suositeltiin useammalle, erityisesti heillä joilla kokemusta ja uudehko ajovakautusjärjestelmä. Jälkimmäinen lisääntyy ja paranee, mikä pidemässä juoksussa helpottaa.

Ja asiaa kannattaa seurata kokoajan, ja reagoida tiedon karttuessa. Eli suositukset ja toimet kehityksen mukaan.