Museosanasto...

[Tonnin Seteli]

Njääh, kyl toi paloauto-tarina kuulostaa paljon uskottavammalta ja vähemmän "väkisinväännetyltä". Kuulostaa jopa siltä, että vois olla ihan ammattislangia, "esteristä vettä"

Vai olisiko niin, että Esteri-palopumput on nimetty leikkisästi tämän sanonnan takia?

 

[emagdnim]

Vai olisiko niin, että Esteri-palopumput on nimetty leikkisästi tämän sanonnan takia?

No toki, jos joku sanonnalle jonku uskottavamman syyn löytää..? Joku yksinäinen Esteri-niminen henkilö jossain on hyvin epätodennäköistä, ellei ole ollut julkisuuden henkilö. edit: mun mummo oli Esteri nimeltään, niin lapsena hieman kummastutti ko. sanonta...

 

[Tonnin Seteli]

Tästähän oli puhetta jo ketjun ensimmäisellä sivulla. Sanonta on tunnettu jo ennen kuin Esteri-palopumput tulivat markkinoille. Ainakin viesti numero 20.

Siinä oli myös artikkeli, johon viitattiin ketjun ensimmäisessä vastauksessa eli viestissä numero 2.

"Vettä tulee kuin Esterin p**seestä" – mutta mistä tulee vanha sanonta? Selvitimme asian perin pohjin

Vettä tulee kuin Esterin perseestä. Kukaan ei voi kiistää, etteikö tämä värikäs tokaisu inauksen helpota sadepäivän tuskastelua.

www.aamulehti.fi

Muitakin historiallisia viitteitä on tuossa viestissä ja ketjussa muutenkin mainittu. Sanonnan alkuperä on varmuudella muu kuin palopumput, joiden nimi on melkoisella varmuudella viittaus tähän, ellei sattuma. Niin ennalta-arvattavaa kjäh räh -tyä ukko huumoria, että tuskin on sattumaa. Silti mainio brändäys.

Vielä artikkelin mukaistakin vanhempaa alkuperää voisi lähteä hakemaan muinaisuskontojen jumalista. Esteri kai viittaa mahdollisesti hedelmällisyyden ja sateen jumalattareen joissain versioissa kotimaisestakin pakanallisesta perimätiedosta, ja jos se on tuontitavaraa, voisi viitata vaikka mihin samalta kuulostaviin olentoihin.

 

[Memory]

Sitten on vielä paikalliset "slangit" niitä kyllä riittääkin, kuten mainostin aikoinaan
meillä Hollolassa oli talonmies "latari".
Voi olla että juuri isomman talorykelmän talonmies ollut nimeltään "laaksonen" tms. ja siitä väännetty "latari"

 

[Romuvarasto]

Sitten on vielä paikalliset "slangit" niitä kyllä riittääkin, kuten mainostin aikoinaan
meillä Hollolassa oli talonmies "latari".
Voi olla että juuri isomman talorykelmän talonmies ollut nimeltään "laaksonen" tms. ja siitä väännetty "latari"

Latqrintunnettiin kyllä Hwlsingissäkin joskus 60-70 luvun aikaan. Talkkari - talari-latari. Viimeisin versio oli aika slangimainen "tsilari" ennenkuin koko pelottavien talkkarien ammattikunta vaihtui välinpitämättömiin lehtipuhallinsolisteihin.

 

[Romuvarasto]

Tästähän oli puhetta jo ketjun ensimmäisellä sivulla. Sanonta on tunnettu jo ennen kuin Esteri-palopumput tulivat markkinoille. Ainakin viesti numero 20.

Siinä oli myös artikkeli, johon viitattiin ketjun ensimmäisessä vastauksessa eli viestissä numero 2.

"Vettä tulee kuin Esterin p**seestä" – mutta mistä tulee vanha sanonta? Selvitimme asian perin pohjin

Vettä tulee kuin Esterin perseestä. Kukaan ei voi kiistää, etteikö tämä värikäs tokaisu inauksen helpota sadepäivän tuskastelua.

www.aamulehti.fi

Muitakin historiallisia viitteitä on tuossa viestissä ja ketjussa muutenkin mainittu. Sanonnan alkuperä on varmuudella muu kuin palopumput, joiden nimi on melkoisella varmuudella viittaus tähän, ellei sattuma. Niin ennalta-arvattavaa kjäh räh -tyä ukko huumoria, että tuskin on sattumaa. Silti mainio brändäys.

Vielä artikkelin mukaistakin vanhempaa alkuperää voisi lähteä hakemaan muinaisuskontojen jumalista. Esteri kai viittaa mahdollisesti hedelmällisyyden ja sateen jumalattareen joissain versioissa kotimaisestakin pakanallisesta perimätiedosta, ja jos se on tuontitavaraa, voisi viitata vaikka mihin samalta kuulostaviin olentoihin.

Eiks Esteri ollut tähti?

 

[Maranki]

Tuliko jo
"temperamentti"
"testamentti" varmaan tosi wanha sana
"repertuaari"

harva käyttää enää esim. "onpas temperamenttinen ihminen", mielummin "onhan jästipää".
"anna koko repertuaari":kaan ei pahemmin kuule

Jästipään olen itse kuullut paljon harvemmin puheessa kuin tuon temperamenttisen. Ja eiväthän ne edes tarkoita samaa, toinen on äkkipikainen tai räiskähtelevä, toinen lähes sen vastakohtana itsepäinen. Ja repertuaari on ihan normisanastoa edelleen

 

[TheMeII]

Myös vähän tyylitöntä on sekoittaa kreikkaa ja latinaa samaan sanaan (sim "merkonomi")

Ilmeisesti Polyamoria kuuluu samaan. Muistaakseni näin joskus sketsin missä joku kertoo, olikohan äidilleen, olevansa polyamorisessa suhteeessa ja tämä totesi että tuommoinen on ällöttävää. Kenekään ei pitäis sekottaa kreikkaa ja latinaa samaan sanaan.

edit: "oikeat" versiot olis Polyphilia ja Multiamory

 

[Romuvarasto]

Testamentti ja temperamentti on varmaan latinan lainoja ja erehdynkö jos toinen liittyy todistamista tarkoittavaan sanaan ja toinen viittaa lämpötilaaan.

Temperamentti taitaa olla samanlainen sana kuin hysteria (tulee kreikan kohtua tarkoittavasta sanasta hyster) ' jokainen ymmärtää mitä niillä tarkoitetaan vaikka kummankin termin tieteellinen sisältö on kauan sitten osoitettu ihan pötypuheeksi.

 

[Memory]

Testamentti ja temperamentti on varmaan latinan lainoja ja erehdynkö jos toinen liittyy todistamista tarkoittavaan sanaan ja toinen viittaa lämpötilaaan.

Temperamentti taitaa olla samanlainen sana kuin hysteria (tulee kreikan kohtua tarkoittavasta sanasta hyster) ' jokainen ymmärtää mitä niillä tarkoitetaan vaikka kummankin termin tieteellinen sisältö on kauan sitten osoitettu ihan pötypuheeksi.

meinasitko että "temperamentti" on vs hystereesi?
minusta "itsepäistä" ihmistä sanottiin "on sulla sitten temperamenttinen luonne"
ns. omalaatuinen, ehkä "ainutkertainen" spesiaali

 

[jurristi]

Latinan kielen testamenttia tarkoittava sana testamentum on muodostettu todistamista tarkoittavasta verbistä testari.

Temperamentin etymologiasta löysin seuraavaa:

Temperamentin historiaa

"Temperamentti tulee alun perin latinankielen sanasta temperamentum, oikea sekoitus (latin. temporare, sekoittaa, saattaa yhteen oikeassa suhteessa), jolla on ymmärretty tässä yhteydessä mielen eri ominaisuuksien oikeaa koostumusta."

Tuo etymologia oikeastaan selittää myös sen, miksi englannin kielessä temperament tarkoittaa myös viritysjärjestelmää tai -tapaa ja miksi suomen kielessäkin puhutaan samassa yhteydessä temperoinnista. Onhan eri viritysjärjestelmissä (tasavireisyys, keskisävelviritys jne.) juuri kysymys sävelten keskinäisten suhteiden järjestelemisestä tasapainoiseksi kokonaisuudeksi.

 

[Tonnin Seteli]

meinasitko että "temperamentti" on vs hystereesi?
minusta "itsepäistä" ihmistä sanottiin "on sulla sitten temperamenttinen luonne"
ns. omalaatuinen, ehkä "ainutkertainen" spesiaali

Hystereesi on eri termi kuin hysteria. Temperamenttiseksi ilman lisämääreitä kai yleensä sanotaan sellaista, jonka temperamentti on äkkipikainen, tulinen, räiskyvä. Rumemmin sanottuna siis ei kykene hallitsemaan käyttäytymistään. Tällainen voi toki olla ja usein onkin samalla kertaa heikosti yhteistyökykyinen, mutta ei suinkaan oletusarvoisesti itsepäinen tai pitkävihainen.

 

[Memory]

Kaveri tokaisee "rakasta lähimmäistäsi kuten itseäsi"
minä siihen "tuo on lähinn klisee"

Eli ihminen ymmärtää mitä klisee on mutta se on vähäsen semmoinen jurtikka
sitten vielä "tokaista" ja "kakaise ulos"
hih..

 

[yero]

Tuli tosta "ilman" mieleen sellainenkin vanhan kansan kielenrääkkäys että kun tarkotaan että joku on loppu, sanotaan että se on "kaikki". Tyyliin jauhot on kaikki.. voi olla että.mainisin tästä aiemmin?

Lienee lyhennelmä "Jauhot on kaikki [loppu/käytetty]"

 

[Tonnin Seteli]

Kaveri tokaisee "rakasta lähimmäistäsi kuten itseäsi"
minä siihen "tuo on lähinn klisee"

Uskonnollisten kirjoitusten tai vaikkapa suurmiesten puheiden todelliset ja väärät sitaatit voivat toki olla kliseitä eli latteuksia nekin, mutta eivät ehkä keskimäärin ihan sitä täytefraasien kovaa ydintä. Tuossakin sanonnassa on sentään merkitys ja sisältö, vaikka se ilman selityksiä vähän ohueksi jääkin, tällaisia yksinkertaisia moraaliohjeita usein ymmärretään väärin, eikä idea liene kenellekään uusi.

Kaikkein rasauttavimmat kliseet ovat nämä varsinaiset banaliteetit, tyhjänpäiväisyydet ja letkautukset. Bonuspisteitä siitä, jos sutkautus on vielä tekohauskasti väännelty. Mitäs pienistä, kun ei pienetkään meistä. Jo vain, hyvää päivää kirvesvartta, ja hyvää jatkoa jos ei oma riitä. Hyvää narun jatkoa vaan teillekin. Tässä sitä kätellään työtöntä. Taitaa tulla päästä asti.

Tosin "pannaan kansi kiinni, omaiset on nähny" on minusta ihan hauskasti veistelty. Ainakin jos lentävän lauseen ympyrä sulkeutuu ja joku oikeasti sanoo näin vainajien noutohallissa lähtöä valmistellessa. Toisaalta tyäukkohuumori ei ehkä iske kaikkiin yhtä hyvin, ja hirtehishuumori ei enemmistöön sitäkään vähää, joten kai tuotakin pidetään kamalan mauttomana, jopa auton konepeltiä koskien. Voi tulla sellainen raivonpuuska, ettei sanonnan kliseeluonnetta edes muisteta mainita huudon seassa.

 

[Memory]

mä sanoin kerran miehelle kavereineen kirkossa kun se tiputti kassinsa-reppunsa penkin taakse, eli mun rivin eteen
"parempi maassa kuin jumalattoman suussa"
ei oikein kommentoinut mitenkään

 

[axxu]

mä sanoin kerran miehelle kavereineen kirkossa kun se tiputti kassinsa-reppunsa penkin taakse, eli mun rivin eteen
"parempi maassa kuin jumalattoman suussa"
ei oikein kommentoinut mitenkään

Pitäiskö toi sanonta ymmärtää niin että esim. ylimääräinen ruoka on parempi heittää maahan kuin tarjota sitä nälkäiselle joka ei usko jumalaan?

 

[Memory]

Pitäiskö toi sanonta ymmärtää niin että esim. ylimääräinen ruoka on parempi heittää maahan kuin tarjota sitä nälkäiselle joka ei usko jumalaan?

Musta niin että parempi että kakkupala tippuu maahan mielummin kuin "jumalattoman" suuhun ..
siitä on enemmän hyötyä, maassa

 

[munse]

"Oleellinen".

Asuntokauppariidoissa virheiden suuruutta arvioitaessa on kaksi kynnystä: "merkittävä" ja "oleellinen". Jostain syystä "oleellinen" on näistä vakavampi (korkeammat korjauskustannukset). Luulisi sen olevan toisin päin. Minulle "oleellinen" on asia, joka ei ole yhdentekevä. Ja "merkittävä" on asia, jolla on suuri merkitys.

Onko sanan "oleellinen" merkitys (pun intended) muuttunut historian saatossa vai miksi Maakaaressa sillä tuntuu olevan eri merkitys kuin yleisesti?

Edit:
Englanniksi tuo outous tulee mielestäni vielä paremmin esille:
oleellinen = relevant
merkittävä = significant

Tuskin kukaan ajattelee, että "relevant flaw" olisi vakavampi kuin "significant flaw".

 

[TheMeII]

"Oleellinen".

Asuntokauppariidoissa virheiden suuruutta arvioitaessa on kaksi kynnystä: "merkittävä" ja "oleellinen". Jostain syystä "oleellinen" on näistä vakavampi (korkeammat korjauskustannukset). Luulisi sen olevan toisin päin. Minulle "oleellinen" on asia, joka ei ole yhdentekevä. Ja "merkittävä" on asia, jolla on suuri merkitys.

Onko sanan "oleellinen" merkitys (pun intended) muuttunut historian saatossa vai miksi Maakaaressa sillä tuntuu olevan eri merkitys kuin yleisesti?

Edit:
Englanniksi tuo outous tulee mielestäni vielä paremmin esille:
oleellinen = relevant
merkittävä = significant

Tuskin kukaan ajattelee, että "relevant flaw" olisi vakavampi kuin "significant flaw".

Oleellinen asia on semmoinen joka vaikuttaa asian olemiseen se mikä sen pitäisi olla.
Autosta puuttuvat renkaat on oleellinen vika/puutos kun taas avaimilla raavitut kyljet ja spreiattu konepelti on helppo panna merkille eli merkittävä vika/haitta joka ei kuitenkaan vaikuta auton käyttöön.

 

[Romuvarasto]

On vaikea nähdä näillä asre-eroa mutta ehkä ero on juridiikassa paremmin määritelty.

Lakitekstit ovat kai hyvin monelta vuosikymmeneltä ja vanhimmat ainakin takavuosina olivat tosi koristeellista kieltä. Mikähän on muuten vanhin voimassa oleva laki? Nuo joiden nimi on "-kaari" ovat kai vanhimpia, mutta kaipa niidenkin kileiasua on muuteltu samalla kuin itse lakia?

 

[emagdnim]

On vaikea nähdä näillä asre-eroa mutta ehkä ero on juridiikassa paremmin määritelty.

Lakitekstit ovat kai hyvin monelta vuosikymmeneltä ja vanhimmat ainakin takavuosina olivat tosi koristeellista kieltä. Mikähän on muuten vanhin voimassa oleva laki? Nuo joiden nimi on "-kaari" ovat kai vanhimpia, mutta kaipa niidenkin kileiasua on muuteltu samalla kuin itse lakia?

Joku lakia opiskellut tai lain ammattilainen voisi varmaan kertoa kuinka paljon tällaisiakin asioita opiskellaan. Siis vaikkapa nyt ero näiden kahden sanan välillä, jotka oli mainittuna munsen viestissä. Työsuhdeasunnon ku vuokrasin, nii työnantajan/firman lakihenkilö oli tosi tarkka sanamuotojen ja sanojen kans. Vuokranantaja joutu sopparia pariin kertaan korjaan, ennenkuin hyväksyivät sen. Vuokrasoppari on kuitenkin loppupeleissä melko simppeli sopimus.

 

[munse]

Oleellinen asia on semmoinen joka vaikuttaa asian olemiseen se mikä sen pitäisi olla.
Autosta puuttuvat renkaat on oleellinen vika/puutos kun taas avaimilla raavitut kyljet ja spreiattu konepelti on helppo panna merkille eli merkittävä vika/haitta joka ei kuitenkaan vaikuta auton käyttöön.

Oleellisen vastakohta on epäoleellinen. Onko merkittävä muttei oleellinen vika siten "epäoleellinen"?

Parempi sana oleelliselle tässä yhteydessä olisi "perustavanlaatuinen".

 

[TheMeII]

On vaikea nähdä näillä asre-eroa mutta ehkä ero on juridiikassa paremmin määritelty.

Lakitekstit ovat kai hyvin monelta vuosikymmeneltä ja vanhimmat ainakin takavuosina olivat tosi koristeellista kieltä. Mikähän on muuten vanhin voimassa oleva laki? Nuo joiden nimi on "-kaari" ovat kai vanhimpia, mutta kaipa niidenkin kileiasua on muuteltu samalla kuin itse lakia?

Olennainen vs merkittävä:
Kymmen kuumailmapallon saapuminen pieneen kylään oli merkittävä tapahtuma.
Tämä tapahtuma oli kylässä erityinen ja se pantiin merkille. kylän olemassa-ololle tällä ei ollut merkitystä.

Ulkomailta saatu merkittävä 10 miljoonan euron tilaus oli oleellinen yrityksen selviytymiselle.
Tilaus oli merkittävä ja ilman sitä ei yritys olisi voininut jatkaa eli olisi lopettanu olemassaolonsa. Täten oleellinen selviytymiselle.


Ainakin pari vuotta takaperin: Vuoden 1734 yleisestä laista on osittain yhä voimassa oikeudenkäymiskaari, rakennuskaari ja kauppakaari.

 

[TheMeII]

Oleellisen vastakohta on epäoleellinen. Onko merkittävä muttei oleellinen vika siten "epäoleellinen"?

Parempi sana oleelliselle tässä yhteydessä olisi "perustavanlaatuinen".

Lauseyhteydet muuttavat noiden sanojen käyttöä siinä missä niiden vivahde-erot joten suoranaisesti noihin ei saane yksiselitteistä vastausta.

 

[jurristi]

"Oleellinen".

Asuntokauppariidoissa virheiden suuruutta arvioitaessa on kaksi kynnystä: "merkittävä" ja "oleellinen". Jostain syystä "oleellinen" on näistä vakavampi (korkeammat korjauskustannukset). Luulisi sen olevan toisin päin. Minulle "oleellinen" on asia, joka ei ole yhdentekevä. Ja "merkittävä" on asia, jolla on suuri merkitys.

Onko sanan "oleellinen" merkitys (pun intended) muuttunut historian saatossa vai miksi Maakaaressa sillä tuntuu olevan eri merkitys kuin yleisesti?

Edit:
Englanniksi tuo outous tulee mielestäni vielä paremmin esille:
oleellinen = relevant
merkittävä = significant

Tuskin kukaan ajattelee, että "relevant flaw" olisi vakavampi kuin "significant flaw".

Mielestäni relevant kääntyy paremmin merkitykselliseksi. Kielitoimiston sanakirjan mukaan oleellinen tarkoittaa samaa kuin olennainen (jota itse asiassa maakaaressakin käytetään), jonka merkityksestä todetaan seuraavaa: "jllek hyvin luonteenomainen ja tärkeä, jnk olemukseen keskeisenä kuuluva, elimellinen, perusluonteinen, huomattava, keskeinen, pääasiallinen, tähdellinen, tärkeä". Sanalla merkittävä annetaan sanakirjassa puolestaan seuraava merkitys: "huomattava, huomionarvoinen, tärkeä, merkityksellinen, arvokas, etevä, kuuluisa tms. "

Sanakirjan perusteella maakaaren terminologia ei vaikuttaisi ihan niin epäloogiselta kuin esität, mutta kieltämättä ilmaisujen keskinäinen suhde on vaikeasti hahmotettavissa. Kyseisten sanojen merkityssisällöissä on päällekkäisyyttä, ja kummallakin niistä on yleiskielessä useampia merkityksiä. Lisäksi on huomattava, että maakaaressa kyseiset ilmaisut eivät tarkkaan ottaen luonnehdi samaa asiaa. Merkittävä liittyy (salaisen) virheen käsitteeseen eli siihen, millaista poikkeamaa myydyn kaltaiselta kiinteistöltä perustellusti edellytettävästä laatutasosta on pidettävä virheenä silloin, kun myyjä ei ole tiennyt virheestä. Olennaisuus ei tässä yhteydessä näyttäisi luonnehtivan laatupoikkeaman suuruutta sinänsä vaan sen merkittävyyttä kaupanteon ja ostajan kannalta. Hallituksen esityksessä todetaan viimeksi mainitusta seuraavaa: "Ehdotuksen mukaan purku tulee kysymykseen vain silloin, kun virhe on koko kaupan kannalta olennainen. [Myyjälle koituvista h]aittavaikutuksista huolimatta ostajan ei voida edellyttää pysyvän kaupassa, jos kiinteistöä ei voida käyttää tarkoitukseensa tai korjata kohtuullisin kustannuksin."

Ainakin pari vuotta takaperin: Vuoden 1734 yleisestä laista on osittain yhä voimassa oikeudenkäymiskaari, rakennuskaari ja kauppakaari.

Noiden lakien suomenkieliset (epäviralliset) käännökset ovat peräisin 1860-luvun lopulta. Oikeudenkäymiskaaressa näyttäisi olevan enää kuusi alkuperäistä pykälää, jotka kaikki ovat lain 15. luvussa. Rakennuskaari on erikoinen 1700-luvun maaseutuyhteiskunnan elämää sääntelevä laki, joka on kaikiltaan osiltaan desuetudo, vaikka sen säännöksistä suuri osa on vielä muodollisesti voimassa. Kauppakaari on mainituista laeista ainoa, jossa on vielä merkittävissä määrin sellaisia vuoden 1734 lain säännöksiä, joita vieläkin sovelletaan. Niistä ainakin osa on käsittääkseni voimassa myös Ruotsissa.

 

[munse]

Mielestäni relevant kääntyy paremmin merkitykselliseksi. Kielitoimiston sanakirjan mukaan oleellinen tarkoittaa samaa kuin olennainen (jota itse asiassa maakaaressakin käytetään), jonka merkityksestä todetaan seuraavaa: "jllek hyvin luonteenomainen ja tärkeä, jnk olemukseen keskeisenä kuuluva, elimellinen, perusluonteinen, huomattava, keskeinen, pääasiallinen, tähdellinen, tärkeä". Sanalla merkittävä annetaan sanakirjassa puolestaan seuraava merkitys: "huomattava, huomionarvoinen, tärkeä, merkityksellinen, arvokas, etevä, kuuluisa tms. "

Sanakirjan perusteella maakaaren terminologia ei vaikuttaisi ihan niin epäloogiselta kuin esität, mutta kieltämättä ilmaisujen keskinäinen suhde on vaikeasti hahmotettavissa. Kyseisten sanojen merkityssisällöissä on päällekkäisyyttä, ja kummallakin niistä on yleiskielessä useampia merkityksiä. Lisäksi on huomattava, että maakaaressa kyseiset ilmaisut eivät tarkkaan ottaen luonnehdi samaa asiaa. Merkittävä liittyy (salaisen) virheen käsitteeseen eli siihen, millaista poikkeamaa myydyn kaltaiselta kiinteistöltä perustellusti edellytettävästä laatutasosta on pidettävä virheenä silloin, kun myyjä ei ole tiennyt virheestä. Olennaisuus ei tässä yhteydessä näyttäisi luonnehtivan laatupoikkeaman suuruutta sinänsä vaan sen merkittävyyttä kaupanteon ja ostajan kannalta. Hallituksen esityksessä todetaan viimeksi mainitusta seuraavaa: "Ehdotuksen mukaan purku tulee kysymykseen vain silloin, kun virhe on koko kaupan kannalta olennainen. [Myyjälle koituvista h]aittavaikutuksista huolimatta ostajan ei voida edellyttää pysyvän kaupassa, jos kiinteistöä ei voida käyttää tarkoitukseensa tai korjata kohtuullisin kustannuksin."


Noiden lakien suomenkieliset (epäviralliset) käännökset ovat peräisin 1860-luvun lopulta. Oikeudenkäymiskaaressa näyttäisi olevan enää kuusi alkuperäistä pykälää, jotka kaikki ovat lain 15. luvussa. Rakennuskaari on erikoinen 1700-luvun maaseutuyhteiskunnan elämää sääntelevä laki, joka on kaikiltaan osiltaan desuetudo, vaikka sen säännöksistä suuri osa on vielä muodollisesti voimassa. Kauppakaari on mainituista laeista ainoa, jossa on vielä merkittävissä määrin sellaisia vuoden 1734 lain säännöksiä, joita vieläkin sovelletaan. Niistä ainakin osa on käsittääkseni voimassa myös Ruotsissa.

Tässähän tuli paljon asiaa.

Mutta ehkäpä edelleen eniten häiritsee tuo, että "olennaisen" merkitys muuttuu harhaanjohtavaksi negaatiossa. Se, mikä ei ole olennaista, on epäolennaista. Maakaaren kirjaimellinen tulkinta viittaa, että jokin voi olla samaan aikaan sekä merkittävä että epäolennainen, mikä on järjenvastaista.

 

[munse]

Joen mereen päättyvä osa on "suu". Mutta siinähän vesi virtaa pois joesta eikä jokeen päin, joten eikö loogisempi anatomiaan viittaava nimitys olisi vaikka... "perä"?

 

[Romuvarasto]

Joen mereen päättyvä osa on "suu". Mutta siinähän vesi virtaa pois joesta eikä jokeen päin, joten eikö loogisempi anatomiaan viittaava nimitys olisi vaikka... "perä"?

Totta. Mutta kun tulet mereltä päin, tuntuukkn yhtäkkiä loogisemmalta etsiä joen suuta.

 

[Tonnin Seteli]

Onhan se geometrisesti joen suu, koska vesistö sieltä laajenee ja liittyy ympäröivään mereen. Tietysti anatomisesti ja fysiologisesti ajatellen suu, josta tulee koko ajan tavaraa, on epälooginen ajatus, koska sehän oksentaisi koko ajan. Toisaalta näinhän joki mereen tekee. Jos sitä sanottaisiin joen persereiäksi, tulisi sieltä tulla lähinnä viemärilaitoksen ohivuotoa sun muuta paskaa. Yleensä joista kuitenkin virtaa enimmäkseen jokseenkin puhdasta vettä tai ainakin sellaista kuraa, mikä ei varsinaisesti ole paskaa. Intia ym. erikseen.

 

[Memory]

Oliko jo
"Kappa" vihannesten litra/kilo mitta jossa oli erityisesti perunoita mitattiin, oli oikein kruunun taaraama
Sitten hesassa oli "Kappa Vaateliike"

"pomppa" sellainen ihmeellinen vaate 80-luvulta
"laita pomppa päälle"

 

[Romuvarasto]

Oliko jo
"Kappa" vihannesten litra/kilo mitta jossa oli erityisesti perunoita mitattiin, oli oikein kruunun taaraama
Sitten hesassa oli "Kappa Vaateliike"

"pomppa" sellainen ihmeellinen vaate 80-luvulta
"laita pomppa päälle"

Joo kappa oli ja on virallinen tilavuusmitta, olisko aikoinsan ollut jotain muuta mutta nykyjään ka 5l ja ainakin pienempi "pikku
Kappa" olisko parisen litraa?

Kappa lienee myös joku takki: meillä on vieläkin henkari jossa mainostetaan Kappa Keskusta ja oli sikoinaan myös Kappa-Kollman. Kappa-keskus tais olla Pukevan rinnakkaistoiminimiä. Eiks takki ole ruotsiksi kapp?

Myös fillarin pyörännapaa muistan kutsutun kapaksi. Etukappa, takakappa.

 

[MrB]

Kappa lienee myös joku takki:

ja jonkuntyyppinen verho

 

[munse]

ja jonkuntyyppinen verho

Matala verho, joka peittää ikkunan yläreunan koko leveydeltä.

 

[MrB]

Matala verho, joka peittää ikkunan yläreunan koko leveydeltä.

mikä se on sit nimeltään kun se on ikkunan alareunassa?

 

[munse]

mikä se on sit nimeltään kun se on ikkunan alareunassa?

Jaa-a, kappa se kai silloinkin on. Mutta harvemmin sitä alareunaan laitetaan.

 

[SINN]

mikä se on sit nimeltään kun se on ikkunan alareunassa?

Äite puhu aina vaan että yläkappa ja alakappa

 

[emagdnim]

Jaa-a, kappa se kai silloinkin on. Mutta harvemmin sitä alareunaan laitetaan.

Kyllähä noita joskus näkee, että on verhot alaosassa ikkunaa. Oliskohan sekin vanhempien ihmisten juttu. edit: "alakappa" termillä löyty kuvia

 

[MrB]

Jaa-a, kappa se kai silloinkin on. Mutta harvemmin sitä alareunaan laitetaan.

kun pistää googlen kuvahakuun salusiini, niin ei se nyt kovin ennenkuulumattomalta vaikuta.

Mun mielestä tää ei ole mikään harvinainen juttu vanhoissa puutalokaupunginosissa

 

[bypass]

Lisätään vielä sarjaan kappalauta, jolla peitettiin vielä 70-luvulla esimerkiksi verhokiskoja tai seinän vierustan loisteputkivalaisimia.
Kyllähän näitä katseensuojia myöhemminkin on viljelty esimerkiksi putkien pintavetojen piilottamiseen, mutta minusta tuntuu, että sana itse alkaa hävitä käytöstä.
Joko uskaltaa päätellä, että kappa on yleisesti jonkin peittämiseen tarkoitettu?

Edit: Alakappa on kyllä just sopiva peittämään pöydässä istujat ulkopuolisten katseilta. Ei kuitenkaan vähennä valon määrää ja seisten näkee hyvin sisältä ulospäin. Käytännöllistä ja kauniit kankaat saa hyvin esille. Makuuhuoneissahan näitä kappaverhoja ei juuri käytetä, vaan sinne sitten parempaa peittävyyttä.

 

[Tonnin Seteli]

Mun mielestä tää ei ole mikään harvinainen juttu vanhoissa puutalokaupunginosissa

Joo, ei ole mikään erikoisuus ja maaseudullahan noita puutaloja on säilynyt paremmin kuin harmillisen tehokkaasti hävitetyissä puutalokaupunginosissa. Sanoisin peräti, että kun näkee tuon tapaisia seiniä ja ikkunoita, on ihan yleistä ja tavanomaista nähdä jossain huoneessa, etenkin keittiössä, myös tuon tyyppinen verhojärjestely. Kuten sanottua, tuo on ollut ihan käytännöllistä. Muun ohella saattaa hiukan parantaa oleskelumukavuutta kun istumakorkeudella on jotain rättiä hataran ikkunan edessä.

 

[jurristi]

Kotuksen sivuilla kerrotaan, että puoliverhoista myös käytetyn nimityksen salusiinit alkuperä liittyy juuri niiden käyttöön näkösuojina:

Ensiksi alettiin sisustaa kamareita, kun niihin oli saatu uloslämpiäviä kakluuneja. Tulivat maalatut huonekalut, tapetit ja ikkunoihin puoliverhot, joita laajalti kutsuttiin salusiineiksi. Vasta 1900-luvun myötä yleistyivät täyspitkät verhot.
[– –]
Palataan vielä puoliverhojen nimitykseen salusiinit. Sana on lainattu kieleen ruotsista, jossa jalusi(n) tarkoittaa myös puoliverhoa tai muunlaista ikkunan alaosassa pidettävää näkösuojaa tai kaihdinta. Ruotsiin se on tullut ranskasta.

Ruotsin jalusi- ja ranskan jalousie-sanan alkuperäisempi merkitys on kuitenkin ’mustasukkaisuus, kateellisuus’. Ensi silmäyksellä hieman etäisiltä vaikuttavat merkitykset liittyvät toisiinsa. Ikkunat olivat usein kulkuväylille päin, ja niinpä niiden alaosiin ryhdyttiin kiinnittämään näkösuojia. Siten saatiin ulkopuolisten asiattomat katseet pidettyä poissa ja töihinsä rientävä aviomies saattoi jättää perheen naisväen rauhallisin mielin kotiin.

 

[Memory]

"Kauna"
kantaa kaunaa jollekkin.
tulee ihan mieleen kuuppa, joka sitten on yhtä hullu sana

Entäs "vihoviimeinen" vaiko "vihoNviimeinen" "Vihoviimoinen"

 

[munse]

"Kettutyttö"

Tämä sana on käytännössä kuollut. Mahtaako nykynuoret edes tietää merkitystä?

 

[dot1q]

"Panetella"
Älä jatkuvasti panettele siskoasi.

"Rienata" ei siis riemuita.
"Älä rienaa herraasi"

Panettelu = puhua vääristeltyä totuutta huhuna eteenpäin.

Rienata = pilkata, ivata, (somettaa mp)

 

[tjkoo]

"Kettutyttö"

Tämä sana on käytännössä kuollut. Mahtaako nykynuoret edes tietää merkitystä?

Jäin miettimään tämän nykypäiväisyyttä.. Tiedostava, valveutunut, äähhh..

 

[namlepo]

Kettutyttö on ekoterroristi.

 

[Memory]

Moniko muistaa
"Puklata" oksentaa
"perkele se koira puklaa taa lattialle"

Sitten hokasin kivan mitä junnut eivät muista
"siipiratas"
Tuulimyllyissä ja siipiratas aluksissa käytetty

 

[emagdnim]

Moniko muistaa
"Puklata" oksentaa
"perkele se koira puklaa taa lattialle"

Sitten hokasin kivan mitä junnut eivät muista
"siipiratas"
Tuulimyllyissä ja siipiratas aluksissa käytetty

Vauvat puklaa. Onhan noille siipirattaille nykyäänki käyttöä joissain toteutuksissa (esim pumpuissa). Vai onko näille joku uudempiki nimi?

 

[Memory]

Vauvat puklaa. Onhan noille siipirattaille nykyäänki käyttöä joissain toteutuksissa (esim pumpuissa). Vai onko näille joku uudempiki nimi?

Voi olla teknisessä sanastossa siipiratas vielä voimissaan.
itse "olevinaan" osasin hyvin ruotsia, sitten kun tuli autonasentajan spesiaali-ruotsi niin voi elämän kevät, kaikki sanat uusia

minusta vauvat "pulppauttaa", mä ja meillä Karjalan peruista sanottu alemmille kuten koirille
juuri että "älä perkele puklaa siinä" hih..