Museosanasto...

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Memory
  • Aloitettu Aloitettu
Tänään 1.12.2020 vietämme David Emanuel Daniel Europaeuksen, kansanomaisemmin Taavi Manu Taneli Äyräpään syntymän 200-vuotisjuhlaa. Europaeus oli nykymuotoisen Kalevalan (1849) ja postuumisti Sibeliuksen sekä Tolkienin innoittaja ja hänen jäljiltään on edelleen aktiivikäytössä 200 suomen kielen sanaa, mutta koreilemattoman irtolaisuutensa ja rajoja rikkovien teorioidensa vuoksi häntä karsastettiin aikalaistensa toimesta.

Koronarajoitusten myötä tämäkin juhlallisuus jää marginaaliin Savitaipaleen hiljaiselle kirkonkylälle Kouvolan koillispuolelle.


Europaeus, David Emanuel Daniel (1820 - 1884) - Kansallisbiografia
Kiitos tästä. Tosiaan, usein puhutaan Lönnrotin kehittämistä sanoista mutta en ollut koskaan tiedostanut tämän kaverin merkitystä.
 
"Panetella"
Älä jatkuvasti panettele siskoasi.

"Rienata" ei siis riemuita.
"Älä rienaa herraasi"
 
"Panetella"
Älä jatkuvasti panettele siskoasi.
Oletan että tuossa on pohjana kirkonkirous (eikä sukupuoliakti) niin melkoisesti se on laimentunut aikain saatossa. Pannaan julistaminen kai on ollut, kun kirkko vielä oli voimissaan, oikeasti todella paha tilanne henkilölle. Ja nyt ollaan tossa että sisko söi enenmmän karkkia kuin minä...
 
"Erikoisesti" merkityksessä "erityisesti". Kuulostaa huonolta suomelta, mutta oikein se on. Vanhaa kieltä vain.

Kuvitelkaapa, jos shampoopullon kyljessä lukisi "erikoisesti värjätyille hiuksille." Tai että joku ihminen olisi "erikoisherkkä". :)

Edit: Mitähän olisi "erikoisopetus"? Mutta "erikoisjoukot" eivät kuulostakaan yhtään erikoisilta. :)
 
Viimeksi muokattu:
"ilmaista" eli ei maksa mitään
Sitten yritäppäs selittää ulkomaalaiselle:
"ilmaista ilmaista tavaraa kehuen"

Näitä on Suomen kielessä paljon, ovat todella veikeitä :)

edit: tuli tenkka poo.
varmaankin Ruotsista Tänka på tulee tuo.
 
Viimeksi muokattu:
Olen kuullut vanhemman väen sanovan että joku antoi joitan "ilman". Veikkaankin että "ilmainen" on samaa juurta. Ilman rahaa, vastiketta,vastapalvelusta, ilman että tarvitsee tehdä jotain = ilman = ilmainen.
 
"Ilman edestä" on myös käytetty, kun jokin on ilmainen. Lieneekö kantamuoto?
Voipi olla. Taustalla voisi olla nykyisin jo vanhahtavalta tuntuva ilmaisu "maksun edestä", jonka pohjalta on muodostettu kielikuva "ilman edestä". Ilma-sanahan esiintyy muissakin yhteyksissä olemattomuuden vertauskuvana ("pelkkää ilmaa").
 
Viittaa tuohon väritykseen yleisestikin
1608239342265.png

 
Mut kumpi oli ensin? Väri vai kupari? :) Veikkaan kuparia. Mut uusi eläin ja sana minulle tuo.
Juu niin se taitaa olla, ainakin wiki on sitä mieltä
"
Vaski on ikivanha sana, joka lienee alun perin tarkoittanut kuparia, sittemmin myös pronssia ja messinkiä. Joissain uralilaisissa kielissä sanan vastineet merkitsevät myös rautaa (esimerkiksi vas unkarissa merkitsee rautaa pelkästään).

Vaski on uralilaisten kielten vanhin metallin nimitys, ja luultavasti näissä kielissä omaperäinen.
"
 
Ainiin totta olikin, vaskikäärmes ihan olin unohtanut tuon,, kiitos muistoista.
 
Tuli tosta "ilman" mieleen sellainenkin vanhan kansan kielenrääkkäys että kun tarkotaan että joku on loppu, sanotaan että se on "kaikki". Tyyliin jauhot on kaikki.. voi olla että.mainisin tästä aiemmin?

Saksan kielessä on tuollainen ilmaisu. liekö siis ruåtsissakin? Itse sanoisin että slut mutta en olekaan ruotsinkielinen.
 
"Haukata raitista ilmaa"
"Lutviutua" mistä hitsistä toikin tulee?
kyllä asiat lutviutuu.
minä käytän tuota joka päivä, vrt.lähtee sujumaan.


e: "Asumus" ei siis "asuste" vaan asunnon tynkä. hauska nimi "Asumus" :)
 
Viimeksi muokattu:
Asumus on ainakin mun päässä sellainen paikka jossa joku asuu, vaikka kyseessä ei olekaan varsinainen asunto. Siis vaikka kuorma-auton ohjaamo tms..
 
"Lutviutua" mistä hitsistä toikin tulee?
En tiedä, mutta ensimmäisenä tulee mieleen, että verbi lutvia (josta lutviutua on selvästikin muodostettu) olisi murteellinen muunnelma sanasta luovia.
luovia
– –
2.
kuv.
– –
b.
koettaa esteitä, vaikeuksia välttäen selviytyä jstak.
Yritti luovia seuran johdossa ristiriitoja sovitellen.
 
"Tuiki"-erittäin

mietin tuossa että on:
"tuiki tuiki tähtönen"

sitten on
"tuiki tärkeä"

elikäs tuiki=special
kait?
 
"Tuiki"-erittäin

mietin tuossa että on:
"tuiki tuiki tähtönen"

sitten on
"tuiki tärkeä"

elikäs tuiki=special
kait?

"erittäin, ylen, perin; kerrassaan, täysin, tyystin."

ja

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä tuikkia ->
Suoraan googlesta. Alkuperä toki kiinnostais. Tuikku samaa kastia jos on muutakin kuin tavaramerkki.
 
Viimeksi muokattu:
Tuikitärkeää on varmaan vain samanlainen eetulite kuin typötyhjä, täpötäysi tai ypöyksin. Tuikkiminen sitten taas valoa, tähti tuikkii. Toi tuiki, tuiki tähtönen on suomennos englanninkielen twinkle, twinkle little star- laulusta, joka melodia on on jo vuosisatojen ajan tunnettu ah vous dirai-je maman-nimrllä, suomeksi tunnettu minun ja varmaan myös Memoryn lapsuudessani nimellä."koska meitä käsketään" ja nyttemmin tuon "tuikkarin" sanoill. Se oli vanha laulu jo silloin kun Mozart pikkutenavana teki siitä variaatioita.
 
En oikein ymmätrrä, mutta toisaalta ei ole parempaakaan sanontaa:
"Miten isä voi"?
- Tekee kuolemaa

Siis tehdä kuolemaa.
ei sanota "kuolee pois"
kuten aiemmin mainittu hienosti sanonta "Miina tekee hyvin ja istuutuu alas"
 
En oikein ymmätrrä, mutta toisaalta ei ole parempaakaan sanontaa:
"Miten isä voi"?
- Tekee kuolemaa

Siis tehdä kuolemaa.
ei sanota "kuolee pois"
Kun joku tekee kuolemaa, on hän "vasta" hyvin sairas. Joko todella niin sairas, että uskotaan tämän kuolevan, eli saattohoitopotilas, tai sitten sen verran sairas että pelätään tämän kuolevan. Joskus hän voi tosin olla vain kuvaannollisesti tekemässä kuolemaa, jos on vaikka oikein pahassa miesflunssassa, jolloin vain liioittelun keinoin tarkoitetaan tällöin sanoa ettei hän voi hyvin, vaikka ei ainakaan kovin vakavasti pelätä ettei hän vielä tällä kertaa parantuisi.

Kuitenkin ihminen "kuolee pois"(mikä paitsi karusti, myös kömpelösti sanottu) - siis kuolee, menehtyy, nukkuu pois, heittää lusikan nurkkaan, poistuu keskuudestamme, päästää kylmän pierun, potkaisee tyhjää - vasta tehtyään ensin kuolemaa, tai sitten yllättäen.

Nämähän ovat siis täysin eri asia. Joskus on tietysti olemassa varsin varma jatkumo näiden välillä, mutta käytettävä sanonta(kuten tapahtuva ilmiö) riippuu ratkaisevasti ajankohdasta. Sitähän varsin ymmärrettävästi pidetään yleensä aika sopimattomana puhua elossa olevasta henkilöstä kirjaimellisesti tai edes ikään kuin jo kuolleena.
 
Tuliko jo
"temperamentti"
"testamentti" varmaan tosi wanha sana
"repertuaari"

harva käyttää enää esim. "onpas temperamenttinen ihminen", mielummin "onhan jästipää".
"anna koko repertuaari":kaan ei pahemmin kuule
 
Tuliko jo
"temperamentti"
"testamentti" varmaan tosi wanha sana
"repertuaari"

harva käyttää enää esim. "onpas temperamenttinen ihminen", mielummin "onhan jästipää".
"anna koko repertuaari":kaan ei pahemmin kuule

Aika pitkälti latinan sanoista näyttää olevan peräisin.

testari (lat, todistaa) -> testamentum (lat)
repertorium (lat) -> répertoire (ranska)
temperamentum (lat) -> temperament (eng)
 
slangit eivät oikein kuulu tähän, mutta kiva on
"veksin veski"
eli varuskunnan sairaala-veksi sen vessa
 
"Rotia" jotain rotia elämääsi.
"Makaaberi" tämä julkaisu on makaaberi, varmaankin jokin ihmeen lainasana.
mieleeni tulee mielummin että tämä on "korni" joka kanssa on sitten ihme sana.
Selitä ulkomaalaiselle "kori":n ja "korni":n ero :)

suomalaiset paljon vieläkin käyttävät "se on kyllä kornia elämältä" :)
 
Oli pakko googlata makaaberi. Edes wiki ei osannut tarjota sille muuta etymologiaa kuin "danse macabre" eli "kuolemqn/kohtalontanssi" joka tunnetaan jo keskiajalla vertauskuvana, mutta sen etymologiaaneiboikein tunneta. Käsite on kyllä hyvin vakiintunut. "Maqaber" on kyllä arabiaksi hautausmaa mutta ei kuulu eurooppalaiseen lainasannastoon
 
Entäs sitten "roisi" se on todella "roisin" näköinen?
muistaako ihmiset vielä tuota?
 
Ei varmaankaan ihan vielä museosanastoa, mutta "liukuhihna" on aika hölmö sana. Ei liukuhihnalla pitäisi liukumista tapahtua. Ja sitten on vielä "liukuportaat", tosin niissä kyllä käsinoja liukuu.

Samalla logiikalla voisi sanoa, että panssarivaunua vie eteenpäin "liukupyörästö". :)

Edit: Niin mutta eikös tuo "liuku" tule liukukiskoista?
 
Viimeksi muokattu:
Liukuhihnahan on just hyvä sana. Hihna joka liukuu. Vrt englannin kuljetushihna, siirtohihna (conveyor belt) tai ruotsin juokseva hihna (löpande bana).....mikä olis parempi? Ehkä siirtohihna olisi sitten loogisempi?
 
"Korsteeni"
Varmaankin taas kerran Ruåtsalaista lainasanastoa.
"savuttaa kun korsteeni"
 
Liukuhihnahan on just hyvä sana. Hihna joka liukuu. Vrt englannin kuljetushihna, siirtohihna (conveyor belt) tai ruotsin juokseva hihna (löpande bana).....mikä olis parempi? Ehkä siirtohihna olisi sitten loogisempi?
Mutta eihän liukuhihna välttämättä liu'u, jos se on pelkkien rullien varassa. Kuten tämä:
1610614905554.png


Tässä taas on liukumista:
1610614887781.png
 
Liukuu niiden rullien päällä. Veto on toisessa päässä. Ihan hihna sanaa taidettiin käyttää tehtaalla tai kuljetin.
 
Rullissa ei ole vetoa. Hihna pyörittää niitä eteenpäin liukuessaan. Ne on kannatinrullia ja ohjausrullia.
 
Rullissa ei ole vetoa. Hihna pyörittää niitä eteenpäin liukuessaan. Ne on kannatinrullia ja ohjausrullia.
Niin siis siellä on vetotela tai vetorulla.
Toinen pää yleensä vapaa tela, taittotela tai kiristystela
Riippuen hihnan pituudesta, myös ohjaustelat/ohjainrullat
 
Liukuhihnahan on just hyvä sana. Hihna joka liukuu. Vrt englannin kuljetushihna, siirtohihna (conveyor belt) tai ruotsin juokseva hihna (löpande bana).....mikä olis parempi? Ehkä siirtohihna olisi sitten loogisempi?
Kuljetinhihna, mattokuljetin, ketjukuljetin. En tiedä paremmasta, mutta ei näitä toki aina suomeksi liukuhihnaksi sanota. Liukuhihna on minun mielikuvissani kassahihna tai vastaava ja toisaalta kielikuva sarjatuotannolle. Teknillisenä ja ammatillisena terminä nämä itse vehkeet yleensä ovat kuljettimia.

Useinhan kuljetinhihna ei edes ole pelkkä tasainen hihna tai matto jonka päällä tavara etenee, vaan siinä on erilaisia ulokkeita, piikkejä, kuppeja, läppiä jotka vievät tuotetta eteenpäin. Tai jopa suoraan ylöspäin.
 
Viimeksi muokattu:
Mistä latinan kielestä tulee alku "para"?
- paraPsykologia
- parasiitti
- Parasympaattinen hermosto
- paraboloidi

itse en keksinyt?
 
Mistä latinan kielestä tulee alku "para"?
- paraPsykologia
- parasiitti
- Parasympaattinen hermosto
- paraboloidi

itse en keksinyt?
Kreikkaa. Tarkoittaa.vieressä, sivulla tai vastassa. Siksi esim olympialaisten "sivuolympialaiset vammaisille"= paralympialaiset. Parasiitti on loinen eli sekin on jonkin elollisen olennon ohessa elävä, parasympaattinen hermosto on sympaattisen hermoston vastapuoli jne.ja paraabeli on tyypillisesti kuvaaja joka on oman itsensä peilikuva nollakohtansa molemmin puolin (vai oliko se nyt hyperbeli?)


Monet ns sivistyssanat tulevat (antiikin) kreikasta tai latinasta, eikä kukaan urputa. Mutta annas olla jos yrittää johtaa jonkin sanan nykykielestä niin sitä pidetään pahana. Myös vähän tyylitöntä on sekoittaa kreikkaa ja latinaa samaan sanaan (sim "merkonomi")

Aina ei voi tietää kummasta on kyse. Ja tulee mieleen ainakin yksi sana joka tarkoittaa latinaksi "ihminen" (esim homo sapiens) ja kreikaksi "samanlainen". Olisko kyse siis "homonyymistä"?
 
Viimeksi muokattu:
Kreikkaa. Tarkoittaa.vieressä, sivulla tai vastassa. Siksi esim olympialaisten "sivuolympialaiset vammaisille"= paralympialaiset. Parasiitti on loinen eli sekin on jonkin elollisen olennon ohessa elävä, parasympaattinen hermosto on sympaattisen hermoston vastapuoli jne.ja paraabeli on tyypillisesti kuvaaja joka on oman itsensä peilikuva nollakohtansa molemmin puolin (vai oliko se nyt hyperbeli?)


Monet ns sivistyssanat tulevat (antiikin) kreikasta tai latinasta, eikä kukaan urputa. Mutta annas olla jos yrittää johtaa jonkin sanan nykykielestä niin sitä pidetään pahana. Myös vähän tyylitöntä on sekoittaa kreikkaa ja latinaa samaan sanaan (sim "merkonomi")

Aina ei voi tietää kummasta on kyse. Ja tulee mieleen ainakin yksi sana joka tarkoittaa latinaksi "ihminen" (esim homo sapiens) ja kreikaksi "samanlainen". Olisko kyse siis "homonyymistä"?

Ahaa niinpä tietysti, en muistanut para-olympialaisia.

Kiitos selvennyksestä.
Tuntuu vaan että koko Suomenkieli on yhtä kreikkaa ja latinaa huoh....
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 837
Viestejä
4 558 769
Jäsenet
75 056
Uusin jäsen
TPKFi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom