- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 5 662
Jokos kaljama on mainittu?
Toi lakkapaska on ihan vieras, taas sitten "Askel pitenee.." on hyvinkin tuttu - unohtanut vaan koko sanonnanParas tapa sadatella (kuuluuko "sadatella"kin tähän ketjuun) on sanoa:
"Voi vitun iskemä lakkapaska!"
Ei niin mitään käsitystä, mistä tämä voisi tulla tai onko se edes käytössä missään muualla kuin kaverin, jolta tämän kuulin, suvussa.
Jos olet autolla liikkeellä ja joku kävelijä on tiellä eikä siirry tarpeeksi nopeasti, niin:
"Askel pitenee tai elämä lyhenee"
Ponua?Tikkuviina. Jossain tuli vastaan, enkä nyt ilman googlea tiedä, mitä tuo on.
Ok, olin väärässä. Ajattelin tikkuviinan tarkoittavan metsässä keitettyä viinaa mutta tämä onkin puun(tikkujen) liuottamisen jäteainetta josta saadaaan metanolietanoli seos josta on sitten poistettu metanoli ja pistetty alkoon. Alkuperäisen Marskin Ryypyn raaka-aine.
Esim. pohjanmaalla pizzapohjan näköistä, Kymenlaaksossa normaali hiivaleipä. Riippuu missä päin kauppa onRieska.
Ostahan kaupasta rieskaa. No googlataampas ensin minkälainen leipä se on...
"Normaali hiivaleipä" on myös hyvin paikasta riippuva nimitys. Sehän voisi tarkoittaa lähes mitä tahansa leipää. Jossain päin kenties "hiivaleipä" tarkoittaa ruisleipää. Leivonnassa, niin varsinaisen "leivän" kuin muutenkin, kun kovin yleisesti käytetään hiivaa.Esim. pohjanmaalla pizzapohjan näköistä, Kymenlaaksossa normaali hiivaleipä. Riippuu missä päin kauppa on
Toinen esimerkki: tuima. Länsisuomessa meinaa ennemminkin tulista/maustettua, Kymessä suolatonta.
Minunkin mielestä rieska on hiivaleipä... Noh ihmisiä on eripuollta ja sekaannuksia sattuuEsim. pohjanmaalla pizzapohjan näköistä, Kymenlaaksossa normaali hiivaleipä. Riippuu missä päin kauppa on
Toinen esimerkki: tuima. Länsisuomessa meinaa ennemminkin tulista/maustettua, Kymessä suolatonta.
Siis mikä kako?Ai te puhutte kakosta, rieska just sellanen pizzapohjan näkönen pieni vaalealeipä.
"Kakko" -> Kakot | Ullan pakariSiis mikä kako?
Mä luovutan tän leipäasian suhteen, alueelliset erot liian suuria. Itse kun asunut part time parilla eri murrealueellaTuossa rieskassa taitaa tuo alueellinen ero on suurin. Olen itse käsityksessä että rieska on hiivaton eli nostamaton leipä.
Pääsinpäs yhyttämään jäänmurtajalla kansimiehenä toimivan tuttuni (n. 40v).Onko täällä merimiehiä? Käytetäänkö vanhaa sanastoa aktiivisesti vielä? esim. durkki (sisälattia), täkki (ulkolattia/kansi), skotti (seinä), yms.
Itselle tuttuja lähinnä jo aikaa sitten edesmenneen sukulaisen kautta.
Täkki = Däck = kansi. Ruotsin lainasana ja juurikin tuo kansipultti.Täkki on muuallakin "käytössä". Täkkipultit on käytössä kiinnityshommissa
No mites Bryka - tai miten se kirjoitetaan oikein... siis komentosilta. Täkin mä taas miellän kanneksi. Joo iskä oli merimies, niin näitä termejä on kuultu Canway etc... en mä edes kaikkia muista.Täkki = Däck = kansi. Ruotsin lainasana ja juurikin tuo kansipultti.
Tuosta tuli mieleen ruukata eli olla tapana
Ihan oikein taivutit. Kakko, kakot, kakosta, noinhan se taipuu.Joo meni tuo taivutus vähän ehkä keturalleen olisi ollut "ai puhutte kakkosta" oikein kuten latte "otan latten" ei laten.
Tuossa rieskassa taitaa tuo alueellinen ero on suurin. Olen itse käsityksessä että rieska on hiivaton eli nostamaton leipä.
Bruka = olla tapana ruotsiksi.Tuosta tuli mieleen ruukata eli olla tapana
Täkki on muuallakin "käytössä". Täkkipultit on käytössä kiinnityshommissa
Täkkipulteista monesti kuullut ja itsekin käyttänyt myös hienoa "täkkäri" väännöstä.Täkki = Däck = kansi. Ruotsin lainasana ja juurikin tuo kansipultti.
Eikös tuo muutu Kaustisilla muotoon. Ainakin toimittajat tuntuu sen niin kääntävän. Oikeasta paha sanoa.Mutta tiedättekös pienen kylän(liki kaupunki xd) Keski-Pohjanmaalla, Kaustinen.
Taivuttakaas tuo oikein, monesti saa aivosyövän kun sanotaan väärin.
Eikös tuo muutu Kaustisilla muotoon. Ainakin toimittajat tuntuu sen niin kääntävän. Oikeasta paha sanoa.
Ei nyt ole varmaa tietoa, mutta vahva arvaus on, että kyseessä on eri brändit, jotka Suomen sokeriteollisuuden järjestelyjen myötä ovat siirtyneet saman katon alle ja ehkä kadonneet (en tiedä, en ole nähnyt sokeripaloja missään aikoihin).Sitten se, mitä edes goole ei kerro
"Sirkku ja Pulmu", mitä ihmeen sokerilaatuja nämä ovat
Ei kait näissä ollut/ole muuta eroa kuin palan koko ja liukenevuus."Sirkku ja Pulmu", mitä ihmeen sokerilaatuja nämä ovat
Juuh, mutta sanana "Sirkku" ja "Pulmu" mitä ne tarkoittaa, onko kotoisin jostain Karjalasta kuten Sultsinakin...Ei kait näissä ollut/ole muuta eroa kuin palan koko ja liukenevuus.
Ne on kuuleppa naisen etunimiä molemmat. Mitäs hittoa joku "Arto" tai "Seppo" tarkoittaa?Juuh, mutta sanana "Sirkku" ja "Pulmu" mitä ne tarkoittaa, onko kotoisin jostain Karjalasta kuten Sultsinakin...
Palasokeria eli sokeripaloja pahvipaketissa. Muistelen, että olivat hiukan eri kokoisia nuo kaksi eri merkkiäKauniita sanoja ovat "ulpukka"
Sitten se, mitä edes goole ei kerro
"Sirkku ja Pulmu", mitä ihmeen sokerilaatuja nämä ovat
Piti ihan tarkistaa kun kaapissa kerran on. Tuo punainen paketti on sitä isompaa mallia. Sininen pienempi, lukee kyllä pienellä printattuna paketissa.Palasokeria eli sokeripaloja pahvipaketissa. Muistelen, että olivat hiukan eri kokoisia nuo kaksi eri merkkiä
Tämä, ja sitten ääkköset... ollaan vuotta 2018 ja epostissa ei saa olla ääkkösiä@ siis miukumauku.
En edes muistanut koko miukumaukua, ennenkuin eilen kuulin vanhemmalta ihmiseltä pitkästä aikaa. Eiköhän tuo ole aikalailla ät nykyään.
Joo, www.äää toimii kyllä, mutta spostissa en muista nähneeni ääkkösiä.Tämä, ja sitten ääkköset... ollaan vuotta 2018 ja epostissa ei saa olla ääkkösiä
Permanto on se alalattia tasainen tai vähän nouseva. Parvi on se permannon yläpuolella seinää kiertävä parveke. Niitä voi olla monta päällekäin, esimerkiksi oopperassa tai musiikkitalossa parvia on useampi. Parven jatkeena lähellä esiintymislavaa saattaa vielä olla pienet eriöt tai parvekkeet, niitä kutsutaan aitioiksi. Vanha Sortavalassa syntynyt täti puhui "permannosta" kun tarkoitti lattiaa.Permanto, nykyään joku katsomon yläosa.
Muistelen että ennewanhaa sanottiin mm. makuuhuoneen lattiaa Permannoksi ...
Pulkka on taannoin tarkoittanut puun palaa, kapulaa, johon merkittiin tehdyt työpäivät. Merkinnän jälkeen päivä oli pulkassa.Sanonta "päivä on pulkassa" liittyi kuulemma siihen että tämä pulkka saatiin tyhjäksi (täyteen?) ja saattoi sanoa että nyt päivä on pulkassa.
Pulkka on taannoin tarkoittanut puun palaa, kapulaa, johon merkittiin tehdyt työpäivät. Merkinnän jälkeen päivä oli pulkassa.
No niinhän se oli. Et löytäis kuvaa höhlästä kans?Pulkka on taannoin tarkoittanut puun palaa, kapulaa, johon merkittiin tehdyt työpäivät. Merkinnän jälkeen päivä oli pulkassa.
Eikös silta ole joku voimisteluliikekin?Tämä sana on kanssa vaikea, mietin että tämä on paikkakunta sidonnainen vahvasti.
Päijät-Hämeessä minne Karjalaiset tulivat suuresti, on ennätys=reva=enkat.
Nooh, Kotkassa päin tämä tarkoittaa emätintä, tulee monia suuria "hämmästyksiä"
kun kahvilassa kertoo Kotkalaiselle kaverille että nyt tuli talven revat lumimäärässä, kaveri siinä sitten tokasee
"et viitsis huutaa lujempaa, kaikki ei vielä kuulleet"
Sitä ollaan sitten että TÄH? mitäs sää meinaat
"Silta", tulee wanhasta mieleen "lastaus-silta" laituri, kauppojen takana se iso alue.