Museosanasto...

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Memory
  • Aloitettu Aloitettu
Aikoinaan mummo keitti maitoa ja siihen sitten laitettiin killumaan kuivat leivänpalat. Onkos tuolle mainiolle safkalle mitään nimeä? Meillä ei siitä mun muistaakseni käytetty mitään, mutta kaveri oli kuullut jollakin sanalla sitä kutsuttavan, mutta ei muista sitä.
 
Aikoinaan mummo keitti maitoa ja siihen sitten laitettiin killumaan kuivat leivänpalat. Onkos tuolle mainiolle safkalle mitään nimeä? Meillä ei siitä mun muistaakseni käytetty mitään, mutta kaveri oli kuullut jollakin sanalla sitä kutsuttavan, mutta ei muista sitä.
Mutti ja muuta perinneruokasanastoa | Ruokatieto Yhdistys
Maitokeitto Eli leipälämmitys. Keitto, joka tehdään keittämällä maitoa ja kuivia leivänpaloja.
 
50-60 luvun ihmiset muistavat "tattista". En sano vielä mitä se tarkoittaa ;) kuka muistaa :confused:
Normaalia Tampereen murretta. Harva sitä kovin aktiivisesti enää puhuu, mutta Tampereen seudulla sitä hyvin yleisesti ainakin ymmärretään.

Entäs sitten "ulkona kuin lumiukko/käkikello"?
Tai tamponin naru. Miksi käkikello olisi ulkona? Yleensä kai sanotaan "sekaisin kuin seinäkello", mikä ei ole kovin looginen letkautus sekään, vaan menee enemmän kömpelön runouden yritelmien sarjaan kuten "ketterä kuin kehitysvammainen" tai "ruma kuin rullatuoli".

Tampereelta "rotvalli" sekä toiset eivät kuulemma tunnista sanaa "vinttikomero", ihan minulle selvä :vihellys:
Oletan, että viittaat taloyhtiön yhteisissä tiloissa oleviin ullakkovarastohäkkeihin, jollaisia saatan minäkin kutsua tuolla nimellä. Tai eihän näiden edes tarvitse olla häkkejä tai levytettyjä looseja*, voi olla myös puuseinäisiä umpiovellisia oikeita komeroitakin. Ainakin vanhoissa puisissa pienkerrostaloissa nähty.

Toisaalta taas vinttikomero(ja) voi olla omakotitalossakin. Etenkin vanhoissa maalaistaloissa kylmän ullakon tai sellaiselle johtavan portaikon yhteydessä on tavallisesti jotain viileää komerotilaa varsinaisen lämmitetyn huoneiston ulkopuolella, mutta sisätilojen kautta kuljettavissa.

Hieman ihmettelen, mikä tässä sanassa voi jollekin olla yleisemmällä tasolla vaikeaa. Kahden hyvin yksinkertaisen sanan muodostama yhdyssana, josta pitäisi pystyä päättelemään mahdolliset merkitykset.


*eri kuin vapaamuurariloosi.
Entäs "kommervenkki" :) monimutkainen vempain/juttu :D
Jonnet sanoisivat, että tuli pari muuttujaa.
 
"silinteri" hattu, höh, "kaverilla oli silinterihattu", mikä ihmeen silinteri :confused:
 
Entäs "kommervenkki" :) monimutkainen vempain/juttu :D

Monimutkainen ja/tai yllättävä ehto/tilanne/tapahtuma mielestäni. „Mikäs kommervenkki tämä nyt on?“ -tyyliin itselleen lausuttuna retorisena kysymyksenä, kun joku esittää lisäehtoja jo sovittuun asiaan. Tai korvaava „mikä ihme tämä ny on?“-lausahdukselle. Taustalla tiätysti epäily toisen motiivien puhtoisuudesta :)
 
Joo tuttua on, tosin sanoisin että "pihalla kuin lumiukko" tutumpi täällä. Käkikelloa en muista tuossa yhteydessä ikinä kuulleen.

Nyt yks sana kateissa, tuli tuosta vinttikomerosta. Siis perinteiseen rintamamiestalon yläkertaan puhkottu nukkumapaikka, katto vinossa siinä yläpuolella..?
Ullakkoa on kutsuttu vintiksi eli vinttikomero olisi ullakkokomero
 
"Sellaiset sanat kuin tuiki ja ani on vanhastaan suositettu kirjoitettavaksi erilleen"

Tuossahan linkkaamallasi sivulla suositellaan kirjoittamaan erikseen, ei kai se sitten täysin väärin ole yhteenkään kirjoittaa. Itse vanhana ristikkojen tekijänä väittäisin muuta :geek:

Ratkojat :: Haku sanakirjasta: anivarhain

Tai sitten suosittamisesta kirjoittaminen johtuu kielenhuollon ohjeiden luonteesta:
Käytännössä sanoja suositus, ohje ja neuvo käytetään kielenhuollon yhteydessä usein sekaisin, mutta niitä voidaan myös käyttää erottamaan ohjailevan toiminnan erilaista kattavuutta ja käyttötarkoitusta. Tällöin suositus tarkoittaa suunnilleen samaa kuin normi tai sääntö. Se on yleispätevä sääntö, jonka voi antaa tai vahvistaa siihen valtuutettu elin. Suomessa virallisillakaan kielenhuoltoelimillä ei ole määräysvaltaa, minkä vuoksi nykyisin puhutaan suosituksista pikemminkin kuin säännöistä tai normeista.

Tästä tokin sitten päästäänkin siihen, etteivät kielenhuollon kannanotot ole kiistattomia totuuksia.

Kielitoimiston sanakirjassa yhteen kirjoitettua muotoa ei ole esitetty edes vaihtoehtoisena kirjoitustapana.
 
Pääasia on että idean ymmärtää, vaikka suomalainen puhuu ulkomailla huonoa ulkomaan kieltä niin se on edes parempi kuin suomen puhuminen yleensä, on edes mahdollista tuoda itseään ymmärretyksi.
Jollei sitten kyseessä ole kriittisiä suomi-ruotsi-suomi käännöksi (esim) kanel bulle, sämla laskiaispulla Ruotissa ja suomessa sämpylä, näiden kanssa ei voi muuta kuin nostaa kädet pystyyn.
Itseäni otti päähän aivan sikana kun fiininä Ruotsissa mainostin "extra annat kopp kaffe", sain maksaa täyden hinnan sitten mummovainaa kertoi "påtår" sanan ihme, taikasana jolla sain ½halvemmalla saman kupin :(

näitä puskaradion juttuja ei voi kuin vain jakaa ja yrittää muistaa...
 
Normaalia Tampereen murretta. Harva sitä kovin aktiivisesti enää puhuu, mutta Tampereen seudulla sitä hyvin yleisesti ainakin ymmärretään.

Varmaan ympäri Suomea ymmärretään, mitä tarkoitetaan (kiitosta se minulle lappilaiselle ainaki meinaa), mutta mistä kumpuaa, MITÄ tarkoittaa? Tattis/Tattista? Ruotsilta haisee.
 
Yllättävä huomio, googletin sanoja mela ja airo

Ei oikein löytynyt mitään kyseeseen soutuveneeseen kuuluvaan, edes kuvahaulla.
 
Varmaan ympäri Suomea ymmärretään, mitä tarkoitetaan (kiitosta se minulle lappilaiselle ainaki meinaa), mutta mistä kumpuaa, MITÄ tarkoittaa? Tattis/Tattista? Ruotsilta haisee.


Varmaankin jotain "tack ska du ha" ~tasha :) kuullostaa venäjältä :)
 
netistä nyt löyty joltain kieli-ihmiseltä lainaus: Suomen sanojen alkuperä -teoksessa on seuraavat selitykset sanalle tattis:
nykyruotsissa tack "kiitos", tackar "kiitoksia"; suomenkielen muodot osin tästä muodostettuja slangijohdannaisia.
(laajalti murteissa etenkin lastenkielessä tai leikillisesti) "kiitos/danke" rinn. (osin murteissakin) takkis, tak(ka), takkar
 
Olen tuohon varmaan törmännyt useastikin, mutta en muista missä. Sanonta esiintyy yhdessä Kantelettareen sisältyvässä kansanrunossa. Kumpi, sanonta vai runo, lie ollut ensin?
Kun otetaan huomioon että Kalevala ja Kanteletar on ihmisten käytössä olevista asioista koottuja kokonaisuuksia niin luulisin että tuo runo/laulu mistä tuo pätkä on olisi ollut jo ensin. Tuo Lönnrotin muoto taas saattaa olla pitkän hionnan tulos alkuperäisestä mutta epäilen juuri tuon Hus sika metsään olevan se mistä on lähdetty.
 
Kymmeniä, eikös parhaimpia rakennettu satoja vuosia...
Joo, mutta ei Suomessa (tai lähellä). Voit alkaa sitten sanoa että rakennetaan ku Sagrada Familiaa.

"This is one of the most impressive churches in the world and still under construction. It was designed by Antoni Gaudi, a famous architect in 19th century Spain. Construction began in 1882 and is still going on according to Gaudi's plan. When he died in 1926, the Sagrada Familia was only quarterway done. It is expected to be completed in 2026."
 
Kuuppa, kauha/vesi kuuppa, traktorin kuuppa. moniko muistaa?

En jaksa pilata yllätystä ja mennä katsomaan googlen perinnesanastosta vaan mietin aina mitä ihmeellistä muistiin (huonoon) tulee...
 
Kuuppa, kauha/vesi kuuppa, traktorin kuuppa. moniko muistaa?

En jaksa pilata yllätystä ja mennä katsomaan googlen perinnesanastosta vaan mietin aina mitä ihmeellistä muistiin (huonoon) tulee...

Traktorin kuuppaa en nyt keksi mitenkään, mutta vähämpä noista muutenkaan tiedän;) Muut ihan tuttuja.
 
"Varsinainen hermanni" kait tulee pelle-hermannista.
"Tasan ei käy onnen lahjat"

"Tintata", ymmärrän kyllä "tinata" mutta tintata nenään :)
 
"Pissa" Ruotsia ja tarkoittaa "kusta".
Eli pissaaminen=kuseminen..
 
"(Homma) on pulkassa."
"Homma on puikoissa.."

Missä ihmeen puikoissa :vihellys:
 
- "Kuve, kaiva kuvettasi."
- "Kupeittesi hedelmä"
- "Kuopus"
- "Kaima"

Kuinkas moni muistaa nämä
 
- "Kuve, kaiva kuvettasi."
- "Kupeittesi hedelmä"
- "Kuopus"
- "Kaima"

Kuinkas moni muistaa nämä
Kaima lienee ihan yleisesti käytössä. Kuopus taisi olla nuorin perheen lapsista. Ja kaiva kuvettasi viittaa rahan vaatimiseen toiselta henkilöltä.
 
Kuppeittesi hedelmä on lapsesi, fb kielessä äityleissä nykyään käytetään sanaa pershedelmä.
 
"Evakkoon"

Siviilit lähti talvisodan alla Karjalasta evakkoon.
Nykyäänkin voi lähteä putkiremonttia evakkoon.
Poliisi voi myös esim. pommiuhassa evakuoida lähirakennukset. Evakko on evakuoitu ihminen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 744
Viestejä
4 497 470
Jäsenet
74 278
Uusin jäsen
Mikat89

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom