Museosanasto...

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Memory
  • Aloitettu Aloitettu
Paras tapa sadatella (kuuluuko "sadatella"kin tähän ketjuun) on sanoa:

"Voi vitun iskemä lakkapaska!"

Ei niin mitään käsitystä, mistä tämä voisi tulla tai onko se edes käytössä missään muualla kuin kaverin, jolta tämän kuulin, suvussa.

Jos olet autolla liikkeellä ja joku kävelijä on tiellä eikä siirry tarpeeksi nopeasti, niin:

"Askel pitenee tai elämä lyhenee"
 
Paras tapa sadatella (kuuluuko "sadatella"kin tähän ketjuun) on sanoa:

"Voi vitun iskemä lakkapaska!"

Ei niin mitään käsitystä, mistä tämä voisi tulla tai onko se edes käytössä missään muualla kuin kaverin, jolta tämän kuulin, suvussa.

Jos olet autolla liikkeellä ja joku kävelijä on tiellä eikä siirry tarpeeksi nopeasti, niin:

"Askel pitenee tai elämä lyhenee"

Toi lakkapaska on ihan vieras, taas sitten "Askel pitenee.." on hyvinkin tuttu - unohtanut vaan koko sanonnan :)
 
Tikkuviina. Jossain tuli vastaan, enkä nyt ilman googlea tiedä, mitä tuo on.
 
vissiin jotain sinnepäin. Piti turvautua intternetsiin

Tikkuviina
Ok, olin väärässä. Ajattelin tikkuviinan tarkoittavan metsässä keitettyä viinaa mutta tämä onkin puun(tikkujen) liuottamisen jäteainetta josta saadaaan metanolietanoli seos josta on sitten poistettu metanoli ja pistetty alkoon. Alkuperäisen Marskin Ryypyn raaka-aine.
 
Rieska.

Ostahan kaupasta rieskaa. No googlataampas ensin minkälainen leipä se on...:shifty:

Esim. pohjanmaalla pizzapohjan näköistä, Kymenlaaksossa normaali hiivaleipä. Riippuu missä päin kauppa on :)

Toinen esimerkki: tuima. Länsisuomessa meinaa ennemminkin tulista/maustettua, Kymessä suolatonta.
 
Esim. pohjanmaalla pizzapohjan näköistä, Kymenlaaksossa normaali hiivaleipä. Riippuu missä päin kauppa on :)

Toinen esimerkki: tuima. Länsisuomessa meinaa ennemminkin tulista/maustettua, Kymessä suolatonta.
"Normaali hiivaleipä" on myös hyvin paikasta riippuva nimitys. Sehän voisi tarkoittaa lähes mitä tahansa leipää. Jossain päin kenties "hiivaleipä" tarkoittaa ruisleipää. Leivonnassa, niin varsinaisen "leivän" kuin muutenkin, kun kovin yleisesti käytetään hiivaa.

Kaikenlaisista rieskoista, rievistä ja muista ripulin ruimaisuista puhuttaessa olen yleensä tyytynyt tylyttämään, että on karkeasti kahdenlaista leipää; limppua ja rieskaa. ;) Toinen on litteämpää ja toinen särmiön muotoista - valitkaa niistä tai jos haluatte olla kovinkin tarkkoja, puhukaa suomea ja kertokaa mitä nyt tarkoitatte. Ei ole niin vaikeaa sanoa "ruisleipä", "paahtoleipä", "patonki" tai "ripulijoululimppu".
 
Esim. pohjanmaalla pizzapohjan näköistä, Kymenlaaksossa normaali hiivaleipä. Riippuu missä päin kauppa on :)

Toinen esimerkki: tuima. Länsisuomessa meinaa ennemminkin tulista/maustettua, Kymessä suolatonta.
Minunkin mielestä rieska on hiivaleipä... Noh ihmisiä on eripuollta ja sekaannuksia sattuu:beye:
 
Edit: Olipas tymä valitus. Pitänee mennä nukkumaan. :D Silti "hiivaleipä" ei ole yhtään vähemmän museosanastoa kuin "rieska". Käytän moista sanaa puheessa ehkä viiden vuoden välein, mutta toisaalta syön vähemmälti sianruokaa.
 
Viimeksi muokattu:
Ai te puhutte kakosta, rieska just sellanen pizzapohjan näkönen pieni vaalealeipä.
 
Ai te puhutte kakosta, rieska just sellanen pizzapohjan näkönen pieni vaalealeipä.

Siis mikä kako?

Mun mielestä rieska on mikä tahansa vaalea leipä, eikä näytä pizzanpohjalle;)

Ja sitten asian vierestä Limppu on mun mielestä ruskea leipä, sellainen pyöreä

ruislimppu.JPG


Ja sitten se Rieska

pirkanmaan_rieva.jpg
 
Joo meni tuo taivutus vähän ehkä keturalleen olisi ollut "ai puhutte kakkosta" oikein kuten latte "otan latten" ei laten.

Tuossa rieskassa taitaa tuo alueellinen ero on suurin. Olen itse käsityksessä että rieska on hiivaton eli nostamaton leipä.
 
Onko täällä merimiehiä? Käytetäänkö vanhaa sanastoa aktiivisesti vielä? esim. durkki (sisälattia), täkki (ulkolattia/kansi), skotti (seinä), yms.
Itselle tuttuja lähinnä jo aikaa sitten edesmenneen sukulaisen kautta.

Pääsinpäs yhyttämään jäänmurtajalla kansimiehenä toimivan tuttuni (n. 40v).
Täkki ja skotti ovat yleisessä käytössä, durkki ei, mutta sitäkin käytetään etenkin kun halutaan hämmentää nuoria ja/tai uusia työntekijöitä. Kaikki kauppalaivaston merimiehet tuntevat kuulemma termit, ja joissain paikoissa niitä myös käytetään ihan arkikäytössä.
Tuli lista muutakin merimiesslangia sitten perään, mutta enpä kirjoittanut talteen, niin jää sitten toistamatta.
 
Puolet sanoistahan on murretta tai käytössä, vaikka on vanhaa sanastoa. Menhänkö messää? Keräthä pikkusen mustikoita, vaikka ämpärilhine.

t: Keski-Pohjanmaalta kotoisin.
 
Täkki = Däck = kansi. Ruotsin lainasana ja juurikin tuo kansipultti.

No mites Bryka - tai miten se kirjoitetaan oikein... siis komentosilta. Täkin mä taas miellän kanneksi. Joo iskä oli merimies, niin näitä termejä on kuultu:) Canway etc... en mä edes kaikkia muista.
 
Joo meni tuo taivutus vähän ehkä keturalleen olisi ollut "ai puhutte kakkosta" oikein kuten latte "otan latten" ei laten.

Tuossa rieskassa taitaa tuo alueellinen ero on suurin. Olen itse käsityksessä että rieska on hiivaton eli nostamaton leipä.

Ihan oikein taivutit. Kakko, kakot, kakosta, noinhan se taipuu.
 
Täkki on muuallakin "käytössä". Täkkipultit on käytössä kiinnityshommissa

Täkki = Däck = kansi. Ruotsin lainasana ja juurikin tuo kansipultti.

Täkkipulteista monesti kuullut ja itsekin käyttänyt myös hienoa "täkkäri" väännöstä.

Paloautoissa (sammutusautossa = höökissä) puhutaan miehistön matkustustilasta (=miehistötilasta), takapenkistä myös termillä "täkki". Eli miehistö menee täkille, höökiin.
 
Mutta tiedättekös pienen kylän(liki kaupunki xd) Keski-Pohjanmaalla, Kaustinen.

Taivuttakaas tuo oikein, monesti saa aivosyövän kun sanotaan väärin. :D
 
Mutta tiedättekös pienen kylän(liki kaupunki xd) Keski-Pohjanmaalla, Kaustinen.

Taivuttakaas tuo oikein, monesti saa aivosyövän kun sanotaan väärin. :D
Eikös tuo muutu Kaustisilla muotoon. Ainakin toimittajat tuntuu sen niin kääntävän. Oikeasta paha sanoa.
 
Eikös tuo muutu Kaustisilla muotoon. Ainakin toimittajat tuntuu sen niin kääntävän. Oikeasta paha sanoa.


Ja vituiks meni ku vapaussota saatana.

Kaustisella/Kaustiselle. Kaustislaisena sattuu aivoihin kun kukaan (edes lehdet) ei osaa tuota vääntää.
 
Kauniita sanoja ovat "ulpukka"
Sitten se, mitä edes goole ei kerro
"Sirkku ja Pulmu", mitä ihmeen sokerilaatuja nämä ovat :o
 
Sitten se, mitä edes goole ei kerro
"Sirkku ja Pulmu", mitä ihmeen sokerilaatuja nämä ovat :eek:

Ei nyt ole varmaa tietoa, mutta vahva arvaus on, että kyseessä on eri brändit, jotka Suomen sokeriteollisuuden järjestelyjen myötä ovat siirtyneet saman katon alle ja ehkä kadonneet (en tiedä, en ole nähnyt sokeripaloja missään aikoihin).
Nykyisin Suomessa toimii vain yksi sokerinvalmistaja, mutta tavaramerkkien rekisteröimisen aikoihin niitä on ollut kaksi.
 
Kauniita sanoja ovat "ulpukka"
Sitten se, mitä edes goole ei kerro
"Sirkku ja Pulmu", mitä ihmeen sokerilaatuja nämä ovat :eek:
Palasokeria eli sokeripaloja pahvipaketissa. Muistelen, että olivat hiukan eri kokoisia nuo kaksi eri merkkiä
 
Palasokeria eli sokeripaloja pahvipaketissa. Muistelen, että olivat hiukan eri kokoisia nuo kaksi eri merkkiä

Piti ihan tarkistaa kun kaapissa kerran on. Tuo punainen paketti on sitä isompaa mallia. Sininen pienempi, lukee kyllä pienellä printattuna paketissa.

2_148912-563x1000.jpeg


p-1476-Sirkku-palasokeri-750g.jpg
 
Permanto, nykyään joku katsomon yläosa.
Muistelen että ennewanhaa sanottiin mm. makuuhuoneen lattiaa Permannoksi ...
 
@ siis miukumauku.

En edes muistanut koko miukumaukua, ennenkuin eilen kuulin vanhemmalta ihmiseltä pitkästä aikaa. Eiköhän tuo ole aikalailla ät nykyään.
 
@ siis miukumauku.

En edes muistanut koko miukumaukua, ennenkuin eilen kuulin vanhemmalta ihmiseltä pitkästä aikaa. Eiköhän tuo ole aikalailla ät nykyään.

Tämä, ja sitten ääkköset... ollaan vuotta 2018 ja epostissa ei saa olla ääkkösiä :facepalm:
 
Kuulin juuri sanottavan että joku on "joka paikan höylä".
Selityksiä (creditit Aboa Vetuksen hyvälle oppaalle joskus takavuosina):
Höhlä on kuulemma jonkinlainen hirren väliin asetettava puukailkka, sitä käytettiin hirsirakentamisessa,Jokaiselle raolle on kokonsa eikä yhteen paikkaan sopiva ole oikean kokoinen toiseen paikkaan. Jos jotakuta tai jotain on kutsuttu "joka paikan höhläksi" niin se on tarkoittanut sellaista mikä ei ole missään hyvä.

Tämä sanonta on aikojen kuluessa vähän muuttunut: "joka paikan höyläksi" kutsutaan (hyvällä tai pahalla) jotakuta monpiuolista tai ehtivää tyyppiä, ja "höhlä" puolestaan tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin vaikka pöhkö.

e: myös "pulkka" on ollut rakennustermi samalta ajalta, en muista enää liekö se ollut astia jossa näitä "höhliä" säilytettiin tai jotain päreitä kumminkin. Sanonta "päivä on pulkassa" liittyi kuulemma siihen että tämä pulkka saatiin tyhjäksi (täyteen?) ja saattoi sanoa että nyt päivä on pulkassa.

Myönnän että kuulostaa vähän valehtelijain klubilta mutta menkää turkulaiset kysymään sieltä Aboa Vetuksesta jos ette ukso.
 
Viimeksi muokattu:
Permanto, nykyään joku katsomon yläosa.
Muistelen että ennewanhaa sanottiin mm. makuuhuoneen lattiaa Permannoksi ...

Permanto on se alalattia tasainen tai vähän nouseva. Parvi on se permannon yläpuolella seinää kiertävä parveke. Niitä voi olla monta päällekäin, esimerkiksi oopperassa tai musiikkitalossa parvia on useampi. Parven jatkeena lähellä esiintymislavaa saattaa vielä olla pienet eriöt tai parvekkeet, niitä kutsutaan aitioiksi. Vanha Sortavalassa syntynyt täti puhui "permannosta" kun tarkoitti lattiaa.
 
Silta muuten saattaa tarkoittaa myös lattiaa.
Kun joululaulussa tontut tulee sillan alla, tipe tipe tip tap, niin ne ei suinkaan ole mitään sillanalustonttuja vaan ne tulee lattian alta. Ja kun samassa jouluaulussa tanssitaan kuusen alla, niin se johtuu siitä että joulukuusi roikkui ennen vanhaan katosta.
Isoisä kyllä puhui isosta laiturista "siltana".
 
Pulkka on taannoin tarkoittanut puun palaa, kapulaa, johon merkittiin tehdyt työpäivät. Merkinnän jälkeen päivä oli pulkassa.

Pulkka on taannoin tarkoittanut puun palaa, kapulaa, johon merkittiin tehdyt työpäivät. Merkinnän jälkeen päivä oli pulkassa.

No niinhän se oli. Et löytäis kuvaa höhlästä kans?
 
Tämä sana on kanssa vaikea, mietin että tämä on paikkakunta sidonnainen vahvasti.
Päijät-Hämeessä minne Karjalaiset tulivat suuresti, on ennätys=reva=enkat.
Nooh, Kotkassa päin tämä tarkoittaa emätintä, tulee monia suuria "hämmästyksiä"
kun kahvilassa kertoo Kotkalaiselle kaverille että nyt tuli talven revat lumimäärässä, kaveri siinä sitten tokasee
"et viitsis huutaa lujempaa, kaikki ei vielä kuulleet"
Sitä ollaan sitten että TÄH? mitäs sää meinaat :tdown:

"Silta", tulee wanhasta mieleen "lastaus-silta" laituri, kauppojen takana se iso alue.
 
Tämä sana on kanssa vaikea, mietin että tämä on paikkakunta sidonnainen vahvasti.
Päijät-Hämeessä minne Karjalaiset tulivat suuresti, on ennätys=reva=enkat.
Nooh, Kotkassa päin tämä tarkoittaa emätintä, tulee monia suuria "hämmästyksiä"
kun kahvilassa kertoo Kotkalaiselle kaverille että nyt tuli talven revat lumimäärässä, kaveri siinä sitten tokasee
"et viitsis huutaa lujempaa, kaikki ei vielä kuulleet"
Sitä ollaan sitten että TÄH? mitäs sää meinaat :tdown:

"Silta", tulee wanhasta mieleen "lastaus-silta" laituri, kauppojen takana se iso alue.
Eikös silta ole joku voimisteluliikekin?

"Muutakin on vedetty kuin pulkkaa". Kuka tuntee tämän?
 
Politiikasta tuttu termi: Takinkääntäjä

Mietin tuossa eilen kun käärme loi nahkansa, niin se vanha nahkahan rullautuu ns. väärinpäin pois. Käärmepiireissä käytetään sanaa takin vaihto, joten onkohan käärmeellä ja poliitikolla jotain yhteyttä takinkääntämiseen:think:

Käärmeet on kyllä mukavampia imo.
 
Päivää. Kun tullaan sisään liikkeeseen ja tervehditään.
Nykyisin tuo on "mjööyghf" tai "--hiljaisuus--" tai tuijotan tätä puhelinta, kun on somessa vitun tärkeitä juttuja.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 744
Viestejä
4 497 427
Jäsenet
74 278
Uusin jäsen
Mikat89

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom