Museosanasto...

[OskuK]

Onko samaa Hollolalaista sanastoa kuten "latari"-talonmies?

Latari on tuttu Kuopiosta, siellä talkkarit olivat latareita, mitä sana tarkoittaa, sitä en tiedä, yhtä mysteriksi jäi miksi kuopiolaiset sanoivat vaijeria sinkiksi. Hyppyri oli muuten nyykä ;-)

 

[MrB]

kuopiolaiset sanoivat vaijeria sinkiksi.

Tätä kuulee Oulussakin. Voi toki olla savolaisten salakuljettama termi…
Mutta sinkittyähän vaijeri monesti on.

 

[kissanviikset]

Eiköhän joku vääntänyt talarin tavut väärään järjestykseen, mikä lienee lyhenne talkkarista.
Slibbe täällä on sanottu. Tiedä sitten mistä tullut?

 

[Memory]

Häiritseviä lapsuussanoja jälleen

"Taidan alkaa siivoamaan" ei tietenkään vaan "rupean siivoo" mikä hiton ruveta ...

Sitten mistä jälleen tulee "Älä muuta _virka_"?

Tuo virka ei sovi oikein moneenkaan kontensiin, toista on "älä aina höpötä, lopeta tollanen höpötys/jutut"

Ei oikein sovellu esim. "älä koka ajan virka".
Tuohon sopisi "älä koko ajan siinä saarnaa"-tulee varmaankin siitä että kirkon jumalanpalveluksessa aamu-unisena saarnat oli todella väsyttäviä ja porukat nukkui melkein

 

[kissanviikset]

Virkkaa verbin käskymuoto on "virka". Sanoa jtkn, lausahtaa, lausua, mainita, hiiskua.
Alan siivota, rupean siivoamaan. Nyk. tosin hyväksytään muoto "alan siivoamaan", mikä kyllä särähtää korvaani.

 

[Memory]

"Mustasukkainen"
-kateellinen.

Tullut varmaankin jostain Lallin tapon vertaisesta vertailusta että joku silmää tekevä oli ollut aikoinaan kateellinen ja hällä aina mustat sukat.

Slangit ovat omaa osaansa, tuli vaan mieleen Suomea opiskeleville vaikeaa kysyms-vastaus sana "Kuis?"

Eli tyyliin
"Onko sulla kiirettä?"
- Kuis
eli vastaus on vähäisen tyyliin "kuinka niin"

 

[MrB]

llut varmaankin jostain Lallin tapon vertaisesta vertailusta että joku silmää tekevä oli ollut aikoinaan kateellinen ja hällä aina mustat sukat

Eikö lie Ruotsista varastettu. Svartsjuka kääntyy kohtuu helposti mustiksi sukiksi… mutta mistä svedut on ton mustankipeen keksineet

 

[jurristi]

Mahdollisesti myös svartsjuka liittyy mustiin sukkiin:

"Etymology
svart (“black”) +‎ sjuk (“sick, ill”), a reference to bära svarta strumpor (“to be jealous”, literally “to wear black stockings”)"

Ks. svartsjuk - Wiktionary, the free dictionary ja 914 (Svensk etymologisk ordbok) sekä Mustasukkaisuutta yli rajojen - Kotimaisten kielten keskus

Keltainen on monissa kielissä ja kulttuureissa sapen väri, katkeruuden väri. Musta kuuluu suruun, apeuteen, ikävään. Synkkyyteen vajonneen ”mieli on käynyt mustaksi” tai ”musta murhe on täyttänyt mielen”.

Tunteet ja värit liittyvät yhteen. Suomen harmi ja harmaa ovat samaa alkuperää, samoin viha ja vihanta, joka paikoin murteissa on vihreän synonyymi. Latinan sanalla lividus on sekä merkitys ’lyijynharmaa, sinertävä’ että ’kateellinen, mustasukkainen’.

Sukka-sanan rooli mustankipeyttä merkitsevässä sanassa tai ilmauksessa on pitävää selitystä vailla. On arveltu, että musta sukka saattaisi liittyä pantomiimiteatteriin, jossa näyttelijöiden vaatteiden värien tarkoituksena oli ilmentää tunteita.

 

[Memory]

Törmäsin tv:ssä jippoja - jäynää tehneeseen lapseen jota palomies sanoi "taidat olla aika _ilkikurinen_"
En muistanut tuota sanaa, vrt. temppuilija, kujeilija

 

[LimeriX]

Löysinkin:

Fillari - mikä mahtaa olla sanan etymologia?

Kysy kirjastonhoitajalta on kirjastojen yhteinen verkkotietopalvelu. Vastaamme kolmen arkipäivän kuluessa.

www.kirjastot.fi

Eli kyse on samasta ruotsinkielisten "konttikielestä" fikon-språkista jonka avulla autosta saatiin fiude. Velociped-fikon => filociped => filo, fillari. Filo ei siis ole lyhennys fillarista.

Olen muuten 100% varma, että kirjastoihmisten vastaus on väärä, syynä ehkä hieman liian alhaalla ollut (näennäisesti helppo) hedelmä ja kielitaidon puute. Helsingissä polkupyöriä kutsuttiin joskus 50-luvulla, paitsi "fillareiksi", myös "filetsoiksi". Filetso ääntyy varsin pitkälti samalla tavalla kuin hollanninkielinen sana "fiets" eli suomeksi polkupyörä.

 

[kissanviikset]

Faija kutsui 50-luvulla filetsuksi.

 

[TommiZeliard]

Olen muuten 100% varma, että kirjastoihmisten vastaus on väärä, syynä ehkä hieman liian alhaalla ollut (näennäisesti helppo) hedelmä ja kielitaidon puute. Helsingissä polkupyöriä kutsuttiin joskus 50-luvulla, paitsi "fillareiksi", myös "filetsoiksi". Filetso ääntyy varsin pitkälti samalla tavalla kuin hollanninkielinen sana "fiets" eli suomeksi polkupyörä.

Minä taas olen 100 % varma, että sinulla ei ole 100 % varma tieto. Minulla ainakaan ei ole.


Stadin slangissa polkupyörää tarkoittavat fi-alkuiset (Kotus, v. 1900-) ovat: filosipeena, filo, filu, filde, filsa, filsu, filtsu, filatso, fillari, filetso, fileesi, figetsi, fiketsi, figetso, figetsu.

Kotuksen aakkosjärjestyksestä poiketen muutin vähän järjestystä pähkäilyni mukaan. Filosipeena tuli listan ensimmäiseksi. Se kuulostaa selvästi vanhimmalta/vieraimmalta sanalta syntyperäisen yli 45-vuotiaan espoolaisen korvaan. Toiseksi tuli filo. Se ollee varmasti lyhennetty filosipeenasta, joka muuten onkin listan pisin sana. Kolmanneksi tuli filu, joka on kuin nelikirjaiminen filo, mutta viimeinen kirjain on korvattu aakkosissa seuraavalla vokaalilla (o -> u).

Filun perään laitoin listan viisikirjaimiset ihan vain aakkosjärjestyksessä, filde, filsa, filsu. Ainoa kuusikirjaiminen sopi oikein luontevasti noiden perään, sillä filsu ja filtsu rimmaavat hyvin.

Seitsenkirjaimisia oli eniten. Aloitin filatsosta, koska se kuulostaa vähän filtsun pidemmältä versiota, ja on aakkosissa ensimmäinen seitsenkirjaimisista. Fillarissa on a-kirjain, joten se päätyi filatson perään, vaikka onkin vähän kaavaa rikkova. Filetso onkin taas hyvää jatkoa filatsolle, eli 4. kirjain on korvattu aakkosissa seuraavalla vokaalilla (a -> e). Pidetään 4. kirjain vielä hetki e-kirjaimena, joten filetson seuraaja on fileesi. Siitä jatkuu figetsi, fiketsi, figetso ja figetsu (viimeisen kirjaimen vokaali i, o, u).


Sinulla tuskin on sen kummempaa lähdettä kuin oma korvakuulosi ja kielitaitosi?
Huomasit, että listan kymmenes (filetso) ääntyy korvasi mukaan varsin pitkälti samalla tavalla kuin hollanninkielinen "fiets" (fi:ts). Filetso on mielestäni niin puolivälin/loppupuolen väännöksiä, että fillari ja muut fi-alkuiset polkupyörää tarkoittavat sanat eivät ole syntyneet hollanninkielisestä sanasta.


Oma mutuni sanoo, että filosipeena on ilmiselvästi fikon-kielinen väännös ruotsinkielisestä vanhasta sanasta velociped. Velociped fikon -> filociped vekon. Tuo filociped on enää suomalaista suuta vaille filosipeena, joka ylipitkänä myöhemmin lyheni todennäköisesti filoksi. Kunnes nuoremmat sukupolvet alkoivat vaihtaa seuraavia vokaaleja, ja järkevien loppuessa lisätä kirjaimia, jolloin tuli taas pidempiä sanoja.


Kotus:

fillari - Suomen etymologinen sanakirja

fillari - Suomen etymologinen sanakirja

kaino.kotus.fi

Kotus ja eräs maisterintutkielma viittaavat Paunosten Stadin slangin suursanakirjaan (2000). Kuten myös fennougristiikan professori Ulla-Maija Forsberg kirjoittaessaan Kotuksen blogissa:

"Ja kun kielellä leikittelyyn lähdettiin, on vielä mainittava kaksi sanaa, jotka näyttäisivät heijastelevan kaikuja ruotsalaisesta fikon-kielestä, josta oli maininta 1910-luvun kirjoituksessa. Kyseessä on siis kontinkieltä muistuttava ”kieli”, jossa joka sanan perään lisätään fikon ’viikuna’ ja vaihdetaan osien alkutavut. Valtaosa Stadin slangin fikon-kielisistä sanoista on sellaisia, jotka näyttäisivät muodostetun ruotsissa ja sitten lainatun stadiin (fillari ’polkupyörä, velociped’, fibeli ’omena, äppel’, fibbori ’ahven, abborre’, fimppi ’(tupakan) tumppi’, ruotsin fimp). Nämä ovat lisäksi kaikki vanhoja sanoja, enimmäkseen vuosisadan alusta. 1970-luvulla slangiin putkahtavat figee ’hieno, magee’ ja fikle ’puukko, skegle, ”kekäle”’, täysin suomalaiset sanat, joiden alkuosat on lainattu ruotsalaiselta viikunalta. Mielenkiintoista.".

Stadin slangi 1970-luvulla

Dödöä, diinareita ja diskohittejä.

www.kotus.fi

Yksittäisellä kirjastotyöntekijällä voi olla kielitaidossa puutteita, mutta erikoista, jos Forsbergillakin:

Ulla-Maija Forsberg – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

 

[Tonnin Seteli]

Ketjun alkulähteille palatakseni.

hepsankeikka

Nykyäänhän ei ole historialliseen verrattuna kovinkaan rumaa sanoa jotakuta "vosuksi". Kääntäen on ihan tosi törkeää puhua "neekereistä", mikä oli aikanaan neutraalia asiatyyliä.

Ajallisesti lienee erittäin todennäköistä, että "hunsvotti" ja "hässäkkä" on myös mainittu, olen osallistunut asian käsittelyyn enkä vain muista milloin. Samoin "tihutyöstä" on tainnut olla puhetta. Niin se maailma muuttuu.

houruinhoitolaitos

Entäs "hullujenhuone" joka ei ollut alunperinkään läheskään yhtä virallinen mutta ei juurikaan enempää pahennusta aiheuttava? Samoin on puhuttu kypäräkorjaamosta joka on vielä vitsikkäämpi mutta ei nykyään ollenkaan käy laatuunsa. Toisaalta "sanitarium" on melkeinpä runollista. Ei ainakaan herätä hirveitä kiukkukohtauksia. Tosin eipä se pelkästään hourujenhoitolaan viittaa vaan vaikka mihin kaikenlaisiin kamaliin myös muiden ableistisesti syrjittyjen erikoishoitoloihin. Joissa on nykyään tietysti asiakkaita, koska ei enää saa sanoa potilas kuin hyvin tarkkaan määritellyissä tilanteissa ja hetkellisesti. Pölhölässä ei enää ole hulluja vaan kuntoutujia, myös toivottomissa tapauksissa.

Samaan liittyen nykyään ei kai voi olla laitoksia ollenkaan sikäli kun puhutaan ihmisten hoitopaikoista. Ei ole ainakaan "vammaislaitoksia". Miltä kuulostaisi "alkoholistihuoltola"? Eihän noin leimaavaa kieltä voi enää käyttää.

 

[jurristi]

Nykyään ei myöskään voisi kirjoittaa virallisissa yhteyksissä tylsämielisistä tai vajaamielisistä.

"Häsäkän" ja alatyylisen "hässäkän" sekoittuminen nykykielessä on hieman huvittava ilmiö. Jälkimmäistä näkee nykyään joka paikassa tiedotusvälineissäkin ja poliitikkojen puheessa. Sanan alkuperäinen merkitys näyttää pitkälti unohtuneen.
Vielä Nykysuomen sanakirjassa mainitaan vain ensin mainittu.

Kielitoimiston sanakirjasta löytyy vain jälkimmäinen, mutta sen kohdalla mainitaan molempien sanojen merkitykset.

 

[Tonnin Seteli]

Kielitoimiston sanakirjasta löytyy vain jälkimmäinen, mutta sen kohdalla mainitaan molempien sanojen merkitykset.

Sanottakoon myös kiireisille lukijoille suoraan, että sana siis tarkoittaa jotakin mitä nykyään kutsuttaisiin vituksi ellei peräti rämemajavaksi. Tästä huolimatta jopa valtakunnanpolitiikan tiedotustilaisuuksissa saatetaan päästellä ulkosynnyttimiä. Samaan tapaan kuin ihmiset, etenkin nuoremmat, vosutellessaan kutsuvat toisiaan maksullisiksi palveluntarjoajiksi tai vähintään huolimattomiksi. Ei sillä, jälkimmäinen menee oman kielitajuni mukaan asteikolle kohtaan jossa kehtaan käyttää sitä ironisesti ja koen sen jopa hilpeänä, mutta hässäkkä ei sitten millään sovi puheeseeni ja lähtee ilmoille vain vahingossa toistettuna.

tylsämielisistä tai vajaamielisistä

Idiootit, imbesillit ja kretiinit korrekteina asiallisen kielen termeinä. Unohdin jo, miten kääntyisi "moron". Jompikumpi noista mainitsemistasi? Vähälahjaisista ei ainakaan sovi puhua. Eikä aivokääpiöistä. Kääpiönheitto on sanan lisäksi loukkaava käsitteenä parillakin tavalla. Heittokääpiöt ovat eri mieltä, hehän ovat tähtiä ja törkeästi on viety ylpeys, intohimo ja elinkeino jopa kieltämällä koko laji kaikkein umpimielisimmissä lainsäädännön linnakkeissa.