Museosanasto...

[OskuK]

Onko samaa Hollolalaista sanastoa kuten "latari"-talonmies?

Latari on tuttu Kuopiosta, siellä talkkarit olivat latareita, mitä sana tarkoittaa, sitä en tiedä, yhtä mysteriksi jäi miksi kuopiolaiset sanoivat vaijeria sinkiksi. Hyppyri oli muuten nyykä ;-)

 

[MrB]

kuopiolaiset sanoivat vaijeria sinkiksi.

Tätä kuulee Oulussakin. Voi toki olla savolaisten salakuljettama termi…
Mutta sinkittyähän vaijeri monesti on.

 

[kissanviikset]

Eiköhän joku vääntänyt talarin tavut väärään järjestykseen, mikä lienee lyhenne talkkarista.
Slibbe täällä on sanottu. Tiedä sitten mistä tullut?

 

[Memory]

Häiritseviä lapsuussanoja jälleen

"Taidan alkaa siivoamaan" ei tietenkään vaan "rupean siivoo" mikä hiton ruveta ...

Sitten mistä jälleen tulee "Älä muuta _virka_"?

Tuo virka ei sovi oikein moneenkaan kontensiin, toista on "älä aina höpötä, lopeta tollanen höpötys/jutut"

Ei oikein sovellu esim. "älä koka ajan virka".
Tuohon sopisi "älä koko ajan siinä saarnaa"-tulee varmaankin siitä että kirkon jumalanpalveluksessa aamu-unisena saarnat oli todella väsyttäviä ja porukat nukkui melkein

 

[kissanviikset]

Virkkaa verbin käskymuoto on "virka". Sanoa jtkn, lausahtaa, lausua, mainita, hiiskua.
Alan siivota, rupean siivoamaan. Nyk. tosin hyväksytään muoto "alan siivoamaan", mikä kyllä särähtää korvaani.

 

[Memory]

"Mustasukkainen"
-kateellinen.

Tullut varmaankin jostain Lallin tapon vertaisesta vertailusta että joku silmää tekevä oli ollut aikoinaan kateellinen ja hällä aina mustat sukat.

Slangit ovat omaa osaansa, tuli vaan mieleen Suomea opiskeleville vaikeaa kysyms-vastaus sana "Kuis?"

Eli tyyliin
"Onko sulla kiirettä?"
- Kuis
eli vastaus on vähäisen tyyliin "kuinka niin"

 

[MrB]

llut varmaankin jostain Lallin tapon vertaisesta vertailusta että joku silmää tekevä oli ollut aikoinaan kateellinen ja hällä aina mustat sukat

Eikö lie Ruotsista varastettu. Svartsjuka kääntyy kohtuu helposti mustiksi sukiksi… mutta mistä svedut on ton mustankipeen keksineet

 

[jurristi]

Mahdollisesti myös svartsjuka liittyy mustiin sukkiin:

"Etymology
svart (“black”) +‎ sjuk (“sick, ill”), a reference to bära svarta strumpor (“to be jealous”, literally “to wear black stockings”)"

Ks. svartsjuk - Wiktionary, the free dictionary ja 914 (Svensk etymologisk ordbok) sekä Mustasukkaisuutta yli rajojen - Kotimaisten kielten keskus

Keltainen on monissa kielissä ja kulttuureissa sapen väri, katkeruuden väri. Musta kuuluu suruun, apeuteen, ikävään. Synkkyyteen vajonneen ”mieli on käynyt mustaksi” tai ”musta murhe on täyttänyt mielen”.

Tunteet ja värit liittyvät yhteen. Suomen harmi ja harmaa ovat samaa alkuperää, samoin viha ja vihanta, joka paikoin murteissa on vihreän synonyymi. Latinan sanalla lividus on sekä merkitys ’lyijynharmaa, sinertävä’ että ’kateellinen, mustasukkainen’.

Sukka-sanan rooli mustankipeyttä merkitsevässä sanassa tai ilmauksessa on pitävää selitystä vailla. On arveltu, että musta sukka saattaisi liittyä pantomiimiteatteriin, jossa näyttelijöiden vaatteiden värien tarkoituksena oli ilmentää tunteita.

 

[Memory]

Törmäsin tv:ssä jippoja - jäynää tehneeseen lapseen jota palomies sanoi "taidat olla aika _ilkikurinen_"
En muistanut tuota sanaa, vrt. temppuilija, kujeilija

 

[LimeriX]

Löysinkin:

Fillari - mikä mahtaa olla sanan etymologia?

Kysy kirjastonhoitajalta on kirjastojen yhteinen verkkotietopalvelu. Vastaamme kolmen arkipäivän kuluessa.

www.kirjastot.fi

Eli kyse on samasta ruotsinkielisten "konttikielestä" fikon-språkista jonka avulla autosta saatiin fiude. Velociped-fikon => filociped => filo, fillari. Filo ei siis ole lyhennys fillarista.

Olen muuten 100% varma, että kirjastoihmisten vastaus on väärä, syynä ehkä hieman liian alhaalla ollut (näennäisesti helppo) hedelmä ja kielitaidon puute. Helsingissä polkupyöriä kutsuttiin joskus 50-luvulla, paitsi "fillareiksi", myös "filetsoiksi". Filetso ääntyy varsin pitkälti samalla tavalla kuin hollanninkielinen sana "fiets" eli suomeksi polkupyörä.

 

[kissanviikset]

Faija kutsui 50-luvulla filetsuksi.

 

[TommiZeliard]

Olen muuten 100% varma, että kirjastoihmisten vastaus on väärä, syynä ehkä hieman liian alhaalla ollut (näennäisesti helppo) hedelmä ja kielitaidon puute. Helsingissä polkupyöriä kutsuttiin joskus 50-luvulla, paitsi "fillareiksi", myös "filetsoiksi". Filetso ääntyy varsin pitkälti samalla tavalla kuin hollanninkielinen sana "fiets" eli suomeksi polkupyörä.

Minä taas olen 100 % varma, että sinulla ei ole 100 % varma tieto. Minulla ainakaan ei ole.


Stadin slangissa polkupyörää tarkoittavat fi-alkuiset (Kotus, v. 1900-) ovat: filosipeena, filo, filu, filde, filsa, filsu, filtsu, filatso, fillari, filetso, fileesi, figetsi, fiketsi, figetso, figetsu.

Kotuksen aakkosjärjestyksestä poiketen muutin vähän järjestystä pähkäilyni mukaan. Filosipeena tuli listan ensimmäiseksi. Se kuulostaa selvästi vanhimmalta/vieraimmalta sanalta syntyperäisen yli 45-vuotiaan espoolaisen korvaan. Toiseksi tuli filo. Se ollee varmasti lyhennetty filosipeenasta, joka muuten onkin listan pisin sana. Kolmanneksi tuli filu, joka on kuin nelikirjaiminen filo, mutta viimeinen kirjain on korvattu aakkosissa seuraavalla vokaalilla (o -> u).

Filun perään laitoin listan viisikirjaimiset ihan vain aakkosjärjestyksessä, filde, filsa, filsu. Ainoa kuusikirjaiminen sopi oikein luontevasti noiden perään, sillä filsu ja filtsu rimmaavat hyvin.

Seitsenkirjaimisia oli eniten. Aloitin filatsosta, koska se kuulostaa vähän filtsun pidemmältä versiota, ja on aakkosissa ensimmäinen seitsenkirjaimisista. Fillarissa on a-kirjain, joten se päätyi filatson perään, vaikka onkin vähän kaavaa rikkova. Filetso onkin taas hyvää jatkoa filatsolle, eli 4. kirjain on korvattu aakkosissa seuraavalla vokaalilla (a -> e). Pidetään 4. kirjain vielä hetki e-kirjaimena, joten filetson seuraaja on fileesi. Siitä jatkuu figetsi, fiketsi, figetso ja figetsu (viimeisen kirjaimen vokaali i, o, u).


Sinulla tuskin on sen kummempaa lähdettä kuin oma korvakuulosi ja kielitaitosi?
Huomasit, että listan kymmenes (filetso) ääntyy korvasi mukaan varsin pitkälti samalla tavalla kuin hollanninkielinen "fiets" (fi:ts). Filetso on mielestäni niin puolivälin/loppupuolen väännöksiä, että fillari ja muut fi-alkuiset polkupyörää tarkoittavat sanat eivät ole syntyneet hollanninkielisestä sanasta.


Oma mutuni sanoo, että filosipeena on ilmiselvästi fikon-kielinen väännös ruotsinkielisestä vanhasta sanasta velociped. Velociped fikon -> filociped vekon. Tuo filociped on enää suomalaista suuta vaille filosipeena, joka ylipitkänä myöhemmin lyheni todennäköisesti filoksi. Kunnes nuoremmat sukupolvet alkoivat vaihtaa seuraavia vokaaleja, ja järkevien loppuessa lisätä kirjaimia, jolloin tuli taas pidempiä sanoja.


Kotus:

fillari - Suomen etymologinen sanakirja

fillari - Suomen etymologinen sanakirja

kaino.kotus.fi

Kotus ja eräs maisterintutkielma viittaavat Paunosten Stadin slangin suursanakirjaan (2000). Kuten myös fennougristiikan professori Ulla-Maija Forsberg kirjoittaessaan Kotuksen blogissa:

"Ja kun kielellä leikittelyyn lähdettiin, on vielä mainittava kaksi sanaa, jotka näyttäisivät heijastelevan kaikuja ruotsalaisesta fikon-kielestä, josta oli maininta 1910-luvun kirjoituksessa. Kyseessä on siis kontinkieltä muistuttava ”kieli”, jossa joka sanan perään lisätään fikon ’viikuna’ ja vaihdetaan osien alkutavut. Valtaosa Stadin slangin fikon-kielisistä sanoista on sellaisia, jotka näyttäisivät muodostetun ruotsissa ja sitten lainatun stadiin (fillari ’polkupyörä, velociped’, fibeli ’omena, äppel’, fibbori ’ahven, abborre’, fimppi ’(tupakan) tumppi’, ruotsin fimp). Nämä ovat lisäksi kaikki vanhoja sanoja, enimmäkseen vuosisadan alusta. 1970-luvulla slangiin putkahtavat figee ’hieno, magee’ ja fikle ’puukko, skegle, ”kekäle”’, täysin suomalaiset sanat, joiden alkuosat on lainattu ruotsalaiselta viikunalta. Mielenkiintoista.".

Stadin slangi 1970-luvulla

Dödöä, diinareita ja diskohittejä.

www.kotus.fi

Yksittäisellä kirjastotyöntekijällä voi olla kielitaidossa puutteita, mutta erikoista, jos Forsbergillakin:

Ulla-Maija Forsberg – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

 

[Tonnin Seteli]

Ketjun alkulähteille palatakseni.

hepsankeikka

Nykyäänhän ei ole historialliseen verrattuna kovinkaan rumaa sanoa jotakuta "vosuksi". Kääntäen on ihan tosi törkeää puhua "neekereistä", mikä oli aikanaan neutraalia asiatyyliä.

Ajallisesti lienee erittäin todennäköistä, että "hunsvotti" ja "hässäkkä" on myös mainittu, olen osallistunut asian käsittelyyn enkä vain muista milloin. Samoin "tihutyöstä" on tainnut olla puhetta. Niin se maailma muuttuu.

houruinhoitolaitos

Entäs "hullujenhuone" joka ei ollut alunperinkään läheskään yhtä virallinen mutta ei juurikaan enempää pahennusta aiheuttava? Samoin on puhuttu kypäräkorjaamosta joka on vielä vitsikkäämpi mutta ei nykyään ollenkaan käy laatuunsa. Toisaalta "sanitarium" on melkeinpä runollista. Ei ainakaan herätä hirveitä kiukkukohtauksia. Tosin eipä se pelkästään hourujenhoitolaan viittaa vaan vaikka mihin kaikenlaisiin kamaliin myös muiden ableistisesti syrjittyjen erikoishoitoloihin. Joissa on nykyään tietysti asiakkaita, koska ei enää saa sanoa potilas kuin hyvin tarkkaan määritellyissä tilanteissa ja hetkellisesti. Pölhölässä ei enää ole hulluja vaan kuntoutujia, myös toivottomissa tapauksissa.

Samaan liittyen nykyään ei kai voi olla laitoksia ollenkaan sikäli kun puhutaan ihmisten hoitopaikoista. Ei ole ainakaan "vammaislaitoksia". Miltä kuulostaisi "alkoholistihuoltola"? Eihän noin leimaavaa kieltä voi enää käyttää.

 

[jurristi]

Nykyään ei myöskään voisi kirjoittaa virallisissa yhteyksissä tylsämielisistä tai vajaamielisistä.

"Häsäkän" ja alatyylisen "hässäkän" sekoittuminen nykykielessä on hieman huvittava ilmiö. Jälkimmäistä näkee nykyään joka paikassa tiedotusvälineissäkin ja poliitikkojen puheessa. Sanan alkuperäinen merkitys näyttää pitkälti unohtuneen.
Vielä Nykysuomen sanakirjassa mainitaan vain ensin mainittu.

Kielitoimiston sanakirjasta löytyy vain jälkimmäinen, mutta sen kohdalla mainitaan molempien sanojen merkitykset.

 

[Tonnin Seteli]

Kielitoimiston sanakirjasta löytyy vain jälkimmäinen, mutta sen kohdalla mainitaan molempien sanojen merkitykset.

Sanottakoon myös kiireisille lukijoille suoraan, että sana siis tarkoittaa jotakin mitä nykyään kutsuttaisiin vituksi ellei peräti rämemajavaksi. Tästä huolimatta jopa valtakunnanpolitiikan tiedotustilaisuuksissa saatetaan päästellä ulkosynnyttimiä. Samaan tapaan kuin ihmiset, etenkin nuoremmat, vosutellessaan kutsuvat toisiaan maksullisiksi palveluntarjoajiksi tai vähintään huolimattomiksi. Ei sillä, jälkimmäinen menee oman kielitajuni mukaan asteikolle kohtaan jossa kehtaan käyttää sitä ironisesti ja koen sen jopa hilpeänä, mutta hässäkkä ei sitten millään sovi puheeseeni ja lähtee ilmoille vain vahingossa toistettuna.

tylsämielisistä tai vajaamielisistä

Idiootit, imbesillit ja kretiinit korrekteina asiallisen kielen termeinä. Unohdin jo, miten kääntyisi "moron". Jompikumpi noista mainitsemistasi? Vähälahjaisista ei ainakaan sovi puhua. Eikä aivokääpiöistä. Kääpiönheitto on sanan lisäksi loukkaava käsitteenä parillakin tavalla. Heittokääpiöt ovat eri mieltä, hehän ovat tähtiä ja törkeästi on viety ylpeys, intohimo ja elinkeino jopa kieltämällä koko laji kaikkein umpimielisimmissä lainsäädännön linnakkeissa.

 

[Memory]

Samaan liittyen nykyään ei kai voi olla laitoksia ollenkaan sikäli kun puhutaan ihmisten hoitopaikoista. Ei ole ainakaan "vammaislaitoksia". Miltä kuulostaisi "alkoholistihuoltola"? Eihän noin leimaavaa kieltä voi enää käyttää.

Mie olen käyttänyt aina verrokkina hullujenhuoneesta Hattelmalaa, taikka sitten paikallinen psykan päksin osasto "muumilaakso" joka Lahdessa on tunnettu.
Kakola oli taas verrokki nykyiselle Niuvanimelle.

Muksuista-pennuista tulee mieleen nassikka
Entäs sitten Ruumis? monet wanhat ihmiset käyttävät "Ruumiin ravinnoksi"
Raamatussakin mainitaan että Ruumista ravitaan, mutta sairaanhoitajat ottavat aina nokkiinsa "Ruumis on kuollut ihminen elävälle se on keho".

Eli pidetään hyvää huolta "kehosta" , ei oikein nappaa

 

[valexi]

Eli pidetään hyvää huolta "kehosta" , ei oikein nappaa

Ruumiinlämpöinen.
Riippunee ulkolämpötilasta ja kauanko ruumis siellä on maannut.

 

[Desperado]

Museoon vastoin tahtoaan siirtymässä on sellainen kirjakielen yhdyssana kuin "elokuva". Ruotsin kielisestä "elävät kuvat" termistä johdettu stadin slangin sana on tunkeutunut jo virallisiin yhteyksiin, mm. Viaplayn valikkoon "sarjat" ja "urheilu" väliin (taisi olla jo 2016 ainakin).

Tämä kehityskulku vastaa sitä, että esim. yliopistotason psykologian oppikirjassa lukisi mikä on _bänksien_ vaikutus ihmisen henkiseen terveyteen.

Ja näin jotkut sanat siirtyvät museoon: ihmiset eivät halua käyttää perinteikkäitä sanoja, koska haluavat välttää sen että vaikuttavat museoihmisiltä. Aivan kuin harva 20-vuotias haluaa vapaaehtoisesti olla Kyösti tai Kyllikki.

 

[TheMeII]

Museoon vastoin tahtoaan siirtymässä on sellainen kirjakielen yhdyssana kuin "elokuva". Ruotsin kielisestä "elävät kuvat" termistä johdettu stadin slangin sana on tunkeutunut jo virallisiin yhteyksiin, mm. Viaplayn valikkoon "sarjat" ja "urheilu" väliin (taisi olla jo 2016 ainakin).

Siis mikä sinne on tullut? tuo elävät kuvat vai joku muu?

 

[valexi]

@TheMeII Ei oo viaplayta, mutta oisko leffat?

 

[jefreitteri]

Museoon vastoin tahtoaan siirtymässä on sellainen kirjakielen yhdyssana kuin "elokuva". Ruotsin kielisestä "elävät kuvat" termistä johdettu stadin slangin sana on tunkeutunut jo virallisiin yhteyksiin, mm. Viaplayn valikkoon "sarjat" ja "urheilu" väliin (taisi olla jo 2016 ainakin).

Tämä kehityskulku vastaa sitä, että esim. yliopistotason psykologian oppikirjassa lukisi mikä on _bänksien_ vaikutus ihmisen henkiseen terveyteen.

Ja näin jotkut sanat siirtyvät museoon: ihmiset eivät halua käyttää perinteikkäitä sanoja, koska haluavat välttää sen että vaikuttavat museoihmisiltä. Aivan kuin harva 20-vuotias haluaa vapaaehtoisesti olla Kyösti tai Kyllikki.

Nyt en pääse kiinni. Eli onko elokuva, sarjat ja urheilu korvattu joillain muilla termeillä?

 

[Memory]

Hauska juttu oli lehdessa 23.05. mitenkä sanavälit muuttaa käsitystä asiasta

 

[Memory]

Hellan lettas-hellan terttu. Lapsille söperrellään nuin
sama on tuo "nuin" kuuluun samaa varmaankin kuin "mie ja sie", itse käytän niitä aina kun muistan, on vaikeaa Teititellä jä mässätellä "miltäs susta tuntuu, mitäs mä tekisin"

Pahimmat joskus ollut pääministeri, "musta tämä asia on kokonaan haitallinen" vrt "must tuntuu ett perseelleen meni"

Muistankohan vielä jotain kivaa, wanhaa.

Mitäs tarkoittaa "vettehinen"?

Eilen luin Ruotsalaista lehteä, tsiikasin että veikeää, Svenssonit eivät tokaise että "pestään pyykkiä" Tvättar kläder, tuli hauska lause "Tvätt tvättar" tms. se oli.
Eli Tvätt takrkoitti vaatteita, itse ihmettelin että mitä meinaa "pestään pestään" ..

Mutta minusta tuo kääntyy "pyykkiä pyykätään" oikea muoto "pyykätään pyykkiä"
Aikas monet wanhan kansan jutut ovat juuri tuollaisia, että on kaksinnokset, esim näin tyhmänä tulee mieleen "lannoitetaan" eikä "levitellään lantaa"

Tuntuu vain hauskalta kun on asia ja sen verbi joka seuraa sitä onkin sama hih
en nyt heti muista vastaavia.

 

[Tonnin Seteli]

Aikas monet wanhan kansan jutut ovat juuri tuollaisia, että on kaksinnokset, esim näin tyhmänä tulee mieleen "lannoitetaan" eikä "levitellään lantaa"

Perinteisestihän tosiaan pellolle levitettiin sitä itseään eli lantaa. Myöhemmin tuli käyttöön paskaa täydentämään ja korvaamaan kemiallinen lannoite eli apulanta. Apulantaa puolestaan usein sanotaan lyhyesti lannaksi, mikä on melkein loogista jos juo maitoa nenän kautta. Sanon itsekin.

Kai tämä on osa laajempaa ilmiötä, jossa kakka saa aina jalansijaa puheesta sielläkin, missä ei konkreettisesti skeidaa ole. Asiat menevät hajotessaan paskaksi ja aika mietokin lika on monen puheessa paskaa jos se sattuu kiusalliseen paikkaan.

 

[LimeriX]

Siis mikä sinne on tullut? tuo elävät kuvat vai joku muu?

Vajaat 100 vuotta sitten, ennen kuin käytiin leffassa, nuoriso kävi "levarissa". Tämän voi todeta lukemalla tuon ajan suomenkielistä nuorisokirjallisuutta, esimerkiksi Aaro Hongan tai jonkin muun aikalaisen kirjoittamia kirjoja.
Sana "leffa" oli sittemmin syntynyt ja käyttöön vakiintunut stadinslangilainen väännös "levarista". Viimeksimainittu sana "levari" on viimeisen noin kuuden vuosikymmenen aikana vakiintunut tarkoittamaan erityisesti vinyylilevysoitinta, jonka digitaalinen cd-soitin miltei täysin syrjäytti 1990-luvulla. Nykyään vinyylilevareita on jälleen myynnissä, osassa jopa sisäänrakennettu MP3-enkooderi ja USB-liitäntä.

 

[Memory]

Viikonloppua kaikille, tuossa kirjoitin frendille tekstaria normi tyyliin "pitäisi kohta ruveta siivoomaan"

uusi sana, enkä keksi mistä hitosta toi oikein tulee _ruveta_, ei ainakaan mitään hesan slangia.

 

[asentaja1]

Viikonloppua kaikille, tuossa kirjoitin frendille tekstaria normi tyyliin "pitäisi kohta ruveta siivoomaan"

uusi sana, enkä keksi mistä hitosta toi oikein tulee _ruveta_, ei ainakaan mitään hesan slangia.

Ruveta on enemmänkin se suomalainen alkuperäissana. Alkaa sana tulee vasta joskus 1800-luvun lopulla itämurteista.

 

[Memory]

Eilen muistelen illalla tekstiä vääntäen uus-suomalaisia kirjasanoja.
"Ilkikurinen" Harry Potter oli silloin ilkikurinen (kepposteleva, jekkuja tekevä)

Sitten toinen todella sekava sana "Tietentahtoen"

Hän teki sen tietentahtoen, = tahallaan.

Tulee mieleen joku Englannin taikka Ruotsin kieli "Möjlig- Omöjlig"
eli _ei_ sellainen tarkoittava sana alkaa O-kirjaimella.

Ihmeellistä kirja-latinaa

 

[TheMeII]

Sitten toinen todella sekava sana "Tietentahtoen"

Hän teki sen tietentahtoen, = tahallaan.

Tieten = Tietäen (säännön)
Tahtoin = Tahtoen (rikkoa sääntöä)
Kyllä tuo on ainakin kasarilta oleva fraasi

 

[Alatuberkuloosi]

Käytän sanaa himmeli kuvastamaan jotain monimutkaista järjestelyä. Olen käyttänyt sitä 90-luvulta, en usko että keksin sitä itse vaan kuulin joltain. En ole oikein kenenkään muun käyttävän sitä ilmaisua mutta ei se ole huomiota erityisesti herättänyt mutta toisaalta minut tiedetään värikkäästä sanankäytöstä.
Muille tuttu ilmaisu? Pohjanmaalta olen.

Tokihan himmeli tarkoittaa sellaista olkijuttua mitä lähinnä jouluna nähnyt roikkumassa

 

[Timo 2]

Käytän sanaa himmeli kuvastamaan jotain monimutkaista järjestelyä. Olen käyttänyt sitä 90-luvulta, en usko että keksin sitä itse vaan kuulin joltain. En ole oikein kenenkään muun käyttävän sitä ilmaisua mutta ei se ole huomiota erityisesti herättänyt mutta toisaalta minut tiedetään värikkäästä sanankäytöstä.
Muille tuttu ilmaisu? Pohjanmaalta olen.

Ainakin hallintohimmeli on ihan suht yleisesti käytössä oleva termi.

 

[Memory]

Mjaah, ei näemmä nyky-kauppojen hakukoneet enää tunne sanaa täkki, meikä käyttää sitä 57veenä aivan joka päivä.
miksi se on niin tuntematon?
pitää hakea peitto nimellä.
Minusta tuo ei ole mikään vierassana...

 

[TheMeII]

Mjaah, ei näemmä nyky-kauppojen hakukoneet enää tunne sanaa täkki, meikä käyttää sitä 57veenä aivan joka päivä.
miksi se on niin tuntematon?
pitää hakea peitto nimellä.
Minusta tuo ei ole mikään vierassana...

Mietin että ihan tuttu sana mutta koska näyttää olevan ruotsin lainasana ja lapsuus ollut pohjoisessa / ruotsinrajan läheisyydessä niin varmaan siksi oli meillä täkkejä, kahveleita ja nästuukeja

 

[Memory]

Mietin että ihan tuttu sana mutta koska näyttää olevan ruotsin lainasana ja lapsuus ollut pohjoisessa / ruotsinrajan läheisyydessä niin varmaan siksi oli meillä täkkejä, kahveleita ja nästuukeja

Meillä puhutaan vielä aivan tavallisesti "tuo tänne sieltä harja ja rikka-kihveli"

 

[SweeneyTodd]

Meillä puhutaan vielä aivan tavallisesti "tuo tänne sieltä harja ja rikka-kihveli"

Kihveli ja kahveli kai kuitenkin eri asiat. Ja sitten on vielä kehveli. Mistähän tuokin tulee.

 

[Memory]

Kihveli ja kahveli kai kuitenkin eri asiat. Ja sitten on vielä kehveli. Mistähän tuokin tulee.

Sitten äitini Karjalan evakko kertoi paljon kivoja "lainasanoja" .
Jos oli tiukasti esim. peiton alla "piilossa" taikka muuten tiukasti peiton alla lämmitellen tms.
niin oli "umpisukkelissa"

 

[litiumtomu]

Sitten äitini Karjalan evakko kertoi paljon kivoja "lainasanoja" .
Jos oli tiukasti esim. peiton alla "piilossa" taikka muuten tiukasti peiton alla lämmitellen tms.
niin oli "umpisukkelissa"

Luonnollisesti. Jos ollaan uimassa ja sukelletaan kokonaan pinnan alle, niin ollaan ump’sukkelissa. Sama peiton kanssa.

Kihveli ja kahveli kai kuitenkin eri asiat. Ja sitten on vielä kehveli. Mistähän tuokin tulee.

Kihveli/sihveli on rikkalapio ainakin täällä kaakon suunnalla. Kahveli puolestaan haarukka. Lienevät ruotsin peruja nuo.

 

[NiriNari]

Riivaaminen voisi tulla ruotsin kielen repimisestä, riva?

Leipääkin riivataan ja silloin sitä muotoillaan siten, että ilmakuplat poistuvat taikinasta. Aika epäselvää, mistä tuo termi on tullut.

 

[NiriNari]

Tuli käytyä eilen Turussa Luostarinmäen käsityöläismuseossa. Sieltä näyttelytauluista jäi pari sanaa mieleen tänne laitettavaksi.

Tupa.
Olen itse aina mieltänyt tuvan kokonaiseksi taloksi, pieneksi mökiksi. Lähtökohtaisesti kyseessä on kuitenkin tietyn huonetyypin nimitys, vaikkakin tuvalla voidaan tarkoittaa myös asuinrakennusta kokonaisuudessaan.
Näyttelytaulussa kerrottiin hirsirunkoisista taloista seuraavaa: "Perhe rakensi itselleen ensin tuvan, usein myös kamarin. Ihanteena oli laajentaa koti tälaisesta yksittäistuvasta parituvaksi, jossa oli talon levyinen huone eteisen molemmin puolin." Wikipediasta löytyy lisää tupa-tietoutta: Tupa – Wikipedia

Jaa, itse olen perintömörskässä edelleen nimittänyt tupaa tuvaksi ja kamaria kamariksi.

 

[TheMeII]

Jaa, itse olen perintömörskässä edelleen nimittänyt tupaa tuvaksi ja kamaria kamariksi.

Punainen tupa ja perunamaa -> Tupa on talo joka ei juuri ole muuta kuin tupakeittiö ja mahdollisesti kamari tai pari

Tupakeittiö -> Suomessa hirveän yleinen pohjaratkaisu missä keittiö ja oleskelutila jatkuu yhteen, aiemmin rintamamiestaloissa leivinuunin ympärillä oleva puoli talosta

 

[jurristi]

Tupakeittiö on verrattain uusi sana. Hain huvikseni Kansallisarkiston digitoiduista aineistoista kyseisen sanan sisältäviä sanomalehtiä ja muita kirjoituksia. Varhaisin hakutulokseksi tullut painokirjoitus oli vuodelta 1915. Keittiö-sanakin on tullut suomen kieleen vasta 1860-luvulla. Aiemmin puhuttiin keittohuoneesta.

Nykysuomen sanakirjassa tupa ja tupakeittiö on selitetty näin:

 

[Memory]

Lausua, mietin ja pyörittelin tuossa sanaa.
On varmaankin Suomea opiskelevalle todella vaikeaa.
- Lausua
- Laskea (mäkeä taikka laskuja)
- Lainehtia
- Lasehtua
- Lanata
- Lasku
- Lainata

Mietin että yleensä minun mukaani Lausua on vain Runoissa.
Jotkut kyllä sanovat "luen teille runon" wanhemmat ihmsiet Lausuvat runon.

 

[Tonnin Seteli]

Suomea opiskelevalle

- Lasehtua

Tällaiset kaikkein häröimmät murresanat eivät liene erityinen ongelma suomen kieltä opetteleville. Tuo i->u on vieläpä hyvin erikoinen muunnos. Tuota sanaa kenties suurin osa äidinkielisistä puhujista ei koskaan eläessään lausu ääneen ja melkoinen joukko ei ole kuullutkaan.