tjkoo
Tukijäsen
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 3 161
Mites ihan perinteinen "laimentaa"?
Museosanasto...
- Keskustelun aloittaja Memory
- Aloitettu
Mites ihan perinteinen "laimentaa"?
Memory
Tukijäsen
- Liittynyt
- 28.12.2016
- Viestejä
- 2 740
aahh, niinhän tuo olikin. olin aivan unohtanut tuon.
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 2 345
Lantrata lantrinki, eli sekoittaa juomasekoitus.
Lantrata (vanhahtava muoto blantrata) on muunnos verbistä blandata, mikä taas tulee ruotsinkielisestä verbistä blanda (=sekoittaa). Jos lantraa, eli sekoittaa, väkevämpää mehua/alkoholia veteen/mehuun, on tuloksena laimeampi lantrinki.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 544
Laimentaa/sekoittaa. Mahdollisesti myös lainasanana kävisi "miksata", mutta menee enemmän cocktail-osastoon...
Edit. Olikohan minulla sivu päivitettämättä
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 969
Ainakin meillä päin tarkoittaa raahaamista. Poliisi voi retuuttaa juoppoa putkaan ja toisaalta painavaa matlalaukkua voi retuuttaa perässä.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 269
Esim se mitä monet koirat tekee leluille; ravistelee purulelu hampaissa. Tai sitten yllämainittua raahaamista
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 356
Tulee tulee ruotsin sanasta spåare > povari. Johtuu verbistä spå, ennustaa.
Tosin venäjälläkin pogadat tarkoittaa ennustamista, josta olisi helposti johdettavissa.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 14.04.2022
- Viestejä
- 339
En ole missään muualla kuullut käytettävän, kuin enoni vaimon sanomana, että "pannaan ramppa kalkattamaan". Hän käytti tätä autoillessa, kun autolla tehtiin reilumpi kiihdytys vaikkapa ohitustilanteessa tai moottoritien rampilta liikennevirtaan kiihdytettäessä.
Myöhemmin olen saanut selville, että on vanhan hevosvetoisen niittokoneen osan nimi on ramppa ja kyseinen osa pitää kuulemma kalkattavaa ääntä.
Wikipedia:
fi.wikipedia.org
Myöhemmin olen saanut selville, että on vanhan hevosvetoisen niittokoneen osan nimi on ramppa ja kyseinen osa pitää kuulemma kalkattavaa ääntä.
Wikipedia:
Niittokone – Wikipedia
- Liittynyt
- 07.07.2021
- Viestejä
- 1 733
Tästä sitten varmaan myös johtuu sana "rampata", kulkea edestakaisin.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 12 683
Näin on. Ramppa on tällaisen koneen eräänlaisen kiertokangen varsi. Vastaavia niittokoneita käytettiin myös traktorivetoisena, kuten koneellisen maanviljelyn alkuaikoina muutenkin kaikenlaisista hevosvetoisista koneista tehtiin suoraan traktorivetoisia versioita. Uudet paremmin sopivat ratkaisut syrjäyttivät niitä vasta jälkeenpäin. Kotitilallanikin oli vielä suht äskettäin ennen rautaromuksi myymistä ruosteiset jäänteet tällaisen koneen metalliosista. Ramppa oli tietysti muuttunut koiranputkeksi jo aikoja sitten, sellaisia olen nähnyt vain retrotapahtumissa.En ole missään muualla kuullut käytettävän, kuin enoni vaimon sanomana, että "pannaan ramppa kalkattamaan". Hän käytti tätä autoillessa, kun autolla tehtiin reilumpi kiihdytys vaikkapa ohitustilanteessa tai moottoritien rampilta liikennevirtaan kiihdytettäessä.
Myöhemmin olen saanut selville, että on vanhan hevosvetoisen niittokoneen osan nimi on ramppa ja kyseinen osa pitää kuulemma kalkattavaa ääntä.
Wikipedia:
Niittokone – Wikipedia
Tämän on selkeästi oltava toisinpäin. Trampa, stampfen - polkea, talloa. Suomeksi rampata tarkoitti ruotsin kielen vaikutuspiirissä murteellisesti jotain samantapaista edestakaista liikettä. Ramppa on täten saanut nimensä siitä, että se on edestakaisin liikkuva osa. Ramppa ramppaa koneen liikkuessa kun vetopyörä pyörii ja teräpalkki nylkyttää, ja voisin kuvitella että tuollaisen muinaiskoneen ääni on hyvinkin kalkattava.
- Liittynyt
- 14.04.2022
- Viestejä
- 339
Tuli käytyä eilen Turussa Luostarinmäen käsityöläismuseossa. Sieltä näyttelytauluista jäi pari sanaa mieleen tänne laitettavaksi.
Tupa.
Olen itse aina mieltänyt tuvan kokonaiseksi taloksi, pieneksi mökiksi. Lähtökohtaisesti kyseessä on kuitenkin tietyn huonetyypin nimitys, vaikkakin tuvalla voidaan tarkoittaa myös asuinrakennusta kokonaisuudessaan.
Näyttelytaulussa kerrottiin hirsirunkoisista taloista seuraavaa: "Perhe rakensi itselleen ensin tuvan, usein myös kamarin. Ihanteena oli laajentaa koti tälaisesta yksittäistuvasta parituvaksi, jossa oli talon levyinen huone eteisen molemmin puolin." Wikipediasta löytyy lisää tupa-tietoutta: Tupa – Wikipedia
Riivata.
Minä ymmärrän riivaamisen tarkoittavan likimain synonyymejä vainota, painostaa, ei jätä rauhaan. Jos joku on riivattu, hänet on noiduttu, loitsuttu, demonisoitu. Jos taas jotakuta riivaa, niin hän on vihainen, pahalla päällä.
Näyttelytaulun mukaan riivaaminen on myös vanhaan maalintekoon liittyvä verbi: "Työpöydällä on maalikivi, jonka päällä oppipojat hiersivät eli riivasivat hierinkivillä maaväreistä ja pellavaöljystä väritahnaa sisämaalaustöihin." Tämä sopii siten myös nykyaikaan: "Mikä sinua riivaa=hiertää(, kun olet noin vihainen)?".
Tupa.
Olen itse aina mieltänyt tuvan kokonaiseksi taloksi, pieneksi mökiksi. Lähtökohtaisesti kyseessä on kuitenkin tietyn huonetyypin nimitys, vaikkakin tuvalla voidaan tarkoittaa myös asuinrakennusta kokonaisuudessaan.
Näyttelytaulussa kerrottiin hirsirunkoisista taloista seuraavaa: "Perhe rakensi itselleen ensin tuvan, usein myös kamarin. Ihanteena oli laajentaa koti tälaisesta yksittäistuvasta parituvaksi, jossa oli talon levyinen huone eteisen molemmin puolin." Wikipediasta löytyy lisää tupa-tietoutta: Tupa – Wikipedia
Riivata.
Minä ymmärrän riivaamisen tarkoittavan likimain synonyymejä vainota, painostaa, ei jätä rauhaan. Jos joku on riivattu, hänet on noiduttu, loitsuttu, demonisoitu. Jos taas jotakuta riivaa, niin hän on vihainen, pahalla päällä.
Näyttelytaulun mukaan riivaaminen on myös vanhaan maalintekoon liittyvä verbi: "Työpöydällä on maalikivi, jonka päällä oppipojat hiersivät eli riivasivat hierinkivillä maaväreistä ja pellavaöljystä väritahnaa sisämaalaustöihin." Tämä sopii siten myös nykyaikaan: "Mikä sinua riivaa=hiertää(, kun olet noin vihainen)?".
Memory
Tukijäsen
- Liittynyt
- 28.12.2016
- Viestejä
- 2 740
Minulle tuli wanha sana vastaan "Jälkeenjäänyt"
En käsitä tuota haukkuma-sanaksi vaan on ihan virallinen sana wanhasta ajasta.
vrt. simppeli, yksinkertainen.
ei ymmärrä häveliäisyyden ja hyvän tavan että käytöksen "rajoja"
Ei ole sama asia kuin "autistinen"
En käsitä tuota haukkuma-sanaksi vaan on ihan virallinen sana wanhasta ajasta.
vrt. simppeli, yksinkertainen.
ei ymmärrä häveliäisyyden ja hyvän tavan että käytöksen "rajoja"
Ei ole sama asia kuin "autistinen"
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 12 683
Varsinaisesti tuon merkityksen mukainen jälkeenjäänyt on nykyään (älyllisesti) kehitysvammainen. Vanhaa sanaa ei tässäkään pidetä sopivana, hyvin samaan tapaan kuin n-sanaa.
Jälkeenjäänyt saattoi olla myös leski tai muu puheena olevan vainajan lähipiirin elossa oleva henkilö.
emagdnim
Tukijäsen
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 11 435
Mitä tarkoitat tällä tarkennuksella? Ei tietenkään ole eikä kuulu mitenkään rinnastettavaksi noiden sanojen kanssa.
Memory
Tukijäsen
- Liittynyt
- 28.12.2016
- Viestejä
- 2 740
Sitä vaan että sanontana "nerous ja hulluus kulkee käsi kädessä" on monille tuttu, enkä viittaa siihen ottamatta mitään kantaa.
Itse en katsoisi noin, sillä broidilla on yksi kehitysvammainen poika ja toinen autistinen, autisteilla on yleensä jonkinlaiset "spesiaali-kyvyt" kuten broidinkin pojalla joka osaa tehdä 3d animaatiota paremmin mitä minä.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 12 683
Tarkoitin vain sitä, että "jälkeenjäänyt" on ollut jokseenkin synonyymi älyllisesti kehitysvammaiselle tai vapaammin käytettynä yleisesti tyhmälle. Tämä ei liity siihen, että jotkut autistit ovat älykkäitä, erityislahjakkaita tai molempia. Niinikään monet kehitysvammaiset taas ovat älyllisesti ja muutenkin henkisesti aivan normaaleja vammaisuuden ollessa vain ruumiillista.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 269
Niinkin syvän sivistävästä lähteestä, kuin Aku Ankasta tänään aamulla bongasin jo ainakin itseltä käytöstä poistuneen sanan "kolkkapoika." Liittyy siis partio-toimintaan ja nykyisten sudenpentujen vanha nimitys josta enimmäkseen luovuttiin seisköötluvulla. Tulee kolkkanuolesta, ei maailmankolkasta...
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 544
Nykyisin kolkkapojat pyörivät ryhmissä steissin ympäristössä
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 269
Aina valmiina, mutta vähän eri painotuksella?Nykyisin kolkkapojat pyörivät ryhmissä steissin ympäristössä
emagdnim
Tukijäsen
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 11 435
Aku Ankoissa ärsyttänyt sanan "parahultainen" käyttö "sopivan" sijasta, kuulostaa nii kummalta esim. Akun sukulaispoikien suusta 
Onko toi sana arkikielessä käytössä jossain?
Esim. Tupu, Hupu ja Lupu löytää telttapaikan: "Tämä on parahultainen paikka teltalle".
www.kotus.fi
fi.wiktionary.org
Onko toi sana arkikielessä käytössä jossain?Esim. Tupu, Hupu ja Lupu löytää telttapaikan: "Tämä on parahultainen paikka teltalle".
Parahultainen - Kotimaisten kielten keskus
Kysymyksiä ja vastauksia suomen sanojen alkuperästä. Vastaajina Kotuksen asiantuntijat.
www.kotus.fi
parahultainen – Wikisanakirja
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 269
En kyllä muista arkipuheessa kuulleeni kenenkään käyttäneen. Enkä nyt oikein usko että olisin itsekään käyttänyt vaikka Akkaria tuleekin luettua...Aku Ankoissa ärsyttänyt sanan "parahultainen" käyttö "sopivan" sijasta
Esim. Tupu, Hupu ja Lupu löytää telttapaikan: "Tämä on parahultainen paikka teltalle".
- Liittynyt
- 06.12.2016
- Viestejä
- 1 563
Aku Ankassa minun mielestäni parasta on juurikin suomen kekseliäs käyttö ja hieman epätavalliset sanat. En olisi yllättynyt jos joku laiskempi opiskelija olisi sitä tutkinutkin.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 269
Ainakin Helsingin yliopiston suomen kielen laitos on palkinnut Akkarin toimituksen. Ja varmaan vuosien varrella muitakin kunnianosoituksia kielen monipuolisesta käytöstä.
Vereksen lisäksi myös verski on käytössä. Sama merkitys.
Memory
Tukijäsen
- Liittynyt
- 28.12.2016
- Viestejä
- 2 740
Meillä ollut 70-luvulta saakka sanonta vanna, taikka amme.
- Liittynyt
- 14.04.2022
- Viestejä
- 339
Kööri = joukko, porukka. Tämä voi olla murteellinen tai alueellinen, en tiedä.
Sanan "museomaisuus" tuli esille perjantaina, kun olin siskon lasten, iät 10...16 v., kanssa pelaamassa frisbeegolfia ja takaa tuli meitä nopeammin radalla edennyt seurue. Päästettiin takaa tulleet ohi ja sanoin heille, että he ovat varmasti nopeampia kahdestaan, kuin meidän neljän hengen kööri. Lapset ihmettelivät käyttämääni sanaa ja kysyivät, mitä se tarkoittaa.
Sanan "museomaisuus" tuli esille perjantaina, kun olin siskon lasten, iät 10...16 v., kanssa pelaamassa frisbeegolfia ja takaa tuli meitä nopeammin radalla edennyt seurue. Päästettiin takaa tulleet ohi ja sanoin heille, että he ovat varmasti nopeampia kahdestaan, kuin meidän neljän hengen kööri. Lapset ihmettelivät käyttämääni sanaa ja kysyivät, mitä se tarkoittaa.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 12 683
Sana on tuttu mutta en aktiivisesti käytä ainakaan sellaisenaan. Useammin tähän törmää jonkin lisämääreen kera. Olen kuullut puhuttavan esimerkiksi mölykööristä häiritsevää känniporukkaa tarkoittaen ja mannekööristä kun viitataan sopimattomaan sävyyn romaniseurueeseen.
Seurue puolestaan on median kielenkäytön kautta eriytynyt tarkoittamaan nimenomaan romaniseuruetta.
- Liittynyt
- 14.04.2022
- Viestejä
- 339
Nyt, kun asian noin sanoit, niin ehkä köörillä on vähän negatiivinen kalskahdus. Tunnistan nuo mainitsemasi tilanteet, joissa kööriä voi hyvinkin käyttää.
Ja meidän pelitilanteessa takaa tullut nopeampi seurue ei ollut the seurue.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 544
Itselleni kööri ei ole mitenkään negatiivinen, samaa tasoa kuin "porukka" . Sanahan on lähtöisin (ruotsin) kuorosta, ei kai negatiivisesti
- Liittynyt
- 10.07.2017
- Viestejä
- 2 337
Sehän meni tuhannen pillun päreiksi.
Vanhaan aikaan, kun ei ollut peflettejä ja hygieniahommat muutenkin vähän niin ja näin naiset käyttivät puista pärettä suojaamaan alapäätä saunassa, ettei tartu hiivat ja muut epämiellyttävät taudit.
Tällöin isosta puusta voitiin sanoa, että tuosta riittää tuhannen pillun päreiksi. Toisaalta taas jos jokin esine tai asia hajoaa moneen osaan, niin se on mennyt tuhannen pillun päreiksi.
Vanhaan aikaan, kun ei ollut peflettejä ja hygieniahommat muutenkin vähän niin ja näin naiset käyttivät puista pärettä suojaamaan alapäätä saunassa, ettei tartu hiivat ja muut epämiellyttävät taudit.
Tällöin isosta puusta voitiin sanoa, että tuosta riittää tuhannen pillun päreiksi. Toisaalta taas jos jokin esine tai asia hajoaa moneen osaan, niin se on mennyt tuhannen pillun päreiksi.
Eikös se ollutkaan niin, ettei sotketa lauteita menkkaverellä? Tämmöisen selityksen minä olen kuullut. Ei kai siihen aikoihin kauheasti hiivasta ja muista taudeista edes sen kummemmin tiedetty.
- Liittynyt
- 06.06.2023
- Viestejä
- 131
Konsonanttiin päättyviä yhdyssanoja ei kirjoiteta väliviivalla. Eli tuusannuuska.
Näin siis opetettiin 80-luvulla. Nykyisissä käytännöissä ilmeisesti samaan kirjaimeen päättyvät jne.
Memory
Tukijäsen
- Liittynyt
- 28.12.2016
- Viestejä
- 2 740
Kiitos tiedosta, itsellä äikkä peruskoulussa viitonen niin hyvä että edes lauseenjäsnennys onnistui
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 12 683
Hygienia on ollut monessa kulttuurissa tärkeää vaikka taudinaiheuttajista ei tiedetty mitään. Sitä on vain harjoitettu taikauskoisesti tai jopa maagisesti. Muinaissuomalaisten tapauksessa tietääkseni kyseessä on ollut ns. vitun väki jonka pelosta ja kunnioituksesta noudatettiin sellaisia tapoja, joiden todellisena seurauksena on ollut typerien neuroosien lisäksi parempaa terveyttä.
Jos paskaisessa saunassa käyttää pärepeflettiä typerästä syystä, se voi silti olla hyväksi alapääterveydelle. Jos naiset välttävät kävelemästä työkalujen yli tai kovin läheltä jottei terä tylsy kun se näkee pillun, on siitä silti se hyöty että vältetään likaisia haavoja jotka olivat silloin hengenvaarallisia.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 269
Ja jos halutaan tietyn tyyppistä pullaa, niin sitten leetaa (pullapitko) pöytään.
Memory
Tukijäsen
- Liittynyt
- 28.12.2016
- Viestejä
- 2 740
Pakko lainata juttua, jopa orginal Suomen Ruottalainen 4vuotiaasta saakka puhunu Ruottii niin sama kun 1982 ylä-asteella mainostettiin sämlaa, eli sämpylä.
Nooh, porukat menee Tukholmaan "2 kaffe och 2 sämla med skincka tack"
hah, saat vähäsen hauskat katseet.
Muistakseni oikein Sveduissa toi on laskiaspulla kinkun kera
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 688
Luulen tuon sanan olevan melko yleisesti käytössä. Sana juontunee ruotsin kör-sanasta, joka on puolestaan lainaa ranskan kielen kuoroa tarkoittavasta sanasta chœur, jonka vokaali ääntyy myös ö:nä. Chœur ja kuoro ovat molemmat johdettavissa latinan sanaan chorus.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 12 683
Tämä kuulostaa siltä, että tuo olisi oikea ruotsalainen ruokalaji.Muistakseni oikein Sveduissa toi on laskiaspulla kinkun kera
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 969
Tuleeko oikeasti ruotsista? Agricola käänsi raamattua kai Kreikasta, jolla sana oli psalmos. Käännös syntyi saksassa ja saksan kielen sana psalmen on myös paljon lähempänä kuin ruotsin sana.
Uutiset
-
Vuoto: Intelin ”Arrow Lake-U” onkin vain päivitetty Meteor Lake
19.11.2024 03:38
-
LG julkaisi 480-hertsisen OLED-pelinäytön QHD-resoluutiolla
18.11.2024 22:33
-
Uusi artikkeli: Testissä Apple Watch Series 10 -älykello
18.11.2024 19:45
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (46/2024)
15.11.2024 13:52
-
Philips Evnia julkaisi uuden erittäin leveän 34M2C5501A -pelinäytön
15.11.2024 03:41
Uutisia lyhyesti
-
Huhuissa Applelta odotetaan noin 6 mm paksua "iPhone 17 Air" -mallia ensi syksynä- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
Samsungin huhutaan suunnittelevan Exynos-piirituotannon ulkoistamista TSMC:lle
- NeliYgönen
- Vastauksia: 15
-
Redmagic esitteli Kiinassa uuden 10 Pro -lippulaivapuhelimensa
- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
Uusimmat viestit
-
-
-
-
-
Sähkönmyyntisopimukset ja niiden hinnat (EI yleistä sähkökeskustelua!)
- Viimeisin: Sellun-pilaaja