- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 2 624
Mites ihan perinteinen "laimentaa"?Päivää, oliko jo "lantrata-lantrinki"?
tuli tuossa mieleen kun mehua pitää "lantrata", tuolle on vaikeeta keksiä suomeksi muuta sanoa "väljentää" tms.
Mites ihan perinteinen "laimentaa"?Päivää, oliko jo "lantrata-lantrinki"?
tuli tuossa mieleen kun mehua pitää "lantrata", tuolle on vaikeeta keksiä suomeksi muuta sanoa "väljentää" tms.
aahh, niinhän tuo olikin. olin aivan unohtanut tuon.Mites ihan perinteinen "laimentaa"?
Lantrata lantrinki, eli sekoittaa juomasekoitus.Päivää, oliko jo "lantrata-lantrinki"?
tuli tuossa mieleen kun mehua pitää "lantrata", tuolle on vaikeeta keksiä suomeksi muuta sanoa "väljentää" tms.
Laimentaa/sekoittaa. Mahdollisesti myös lainasanana kävisi "miksata", mutta menee enemmän cocktail-osastoon...Päivää, oliko jo "lantrata-lantrinki"?
tuli tuossa mieleen kun mehua pitää "lantrata", tuolle on vaikeeta keksiä suomeksi muuta sanoa "väljentää" tms.
Ainakin meillä päin tarkoittaa raahaamista. Poliisi voi retuuttaa juoppoa putkaan ja toisaalta painavaa matlalaukkua voi retuuttaa perässä.retuuttaa-> oliko kurittaa
Esim se mitä monet koirat tekee leluille; ravistelee purulelu hampaissa. Tai sitten yllämainittua raahaamistaretuuttaa-> oliko kurittaa
Tulee tulee ruotsin sanasta spåare > povari. Johtuu verbistä spå, ennustaa.Tuli tuossa vastaan tuttu sana mutta outo:"Povata"
Varmaankin Karjalasta tullut, vrt. ennustaa.
Hevosvetoisessa niittokoneessa pyörien liike muutetaan vivuston välityksellä leikkuuterän edestakaiseksi liikkeeksi, joka katkaisee heinän. Yksi vivuston osista on ramppa. Edestakainen liike saa aikaan äänen, kalkatuksen. Tästä on muotoutunut kansankieleen tekemistä kuvaava termi "ramppa kalkattaa".
Tästä sitten varmaan myös johtuu sana "rampata", kulkea edestakaisin.Wikipedia: "Hevosvetoisessa niittokoneessa pyörien liike muutetaan vivuston välityksellä leikkuuterän edestakaiseksi liikkeeksi, joka katkaisee heinän. Yksi vivuston osista on ramppa. Edestakainen liike saa aikaan äänen, kalkatuksen. Tästä on muotoutunut kansankieleen tekemistä kuvaava termi "ramppa kalkattaa". "
Näin on. Ramppa on tällaisen koneen eräänlaisen kiertokangen varsi. Vastaavia niittokoneita käytettiin myös traktorivetoisena, kuten koneellisen maanviljelyn alkuaikoina muutenkin kaikenlaisista hevosvetoisista koneista tehtiin suoraan traktorivetoisia versioita. Uudet paremmin sopivat ratkaisut syrjäyttivät niitä vasta jälkeenpäin. Kotitilallanikin oli vielä suht äskettäin ennen rautaromuksi myymistä ruosteiset jäänteet tällaisen koneen metalliosista. Ramppa oli tietysti muuttunut koiranputkeksi jo aikoja sitten, sellaisia olen nähnyt vain retrotapahtumissa.En ole missään muualla kuullut käytettävän, kuin enoni vaimon sanomana, että "pannaan ramppa kalkattamaan". Hän käytti tätä autoillessa, kun autolla tehtiin reilumpi kiihdytys vaikkapa ohitustilanteessa tai moottoritien rampilta liikennevirtaan kiihdytettäessä.
Myöhemmin olen saanut selville, että on vanhan hevosvetoisen niittokoneen osan nimi on ramppa ja kyseinen osa pitää kuulemma kalkattavaa ääntä.
Wikipedia:
Niittokone – Wikipedia
fi.wikipedia.org
Tämän on selkeästi oltava toisinpäin. Trampa, stampfen - polkea, talloa. Suomeksi rampata tarkoitti ruotsin kielen vaikutuspiirissä murteellisesti jotain samantapaista edestakaista liikettä. Ramppa on täten saanut nimensä siitä, että se on edestakaisin liikkuva osa. Ramppa ramppaa koneen liikkuessa kun vetopyörä pyörii ja teräpalkki nylkyttää, ja voisin kuvitella että tuollaisen muinaiskoneen ääni on hyvinkin kalkattava.Tästä sitten varmaan myös johtuu sana "rampata", kulkea edestakaisin.
Varsinaisesti tuon merkityksen mukainen jälkeenjäänyt on nykyään (älyllisesti) kehitysvammainen. Vanhaa sanaa ei tässäkään pidetä sopivana, hyvin samaan tapaan kuin n-sanaa.Minulle tuli wanha sana vastaan "Jälkeenjäänyt"
En käsitä tuota haukkuma-sanaksi vaan on ihan virallinen sana wanhasta ajasta.
vrt. simppeli, yksinkertainen.
ei ymmärrä häveliäisyyden ja hyvän tavan että käytöksen "rajoja"
Ei ole sama asia kuin "autistinen"
Mitä tarkoitat tällä tarkennuksella? Ei tietenkään ole eikä kuulu mitenkään rinnastettavaksi noiden sanojen kanssa.Ei ole sama asia kuin "autistinen"
Sitä vaan että sanontana "nerous ja hulluus kulkee käsi kädessä" on monille tuttu, enkä viittaa siihen ottamatta mitään kantaa.Mitä tarkoitat tällä tarkennuksella? Ei tietenkään ole eikä kuulu mitenkään rinnastettavaksi noiden sanojen kanssa.
Itse en katsoisi noin, sillä broidilla on yksi kehitysvammainen poika ja toinen autistinen, autisteilla on yleensä jonkinlaiset "spesiaali-kyvyt" kuten broidinkin pojalla joka osaa tehdä 3d animaatiota paremmin mitä minä.Varsinaisesti tuon merkityksen mukainen jälkeenjäänyt on nykyään (älyllisesti) kehitysvammainen. Vanhaa sanaa ei tässäkään pidetä sopivana, hyvin samaan tapaan kuin n-sanaa.
Tarkoitin vain sitä, että "jälkeenjäänyt" on ollut jokseenkin synonyymi älyllisesti kehitysvammaiselle tai vapaammin käytettynä yleisesti tyhmälle. Tämä ei liity siihen, että jotkut autistit ovat älykkäitä, erityislahjakkaita tai molempia. Niinikään monet kehitysvammaiset taas ovat älyllisesti ja muutenkin henkisesti aivan normaaleja vammaisuuden ollessa vain ruumiillista.Itse en katsoisi noin, sillä broidilla on yksi kehitysvammainen poika ja toinen autistinen, autisteilla on yleensä jonkinlaiset "spesiaali-kyvyt" kuten broidinkin pojalla joka osaa tehdä 3d animaatiota paremmin mitä minä.
Nykyisin kolkkapojat pyörivät ryhmissä steissin ympäristössäNiinkin syvän sivistävästä lähteestä, kuin Aku Ankasta tänään aamulla bongasin jo ainakin itseltä käytöstä poistuneen sanan "kolkkapoika." Liittyy siis partio-toimintaan ja nykyisten sudenpentujen vanha nimitys josta enimmäkseen luovuttiin seisköötluvulla. Tulee kolkkanuolesta, ei maailmankolkasta...
Aina valmiina, mutta vähän eri painotuksella?Nykyisin kolkkapojat pyörivät ryhmissä steissin ympäristössä
En kyllä muista arkipuheessa kuulleeni kenenkään käyttäneen. Enkä nyt oikein usko että olisin itsekään käyttänyt vaikka Akkaria tuleekin luettua...Aku Ankoissa ärsyttänyt sanan "parahultainen" käyttö "sopivan" sijasta Onko toi sana arkikielessä käytössä jossain?
Esim. Tupu, Hupu ja Lupu löytää telttapaikan: "Tämä on parahultainen paikka teltalle".
Ainakin Helsingin yliopiston suomen kielen laitos on palkinnut Akkarin toimituksen. Ja varmaan vuosien varrella muitakin kunnianosoituksia kielen monipuolisesta käytöstä.Aku Ankassa minun mielestäni parasta on juurikin suomen kekseliäs käyttö ja hieman epätavalliset sanat. En olisi yllättynyt jos joku laiskempi opiskelija olisi sitä tutkinutkin.
Vereksen lisäksi myös verski on käytössä. Sama merkitys.Vanna = kylpyamme
Veres = uusi, tuore
Meillä ollut 70-luvulta saakka sanonta vanna, taikka amme.Vanna = kylpyamme
Veres = uusi, tuore
Sana on tuttu mutta en aktiivisesti käytä ainakaan sellaisenaan. Useammin tähän törmää jonkin lisämääreen kera. Olen kuullut puhuttavan esimerkiksi mölykööristä häiritsevää känniporukkaa tarkoittaen ja mannekööristä kun viitataan sopimattomaan sävyyn romaniseurueeseen.Kööri = joukko, porukka. Tämä voi olla murteellinen tai alueellinen, en tiedä.
Sanan "museomaisuus" tuli esille perjantaina, kun olin siskon lasten, iät 10...16 v., kanssa pelaamassa frisbeegolfia ja takaa tuli meitä nopeammin radalla edennyt seurue. Päästettiin takaa tulleet ohi ja sanoin heille, että he ovat varmasti nopeampia kahdestaan, kuin meidän neljän hengen kööri. Lapset ihmettelivät käyttämääni sanaa ja kysyivät, mitä se tarkoittaa.
Nyt, kun asian noin sanoit, niin ehkä köörillä on vähän negatiivinen kalskahdus. Tunnistan nuo mainitsemasi tilanteet, joissa kööriä voi hyvinkin käyttää.Sana on tuttu mutta en aktiivisesti käytä ainakaan sellaisenaan. Useammin tähän törmää jonkin lisämääreen kera. Olen kuullut puhuttavan esimerkiksi mölykööristä häiritsevää känniporukkaa tarkoittaen ja mannekööristä kun viitataan sopimattomaan sävyyn romaniseurueeseen.
Seurue puolestaan on median kielenkäytön kautta eriytynyt tarkoittamaan nimenomaan romaniseuruetta.
Itselleni kööri ei ole mitenkään negatiivinen, samaa tasoa kuin "porukka" . Sanahan on lähtöisin (ruotsin) kuorosta, ei kai negatiivisestiNyt, kun asian noin sanoit, niin ehkä köörillä on vähän negatiivinen kalskahdus. Tunnistan nuo mainitsemasi tilanteet, joissa kööriä voi hyvinkin käyttää.
Eikös se ollutkaan niin, ettei sotketa lauteita menkkaverellä? Tämmöisen selityksen minä olen kuullut. Ei kai siihen aikoihin kauheasti hiivasta ja muista taudeista edes sen kummemmin tiedetty.Sehän meni tuhannen pillun päreiksi.
Vanhaan aikaan, kun ei ollut peflettejä ja hygieniahommat muutenkin vähän niin ja näin naiset käyttivät puista pärettä suojaamaan alapäätä saunassa, ettei tartu hiivat ja muut epämiellyttävät taudit.
Tällöin isosta puusta voitiin sanoa, että tuosta riittää tuhannen pillun päreiksi. Toisaalta taas jos jokin esine tai asia hajoaa moneen osaan, niin se on mennyt tuhannen pillun päreiksi.
Konsonanttiin päättyviä yhdyssanoja ei kirjoiteta väliviivalla. Eli tuusannuuska.Tuusan-nuuskaksi.
vaasi meni tuusan-nuuskaksi.
Ruotsi, Dusan sitten nuuska.
Dusan joku astia.
Kiitos tiedosta, itsellä äikkä peruskoulussa viitonen niin hyvä että edes lauseenjäsnennys onnistuiKonsonanttiin päättyviä yhdyssanoja ei kirjoiteta väliviivalla. Eli tuusannuuska.
Näin siis opetettiin 80-luvulla. Nykyisissä käytännöissä ilmeisesti samaan kirjaimeen päättyvät jne.
Hygienia on ollut monessa kulttuurissa tärkeää vaikka taudinaiheuttajista ei tiedetty mitään. Sitä on vain harjoitettu taikauskoisesti tai jopa maagisesti. Muinaissuomalaisten tapauksessa tietääkseni kyseessä on ollut ns. vitun väki jonka pelosta ja kunnioituksesta noudatettiin sellaisia tapoja, joiden todellisena seurauksena on ollut typerien neuroosien lisäksi parempaa terveyttä.Eikös se ollutkaan niin, ettei sotketa lauteita menkkaverellä? Tämmöisen selityksen minä olen kuullut. Ei kai siihen aikoihin kauheasti hiivasta ja muista taudeista edes sen kummemmin tiedetty.
Ja jos halutaan tietyn tyyppistä pullaa, niin sitten leetaa (pullapitko) pöytään.Löytyi tuttu sana, mutta ei vielä täällä.
"Nisu-Käntty"
moniko muistaa tuon?
Heitä se käntty tänne, käntty oli minusta liepuska-leipä.
nisu oli pulla
<3
Pakko lainata juttua, jopa orginal Suomen Ruottalainen 4vuotiaasta saakka puhunu Ruottii niin sama kun 1982 ylä-asteella mainostettiin sämlaa, eli sämpylä.Ja jos halutaan tietyn tyyppistä pullaa, niin sitten leetaa (pullapitko) pöytään.
Luulen tuon sanan olevan melko yleisesti käytössä. Sana juontunee ruotsin kör-sanasta, joka on puolestaan lainaa ranskan kielen kuoroa tarkoittavasta sanasta chœur, jonka vokaali ääntyy myös ö:nä. Chœur ja kuoro ovat molemmat johdettavissa latinan sanaan chorus.Kööri = joukko, porukka. Tämä voi olla murteellinen tai alueellinen, en tiedä.
Tämä kuulostaa siltä, että tuo olisi oikea ruotsalainen ruokalaji.Muistakseni oikein Sveduissa toi on laskiaspulla kinkun kera
Tuleeko oikeasti ruotsista? Agricola käänsi raamattua kai Kreikasta, jolla sana oli psalmos. Käännös syntyi saksassa ja saksan kielen sana psalmen on myös paljon lähempänä kuin ruotsin sana.Psalmit, vieraskielinen laina-sana tulee Ruotsista kiertotietä "Psaltar"
Sitten "Muuten ei kunnian kukko laula" hauska wanha sanonta.