Museosanasto...

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Memory
  • Aloitettu Aloitettu
Kuulostelussa en maista mitään kovin outoa. En tosin monessakaan yhteydessä kuulostelisi tilannetta, ja kuulostelu on muutenkin eri kuin tutkia tai arvioida.

Ylimääräistä ällää en tajua. Se ei näytä eikä kuulosta oikealta ja lienee peräisin jonkun puheviasta tai lukivaikeudesta. Hämmentävän yleinen, varsin rasauttava virhe.

Jos sanaa yrittää väkisin sovittaa suomen kieleen, ehkä kuullostelu vastaa sipulin kuullottamista samoin kuin runkkailu vastaa runkkaamista. Tai runkiskelu.
Kuullostaminen menee samaan kastiin kuin vaikkapa piirrustus. Korviin sattuu ja aivo nyrjähtää. Samoin kuin "sinäänsä", "sinaappi", "kravaatti".... :facepalm:
 
Joo monasti lakiteksti on vanhaa. Muistan että vanhimmat lait ovat Ruotsin vallan ajalta, jopa 1700-luvulta. Näitä on toki olennaiselta osin modattu. Mutta esim kauppakaaressa (kaari tarkoittaa tässä lakia, outo suomennos) lukee kuulemma jossain että "...vetäköön sakkoa 10 taleria". En tiedä mikä olisi passeli vaihtokurssi euro / riikintaaleri. Tuohon "sillensä" törmää myös, esim konkka saatetaan varojen puutteessa merkitä "rauennut/sillensä".
"Kaari" on käännetty sanasta "balk", joka tarkoittaa lain pääsosaston lisäksi muun muassa palkkia. Kaari on siis vähän epätarkka käännös, mutta se esiintyy jo 1700-luvulla laaditussa käännöksessä kirjoitusasussa "caari". Noista vanhoista rangaistussäännöksistä on tuskin yksikään tosiasiassa enää voimassa, vaikka jokunen niistä on jäänyt muodollisesti voimaan. Joka tapauksessa vanhassa laissa olevan sakon määrää koskevan säännöksen sijasta sovellettavaksi tulisi nykyisen lain säännös, jonka mukaan sakko tuomitaan päiväsakkoina.

Sanaa "sillensä" käytetään yleisissä tuomioistuimissa yleisesti silloin kuin kanne tai hakemus peruutetaan tai ratkaisun antaminen siihen on muutoin käynyt tarpeettomaksi. Hallintolainkäytössä kyseisestä sanaa ei käytetä, vaan asian raukeaminen ilmaistaan toteamalla, että lausunnon antaminen tai lausuminen asiasta raukeaa.

Hieman erikoinen sana on myös hallintotuomioistuinten käyttämä "asiakumppani". Useat samalla valituskirjelmällä asian vireille panneet ovat toistensa asiakumppaneita. Kyseistä sanaa käytetään, jotta ei tarvitsisi luetella kaikkia valittajia ("valittajiksi" kutsumista ei ainakaan aiemmin pidetty asiallisena, vaan tapana on ollut viitata muutoksenhakijoihin heidän sukunimillään). Tuomioistuimen päätöksessä saatetaan esimerkiksi kirjoittaa, että "Möttönen ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet selityksen.".
 
Hyvä selvitys. Tuo "kaari" ei siis oikeastaan olekaan väärin suomennettu.
Niin. Tuleekin mieleen, onko tässäkin lopulta menossa kielen köyhdyttäminen. Tietoyhteiskuntakaari käsittääkseni syntyi käsitteenä vasta viime vuosikymmenellä, ja sittemmin sen nimi haluttiin lyhentää :rofl: muotoon "laki sähköisen viestinnän palveluista".

Jos erehdyn, niin olen vain iloinen kun joku korjaa minua.
 
Joo. Minusta sellainen omenapuussa kasvava omena. Niitä haettiin joskus luvalla ja joskus ilman. Jotenkin en hahmota kaupan isoja omenia "vipluiksi" samalla tapaa.
 
"hienot _kuteet_"
mitä tulee ekana mieleen?
hienot lumput, vaatteet mulle ainakin, mutta toisaalta myöskin virkkaukset, neulomiset, kuteet.
on siinä ulkomaalaiset ihmeissään :)

ed: koipi kipeenä, mistä tulee sana "koipi" jalka ja onko se koko jalka vai pelkkä polvi/nilkka?
 
Viimeksi muokattu:
Jokainen tietää, mutta mistä tullut
"nyt on kasassa sievä _pesämuna_ firman aloittamiseen"
pesämuna :D
 
Kuulemma kanaa rohkaistaan munimaan laittamalla pesään pesämuna (ei kai välttämättä aito) niin kana tajuaisi sitten munasta toisen siihen viereen. Epäilen että nykyisissä tehokanalaoissa ei käytetä....
 
Kuulemma kanaa rohkaistaan munimaan laittamalla pesään pesämuna (ei kai välttämättä aito) niin kana tajuaisi sitten munasta toisen siihen viereen. Epäilen että nykyisissä tehokanalaoissa ei käytetä....
Joskus metrin mittasena haettiin munia kanoilta jotka kuljeskeli navetan pihalla omia aikojaan ja tekivät pesiä heinien joukkoon navetan ylisille (irtoheinää, ei mitään paaleja). Sillon mulle sanottiin että pesään pitää jättää aina yksi muna ihan sen takia että pesä on sitten seuraavalla kerralla helpompi löytää kun se kana ei päätä vaihtaa pesimäpaikkaa.
 
Jokainen tietää, mutta mistä tullut
"nyt on kasassa sievä _pesämuna_ firman aloittamiseen"
pesämuna :D
Kuulemma kanaa rohkaistaan munimaan laittamalla pesään pesämuna (ei kai välttämättä aito) niin kana tajuaisi sitten munasta toisen siihen viereen. Epäilen että nykyisissä tehokanalaoissa ei käytetä....
Joskus metrin mittasena haettiin munia kanoilta jotka kuljeskeli navetan pihalla omia aikojaan ja tekivät pesiä heinien joukkoon navetan ylisille (irtoheinää, ei mitään paaleja). Sillon mulle sanottiin että pesään pitää jättää aina yksi muna ihan sen takia että pesä on sitten seuraavalla kerralla helpompi löytää kun se kana ei päätä vaihtaa pesimäpaikkaa.
Myös villit linnut munivat yhden munan päivässä kunnes tavoitelukumäärä on saavutettu ja/tai emo on liian uupunut puskemaan niitä enempää ulos. jos varastat joka päivä yhden munan emo munii sinne toisen munan ja näin voit saada yhdestä pesästä kaksnumeroisen määrän munia. jos taas menet pesälle ja viet siellä olevat 2/3 munaa emo hylkää sen ja korkotulot loppuu.
 
Käytin just sanontaa "kupletin juoni", mut ei mitää hajua mitä toi alunperin tarkoittaa ja mistä peräisin?
Kupletti on jokin tarinallinen lauluesitys, liekkö ne on ollu vaikeaselkoisia kun niitä juonia on pitänyt ihmisille selittää
 
Kupletti on jokin tarinallinen lauluesitys, liekkö ne on ollu vaikeaselkoisia kun niitä juonia on pitänyt ihmisille selittää
Vois jotain tollasta olla.. Vähä ku nykytanssi, jota "saanut" katsoa avopuolison tanssimisen vuoksi. Ei sitten mitää tolkkua, mut vissii kuite siinä joku juoni on aina..Mut toisaalla esim. pähkinänsärkijää (baletti siis) katsoessa abauttiarallaa pysyin juonesta kii pienellä avustuksella.

onko sanonta sit peräisin, ku tuli se "ahaa -elämys", ku tajus mistä on kyse laulu (kupletti?)-esityksessä?
 
Viimeksi muokattu:
muistan muorin opettaneen meille joululaulun sanat uusiksi
"Joulupuu on rakennettu, Joulu on jo ovella"
tyyliin
"Joulupuu on varastettu, Jeparit on ovella"
en vaan muista miten tuo jatkui :)

ed: muistin äsken käyttäneeni "Into Piukassa"
miten tuo on saanut alkunsa? onko muille tuttu vai sitten meidän hämeen seudun juttuja...
 
muistan muorin opettaneen meille joululaulun sanat uusiksi
"Joulupuu on rakennettu, Joulu on jo ovella"
tyyliin
"Joulupuu on varastettu, Jeparit on ovella"
en vaan muista miten tuo jatkui :)

ed: muistin äsken käyttäneeni "Into Piukassa"
miten tuo on saanut alkunsa? onko muille tuttu vai sitten meidän hämeen seudun juttuja...

Netistä varmasti löytyy koko sanat ja useampiki versio mutta koitetaan (ja oulun seudulla opittuna)
Joulupuu on varastettu
jeparit on ovella
Joulupukki hirtettynä
roikkuu kuusen oksilla

kuusen pienet kynttiläiset
[on tai tekee jotain, en muista]
ympärillä lapsukaiset
polttelevat sätkiä

Säkeistöjä saattaa olla useampiki mutta ku en oo kohta 30 vuoteen muistellu noita sanoja niin ei voi kaikkea muistaa
 
Netistä varmasti löytyy koko sanat ja useampiki versio mutta koitetaan (ja oulun seudulla opittuna)
Joulupuu on varastettu
jeparit on ovella
Joulupukki hirtettynä
roikkuu kuusen oksilla

kuusen pienet kynttiläiset
[on tai tekee jotain, en muista]
ympärillä lapsukaiset
polttelevat sätkiä

Säkeistöjä saattaa olla useampiki mutta ku en oo kohta 30 vuoteen muistellu noita sanoja niin ei voi kaikkea muistaa

Itse muistelen jotenkin "Kuusen pienet kynttiläiset käristävät pukkia. Pukki huutaa tuskissansa\kauhuissansa: Tuokaa haudalle kukkia."
 
Tekka-poo.
Nyt kun rakensin taloa niin tuli eteen äkkiä "tenkkapoo" ja hommat jäi siihen.
Olisiko ruotsista kotoisin "Tänka på"?

Sitten itse paljon käyttänyt jos joku ei olekaan oikea osa niin
"ei sovi ei mahdu herra saa rahansa takaisin"
:)
 
Mistähän tulleepi "katin kontit" ihme suomalainen lause-tokaisu..

Itse käytän välillä "ken tietää"
enkä "kuka tietää", siitäkin kaksi versiota ilman ja kanssa kysymysmerkin, tokaisu ken tietää taikka kysymys versus kuka tietää?

Suomenkieli on hauska koska siinä voi vaihtaa sanajärjestystä ilman että tulee mitään katastrofia,
muissa kielissä kysymyksessä on ns. "käänteinen sanajärjestys" :)
 
Mistähän tulleepi "katin kontit" ihme suomalainen lause-tokaisu..

Ihan heittämällä, kissan hoito yms maleksinta kiinnostaa enemmän kuin tärkeät asiat.

Joskus 80-90 luvun taitteessa jos ei tiennyt salasanaa jollekin laitteelle, niin kannatti kokeilla "KENSENTM" kun maksimipituus oli 8 merkkiä.
 
Jaloista vielä.
Miksi yksikkö korvaa monikon?
"Onko housut jalassa"?
ei siis "jaloissa"...

miksi puhutaan vaan yhdestä jalasta ;)
 
Jaloista vielä.
Miksi yksikkö korvaa monikon?
"Onko housut jalassa"?
ei siis "jaloissa"...

miksi puhutaan vaan yhdestä jalasta ;)

Emmätiedä, hauska huomio. Varmaan housut käsitetään yksikkönä ja niinpoispäin. Jos sanottaisiin että "nyt housut jalkoihin" niin housut on edelleen "monikko" ja molempiin jalkoihin voisi vetää vaikka eri housut jos olisi kuriton kakara.
 
lasten numerot, laskenta kymppiin
ja muistan että kymppi oli "ykskytk" :)
 
@MrB juuh fraktuura on mukavaa ajanvietettä kun sitä tahtoo opetellessa.
oikein kauniin veikeetä luettavaa ;)
 
Mummolassa luin yläastelaisena fraktuura raamatusta (Bibliasta) luomiskertomuksen. Vähän niinkuin salakieli aluksi mutta jo toisen sivun loppupuolella sitä pystyi lukemaan nopeahkosti. Aikaisempi osaaminen aiheesta oli luokkaa Gifu aski
 
Mummolassa luin yläastelaisena fraktuura raamatusta (Bibliasta) luomiskertomuksen. Vähän niinkuin salakieli aluksi mutta jo toisen sivun loppupuolella sitä pystyi lukemaan nopeahkosti. Aikaisempi osaaminen aiheesta oli luokkaa Gifu aski

Tuttu juttu, Gifu askista minäkin sen aloitin, on todella kivaa aivojumppaa lukea fraktuuraa :)
 
Jos kaffe on liian tulista/kuumaa niin sitä kaadetaa "tassille" ja sitä voi aina "ryystää".
mikähän karjalainen sanonta oikein on "ryystää" ...
 
"Kiikuttaa" ei tarkoita lapselle vauhdin antamista keinussa. kuinka moni muistaa vielä tämän?

Kiikuta se kiulus tänn tiskiin, meille ihan normi kamaa pentuna :)
 
Kuulin äsken telkasta jutun jonka tiesin, mutta en muistanut enkä itse käytä sitä koskaan.
"lyödä ällikällä"

"Tieto asiasta löin minut ällikällä" ...
aivan siansaksaa mutta tuttua höh...
 
"Vitsa"
' Virvon varvon tuoreex terveex, vitsa sulle-palkka mulle'
' joka vistaa säästää se lastaan kurittomasti kasvattaa'

tosin nykyään ei saa antaa edes tukkapöllyä :)
 
Mistä tulee "minulla on _ramppikuume_"?
eihän teatterissa ole ramppeja...
 
Oliko jo "rupi-ruveta"
en hokase mistä kiinan slangista toikin on peräisin
"ruvetaas nytten siivoomaan"
siis "ruvetaan" :D
 
Oliko jo "rupi-ruveta"
en hokase mistä kiinan slangista toikin on peräisin
"ruvetaas nytten siivoomaan"
siis "ruvetaan" :D
En tunne ruveta-verbin alkuperää, mutta se edustaa kyllä kaikista tavanomaisinta suomen kielen jokapäiväisen arkikielen perussanastoa. Sikäli se ei ole mikään "museosana". Lisäksi se on yleiskieltä ja hyvin neutraalin mauton sana, eli nykyajassa ei murretta. Toki kielemme kirjakielen ja yleispuhekielen muodostamistavan vuoksi kaikki sekoittui ja muuttui eli jokin tietty nykyisin yleinen sana on voinut aikanaan kuulua tietylle murrealueelle tai puuttua osasta murteita.
 
Eipä tuota sanaa ole merkitty arkikieliseksi tai murteelliseksi edes 50-luvulla julkaistussa Nykysuomen sanakirjassa, joten sitä lienee vanhastaan pidetty yleiskieleen kuuluvana.

1682768338588.png


Sanan oletettu alkuperä on kyllä mielenkiintoinen:
"Mahd[ollisesti] johd[ettu] s[ana]sta rupi; ihottuman ja alkamisen välinen yhteys kuvastuu myös v[erbi]ssä ryhtyä"
 
Viimeksi muokattu:
Olikohan jo "rääppijäiset"?

mutuna että tulee jälleen karjalan kunnailta tämäkin sana.
"eilen oli synttärit ja tänään on _rääppijäiset_"..
 
Olikohan jo "rääppijäiset"?

mutuna että tulee jälleen karjalan kunnailta tämäkin sana.
"eilen oli synttärit ja tänään on _rääppijäiset_"..
Yleiskielellä jälkipidot/ylijäämätarjoilun syönti on rääpiäiset. Mutulla idässä riäppiäiset, lännessä rääppijäiset, ja siinä välissä itselle tutuin rääppiäiset.

Tuliskohan toi skrapa (raapia) + skräp (jäte, eli se eilinen juhlaruoka) = rääpiä (ottaa rumasti ruokaa, eli raapia "jätettä"). Sitten tapahtuma, jossa kaikki rääpii, on rääpiäiset. Jos/kun on Ruotsista tullut, niin eiköhän se ole levinnyt lännestä itään.

Tällainen löytyi:
 
Päivää, oliko jo "lantrata-lantrinki"?
tuli tuossa mieleen kun mehua pitää "lantrata", tuolle on vaikeeta keksiä suomeksi muuta sanoa "väljentää" tms.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 691
Viestejä
4 496 063
Jäsenet
74 271
Uusin jäsen
Esa.

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom