Museosanasto...

[Memory]

Mie oon aina käsittänyt tämän siten että on vaan suupielet mutrussa, jos ei oo saanu himassa piparia. Eli huonolla tuulella tai muuten kärttynen.

Hih tuohan on yleinen kansanhuvi, normaalia suomalaisille olla suut murrullaan

 

[stumpu]

Hmm, mutru? Suu mutrullaan, mistä juontaa juurensa tämä sana?

 

[Tervas]

Onko tuolle sauvan osalle joku muukin nimi?

Sompa on se nykyaikainen sana. Ennenmuinoin se on ollut kerkkä ja sauvan piikki on ollut suovero.

 

[emagdnim]

Edelleen ärsyttää aku ankan "parahultainen", esimerkiksi kun Akun veljenpojat sanoo teltan paikan olevan sopiva, niin se on "parahultainen paikka". Käytetäänkö tuota sanaa jossain päin suomea säännöllisesti "sopivan" sijaan? Ei vaan oikee istu pikkuankkojen suuhun.

 

[lmu2002]

Onkohan 'kuin' sana kohta jo museotavaraa? Tälläkin foorumilla vilisee jatkuvasti 'mitä'. Eli esim. 'Intel on parempi mitä AMD'. Milloin tuommoinen hirvitys on hiipinyt käyttökieleen? Onkohan se alunperin jotakin alueellista murretta vai mistä se on tullut?

 

[jefreitteri]

Intel on parempi mitä AMD'.

Vai onko tuokin jotain murretta. Ainakin löytyy versio "intel on parempi entä amd." Molemmat toki särähtää korvaan ja pahasti.

 

[TheMeII]

'Intel on parempi mitä AMD'

"intel on parempi entä amd."

Kyllä se AMD on parempi ku Intel.

Tätä siis itse käytän eli kuin on käytössä mutta lyhennettynä.

 

[emagdnim]

Onkohan 'kuin' sana kohta jo museotavaraa? Tälläkin foorumilla vilisee jatkuvasti 'mitä'. Eli esim. 'Intel on parempi mitä AMD'. Milloin tuommoinen hirvitys on hiipinyt käyttökieleen? Onkohan se alunperin jotakin alueellista murretta vai mistä se on tullut?

Lieköhä samaa luokkaa sanan "ketä" käytön kans.. "kuka on paras" -> "ketä on paras"

Kyllä se AMD on parempi ku Intel.

Tätä siis itse käytän eli kuin on käytössä mutta lyhennettynä.

Allekirjoittanut hyväksyy. Puhekieltähän foorumeille kirjoitetaan.

 

[namlepo]

Www world wide web. Wappi. Taustalogo. Soittoäänet. Multimedia viesti.

 

[Tervas]

Tähän väliin hauska sanonta.
Ei housut lainassa parane, jos niitä ei revitä, ne paskotaan.

 

[SweeneyTodd]

"Tuohus" kaksi sanaa tuo:n käsky muoto "tuo" ja mene jo pois "hus"
Kirkoissa käytettävä mehiläisvaha kynttilä, ohut.

Tuo tulee ymmärtääkseni tuohesta. Tuohus on ollut tuohisoihtu, josta sitten on saatu sana vahatuohus noita kynttilöitä tarkoittamaan. Vaha sitten kadonnut alusta turhana.

 

[munse]

Ehkä hiukan OT, mutta itseä on mietityttänyt sellainen vanhahtava(?) murrepiirre kuin loisvokaali.

Esimerkkejä:

vanha --> vanaha
palkki --> palakki
selkä --> selekä​

Loisvokaali on siis ylimääräinen vokaali, joka lisätään konsonanttien väliin. Mutta se mikä kummaksuttaa on, että loisvokaali tulee vain tiettyjen konsonanttiparien kanssa. Esimerkiksi pankkirosvo ei muutu muotoon ”panakkirosovo”. Miksi näin?

 

[emagdnim]

Www world wide web. Wappi. Taustalogo. Soittoäänet. Multimedia viesti.

Tästä muistuki WAP mieleen (Ei sana, mut termi). Tuli hetkeksi ja hävis vielä nopeammin.

 

[Memory]

Onkohan 'kuin' sana kohta jo museotavaraa? Tälläkin foorumilla vilisee jatkuvasti 'mitä'. Eli esim. 'Intel on parempi mitä AMD'. Milloin tuommoinen hirvitys on hiipinyt käyttökieleen? Onkohan se alunperin jotakin alueellista murretta vai mistä se on tullut?

Tulee mieleeni kirottu lontoo ja jenkit, "Intel is better as(KUIN) amd" aina lainataan usasta kaikki

Tuo tulee ymmärtääkseni tuohesta. Tuohus on ollut tuohisoihtu, josta sitten on saatu sana vahatuohus noita kynttilöitä tarkoittamaan. Vaha sitten kadonnut alusta turhana.

Niinpä varmaankin, kuvittelisi jonkun wanhan historian kirkon menoja niin on siellä ollut sitten wanhaa sanaa.
Ainiin, TEESI??
"Juo TEESI nyt"
mutta sehän yx hemmo naulasi TEESIN kirkon oveen, luther tms. mikä hitto on "teesi"

Ehkä hiukan OT, mutta itseä on mietityttänyt sellainen vanhahtava(?) murrepiirre kuin loisvokaali.

Esimerkkejä:

vanha --> vanaha
palkki --> palakki
selkä --> selekä​

Loisvokaali on siis ylimääräinen vokaali, joka lisätään konsonanttien väliin. Mutta se mikä kummaksuttaa on, että loisvokaali tulee vain tiettyjen konsonanttiparien kanssa. Esimerkiksi pankkirosvo ei muutu muotoon ”panakkirosovo”. Miksi näin?

Hauska huomio, minä usein käytän vanhempien ihmisten kanssa "mie-sie" kun ei jaksa käyttää "minä-sinä" se kuulostaa liian kuninkaalliselta ja jos vanhus itse käyttää "mä-sä" ja tahtoo kuitenkin kunnioittaa ettei mäsä:ttele itsekin, niin mie olen siihen tyytyväinen

 

[emagdnim]

Hauska huomio, minä usein käytän vanhempien ihmisten kanssa "mie-sie" kun ei jaksa käyttää "minä-sinä" se kuulostaa liian kuninkaalliselta ja jos vanhus itse käyttää "mä-sä" ja tahtoo kuitenkin kunnioittaa ettei mäsä:ttele itsekin, niin mie olen siihen tyytyväinen

Kuulostaa ihan mm. Rovaniemen murteelta, t. Rovaniemeläinen Stadisa. edit: äh, oli tarkoitus alkuperäistä lainausta lainata.

 

[TheMeII]

Kuulostaa ihan mm. Rovaniemen murteelta, t. Rovaniemeläinen äh, oli tarkoitus alkuperäistä lainausta lainata.

Itä- ja pohjoissuomi käyttää

 

[emagdnim]

Itä- ja pohjoissuomi käyttää

pohojos-suomi

 

[TheMeII]

pohojos-suomi

itseasiassa pohojoos-suomi, ainakin 1.5 oota pitää olla, muuten töksähtää.

 

[TheMeII]

PS. istut nyt koneella / puhelimella ja toistelet hiljaa pohojos, pohojoos, pohojos, pohojoos, pohojos, pohojoos, pohojos, pohojoos....

 

[emagdnim]

itseasiassa pohojoos-suomi, ainakin 1.5 oota pitää olla, muuten töksähtää.

Ei meikäläisilä Mut ne on näitä pieniä eroja murteisa. Tietyt konsonantit "lyhennettää" ja toisaalla joitaki venytettää, vokaaleisa sama. Enpä osaa sanoa, mikä siinä on se "kieliopilline sääntö".. No tuiskun Antti puhuu aika selkeää Rovaniemeä.

edit: sori, eksy vähä aiheesta + koitin kirjoittaa mahd. omalla puhekielellä.

 

[TheMeII]

Ei meikäläisilä Mut ne on näitä pieniä eroja murteisa. Tietyt konsonantit "lyhennettää" ja toisaalla joitaki venytettää, vokaaleisa sama. Enpä osaa sanoa, mikä siinä on se "kieliopilline sääntö".. No tuiskun Antti puhuu aika selkeää Rovaniemeä.

edit: sori, eksy vähä aiheesta + koitin kirjoittaa mahd. omalla puhekielellä.

ite oon asunu / oleskellu pidempiä aikoja, yhteensä yli 30 vuotta, oulussa kuivaniemellä kemissä tervolassa rovaniemellä ja kittilässä niin murteet on niin sekasin että en oikein oo varma että missä puhutaan mitäki.

 

[Memory]

Kaveri kotoisin Kotkasta, sanoo aina "onpas se sitten pitkässä puussa"
kun tarkoittaa "ei sillä asialla sitten näytä olevan mitää kiirettä"

 

[TheMeII]

Kaveri kotoisin Kotkasta, sanoo aina "onpas se sitten pitkässä puussa"
kun tarkoittaa "ei sillä asialla sitten näytä olevan mitää kiirettä"

"Pitkissä puissa" tarkoittaa ison työn takana.

 

[Memory]

ison työn takana hih, mistä päin tuo on peräisin? minä vasta nyt olen kuullut tuon..

 

[TheMeII]

ison työn takana hih, mistä päin tuo on peräisin? minä vasta nyt olen kuullut tuon..

Kun ajattelee tarpeeksi suoraviivaisesti ja putkiaivomaisesti niin tuo on kovin ymmärrettävä.

Oletetaan että meillä on urakka kaataa, karsia ja pätkiä mettäpalsta. Jos puut on pitkiä (ja varsinkin kuusten tapauksessa) vielä tuuheita niin se urakka (urakka tarkoittaa tässä tapauksessa urakan valmistumista) sekä siitä saatava korvaus on "pitkissä puissa" sekä suoraviivaisesti ajatellen "ison työn takana".

 

[Maranki]

ison työn takana hih, mistä päin tuo on peräisin? minä vasta nyt olen kuullut tuon..

Kun tekee Google-haun ilmaisulle "ison työn takana", niin hakutuloksia on noin 5500 kappaletta eli ihan yleiskielen ilmaisusta on kyse. Vanhimmat tapaukset ovat vuodelta 2004. Tämäkään tuskin edustaa ilmaisun syntyvuotta, vaan kyse on luultavasti Googlen rajallisuudesta vanhemman aineiston suhteen.

Mutta sana työ on todellakin museosana, se esiintyy kaikissa suomen lähikielissä ja vähän kaukaisemmissa sukulaisissa mordvalaiskielissä.

 

[Olavi Palo-Ovi]

Tässä Iltasanomien sivuilla esitellyssä eepoksessa voisi olla mielenkiintoista selattavaa.
Keskiajalla suomalaisista käytettiin harvinaisen kuvaavia nimiä – ”Poliittista korrektiutta ei ilmeisesti tunnettu”
Kyse on siis kirjasta, Mikko K. Heikkilä: Keskiajan suomen kielen dokumentoitu sanasto ensiesiintymävuosineen.

 

[Maranki]

Tässä Iltasanomien sivuilla esitellyssä eepoksessa voisi olla mielenkiintoista selattavaa.
Keskiajalla suomalaisista käytettiin harvinaisen kuvaavia nimiä – ”Poliittista korrektiutta ei ilmeisesti tunnettu”
Kyse on siis kirjasta, Mikko K. Heikkilä: Keskiajan suomen kielen dokumentoitu sanasto ensiesiintymävuosineen.

Kyllähän suomi on muuttunut paljon vuosien mittaan, osittain siksi, että sillä alettiin kirjoittamaan enemmän vasta 1800-luvulla. Jos katsoo Kansalliskirjaston digiarkistosta vanhoja sanomalehtiä, niin 1800-luvun kirjoitettu suomi on vaikeampaa ymmärtää kuin saman aikakauden englanti. Enkä tarkoita tällä fraktuurafonttia, opettelin sen melko pian sen jälkeen kun olin oppinut lukemaan, kotona oli pari varsin iäkästä opusta. 1800-luvun loppua kohti kieli muuttuu huomattavasti helpommaksi ymmärtää, joskin monet ilmaisut, kuten siitinelo(*, herättävät hilpeyttä.

(*tsekatkaapa vuoden 1893 suomennos "Miesten siitinelo säännöllisessä ja kivulloisessa tilassa", niin saatte monet naurut. Mutta älkää uskoko kirjan väitteitä itsesaastutuksen turmiollisesta vaikutuksesta, ne ovat vahvasti liioiteltuja. Näin voin vahvistaa, kröhöm, kokemuksen syvällä rintaäänellä

 

[pertsavk]

Ehkä hiukan OT, mutta itseä on mietityttänyt sellainen vanhahtava(?) murrepiirre kuin loisvokaali.

Esimerkkejä:

vanha --> vanaha
palkki --> palakki
selkä --> selekä​

Loisvokaali on siis ylimääräinen vokaali, joka lisätään konsonanttien väliin. Mutta se mikä kummaksuttaa on, että loisvokaali tulee vain tiettyjen konsonanttiparien kanssa. Esimerkiksi pankkirosvo ei muutu muotoon ”panakkirosovo”. Miksi näin?

Tuossa ainakin kyseessä on nk-äänne, joka kirjoitetaan laittamalla peräkkäin n- ja k-kirjaimet. Se menisi rikki, jos siihen joku loinen vielä tulisi väliin. Lisäämällä toinen k siihen nk:hon siitä tulee "pitkä". Nk- ja ng-äänteet ovat spesiaaleja suomen kielessä, vaikka ne ovat yksittäisiä äänteitä niiden kirjoituksessa käytetään kahta kirjainta.

 

[Pakana]

"tattista" - kiitti.
"sompa" sauvan osa.
?

Sompahan on se rengas suksisauvan alapäässä joka estää sen uppoamisen hankeen.

Perinteinen sompahan oli sellainen n. 10cm rengas josta oli sauvaan pingotettu kaksi nahkaremmiä ristiin, jonka takia vanhojen autojen ratti näytti aika samanlaiselta, joskin isommalta, joten sitäkin alettiin kutsumaan lempinimellä sompa. Edelleenkin joku saattaa puhua kaupungilla sompailemisesta, joka viittaa siis ratin pyörittelyyn kaupunkiliikenteessä.

E: Auton sompa:

 

[Maranki]

Tuon mallinen sompa oli niissä bambusauvoissa, jotka kuuluivat ensimmäiseen suksisettiini. Suksethan olivat tietenkin puusukset, kun vuosi oli noin 1972.

 

[Memory]

Löysin äsken muutamat kivat lisää, kun kävelin synkässä maastossa kotia, naureskelin näitä itsekseni:

"Torppa"- jonkinlainen hökkeli, entäs sitten hökkel? mutta asiaan "TorpaTA"-kieltää, ei ottaa vastaan :o
"Luomi"-ihossa oleva luomi, sitten "silmä-luomi" ?? Mikä yleensä on "luomi" ihan varmasti joku kiinalainen lainasana
"Tyrmä" ja Tyrmätä

 

[El eks]

Linnan juhla > kaikki linnakundit juhlahumussa , juhlakalut vai hihhulit ehki huithaapelit lellittelyssä

 

[Maranki]

Löysin äsken muutamat kivat lisää, kun kävelin synkässä maastossa kotia, naureskelin näitä itsekseni:

"Torppa"- jonkinlainen hökkeli, entäs sitten hökkel? mutta asiaan "TorpaTA"-kieltää, ei ottaa vastaan
"Luomi"-ihossa oleva luomi, sitten "silmä-luomi" ?? Mikä yleensä on "luomi" ihan varmasti joku kiinalainen lainasana
"Tyrmä" ja Tyrmätä

Torppa tulee ruotsin sanasta torp, miltä se selvästi kuulostaakin. Tarkoitti aikoinaan maatilasta vuokralle annettua pientä osaa mökkeineen. Hökkeli taas on sanana ilmeisesti suomalaisten itsensä keksimä, ei tunneta sukulaiskielistä eikä vaikuta lainasanaltakaan.
Luomi on silmäluomea tarkoittavana suomen lisäksi karjalassa ja lyydissä, ihmuutosta tarkoittavana vain karjalassa. Alkuperästä vain joitakin epämääräisiä teorioita.
Tyrmä on venäjästä tuleva lainasana, ilmeisesti kovin tuttu paikka esivanhemmille Alkuperäinen sana tju´rmá, tuossa pitäisi r:n päälläkin olla "heittomerkki", mutta ei suostu laittamaan.
En ole mikään kielitieteilijä, nämä selitykset ovat joskus kirja-alesta hankkimastani teoksesta Nykysuomen etymologinen sanakirja (Kaisa Häkkinen), jossa on reilut 1500 sivua sananselitystä!

 

[Memory]

Torppa tulee ruotsin sanasta torp, miltä se selvästi kuulostaakin. Tarkoitti aikoinaan maatilasta vuokralle annettua pientä osaa mökkeineen. Hökkeli taas on sanana ilmeisesti suomalaisten itsensä keksimä, ei tunneta sukulaiskielistä eikä vaikuta lainasanaltakaan.
Luomi on silmäluomea tarkoittavana suomen lisäksi karjalassa ja lyydissä, ihmuutosta tarkoittavana vain karjalassa. Alkuperästä vain joitakin epämääräisiä teorioita.
Tyrmä on venäjästä tuleva lainasana, ilmeisesti kovin tuttu paikka esivanhemmille Alkuperäinen sana tju´rmá, tuossa pitäisi r:n päälläkin olla "heittomerkki", mutta ei suostu laittamaan.
En ole mikään kielitieteilijä, nämä selitykset ovat joskus kirja-alesta hankkimastani teoksesta Nykysuomen etymologinen sanakirja (Kaisa Häkkinen), jossa on reilut 1500 sivua sananselitystä!

Kiitos tiedoista, tässähän näitä tulikin oikein kunnolla, oikein "torp" torppa hih...

 

[Maranki]

Kiitos tiedoista, tässähän näitä tulikin oikein kunnolla, oikein "torp" torppa hih...

Kun matkailee Ruotsin maaseudulla, huomaa tuon tuostakin paikannimissä sanoja, jotka on lainattu suomeen, joko yleiskieleen tai sitten murteisiin (esim. vanhempaa maatalous- tai teollisuussanastoa).

 

[Olavi Palo-Ovi]

Museosanastoa löytyy myös perinteisistä joululauluista. Esimerkiksi kun "Tonttujoukko ... hiipii alta sillan", tontut menevät lattian alta. Kielitoimiston sanakirjan mukaan silta tarkoittaa lattiaa jossain murteessa? Toinen bongaukseni on, kun "varpunen pienoinen syönyt kesäeinehen", nykyään käytettävä eines on johdettu vanhemmasta sanasta eine (ruoka)? Enpä muista einettä muualla käytetyn.

 

[Maranki]

Museosanastoa löytyy myös perinteisistä joululauluista. Esimerkiksi kun "Tonttujoukko ... hiipii alta sillan", tontut menevät lattian alta. Kielitoimiston sanakirjan mukaan silta tarkoittaa lattiaa jossain murteessa? Toinen bongaukseni on, kun "varpunen pienoinen syönyt kesäeinehen", nykyään käytettävä eines on johdettu vanhemmasta sanasta eine (ruoka)? Enpä muista einettä muualla käytetyn.

Oma tuntumani on se, että eines alkoi vasta joskus 70- tai 80-luvulla tarkoittamaan samaa kuin nykyään, sitä ennen siitä tuli tavallinen ruoka mieleen. Toki sana vaikutti vähän vanhahtavalta, vähän kuin ape.

Talon silta oli vanhalla kotiseudullani Pohjois-Savossa ihan normaalisanastoa. Sillan alta saattoi kuulua esimerkiksi hiirten ja niitä jahtaavien kissojen ääniä, eli ainakin joissakin isommissa taloissa siellä oli tilaakin eri tavoin kuin myöhemmissä hometaloissa.

 

[stumpu]

Nyt on ruoalle löytynyt jo pari vanhahtavaa sanaa, eli eine(s) ja ape. Appeesta puhutaan vieläkin, ainakin elukoiden ruokana.

Mutta mistä juontaa juurensa kolmas synonyymi ruoalle, eli muona? Intissäkin oli muonituskeskus, eli MuKe.

 

[Memory]

Ape, Silta, Eine kivoja uusia wanhoja sanoja.
Mä muistan jostain 70luvulta vatta on apetta täynnä, toi silta oli ihan uusi asia minulle, kiitos.

 

[TheMeII]

Meillä laitettiin joskus "Pötyä pöytään", mutta en oo kuullu tota missään muualla.

 

[Merkava]

You

 

[Maranki]

Nyt on ruoalle löytynyt jo pari vanhahtavaa sanaa, eli eine(s) ja ape. Appeesta puhutaan vieläkin, ainakin elukoiden ruokana.

Mutta mistä juontaa juurensa kolmas synonyymi ruoalle, eli muona? Intissäkin oli muonituskeskus, eli MuKe.

Etymologisen sanakirjani mukaan todennäköinen alku on ruotsin sana "månad" eli kuukausi. Ilmeisesti työläisille on ruokaa varattu kuukauden erinä, månadskost. Tämän alkuosasta tuli muona. Eli mikäli tämä selitys pitää paikkansa, niin sanana tämä on vähän kuin auto eli automobiili. Ruotsin bil on taas ilmiselvästi sanan automobil loppuosasta muodostettu. Suomeenhan ehdotettiin peltilehmälle myös uudissanaa hyrysysy, jota on tietääkseni käytetty vain Aku Ankassa.

 

[munse]

Pukinkontti. Onko joulupukilla takapihalla jokin merikontti, jonne lahjat varastoidaan ennen jakelua?

 

[TheMeII]

Pukinkontti. Onko joulupukilla takapihalla jokin merikontti, jonne lahjat varastoidaan ennen jakelua?

Ei vaan kyseessä on housut kuten sanonnassa katin kontit. Sieltä se sit kalsareista niitä konvehteja kaivelee.

 

[jurristi]

Haettiin "kontti" Kielitoimiston sanakirjasta

1. kontti tuohisuikaleista tehty selässä pidettävä vanha kansanomainen kantoväline. Tuohikontti. Kalakontti.
Erik. Joulupukin kontti. Saada jtak joulupukin kontista joululahjaksi. Hankkia lahjoja joulupukin konttiin.

2. kontti tavarankuljetussäiliö; vars. maa- ja merikuljetuksissa käytettävistä suurikokoisista tavarankuljetussäiliöistä. Kontteja kuljettava laiva. Auton taka-, peräkontti tavarasäiliö.

3. kontti murt.
1. us. mon. jalka, koipi, kinttu.
Erik.
a. Katin kontit [väheksyntää, halveksuntaa tms. ilmaisemassa]!
b. yleisk. Nelin kontin ks. nelinkontin.
2. poron sääriluu.

Edit. Lisätäänpäs vielä kuva.

 

[namlepo]

Pukki tuli kotio ja näki tontun ja antoi hälle kontin. Sitten tuli muori ja hänelle pukki antoi nelinkontin.

 

[Memory]

Ei vaan kyseessä on housut kuten sanonnassa katin kontit. Sieltä se sit kalsareista niitä konvehteja kaivelee.

Tää laittoi naurattaa, katin kontit, ihan olin unohtanut sen

Haettiin "kontti" Kielitoimiston sanakirjasta

Erik.
a. Katin kontit [väheksyntää, halveksuntaa tms. ilmaisemassa]!
b. yleisk. Nelin kontin ks. nelinkontin.
2. poron sääriluu.

Tuo "halveksuntaa" ilmaiseva on sitten melko radikaalia sanaa minun mielestäni, sama kun ruåttissa on jotain "halveksuntaa" niin se on sitten jotain tyyliin "hål mun hål shäften" turpa kiinni, suu kiinni.
Minusta katin kontit on vähäsen leikkisä "älä nyt jaksa loruilla", eikä niin vakava että toinen suuttuu silmittömästi, nää on hauskoja

 

[Shaolin]

Ainakin mitä itellä in kontista tulee mieleen on pärekontti. melekonen reppu tehty koivusta

 

[Shaolin]

Kaikile tiedoksi että suomalaisen kirjallisuuden seura Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää sanontoja.