Museosanasto...

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 660
Mie oon aina käsittänyt tämän siten että on vaan suupielet mutrussa, jos ei oo saanu himassa piparia. Eli huonolla tuulella tai muuten kärttynen.
Hih tuohan on yleinen kansanhuvi, normaalia suomalaisille olla suut murrullaan :)
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
9 054
Edelleen ärsyttää aku ankan "parahultainen", esimerkiksi kun Akun veljenpojat sanoo teltan paikan olevan sopiva, niin se on "parahultainen paikka". Käytetäänkö tuota sanaa jossain päin suomea säännöllisesti "sopivan" sijaan? Ei vaan oikee istu pikkuankkojen suuhun.
 
Liittynyt
08.12.2018
Viestejä
1 504
Onkohan 'kuin' sana kohta jo museotavaraa? Tälläkin foorumilla vilisee jatkuvasti 'mitä'. Eli esim. 'Intel on parempi mitä AMD'. Milloin tuommoinen hirvitys on hiipinyt käyttökieleen? Onkohan se alunperin jotakin alueellista murretta vai mistä se on tullut?
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
9 054
Onkohan 'kuin' sana kohta jo museotavaraa? Tälläkin foorumilla vilisee jatkuvasti 'mitä'. Eli esim. 'Intel on parempi mitä AMD'. Milloin tuommoinen hirvitys on hiipinyt käyttökieleen? Onkohan se alunperin jotakin alueellista murretta vai mistä se on tullut?
Lieköhä samaa luokkaa sanan "ketä" käytön kans.. "kuka on paras" -> "ketä on paras" :btooth:

Kyllä se AMD on parempi ku Intel.

Tätä siis itse käytän eli kuin on käytössä mutta lyhennettynä.
Allekirjoittanut hyväksyy. Puhekieltähän foorumeille kirjoitetaan.
 
Liittynyt
13.02.2019
Viestejä
321
Tähän väliin hauska sanonta.
Ei housut lainassa parane, jos niitä ei revitä, ne paskotaan.
 

SweeneyTodd

Smooth Operator
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
2 750
"Tuohus" kaksi sanaa tuo:n käsky muoto "tuo" ja mene jo pois "hus"
Kirkoissa käytettävä mehiläisvaha kynttilä, ohut.
Tuo tulee ymmärtääkseni tuohesta. Tuohus on ollut tuohisoihtu, josta sitten on saatu sana vahatuohus noita kynttilöitä tarkoittamaan. Vaha sitten kadonnut alusta turhana.
 
Liittynyt
09.10.2018
Viestejä
2 339
Ehkä hiukan OT, mutta itseä on mietityttänyt sellainen vanhahtava(?) murrepiirre kuin loisvokaali.

Esimerkkejä:
vanha --> vanaha
palkki --> palakki
selkä --> selekä​

Loisvokaali on siis ylimääräinen vokaali, joka lisätään konsonanttien väliin. Mutta se mikä kummaksuttaa on, että loisvokaali tulee vain tiettyjen konsonanttiparien kanssa. Esimerkiksi pankkirosvo ei muutu muotoon ”panakkirosovo”. Miksi näin?
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 660
Onkohan 'kuin' sana kohta jo museotavaraa? Tälläkin foorumilla vilisee jatkuvasti 'mitä'. Eli esim. 'Intel on parempi mitä AMD'. Milloin tuommoinen hirvitys on hiipinyt käyttökieleen? Onkohan se alunperin jotakin alueellista murretta vai mistä se on tullut?
Tulee mieleeni kirottu lontoo ja jenkit, "Intel is better as(KUIN) amd" :( aina lainataan usasta kaikki :(

Tuo tulee ymmärtääkseni tuohesta. Tuohus on ollut tuohisoihtu, josta sitten on saatu sana vahatuohus noita kynttilöitä tarkoittamaan. Vaha sitten kadonnut alusta turhana.
Niinpä varmaankin, kuvittelisi jonkun wanhan historian kirkon menoja niin on siellä ollut sitten wanhaa sanaa.
Ainiin, TEESI??
"Juo TEESI nyt"
mutta sehän yx hemmo naulasi TEESIN kirkon oveen, luther tms. mikä hitto on "teesi" :confused:

Ehkä hiukan OT, mutta itseä on mietityttänyt sellainen vanhahtava(?) murrepiirre kuin loisvokaali.

Esimerkkejä:
vanha --> vanaha
palkki --> palakki
selkä --> selekä​

Loisvokaali on siis ylimääräinen vokaali, joka lisätään konsonanttien väliin. Mutta se mikä kummaksuttaa on, että loisvokaali tulee vain tiettyjen konsonanttiparien kanssa. Esimerkiksi pankkirosvo ei muutu muotoon ”panakkirosovo”. Miksi näin?
Hauska huomio, minä usein käytän vanhempien ihmisten kanssa "mie-sie" kun ei jaksa käyttää "minä-sinä" se kuulostaa liian kuninkaalliselta ja jos vanhus itse käyttää "mä-sä" ja tahtoo kuitenkin kunnioittaa ettei mäsä:ttele itsekin, niin mie olen siihen tyytyväinen :)
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
9 054
Hauska huomio, minä usein käytän vanhempien ihmisten kanssa "mie-sie" kun ei jaksa käyttää "minä-sinä" se kuulostaa liian kuninkaalliselta ja jos vanhus itse käyttää "mä-sä" ja tahtoo kuitenkin kunnioittaa ettei mäsä:ttele itsekin, niin mie olen siihen tyytyväinen :)

Kuulostaa ihan mm. Rovaniemen murteelta, t. Rovaniemeläinen Stadisa. :) edit: äh, oli tarkoitus alkuperäistä lainausta lainata.
 

TheMeII

Übertaktungspotenzial
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
6 985
PS. istut nyt koneella / puhelimella ja toistelet hiljaa pohojos, pohojoos, pohojos, pohojoos, pohojos, pohojoos, pohojos, pohojoos....
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
9 054
itseasiassa pohojoos-suomi, ainakin 1.5 oota pitää olla, muuten töksähtää.
Ei meikäläisilä :) Mut ne on näitä pieniä eroja murteisa. Tietyt konsonantit "lyhennettää" ja toisaalla joitaki venytettää, vokaaleisa sama. Enpä osaa sanoa, mikä siinä on se "kieliopilline sääntö".. No tuiskun Antti puhuu aika selkeää Rovaniemeä.

edit: sori, eksy vähä aiheesta + koitin kirjoittaa mahd. omalla puhekielellä.
 
Viimeksi muokattu:

TheMeII

Übertaktungspotenzial
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
6 985
Ei meikäläisilä :) Mut ne on näitä pieniä eroja murteisa. Tietyt konsonantit "lyhennettää" ja toisaalla joitaki venytettää, vokaaleisa sama. Enpä osaa sanoa, mikä siinä on se "kieliopilline sääntö".. No tuiskun Antti puhuu aika selkeää Rovaniemeä.

edit: sori, eksy vähä aiheesta + koitin kirjoittaa mahd. omalla puhekielellä.
ite oon asunu / oleskellu pidempiä aikoja, yhteensä yli 30 vuotta, oulussa kuivaniemellä kemissä tervolassa rovaniemellä ja kittilässä niin murteet on niin sekasin että en oikein oo varma että missä puhutaan mitäki.
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 660
Kaveri kotoisin Kotkasta, sanoo aina "onpas se sitten pitkässä puussa"
kun tarkoittaa "ei sillä asialla sitten näytä olevan mitää kiirettä" :confused:
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 660
ison työn takana hih, mistä päin tuo on peräisin? minä vasta nyt olen kuullut tuon..
 

TheMeII

Übertaktungspotenzial
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
6 985
ison työn takana hih, mistä päin tuo on peräisin? minä vasta nyt olen kuullut tuon..
Kun ajattelee tarpeeksi suoraviivaisesti ja putkiaivomaisesti niin tuo on kovin ymmärrettävä.

Oletetaan että meillä on urakka kaataa, karsia ja pätkiä mettäpalsta. Jos puut on pitkiä (ja varsinkin kuusten tapauksessa) vielä tuuheita niin se urakka (urakka tarkoittaa tässä tapauksessa urakan valmistumista) sekä siitä saatava korvaus on "pitkissä puissa" sekä suoraviivaisesti ajatellen "ison työn takana".
 
Liittynyt
07.11.2018
Viestejä
958
ison työn takana hih, mistä päin tuo on peräisin? minä vasta nyt olen kuullut tuon..
Kun tekee Google-haun ilmaisulle "ison työn takana", niin hakutuloksia on noin 5500 kappaletta eli ihan yleiskielen ilmaisusta on kyse. Vanhimmat tapaukset ovat vuodelta 2004. Tämäkään tuskin edustaa ilmaisun syntyvuotta, vaan kyse on luultavasti Googlen rajallisuudesta vanhemman aineiston suhteen.

Mutta sana työ on todellakin museosana, se esiintyy kaikissa suomen lähikielissä ja vähän kaukaisemmissa sukulaisissa mordvalaiskielissä.
 
Liittynyt
07.11.2018
Viestejä
958
Tässä Iltasanomien sivuilla esitellyssä eepoksessa voisi olla mielenkiintoista selattavaa.
Keskiajalla suomalaisista käytettiin harvinaisen kuvaavia nimiä – ”Poliittista korrektiutta ei ilmeisesti tunnettu”
Kyse on siis kirjasta, Mikko K. Heikkilä: Keskiajan suomen kielen dokumentoitu sanasto ensiesiintymävuosineen.
Kyllähän suomi on muuttunut paljon vuosien mittaan, osittain siksi, että sillä alettiin kirjoittamaan enemmän vasta 1800-luvulla. Jos katsoo Kansalliskirjaston digiarkistosta vanhoja sanomalehtiä, niin 1800-luvun kirjoitettu suomi on vaikeampaa ymmärtää kuin saman aikakauden englanti. Enkä tarkoita tällä fraktuurafonttia, opettelin sen melko pian sen jälkeen kun olin oppinut lukemaan, kotona oli pari varsin iäkästä opusta. 1800-luvun loppua kohti kieli muuttuu huomattavasti helpommaksi ymmärtää, joskin monet ilmaisut, kuten siitinelo(*, herättävät hilpeyttä.

(*tsekatkaapa vuoden 1893 suomennos "Miesten siitinelo säännöllisessä ja kivulloisessa tilassa", niin saatte monet naurut. Mutta älkää uskoko kirjan väitteitä itsesaastutuksen turmiollisesta vaikutuksesta, ne ovat vahvasti liioiteltuja. Näin voin vahvistaa, kröhöm, kokemuksen syvällä rintaäänellä ;)
 
Liittynyt
02.12.2016
Viestejä
513
Ehkä hiukan OT, mutta itseä on mietityttänyt sellainen vanhahtava(?) murrepiirre kuin loisvokaali.

Esimerkkejä:
vanha --> vanaha
palkki --> palakki
selkä --> selekä​

Loisvokaali on siis ylimääräinen vokaali, joka lisätään konsonanttien väliin. Mutta se mikä kummaksuttaa on, että loisvokaali tulee vain tiettyjen konsonanttiparien kanssa. Esimerkiksi pankkirosvo ei muutu muotoon ”panakkirosovo”. Miksi näin?
Tuossa ainakin kyseessä on nk-äänne, joka kirjoitetaan laittamalla peräkkäin n- ja k-kirjaimet. Se menisi rikki, jos siihen joku loinen vielä tulisi väliin. Lisäämällä toinen k siihen nk:hon siitä tulee "pitkä". Nk- ja ng-äänteet ovat spesiaaleja suomen kielessä, vaikka ne ovat yksittäisiä äänteitä niiden kirjoituksessa käytetään kahta kirjainta.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 045
"tattista" - kiitti.
"sompa" sauvan osa.
?
Sompahan on se rengas suksisauvan alapäässä joka estää sen uppoamisen hankeen.

Perinteinen sompahan oli sellainen n. 10cm rengas josta oli sauvaan pingotettu kaksi nahkaremmiä ristiin, jonka takia vanhojen autojen ratti näytti aika samanlaiselta, joskin isommalta, joten sitäkin alettiin kutsumaan lempinimellä sompa. Edelleenkin joku saattaa puhua kaupungilla sompailemisesta, joka viittaa siis ratin pyörittelyyn kaupunkiliikenteessä.

E: Auton sompa:
 
Liittynyt
07.11.2018
Viestejä
958
Tuon mallinen sompa oli niissä bambusauvoissa, jotka kuuluivat ensimmäiseen suksisettiini. Suksethan olivat tietenkin puusukset, kun vuosi oli noin 1972.
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 660
Löysin äsken muutamat kivat lisää, kun kävelin synkässä maastossa kotia, naureskelin näitä itsekseni:

"Torppa"- jonkinlainen hökkeli, entäs sitten hökkel? mutta asiaan "TorpaTA"-kieltää, ei ottaa vastaan :o
"Luomi"-ihossa oleva luomi, sitten "silmä-luomi" ?? Mikä yleensä on "luomi" ihan varmasti joku kiinalainen lainasana ;)
"Tyrmä" ja Tyrmätä
:p
 
Liittynyt
17.01.2018
Viestejä
409
Linnan juhla > kaikki linnakundit juhlahumussa , juhlakalut vai hihhulit ehki huithaapelit lellittelyssä
 
Liittynyt
07.11.2018
Viestejä
958
Löysin äsken muutamat kivat lisää, kun kävelin synkässä maastossa kotia, naureskelin näitä itsekseni:

"Torppa"- jonkinlainen hökkeli, entäs sitten hökkel? mutta asiaan "TorpaTA"-kieltää, ei ottaa vastaan :eek:
"Luomi"-ihossa oleva luomi, sitten "silmä-luomi" ?? Mikä yleensä on "luomi" ihan varmasti joku kiinalainen lainasana ;)
"Tyrmä" ja Tyrmätä
:p
Torppa tulee ruotsin sanasta torp, miltä se selvästi kuulostaakin. Tarkoitti aikoinaan maatilasta vuokralle annettua pientä osaa mökkeineen. Hökkeli taas on sanana ilmeisesti suomalaisten itsensä keksimä, ei tunneta sukulaiskielistä eikä vaikuta lainasanaltakaan.
Luomi on silmäluomea tarkoittavana suomen lisäksi karjalassa ja lyydissä, ihmuutosta tarkoittavana vain karjalassa. Alkuperästä vain joitakin epämääräisiä teorioita.
Tyrmä on venäjästä tuleva lainasana, ilmeisesti kovin tuttu paikka esivanhemmille ;) Alkuperäinen sana tju´rmá, tuossa pitäisi r:n päälläkin olla "heittomerkki", mutta ei suostu laittamaan.
En ole mikään kielitieteilijä, nämä selitykset ovat joskus kirja-alesta hankkimastani teoksesta Nykysuomen etymologinen sanakirja (Kaisa Häkkinen), jossa on reilut 1500 sivua sananselitystä!
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 660
Torppa tulee ruotsin sanasta torp, miltä se selvästi kuulostaakin. Tarkoitti aikoinaan maatilasta vuokralle annettua pientä osaa mökkeineen. Hökkeli taas on sanana ilmeisesti suomalaisten itsensä keksimä, ei tunneta sukulaiskielistä eikä vaikuta lainasanaltakaan.
Luomi on silmäluomea tarkoittavana suomen lisäksi karjalassa ja lyydissä, ihmuutosta tarkoittavana vain karjalassa. Alkuperästä vain joitakin epämääräisiä teorioita.
Tyrmä on venäjästä tuleva lainasana, ilmeisesti kovin tuttu paikka esivanhemmille ;) Alkuperäinen sana tju´rmá, tuossa pitäisi r:n päälläkin olla "heittomerkki", mutta ei suostu laittamaan.
En ole mikään kielitieteilijä, nämä selitykset ovat joskus kirja-alesta hankkimastani teoksesta Nykysuomen etymologinen sanakirja (Kaisa Häkkinen), jossa on reilut 1500 sivua sananselitystä!
Kiitos tiedoista, tässähän näitä tulikin oikein kunnolla, oikein "torp" torppa hih...
 
Liittynyt
07.11.2018
Viestejä
958
Kiitos tiedoista, tässähän näitä tulikin oikein kunnolla, oikein "torp" torppa hih...
Kun matkailee Ruotsin maaseudulla, huomaa tuon tuostakin paikannimissä sanoja, jotka on lainattu suomeen, joko yleiskieleen tai sitten murteisiin (esim. vanhempaa maatalous- tai teollisuussanastoa).
 
Liittynyt
06.09.2017
Viestejä
56
Museosanastoa löytyy myös perinteisistä joululauluista. Esimerkiksi kun "Tonttujoukko ... hiipii alta sillan", tontut menevät lattian alta. Kielitoimiston sanakirjan mukaan silta tarkoittaa lattiaa jossain murteessa? Toinen bongaukseni on, kun "varpunen pienoinen syönyt kesäeinehen", nykyään käytettävä eines on johdettu vanhemmasta sanasta eine (ruoka)? Enpä muista einettä muualla käytetyn.
 
Liittynyt
07.11.2018
Viestejä
958
Museosanastoa löytyy myös perinteisistä joululauluista. Esimerkiksi kun "Tonttujoukko ... hiipii alta sillan", tontut menevät lattian alta. Kielitoimiston sanakirjan mukaan silta tarkoittaa lattiaa jossain murteessa? Toinen bongaukseni on, kun "varpunen pienoinen syönyt kesäeinehen", nykyään käytettävä eines on johdettu vanhemmasta sanasta eine (ruoka)? Enpä muista einettä muualla käytetyn.
Oma tuntumani on se, että eines alkoi vasta joskus 70- tai 80-luvulla tarkoittamaan samaa kuin nykyään, sitä ennen siitä tuli tavallinen ruoka mieleen. Toki sana vaikutti vähän vanhahtavalta, vähän kuin ape.

Talon silta oli vanhalla kotiseudullani Pohjois-Savossa ihan normaalisanastoa. Sillan alta saattoi kuulua esimerkiksi hiirten ja niitä jahtaavien kissojen ääniä, eli ainakin joissakin isommissa taloissa siellä oli tilaakin eri tavoin kuin myöhemmissä hometaloissa.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
415
Nyt on ruoalle löytynyt jo pari vanhahtavaa sanaa, eli eine(s) ja ape. Appeesta puhutaan vieläkin, ainakin elukoiden ruokana.

Mutta mistä juontaa juurensa kolmas synonyymi ruoalle, eli muona? Intissäkin oli muonituskeskus, eli MuKe.
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 660
Ape, Silta, Eine kivoja uusia wanhoja sanoja.
Mä muistan jostain 70luvulta vatta on apetta täynnä, toi silta oli ihan uusi asia minulle, kiitos.
 

TheMeII

Übertaktungspotenzial
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
6 985
Meillä laitettiin joskus "Pötyä pöytään", mutta en oo kuullu tota missään muualla.
 
Liittynyt
07.11.2018
Viestejä
958
Nyt on ruoalle löytynyt jo pari vanhahtavaa sanaa, eli eine(s) ja ape. Appeesta puhutaan vieläkin, ainakin elukoiden ruokana.

Mutta mistä juontaa juurensa kolmas synonyymi ruoalle, eli muona? Intissäkin oli muonituskeskus, eli MuKe.
Etymologisen sanakirjani mukaan todennäköinen alku on ruotsin sana "månad" eli kuukausi. Ilmeisesti työläisille on ruokaa varattu kuukauden erinä, månadskost. Tämän alkuosasta tuli muona. Eli mikäli tämä selitys pitää paikkansa, niin sanana tämä on vähän kuin auto eli automobiili. Ruotsin bil on taas ilmiselvästi sanan automobil loppuosasta muodostettu. Suomeenhan ehdotettiin peltilehmälle myös uudissanaa hyrysysy, jota on tietääkseni käytetty vain Aku Ankassa.
 
Liittynyt
09.10.2018
Viestejä
2 339
Pukinkontti. Onko joulupukilla takapihalla jokin merikontti, jonne lahjat varastoidaan ennen jakelua? :D
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
677
Haettiin "kontti" Kielitoimiston sanakirjasta

1. kontti tuohisuikaleista tehty selässä pidettävä vanha kansanomainen kantoväline. Tuohikontti. Kalakontti.
Erik. Joulupukin kontti. Saada jtak joulupukin kontista joululahjaksi. Hankkia lahjoja joulupukin konttiin.

2. kontti tavarankuljetussäiliö; vars. maa- ja merikuljetuksissa käytettävistä suurikokoisista tavarankuljetussäiliöistä. Kontteja kuljettava laiva. Auton taka-, peräkontti tavarasäiliö.

3. kontti murt.
1.
us. mon. jalka, koipi, kinttu.
Erik.
a.
Katin kontit [väheksyntää, halveksuntaa tms. ilmaisemassa]!
b. yleisk. Nelin kontin ks. nelinkontin.
2. poron sääriluu.

Edit. Lisätäänpäs vielä kuva.
 
Viimeksi muokattu:

namlepo

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
02.06.2018
Viestejä
4 604
Pukki tuli kotio ja näki tontun ja antoi hälle kontin. Sitten tuli muori ja hänelle pukki antoi nelinkontin.
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 660
Ei vaan kyseessä on housut kuten sanonnassa katin kontit. Sieltä se sit kalsareista niitä konvehteja kaivelee. :D
Tää laittoi naurattaa, katin kontit, ihan olin unohtanut sen :)

Haettiin "kontti" Kielitoimiston sanakirjasta

Erik.

a.
Katin kontit [väheksyntää, halveksuntaa tms. ilmaisemassa]!
b. yleisk. Nelin kontin ks. nelinkontin.
2. poron sääriluu.
Tuo "halveksuntaa" ilmaiseva on sitten melko radikaalia sanaa minun mielestäni, sama kun ruåttissa on jotain "halveksuntaa" niin se on sitten jotain tyyliin "hål mun hål shäften" turpa kiinni, suu kiinni.
Minusta katin kontit on vähäsen leikkisä "älä nyt jaksa loruilla", eikä niin vakava että toinen suuttuu silmittömästi, nää on hauskoja :)
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
237 423
Viestejä
4 160 930
Jäsenet
70 408
Uusin jäsen
allun90

Hinta.fi

Ylös Bottom