Museosanasto...

[TheMeII]

Manttelinperijä

Mantteli = Kuninkailla / vastaavilla käytetty valta-asemaa kuvaava kaapu/viitta. en jaksa ettiä suomeksi mutta tuossa wikiartikkelissa on hyviä kuvia. Mantle (royal garment) - Wikipedia

 

[Memory]

Viskata, ei saa lasta viskata pesuveden mukana poies. taikka veke.

Viskata? sitten veke? vekehän on etunimi, miehen...
Fiskata jotekin kuulostaa kuin kalastaa...

 

[munse]

"Kuin olla ja voi". Esimerkiksi "hän oli niin iloinen kuin olla ja voi".

Loogisesti/kieliopillisesti hyvin outo ilmaisu. Eikö pikemminkin pitäisi sanoa "kuin voi olla"?

 

[balttiarallaa]

Samaa kysymystä on käsitelty aiemminkin tässä ketjussa:

Vesihana, eli hana tulee Saksan kukko-sanasta (Hahn). Tämä juontuu siitä, että jo keskiajalla tynnyreihin iskettiin kylkeen hana, jonka avausmekanismi oli tyypillisesti kukon muotoinen. Kraana tosiaan tulee Ruotsin kurki, kran, sanasta, joka juontanee samaan hanamekanismiin - mennyt vain kukot ja kurjet sekaisin.

 

[joku]

Viskata on kutakuinkin sama kuin heittää.

 

[SweeneyTodd]

Viskata on kutakuinkin sama kuin heittää.

Tämä on mielestäni aika outoa, kun ruotsiksi viska on kuiskata. Tuleekohan sitten venäjästä vai mistä?

 

[Taika-Jim]

Tämä on mielestäni aika outoa, kun ruotsiksi viska on kuiskata. Tuleekohan sitten venäjästä vai mistä?

Jaa-a, ihan normaalia sanoa, että viskaa roskiin, tai viskaatko mut kauppaan. Ja ei tässä olla lähelläkään länsirannikkoa.

 

[SweeneyTodd]

Jaa-a, ihan normaalia sanoa, että viskaa roskiin, tai viskaatko mut kauppaan. Ja ei tässä olla lähelläkään länsirannikkoa.

Niin. Sanonta on ihan normaali ja tuttu myös itärajalla, mietin vaan, että mistä tuo sana tulee.

 

[Tonnin Seteli]

Niin. Sanonta on ihan normaali ja tuttu myös itärajalla, mietin vaan, että mistä tuo sana tulee.

Ainakin sanaa on sellaisenaan käytetty kauan heittämisen tai heittelyn synonyymina. Höyryveturiin otettiin vettä vesiviskurista - jopa ajon aikana. Lannoitteen tai piensiemenen sentrifugilevitinkone, jollaisia on ollut varmaan siitä asti kun maatalous koneellistui, on yleiseltä nimeltään viska. Eiköhän siementä viskattu jo silloin, kun kylvö tehtiin käsin kapasta.

 

[jurristi]

Tämä on mielestäni aika outoa, kun ruotsiksi viska on kuiskata. Tuleekohan sitten venäjästä vai mistä?

Taitaa se olla peräisin ruotsista. Sana "viska" on näköjään tarkoittanut joskus heittämistäkin.

viska | SAOB
3) (†) kasta l. slunga (ngt) (ngnstans hän); äv. med personobj. Til äfwentyrs hafwer .. jagh kunnat något smida och i hoopsättia, hwilcket hafwer warit för mina Barn och Huusfolck heelt blind, och therföre hafwa the vndertijden wiskat sådant, såsom een onyttigh ting, vthi Elden. Sylvius Mornay 175 (1674). Hade I wäl glas och kannor sönderpiskat, / Om man Er intet snart på dören hade wiskat. Knöppel GudRådsl. B 2 a (1744). (Modern) undervisade honom .. att han gjort klokast, om han som de andre viskat vatten över elden. Hembygden(Hfors) 1911, s. 122.

 

[Memory]

Kveekarit, luin vikistä jotain mutta on toikin.
Eikös joku ollut vanha 1900 alun hienosto kartanon omistaja joku kvaakari tms, komeasti oppinut?

 

[Memory]

Kiitos Viskaamisen etsimisestä ja esimerkeistä, ihan itse käyttänyt tuota lapsuudesta asti.
Mielestäni heittäminen on nk. "tarkoitettuun kohteeseen" heittää mulle pallo.
Mutta "viskaa se hittoon" heittää jonnekkin pois nurkista

 

[Romuvarasto]

Kveekarit, luin vikistä jotain mutta on toikin.
Eikös joku ollut vanha 1900 alun hienosto kartanon omistaja joku kvaakari tms, komeasti oppinut?

Kveekarit on harvinaisen fiksuja uskovaisia. Joskus satoja vuosia sitten briiteissä niillä oli vähän hurmanhenkisempi lahko jota kutsuttiin pilkkanimellä tärisijät, quakers. Tosiasiassa toiminta on hyvinkin maltillista, istunnossa hiljennytään ja välillä joku sanoo sanasen.

Kveekarit on USA:ssa ensimmäisenä nousseet orjuutta, rotusortoa ja alkuperäiskansan (inkkarien) huonoa kohtelua vastaan eikä hyväksy ihmisten lähtökohtaista eriarvoisuutta vieläkään

Järjestö ajattelee kristillisesti mutta uskonkäsitys ei ole muodollinen, ja jäsenet hoitaa kaikki pappis- ym tehtävät joten kenenkään usko ei ole toisen uskoa arvokkaampi.Kirkkorakennuksiakaan ei ole. Suomessa on kveekarien toimintaa muutamalla isommalla paikkakunnalla.

 

[Memory]

@Romuvarasto aijaah, tosi ideologista väkeä plussat heille ++++

 

[Memory]

"Sukumanni" :o
Sukuni, mutta mikä ihme "sukumanni" haetaan paikalle koko "sukumanni"?
Sitten kun on kuuma kuten nyt oli niin laitettiin ikkunat auki ja "läpiveto", tuon vielä jotenkin ymmärtääkin

 

[t11ker1]

Tuli asiasta xyz mieleen sellainen sana kuin kaltsi, kaltsu, eli kallio, esim. "mennään kaltseille" tai "tuol kaltsun metsikös kytee". En tosiaan tiedä meneekö nyt ihan museosanasto tasoon, mutta itte ei oo pitkään aikaan tullut käytettyä tai kuullut et joku käyttäis.

 

[Memory]

Vettä tulee kuin aisaa? (aisaa ...) hmm
Ei tipu eikä lirise hih...

 

[Chronic Pain]

Kutsuvatko monet todellakin polkypyörän ohjaustankoa ratiksi? Itse en ole koskaan kuullut.

Mikä ärsyttää pyöräilijöissä (Oli: Kilpapyöräilijöiden "pakat"..)

 

[TheMeII]

"Sukumanni"
Sukuni, mutta mikä ihme "sukumanni" haetaan paikalle koko "sukumanni"?

Suvun miehet. Ikinä kuullut tuota sanaa mutta helposti kuultavissa.

Vettä tulee kuin aisaa?

Naru olisi ehkä parempi koska idea on siinä että ei tule enää pisaroita vaan ne tulee yhtenä naruna alas. Tämäkinhän on sanoinkuvallinen koska jos tuolta oikeasti tulisi vettä niin että ilman vesipitoisuus (ei kosteus) olisi 100% niin kaikki hukkuisivat.

 

[Huuhaa-setä]

Vettä tulee yhtenä kyrpänä.

 

[Memory]

Muistan yhden kivan virallisen "mitta-yksikön"
- "Kourallinen"

Ota kourallinen sitä ja levittele pellolle esim.

En tiedä mikä on sitten sana jos kahdesta kädestä tekee ison kupin ja ottaa sellaisen mitallisen.
Ei muuta mutta yrittäkää keksiä vastaavaa "kädellinen, nyrkillinen"

 

[munse]

"Puida nyrkkiä". Mitäköhän tekemistä kyseisellä ilmaisulla on maanviljelyn kanssa?

 

[Memory]

"Puida nyrkkiä". Mitäköhän tekemistä kyseisellä ilmaisulla on maanviljelyn kanssa?

 

[Pakana]

"Puida nyrkkiä". Mitäköhän tekemistä kyseisellä ilmaisulla on maanviljelyn kanssa?

Puiminenhan oli aikanaan sellaista viljan varsen heiluttelua/hakkaamista, niin että jyvät irtosivat.

 

[Tonnin Seteli]

Puiminenhan oli aikanaan sellaista viljan varsen heiluttelua/hakkaamista, niin että jyvät irtosivat.

Joo. Vielä yhdeksi synonyymiksi esittäisin ravistamista. Puistattava on jotakin, mikä saa aikaan tahattomia lihasnykäyksiä, kuten vaikka Tuksun esiintymisen näkeminen. Se spontaani brrrr-reaktio. Olen kuullut sanottavan, että jokin puistaa, kun pyörivä osa on epätasapainossa ja ravistaa.

Tuota puinti on edelleenkin, vaikka operaatio on kaikkialla mekanisoitu. Aluksi paikallisesti konepuitiin ihmisvoimin leikattua viljakasvustoa ja sittemmin ajon aikana heti 2 sekuntia koneellisen leikkuun jälkeen. Koneellinen puinti on konkreettisestikin hyvin samantapaista jyvien erottamisen kannalta kuin käsityö.

Vaikka nykyään puinniksi kutsutaankin usein sitä koko agrioperaatiota, jossa valmis kasvusto ajetaan leikkuupuimurin läpi ja saadaan suoraan pois kuljetettavaa viljaa, niin eihän se mikään eksakti ja korrekti termi jokaiseen yhteyteen ole. Oikea nimi tälle sadonkorjuutoimelle on leikkuupuinti ja puinti on yhä sitä, mitä nykyään myyttinen koneisto tekee siellä leikkuun jälkeen, ennen muita toimia. Erottaa ne jyvät fyysisesti. Kyseessä on vähän samantapainen sanankäyttö kuin fillarin kutsuminen lyhyesti pyöräksi. Siitähän seuraa jopa kommunikaatiokatkoksia, kun joku vajaasti suomea taitava olettaa kuulijan ymmärtävän kontekstiksi polkupyöräilyn ihan vaan mainitsemalla taikasanan "pyörä".

 

[TheMeII]

Siitähän seuraa jopa kommunikaatiokatkoksia, kun joku vajaasti suomea taitava olettaa kuulijan ymmärtävän kontekstiksi polkupyöräilyn ihan vaan mainitsemalla taikasanan "pyörä".

Jos suurin osa mun kavereista kertoo hankkineensa uuden pyörän niin siihen voi esintää tarkentavana kysymyksenä tuumakoon sijaan kuutiotilavuuden. Muutama harrastaa pyöräilyä mutta niillä taas se uuden hankkiminen ei juuri ole maininnan arvoinen juttu kun niuitä on tallissa 6+ eri tilanteita varten.

 

[Memory]

"Kolatessa"
Ensiksi tulee mieleeni "lunta kolatessa" sitten ehkä "tavaroita kolatessa"

Minusta harvoin suomalainen sanoo että "luon lunta"

 

[munse]

"Alahan laputtaa" tai "alas laputtaa". Miten poistuminen liittyy lappuihin?

 

[Memory]

"Alahan laputtaa" tai "alas laputtaa". Miten poistuminen liittyy lappuihin?

Tää olikin hyvä

 

[TheMeII]

"tavaroita kolatessa"

Mitä tässä tehdään? Kola on joko lunta tai juomista varten.

 

[Romuvarasto]

Tää olikin hyvä

Laputtaminen on paitsi lapun laittamista (lappuliisa laputti) myös jonkin sortin kipittämistä, mutta sanan alkuperää en tiedä. Myös muoto "laaputtaa" koska "jänö juosta laaputtaa..."yhdessä lastenlaulussa

 

[tjkoo]

Liittyiskö jotenkin korkolappuihin?

 

[TheMeII]

Myös muoto "laaputtaa" koska "jänö juosta laaputtaa..."yhdessä lastenlaulussa

Siitä laulusta on versiot laputtaa, laaputtaa ja loputtaa. Alueellisia/murre- eroja.

 

[Olavi Palo-Ovi]

Mitä tässä tehdään? Kola on joko lunta tai juomista varten.

"Tavaroita kolutessa", "kolusin tavaroitani" kuulostaa omaan korvaan tutummalta.

 

[mursutin]

"Tavaroita kolutessa", "kolusin tavaroitani" kuulostaa omaan korvaan tutummalta.

Meilläpäin tavaroita kollataan, lihaa kolutaan luista ja lunta kolataan talvella.

Tavaroiden kollaus luultavasti tulee ruotsinkielisestä "kolla på":sta, joka taitaa tarkoittaa tarkastamista tai etsimistä.

 

[Nerkoon]

Meilläpäin tavaroita kollataan, lihaa kolutaan luista ja lunta kolataan talvella.

Tavaroiden kollaus luultavasti tulee ruotsinkielisestä "kolla på":sta, joka taitaa tarkoittaa tarkastamista tai etsimistä.

Kolata, koluta ja kollata ovat tosiaan kaikki eri asioita. Kolata esim lunta. Koluta eli kolistella jotain tai jossain. Kollata eli tarkistaa jotain

 

[TheMeII]

lihaa kolutaan luista

kalutaan

 

[Pakana]

"Alahan laputtaa" tai "alas laputtaa". Miten poistuminen liittyy lappuihin?

Löysät kengät sanoo "lap lap lap lap" kun kipittää pois.

"Lampsia" lienee samanlainen sana, jonka alkuperä on siinä fyysisessä äänessä.

 

[Memory]

Aurinko porottaa, eli poro.
Asia hirvittää eli hirvi.

Mistä moinen

 

[Frank Sinatra]

Aurinko porottaa, eli poro.
Asia hirvittää eli hirvi.

Mistä moinen

Hirvi on vanha balttialainen laina. Lähisukukielistä sille löytyy vastineita. Hirveä taas ilmeisemmin on ihan omaa perua vanhastaan, ja vain karjalan kielestä löytyy samanmuotoinen samaa tarkoittava sana hirvie. Eli vaikka muoto on sama, niin todennäköisesti ei hirvi-sanalla ole koskaan tarkoitettu kyseisen elukan hirveyttä, vaan sanat ovat muodostuneet ihan omia polkujaan. Sama juttu taitaa koskea poroa eläimenä ja poroa sakkana tai pölynä. Ovat siis homonyymejä: muoto sama, merkitys eri. Esim. kuusi numerona ja puuna.



Onko sanoilla hirvi ja hirvittää yhteinen alkuperä?

Sana poro on suomen kielessä monessa merkityksessä. Mm. Poro = itse poro siis...

 

[munse]

"Pystymetsä". Millainen on "vaakametsä"?

 

[perato]

"Pystymetsä". Millainen on "vaakametsä"?

 

[joku]

Toihan on sekametsä. Sekä pysty- että vaakametsä.

 

[micko]

Maantie? Minkä ihmeen maan?

Tähän jo vastattiinkin, mutta itselläni tuli jossain välissä valaistuminen tästä sanasta. Maantie ei ole kunnan tai kaupungin sisäinen vaan kunnasta toiseen ja pidemmällekin kulkeva. Ei kunnan vaan maan.

Toinen vastaava valaistuminen tuli sanasta valtatie. Valtatiellä on etuajo-oikeus, eli sitä ajavilla on valta.

 

[perato]

Toinen vastaava valaistuminen tuli sanasta valtatie. Valtatiellä on etuajo-oikeus, eli sitä ajavilla on valta.

Tai oisko samaa sarjaa eli valtakunnantie -> valtatie? Ennen kun oikeasti saattoi olla se yksi tie joka vei kaupunkien välillä ja muuten sit mentiin kärrypolkua tai kinttupolkua.

 

[jurristi]

Tai oisko samaa sarjaa eli valtakunnantie -> valtatie?

Tuota päätelmää tukee se, että valtatie on ruotsiksi riksväg (= valtakunnantie).

 

[Pakana]

EIköhän tuo valtatie ja maantie ole nimenomaan valtakunnan tai maan/maakunnan/kunnan omistamia ja ylläpitämiä teitä. Tilallinen sitten omalla kustannuksellaan ylläpitää tietä jota pääsee maantielle.

 

[namlepo]

Yksityisteihin saa kyllä avustuksia valtiolta. Jos on peltotie niin sitten ehkä maksat itse kulungit.

 

[Memory]

"Otaksumme" jotain ihme virkamies kieltä
tavis:"me uskomme että tililläsi on enemmän rahaa mitä kerrot"
virkis:"Me otaksumme että tilinne saldo on eri mitä meille kerrotte"

"Otaksu"! Täähän on jotain japania hih.

 

[petepas]

Ne tekevät jotka kynnelle kykenevät