Liikennelääketieteen professori: lääkärit pelkäävät ajokieltojen määräämistä – Potilas saattaa uhata tappaa lääkärin
Osa lääkäreistä ei liikennelääketieteen professori Timo Tervon mukaan halua määrätä ajokieltoja, koska kielto ei estä potilasta hyppäämästä rattiin. Lyhyiden ajokieltojen noudattamista ei valvo kukaan.
51-vuotias mies törmäsi perjantai-iltana Jaguarillaan kuuteen ihmiseen, jotka ylittivät suojatietä Lönnrotinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä. (KUVA: IRENE STACHON / LEHTIKUVA)
Marjaana Varmavuori HS
Julkaistu: 1.8. 18:46 , Päivitetty: 1.8. 19:48
LÄÄKÄRIT eivät osaa eivätkä uskalla määrätä ajokieltoja, sanoo Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) Ajoterveyden osaamiskeskuksen Ajopolin johtaja, liikennelääketieteen professori
Timo Tervo.
”Laki ilmoitusvelvollisuudesta on, mutta lääkärit eivät noudata sitä”, Tervo sanoo.
Kuljettajien terveydentilaan liittyvät asiat nousivat keskusteluun Helsingin perjantaisen yliajon jälkeen. Epäillyllä on ollut mielenterveysongelmia, ja tämä on aiemminkin ajanut liikenteessä vaarallisen kovaa.
LÄÄKÄRIN on ajokorttilain mukaan ilmoitettava poliisille, jos hän toteaa, ettei ajokorttiluvan hakija tai ajo-oikeuden haltija terveydentilansa vuoksi täytä enää ajokortin terveysvaatimuksia.
Ilmoitusvelvollisuus syntyy, mikäli lääkäri arvioi ajokyvyttömyyden kestoksi yli kuusi kuukautta.
Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja
Samppa Holopainen vahvistaa, että ilmoitusten tekemisessä on puutteita.
Tarkkaa tietoa asiasta ei ole, sillä asiaa ei ole tutkittu. ”Kun ei ole tietoa siitä, kuinka paljon ilmoituksia olisi pitänyt tehdä, emme voi tietää, tehdäänkö ilmoituksia riittävästi”, Holopainen sanoo.
”Tietoisuus ilmoitusvelvollisuudesta ja myös ilmoitusten määrä on kuitenkin noussut. Oikeaan suuntaan siis ollaan menossa.”
SYITÄ ILMOITTAMISVELVOLLISUUDEN laiminlyömiseen on Tervon mukaan monia. Hän näkee, että osittain kyse on koulutuksen puutteesta. Lääkärit eivät tiedä, miten ja millaisissa tilanteissa potilas pitäisi määrätä ajokieltoon.
Herkimmin lääkärit Tervon mukaan ilmoittavat poliisille silmäsairauksien ja -vammojen vaikutuksesta ajokykyyn. Myös neurologian alalla ollaan valveutuneita.
”Löysintä noudattaminen on päihdelääketieteessä, psykiatriassa ja kivunhoidossa”, Tervo sanoo.
YKSI SYY ilmoitusvelvollisuuden laiminlyömiselle ovat potilaiden reaktiot. ”Koko ajan tulee potilailta vetoamista, jäkätystä ja uhkailua”, Tervo kertoo.
Potilas on jopa uhannut tappaa lääkärin, jos tämä määrää ajokiellon. ”Siksi kaikki eivät uskalla kirjoittaa ajokieltoja”, Tervo sanoo.
Lisäksi potilaat uhkailevat kanteluiden tekemisellä.
JOTKUT EIVÄT Tervon mukaan halua määrätä ajokieltoja, koska kielto ei estä potilasta hyppäämästä rattiin. Etenkin psykiatriassa monet kokevat ongelmaksi myös vaikeuden arvioida, millaisissa tapauksissa ajokielto pitäisi määrätä.
Tervo pitää ajokorttilausuntojen laatua ylipäätään todella huonona. Monet lääkärit ovat arvioissaan aivan liian varovaisia. ”Potilas on saattanut yrittää itsemurhaa kahdeksan kertaa parin vuoden aikana tai yrittänyt itsemurhaa autolla”, Tervo kertoo.
Jotkut lääkärit taas kirjoittelevat Tervon mukaan lausuntoja kavereilleen.
”Ihminen on myös saattanut käydä monella eri lääkärillä hakemassa ajoluvalle myönteistä lääkärinlausuntoa ja lopulta saanut sen. Ja sitten on ajettu kolari”, Tervo kertoo.
”Suomessa autoilu tunnutaan kokevan sellaisena kansalaisoikeutena, ettei siihen saisi puuttua.”
Tervon mukaan pitäisi harkita, että ajokorttiarvioiden tekemiseen olisi oma erikoistumiskoulutuksensa.
LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO Trafi on päivittänyt lääkäreille suunnatut ajoterveyden arviointiohjeensa viimeksi toukokuussa. Niiden mukaan ilmoitusvelvollisuus syntyy muun muassa, jos potilaan todellisuudentaju on pitkäkestoisesti heikentynyt tai jos tämä on impulsiivisuutensa vuoksi aiheuttanut toistuvasti vaaraa liikenteessä.
Käytännössä useimmiten ilmoituksen syynä siis ovat psykoosiasteiset psyykkiset häiriöt tai epäsosiaalinen persoonallisuus.
Ohjeiden mukaan ajokykyarvio pitää kuitenkin aina tehdä yksilöllisesti, eikä se saa perustua yksinomaan potilaan diagnoosiin tai hänen käyttämäänsä psyykenlääkehoitoon.
TERVON MUKAAN toisinaan pelkkä voimakas lääkityskin voi olla peruste ajoluvan eväämiselle. ”Lääkärit usein sanovat, että lääkkeitä käyttäville potilaille on kehittynyt sellainen toleranssi, että he pystyvät kyllä ajamaan”, hän sanoo.
”Mutta niinhän kaikille juopoillekin on kehitynyt toleranssi, mutta ei heidän silti pidä saada ajaa autoa. Kyllä pelkillä lääkkeilläkin voi saada päänsä sekaisin.”
MYÖS TERVEYDENHUOLLON tietojärjestelmät vaikeuttavat ajokieltojen määräämistä. ”Jotkut potilaat yrittävät peitellä Kanta-rekisterissä ajo-oikeuteen vaikuttavia haitallisia tietoja”, Tervo sanoo.
Lääkärien ja poliisin välisistä tiedonkulkua pitäisi Tervon mukaan ylipäätään parantaa. Esimerkiksi poliisin tiedot väkivaltarikoksista voisivat täydentää kokonaiskuvaa potilaan voinnista.
Myös Poliisihallituksen Holopainen on sitä mieltä, että tietojärjestelmissä olisi kehitettävää. ”Pitäisi olla tietojärjestelmä, jolla tiedot ajokielloista siirtyvät poliisin järjestelmiin”, hän sanoo.
Tällä hetkellä ilmoitukset lääkärien määräämistä ajokielloista tehdään ja toimitetaan paperilla.
LYHYEMMÄN KUIN puoli vuotta kestävän ajokiellon kohdalla riittää, että lääkäri ilmoittaa ajokiellosta potilaalle ja kirjaa sen potilasasiakirjoihin.
”Niiden noudattaminen täysin potilaan hyvästä tahdosta kiinni. Kukaan ei valvo niitä”, Tervo sanoo.
Tervo on sitä mieltä, että myös niistä pitäisi ilmoittaa, jotta poliisilla olisi mahdollisuus valvoa niiden noudattamista.
