Näköjään muistin väärin, mutta edellisellä sivulla mainostettiin Whirlpoolia
Tuskin on toimivuuden kannalta merkitystä mistä kylmä saadaan. Olennaista lienee, miten kylmä tuodaan huoneistoon.
Ilmeisesti tarkoitus olisi ajaa viileää vettä vesikiertoiseen lattialämmitykseen kesäkaudella. Hienoahan se on jos toimii, kokemuksia vain ei tunnu oikein löytyvän ystäväpiiristä.
Tässä rakennellaan sairaalaa mikä tullaan viilentämään kaukokylmällä. 400mm putkesta tulee kylmää niin että hurahtaa. Toki mittakaava on vähän eri mitä tulee esim. kerrostaloihin tms. Tuntuu olevan toimiva ratkaisu. Eikait nuo muuten sitä asentelis. Pitää kysellä putkareilta mihin varsinaiseen käyttöön ja missä vesi kiertää. Nimittäin lattioita paukuteltuna ei näy vesikiertoja valussa.
Eikä tuo vähän viileämpi ilma oikeastaan mitään edes auta. Jos päivän on joku laite viilentää sisäilmaa niin ulkoilma on sitten illan/yön niin paljon kosteampaa, ettei sillä saa kuin tukalamman olon vaikka lämpötilaeroa olisi se muutama astetta ulkoilman hyväksi.
Sitten ei toimi. Kesäkuumalla kastepiste on helposti 20c luokkaa, eli sitä alemmaksi ei voi lattian lämpötilaa päästää, tai siihen tiivistyy kosteus. 20-asteinen lattia ei viilennä asuntoa niin paljoa, että sen huomaisi. Koko touhussa kannattaa unohtaa, mistä kylmä saadaan. On ihan sama, tuleeko se kaukokylmänä, maasta vai ulkoilmasta. Olennaista on, miten se saadaa huoneistoihin.
Näköjään muistin väärin, mutta edellisellä sivulla mainostettiin Whirlpoolia
[404] Sivua ei löytynyt
www.verkkokauppa.com
Ainutlaatuisen Silent Mode –asetuksen ansiosta, jossa höyrystin ja lauhdutin toimivat molemmat alhaisella tuulettimen nopeudella, saadaan laitteen käyntiääni hyvin hiljaiseksi, jopa 48desibeliin.
Paha sitten sanoa, onko tuo mainospuhetta vai oikeasti hiljaisempi. Toisaalta tuossa ei puhuta kompurasta ja sen kanssa se vakio 64dB eli kovaääninen?
Tekemällä laitteesta kaksiputkinen.
Löysin tämmöisen lopputyön lattiaviilennyksestä, johon keskusteluissa referoitiin aika usein
Ei toimi. Kaukolämmölle ja kaukokylmälle on omat runkoverkot
Jääkö multa nyt jotain ymmärtämättä, mutta eikö näissä systeemeissä kaikki kosteus välttämättä jää ilmaan, kun sitä ei oikein voi antaa pinnoille tiivistyä? Jos näin, niin eipä noista paljoa lohtua ole vaikka lämpötilan saisi laskettua pari astetta kastepisteen yläpuolelle koko kämpässä, eli johonkin 20-22 asteeseen pahimpina aikoina...
Yks mutteri auki, niin saa irti, pikkuhomma.
Pitäisi onnistua helposti, mutta se ulkoyksikkö myös mahtuu tuuletusikkunasta letkuineen.
Mainoksen mukaan kylmäletkun avaaminen vaatii kylmälaiteasentajan käyttämistä. Voisin kuvitella, että letkussa on katkokohta, josta piirin saa avattua siten, ettei ilma pääse katkaistun piirin kumpaankaan puoliskoon.
Eihän tuo ole kuin puolet ilppien tehosta, + kylmät lattiat.
Oliskohan tämä nyt vuosimallikohtaista, samalla nimellähän on myyty ties kuinka montaa vähän erilaista laitetta. Sekaan vielä Technibelit jotka on Argoja eri nimellä.
Tarkennetaan sen verran, että kaksi mutteria, mutta helppo juttu tosiaan.
Ei ole mallikohtaista, eli samat liittimet kaikissa. Ohjeessa on vaatimuksia kylmälaiteasentajan käyttämisestä, mutta sillä lapulla voi pyyhkäistä vaikka peffaa.
DCI on moottorin tyyppi, se on nykyaikaisempi ja hiljaisempi. Vanhemmassa versiossa on myös eri kylmäaine, jolla ei ole muuten mitään merkitystä, mutta jos laitteen joutuu joskus täyttämään uudestaan, niin se maksaa enemmän.
warmwasser-shop.de
Ei ole merkitystä tuolla. Ei siellä pattereissa kaukolämpömehu kierrä. Lämmönvaihtimella saadaan patterit tai lattiat minkä lämpöiseksi tahansa, vaikka kylmä ja kuuma tulisivat alunperin mistä tahansa. Pattereilla ja lattialla viilentämisen pilaa se, että kastepisteen takia niitä ei voida jäähdyttää riittävän kylmiksi.
Näinhän se valitettavasti on. Epäilen, että kovin miellyttävää ilmastoa tuolla ei saa. Esim. tällä laskurilla laskettuna tämän hetken ulkoilma (30,7C/46RH%) olisi miellyttävät 23C/74RH% jos kosteutta ei poistettaisi ilmasta. Käytännössä sisälämpötila pitäisi jättää johonkin 26-27 asteen tienoille, jotta RH ei nouse yli 60%:n.
Riippuu tietysti vähän miten määritellään "20c luokkaa" mutta loppupeleissä ei tuo kastepiste ihan hirveän usein yli 20 asteen nouse. Ilmatieteenlaitoksen avoimesta datasta tätä saa halutessaan tarkemminkin tutkittua.
Ehkä osasyyllinen onkin nimenomaan nuo kaksi suodatinta, jonkinverran ne väkisinkin ahdistaa ilman virtausta. En tiedä olisiko reippaasti isommasta imuputkesta hyötyä.
Joskus rakentelin UPSin akusta ja ebayn 12 voltin peltier-elementistä ja parista prossucoolerista paikallisviilentäjän (60W), kai se invertterillä toimisi myös aurinkopaneelin kanssa. Viilennysteho ei ollut mikään mahtava ja muistan harmitelleeni ainakin cpu-coolereiden puhallussuuntaa, pidempiä ilmaputkia ja korvausilman saatavuutta pois ohjatun kuuman ilman tilalle. Eipä sitä mitään ihmekonstia kyllä ole, koska tämäkin kokeilu päättyi tiivistyvään kosteuteen. Isommat ilmastointilaitteet toki kuluttavat sähköä sen 2500+ wattia viilentäessään, että kai sitä tarpeiden mukaan voi rakennella vaikka ja mitä.
Ainiin, sinähän taisit tästä samasta jo aiemminkin kirjoitella. Luulisi tosiaan, että tuo 200mm jo riittää. Vaikka lienee tuokin vielä pieni siihen verrattuna mikä pinta-ala tuossa pingussa on alunperin ilmaa läpi päästämässä.
Onko ilman sisääntulo tuolta alhaalta?
Joo alhaalla takana ja sivussa.Onko ilman sisääntulo tuolta alhaalta?
Manuskassa näin:
Motonet kun myikin eioota, ni tilasin Wilfa 12 pömpelin ja pitää modailla 2-putkiseksi kun saapuu.
Ok hyvä homma, se lienee sit erilainen kuin tuo Wilfa Sval COOL12 tai sitten sen manuska puhuu potaskaa.
Tuloilmaa se höyrystimenkin tuloilma on
Ylhäältä siis imee tuloilman höyrystinpuolelle ja alhaalta lauhdutinpuolelle.
Laittaisin sinne sisäpuolen hyttysverkkoa vasten eristelevyn (sauna-satu tms) ja leikkaisin siihen poistoilmaputken pään kokoisen aukon, johon sitten kiinnittäisin poistoilmaputken.Morjesta palstalle. Kertokaas mestarit, että onko tämmöiseen tuuletusikkunaan mahdollista virittää poistoputkea? Vai ahdistaako liikaa? Sisäpuolella vielä hyttysverkko.
