- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 196
Onko jossain useampi testi/artikkeli tmv jossa on verrattu miten paljon modaaminen parantaa? Välillä tuntuu että osan mielestä laite on käyttökelvoton ilman modausta vaikka valmistaja on kuitenkin laitteen tietyllä tavalla suunnitellut ja toimivaksi todennut ilman loppukäyttäjän modauksia.
Miten kämppä viileämmäksi?
Millasta se Bilteman letku on? Saako painamalla pysyvästi ovaaliksi eli onko metalli- vai muovilanka vahisteena? Metallilanka tuolla on, mutta en tiedä miten hyvin tuosta ovaalia painaa, palautuu aika tehokkaasti pyöreäksi.
bbs.io-tech.fi
Miten kämppä viileämmäksi?
Millasta se Bilteman letku on? Saako painamalla pysyvästi ovaaliksi eli onko metalli- vai muovilanka vahisteena? Metallilanka tuolla on, mutta en tiedä miten hyvin tuosta ovaalia painaa, palautuu aika tehokkaasti pyöreäksi.
bbs.io-tech.fi
Silloin jos pingviinin korvausilma saadaan otettua talon varjoiselta/viileältä puolelta missä ei ole niin kuumaa ulkoilmaa. Jos talon sisällä on kuumempaa kuin ulkona. Silloin ilman vaihtuminen viilentää nopeammin kuin pelkän kylmän ilman puhaltaminen.On varmasti myös tilanteita joissa modaaminen ei kannata tai siitä ei saa merkittävää hyötyä?
Ilman kierrätys nimensä mukaisesti ei päästä matkustamon sisäilmaa ulos ja ilmastointilaitteen höyrystimelle otetaan ilma pelkästään sisältä. Lauhdutin viilennetään edelleen ulkoilmalla. Sisäkierrolla toimii siis samalla tavalla kuin kaksiputkimodaus.Lisäksi autoissakin on ns. ilmankierrätystoiminto jolla voidaan tehostaa jäähdytystä, eli ilmaa kierrätetään eikä oteta aina ulkoa.
Periaatteessa kyllä, ja ei. Melu ja lämpötilat pienenevät mitä viileämpää ilmaa lauhduttimelle tulee. Invertteriä näissä ei ole mutta alhaisemmassa lämpötilassa on pienempi paine jota vasten kompressori joutuu työskentelemään ja kuluttaa vähemmän tehoa. Mutta kuten olen aikaisemmin laskeskellut, korvausilma sisältää moninkertaisesti enemmän lämpöenergiaa kuin mahdollinen 100-200w enemmän mitä kompressori haukkaa kun lauhdutin on korkeammassa lämpötilassa. Laskuissa ei otettu huomioon ilmankosteuden muutoksen latent heatin vaikutusta joten siihen voi vielä lisätä kolminumeroisen määrän watteja. En tiedä heittää siihen laskutoimitukseen ilmankosteuksia hihasta, joku saisi mitata ulkoilman ja koneen puhaltaman ilman kosteusprosentin ja laittaa luvut tähän kaavaan:Eikö siirrettävä ilmastointilaite toimi tehokkaammin kun se ottaa ilman osittain jo jäähdytetystä (sisällä olevasta) verrattuna ulkoa otettuun, paljon kuumempaan ilmaan? Varsinkin jos on käytössä em. koneellinen ilmanvaihto viilennyksen kanssa niin koneiden yhteistyöllä saadaan haluttu lämpötila nopeammin.
Jotenkin loogisesti ajatellen, jos korvausilma otetaan laitteeseen aina ulkoa, kone joutuu tekemään merkittävästi enemmän töitä (+energiankulutus/melu)?
An air flow of 1 m3/s is cooled from 30 to 10oC. The relative humidity of the air is 70% at the start and 100% at the end of the cooling process.
From the Mollier diagram we estimate the water enthalpy in the hot air to be 77 kJ/kg dry air, and the enthalpy in the cold air to be 28 kJ/kg dry air.
Using (3) the total sensible and latent heat removed from the air can be calculated as
From the Mollier diagram we estimate the water enthalpy in the hot air to be 77 kJ/kg dry air, and the enthalpy in the cold air to be 28 kJ/kg dry air.
Using (3) the total sensible and latent heat removed from the air can be calculated as
ht = (1.202 kg/m3) (1 m3/s) ((77 kJ/kg dry air) - (28 kJ/kg dry air))
= 58.9 (kW)
Viimeksi muokattu: