Millainen lisäantenni 4G-reitittimeen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja buumi
  • Aloitettu Aloitettu
Mikä modeemi? Modeemin asetuksissa (esim. Huawei B715) voi olla asetus jolla täytyy "pakottaa" ulkoiset antennit käyttöön.
Olihan sulla molemmat antennit käytössä? 45asteen kulmassa horisonttiin ja ristipolarisaatiossa keskenään? Missä antennit olivat kiinni ja mikä antennien välinen etäisyys?
Tosin kyllä nuo 1800MHz lukematkin pitäisi jokatapauksessa parantua mikäli vain antennit ovat kytkettynä, kaapeli ehjä, liittimet oikeaa tyyppiä ja suuntaus oikeaa tukiasemaa kohti. Tosin voihan se suuntaus olla huonommissa olosuhteissa aika tarkka (+-10asteen sisällä tukiasemasta riittänee silti että jonkinlaisia lukemia saa). Oletko Cellmapperista katsonut että "kaninkorvilla" yhteys on nimenomaan tuohon tukiasemaan johon yrität nyt Iskralla suunnata?
Modeemi on Huawei B315 ja antenniasetus on päällä. Molemmat antennit käytössä. En ole tarkistanut tukiasemaa, mutta seuraava on melko kaukana ja sivussa.

Antennit ovat kiinni kahdessa seinäkiinnikkeessä 1,5-kerroksisen talon päädyn parvekkeella 90 asteen kulmassa keskenään pituusakseliensa suunnassa kierrettynä (+45 ja -45 astetta), mistä metsää lukuunottamatta ei ole esteitä mastoon päin. Antennien etäisyys on paketin mukana tulleen valmistajan speksipaperin suosittelema 84 cm. Mutta onko antennien etäisyydellä väliä, eikö etäisyyden tarvitse olla ainoastaan riittävä jotta antennit eivät vaikuta toisiinsa?

Edit: selvennyksiä
 
Viimeksi muokattu:
Modeemi on Huawei B315 ja antenniasetus on päällä. Molemmat antennit käytössä. En ole tarkistanut tukiasemaa, mutta seuraava on melko kaukana ja sivussa suhteessa antenniin, että tuskin on mitenkään mahdollista saada yhteys 1800 MHz taajuudella.

Antennit ovat kiinni kahdessa seinäkiinnikkeessä 1,5-kerroksisen talon päädyn parvekkeella, mistä metsää lukuunottamatta ei ole esteitä mastoon päin. Antennien etäisyys on paketin mukana tulleen valmistajan speksipaperin suosittelema 84 cm. Mutta onko antennien etäisyydellä väliä, eikö etäisyyden tarvitse olla ainoastaan riittävä jotta antennit eivät vaikuta toisiinsa?

Menee aika vaikeeksi, jos ei signaalin tietoja halua käyttää. Mikä on "melko kaukana"?

Mutta vertailuksi. Mökillä modeemi on yhdistetty 8km päässä olevaan tukiasemaan. Elisa 2CA 1800mhz (prime) ja 800Mhz, -86dB, Sirn n +20dB, B715. ( Halpis paneeleita 2 kpl katolla)
Se sieltä tulee, jonka liittymä salli.
Muut Elisan on 800Mhz on n2km, ja seuraava 800Mhz 5km.
Luultavasti niin kauan tästä saa nauttia, kunnes Elisalle tulee ympärille lisää (=liikaa) 1800mhz tukiasemia.
 
mistä metsää lukuunottamatta ei ole esteitä mastoon päin.

Metsälläkin saattaa olla yllättävän iso vaikutus 1800MHz ja korkeammilla taajuuksilla mikäli puusto on tiheää.
Kannattaa Cellmapperista katsoa sen lähitukiaseman tietoja ja käydä vaikka itsekin kännykällä kartoittamassa lähiseutua lisää mikäli tiedot ovat vajaavaiset.
Joskus vaikka mastoon olisi suora näköyhteys voi signaali olla heikko, sillä mastoissa ei ole täydellistä 360 asteen peittoa.
Itselläkin katolta Iskran P56 antenneilta on suora näköyhteys mastoon n. 2km päässä, mutta SINR on aina alle 10dB, koska sijainti osuu todella pahasti tukiaseman kahden antennin solun väliin.

Ainiin ja lisäksi nuo Iskran antennit ovat todella herkkiä sateelle/kosteudelle. Ilmeisesti sateella antennin pitkittäissuuntaisten putkien väliin muodostuu vesipisaroista "silta" joka oikosulkee antennin korkeilla taajuuksilla (kapasitanssi). Itse kyllästyin viime syksynä aina sadekelin jälkeen antennin ravisteluun katolla ja tein antenneihin ohuesta plexistä liitteen kuvien mukaiset "sadesuojat". Hieman oli haasteita plexin taivutuksessa ensikertalaisella, mutta seuraavista varmasti tulisi jo siistimmät. :whistling:
Näiden suojien asennuksen jälkeen ei ole enää ollut mitään ongelmia sadekeleillä.

20190914_193558.jpg20190914_193640.jpg
 
@andyks @kuitumies Nyt löytyi jonkinlainen apu. Hankin kokeiluksi toisen operaattorin prepaid-liittymän, jolloin pääsin kiinni mastoon, jonka eräs 1800 MHz solu on suunnattu melko hyvin minuun päin ja etäisyyttäkin on vain ~2 km.

RSRP: -85 ... -84 dBm
RSRQ: -9 ... -3 dB
SINR: 13 ... 21 dB
RSSI: -61 ... -57 dBm

Nopeus 30-50 Mbps, mikä tuntuu aika vaatimattomalta. Modeemina on Huawei B315, onkohan se pullonkaula?

Edit: Eikä ole kyse ruuhkasta, sillä yön pikkutunneillakaan ei ole juuri enempää kuin 50 Mbps.
 
Viimeksi muokattu:
Voikos sitä B315 purkkia hallinnoida LTEWatch ohjelmalla ja tyrkätä 1800 ja 2100 yhtäaikaa päälle asetuksella Advanced. LTE.png
 
Voikos sitä B315 purkkia hallinnoida LTEWatch ohjelmalla ja tyrkätä 1800 ja 2100 yhtäaikaa päälle asetuksella Advanced. LTE.png
B315 ei tietääkseni tue kahden taajuuden samanaikaista käyttöä, koska tätä taajuusaluevaihtoehtoa ei löydy laitteen omasta hallintasoftasta.

Ei kai tuo LTEWatch sentään tuota ominaisuutta lisää maagisesti? :)
 
Niin... ei omassanikaan valikot tunne, mutta todistetusti toimii ;-) On toki hieman eri malli E5186s-22a.
Mielenkiintoista. Näköjään minullakin LTEWatch antaa valita LTE-A taajuskaistaoption vaikka sitä ei laitteen pitäisi tukea.

Nopeus ei noussut, mutta mutu sanoo, että nyt speedtestissä lopullinen nopeus saavutetaan välittömämmin eli "alkukiihdytys" on lyhyempi. Lisäksi ping kasvoi ~1-3 ms.

Miten LTE-A ominaisuuden toimivuuden voi verifioida?
 
Taas tuli parannusta nopeuteen: lukitsin wifin kanavalle 1. Jännä tosin, että lähellä olevat wifi-verkot käyttävät samaa kanavaa eli wifi-verkkojen keskinäisestä häiriöstä ei ollut kyse. Taajuus on 2.4 GHz.

Kannattaisikohan harkita erillisen wifi-purkin hankintaa? Nyt wifi tulee itse modeemista.
 
Moi

Mites kun mulla ilmeisesti aika huono tuo SINR lukema? Eli pyörii 0 ja 2dB välillä. Eikös se olisi hyvä olla päälle 20?

Tulee ilmeisesti jonkunlaista häiriötä sitten eri mastoista vai?

Mulla on suunnattavat antennit katolla, pitäisikö käydä virittelemässä jotain häkkiä ympärille vai mitä suosittelette?
 
Vanhemmille pitäisi kuulemma saada reitittimen ulkoinen suuntaava antenni 2 x 5 m johdoilla 4G-yhteyttä parantamaan. En tiedä noista laitteista mitään. Joku niiden tuttu oli suositellut tätä:


Hoitaako homman vai olisiko joku muu parempi ja halvempikin vaihtoehto? Tuo vaikuttaa aika tyyriiltä.
 
Elikkä näit mitä tapahtuu, kun oma laite ei ole kanavalla 1, 6 tai 11. Se puhuu muiden laitteiden päälle ja joutuu lähettämään dataa uudestaan koska päällepuhuttuna radiosignaali tuhoutuu muista signaaleista.
Hyvä että vaihdoit samalle kanavalle jota muutkin käyttävät. Tällöin rinnakkaiskanavan yhteiskäyttö sujuu kuten sen kuuluisikin sujua. Siksi parempi nopeus.
 
Nyt on melko moni antenniin liittyvä asia optimoitu: parhaiten suunnatun solun operaattorin liittymä, antenni tarkasti suunnattu, wifi lukittu kanavalle 1, kone lähellä modeemia (wifi-reititintä).

Työläppärillä pääsin näihin lukemiin ruuhkattomana aikana, omalla läppärillä hieman hitaampi. Liittymän luvattu maksimi 100M, joten hassua että yli mennään.
9424540269.png


Ennen maksimi oli noin 35M, keskimäärin 5-15M.
 
Vanhemmille pitäisi kuulemma saada reitittimen ulkoinen suuntaava antenni 2 x 5 m johdoilla 4G-yhteyttä parantamaan. En tiedä noista laitteista mitään. Joku niiden tuttu oli suositellut tätä:


Hoitaako homman vai olisiko joku muu parempi ja halvempikin vaihtoehto? Tuo vaikuttaa aika tyyriiltä.
Katso satshop.fi:stä valikoimaa ja valitse vanhempiesi asuinalueelle sopiva vaihtoehto. Tutkaile myös cellmapper.net:iä, että mikä taajuus, yms.
 
Onkos järkeä ja toimiiko?

Mökiltä löyty 1990–2000 -luvun antenni jota käytettiin sen aikaisten Nokialaisten kanssa jotta saatiin edes jonkinlainen kenttä puhelua varten. Taajuuksista ei näppituntumaa mutta kuva toivottavasti selventänee.

Eli mennäkö kauppaan ja hommata suosilla uusi antenni vai pystyykö uusiokäyttään 20 bandin tukiasemien kanssa Elisalla tai DNAlla, Telialla kauempana löytyy yksi 28. Toiseen 3,6km mutta hankalaa maastoa edessa ja mökistä 180° toinen 4,3km päässä vähän tasaisemman maaston takana.

Huawei B525 ja jos vähänkin arvasin myös FME-SMA adapteri tarvitaan? Vauhdit nyt 2–4 megaa alas ja 2-5 ylös pupunkorvilla.


antenni2.jpg


Jos tämä menee suosiolla kierrätykseen niin vinkkiä kunnon antennista, nyt on niin huonot kentät että kaikkien kännyn akut kuolee muutamassa tunnissa kun koittavat pysyä mobiiliverkossa.
 
suosiolla kierrätykseen
Nytpä ehdottaisin pientä uhkarohkeutta. B525 toiminee vaikka 12v irtoakullakin. Eli purkki mukaan ja teet mittauksia esim mökin katolta, eripuolilta tonttia jne. Josko ulkoa löytyy jokin sijainti missä toiminta on optimaalista. Tarkoitan, että suuntaavalla antenilla ja pitkällä kaapelilla sisätiloihin, ei saavuteta juurikaan parempaa yhteyttä, on antenit mitkä hyvänsä.

Tutustuppa aiheeseen LTE modeemi ulkokäyttöön. Jos vaikka modemi männyn latvaa ja wlan -yksikkö sisätiloihin.
 
Onkos järkeä ja toimiiko?

Mökiltä löyty 1990–2000 -luvun antenni jota käytettiin sen aikaisten Nokialaisten kanssa jotta saatiin edes jonkinlainen kenttä puhelua varten. Taajuuksista ei näppituntumaa mutta kuva toivottavasti selventänee.

Eli mennäkö kauppaan ja hommata suosilla uusi antenni vai pystyykö uusiokäyttään 20 bandin tukiasemien kanssa Elisalla tai DNAlla, Telialla kauempana löytyy yksi 28. Toiseen 3,6km mutta hankalaa maastoa edessa ja mökistä 180° toinen 4,3km päässä vähän tasaisemman maaston takana.

Huawei B525 ja jos vähänkin arvasin myös FME-SMA adapteri tarvitaan? Vauhdit nyt 2–4 megaa alas ja 2-5 ylös pupunkorvilla.


antenni2.jpg


Jos tämä menee suosiolla kierrätykseen niin vinkkiä kunnon antennista, nyt on niin huonot kentät että kaikkien kännyn akut kuolee muutamassa tunnissa kun koittavat pysyä mobiiliverkossa.

Tuo antenni lienee 900 Mhz taajuuden GSM-antenni.

Voisi se toimia jotenkin 800 ja 700 Mhz 4G taajuuksilla. Tai sitten ei toimi niillä taajuuksilla.

Toinen ongelma on siinä että ristipolarisaatiota varten tarvisi kaksi identtistä antennia 90 asteen kulmissa.

Eli osta suosiolla vaikka täältä uusi Iskran tupla-antennipaketti:


Kustantaa noin 80 euroa tai jotain sinne päin.

Täältä löytyy vähän perusasiaa 4G antenneista:

 
Nytpä ehdottaisin pientä uhkarohkeutta. B525 toiminee vaikka 12v irtoakullakin. Eli purkki mukaan ja teet mittauksia esim mökin katolta, eripuolilta tonttia jne. Josko ulkoa löytyy jokin sijainti missä toiminta on optimaalista. Tarkoitan, että suuntaavalla antenilla ja pitkällä kaapelilla sisätiloihin, ei saavuteta juurikaan parempaa yhteyttä, on antenit mitkä hyvänsä.

Tutustuppa aiheeseen LTE modeemi ulkokäyttöön. Jos vaikka modemi männyn latvaa ja wlan -yksikkö sisätiloihin.

Juu ajattelin kyllä mennä mahdollisimman lyhyellä piuhalla antenniin eli Haiwei 2-3m johdolla antenniin, koska akku ja Haivei ulkona ei nyt kestä viikkoaan :). Eetterillä sitten Haiweista lisää wlaneja muualle.

Vanha antenni kierrätykseen ja uutta tilalle.

Muoks. Satshoppi suositteli Iskran P-40 koska maaseutu ja sillä siis mennään.
 
Viimeksi muokattu:
Täältä apuja, kun kaupasta joutuu rautalangalla joka vastauksen kiskomaan...?

Mökille tarvitsen lisäantennin, se on jo tullut selväksi. Satshopin kaveri suositteli Nedis Anoria tai Iskran P60:tta, katsotaan nyt mihin päädyn. Tuon antennin kanssa ei sinänsä hätää ole. Kaksi vaihtoehtoista tukiasemaa, joista toinen tuntuu antavan 800 MHz, toinen 1800 MHz. Jompaan kumpaan suuntaan sitten antennin (antennit).

Mutta, reilu viikko sitten hätäpäissäni Elisalta hankin ZTE MF286D -modeemin ja Satshopin kaverin mukaan tuo modeemi ei osaa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla Mimo-antennitekniikkaa, vaan hyödyntää kunnolla vain yhtä antennia. No tuo tuli jo hommattua joka tapauksessa, eikä ihan ilmainen ollut. Tekeekö tuolla modeemilla lisäantennin kanssa mitään?

Jos pitäisi pelittää ihan hyvin, niin tyydyn tuohon hankkimaani. Mutta jos osaavilta ihmisiltä täältä tulee parempaa tietoa, niin voin yrittää neuvotella tuota vielä vaihdettavaksi, jos Elisan mallistosta joku paremmin Mimo-antenneihin soveltuva malli löytyisi. (Eivät varmaan ihan palautuksena tuota ota.)
 
Eli vaatisi modeemin avauksen ja sitten pitäisi vaihtaa jompi kumpi reunimmisista johdoista siihen keskelle diversiteettiantennin paikalla? Ja toki saada sitten se keskimmäinen johto jompaan kumpaan reunaan?

Onko nuo johdot ihan ilman tinausta irroitettavia ja takaisin laitettavia? Vai vaatiiko kolvaustakin?

Ehkä kysäisen ensin Elisalta, josko suostuvat vaihtamaan vielä tuon modeemin sellaiseen, jossa Mimo toimii suorilta. Ja jos eivät, niin ensin kokeilen silti mihin nopeuksiin pääsee ilman modeemin modausta.
 
Jos yrittää MIMOa laitteen omilla antenneilla ja sateliittilautasen peilillä, niin millaisia tuloksia voi odottaa? Siinä ei ainakaan mene takuu. Pidemmän ajan käyttö vaatii laitteen saamista säältä suojaan eli uloslaittaminen teettää kotelointityötä. Mulla on tällä hetkellä antenni suunnattuna vähän kauemmaksi Elisan mastoon, mutta Telialla on lähempänä pelkkä 1800 MHz tukiasema ja kiinnostaa arviot kannattaako haavelu peilillä signaalin vahvistamisesta. Tukiasemalle on matkaa 800 metriä ja vain puustoa välissä eli melkein näköyhteys. Katon alle ja tuulelta suojaan saisin modeemin.

Toimisikohan tuohon ZTE MF286D:hen? Jos hankin niin itse voisin kokeilla Netgear MR1100:n kanssa. Iltaisin tuntuu perheen netin käyttö välillä vetävän yhteyden tukkoon ja voisi siirtää toiselle modeemille osan käytöstä. Jos sateliittilautasen peilin kanssa saisi 4x4 MIMOn toimimaan, kannattaisi toisen modeemin hankinta (vanha on Huihai B715).
 
Pystyykö Iskran P56 antennin kiinteitä kaapeleita vaihtamaan rikkomatta antennia? Oletettavasti tuolla antennin sisällä on kuitenkin jokin liitin, eikä olisi suoraan juotettu kiinni.
 
Ei ole yleensä liitintä. Kaapeli menee runkoputken sisällä kärkeen ja juotettu piirilevyn palalla. Kärkimuovi irtoaa helposti vipuamalla.
 
Ei ole yleensä liitintä. Kaapeli menee runkoputken sisällä kärkeen ja juotettu piirilevyn palalla. Kärkimuovi irtoaa helposti vipuamalla.

Toisena vaihtoehtona olisi katkaista kaapelit ja asentaa uudet liittimet. Näillä taajuuksilla ja MIMO ominaisuudella katkaisumitan toleranssi saattaa kuitenkin olla merkitsevä. Esim. 2600 MHz taajuudella 1,15 mm ero kaapelien pituuksissa vastaa jo prosenttia aallonpituudesta. Kummallista, että kunnon 4G laajakaista yageja ei tunnu saavan mistään ilman valmiita kaapeleita. Ylipäätään tarjonta on huono poislukien Iskra. Itsellä tällä hetkellä 1800 MHz yagit LL400 tason kaapeleilla, jotka haluaisin säilyttää kun nykyään tukiasemalla on 3xCA tarjolla. Tuli aikoinaan tilattua Australiasta Mobile Broadband Antennas - For 3G and 4G Modems and phones kun vastaavia ei löytynyt mistään lähempää.
 
Nyt kun tuota tarkemmin miettii niin ei noilla kaapelien pituuksilla pitäisi olla merkitystä koska signaaleilla ei muutenkaan ole korrelaatiota ja ovathan ne eri etäisyydellä toisistaan ja näin ollen tukiasemasta.
 
ero kaapelien pituuksissa
Olen antanut itseni ymmätää, ettei kaapelien pituusero tässä tekniikassa ole merkityksellistä. Tietoa lähetetään paketteina, samalla taajuudella rinnakkaisilla kanavilla tai kahdella eri taajuudella, ja pakettien tieto yhdistetään molemmissa päissä. Siksi antenit 45 kulmassa toisiinsa, etteivät häiritse toistensa liikennettä.
Jos antenit ovat samansuuntaisia ja yhteinen singaali halutaan summata, on kaapelinpituuksilla isokin merkitys, että pysytään samassa vaiheessa keskenään.
 
Onko tuolla suurta merkitystä onko tuollainen antenni ikkunalla sisällä vai samalla ulkoseinällä?
 
Kokeilematta ei tiedä. Voihan se olla hyvä, että heikompia signaaleja vaimennetaan pois häiritsemästä.
 
Mitäköhän yleisiä reunaehtoja tulee toteutua, että 4G-yhteydessä verkon MIMO 4 x 4 triggeroituu? Olen koittanut kaivaa netistä tietoja, mutta suht' huonolla menestyksellä. Yleisesti vain todetaan, että radioyhteys tulee olla hyvä, jotta rank 4 otetaan käyttöön.

Olen kiinnostunut erityisesti Elisan verkosta. Kuinka laajasti Elisalla on MIMO 4 x 4 käytössä? Nykyisellään meillä on käytössä mökillä ristipolarisaatioantenni, jolla yhteys n 2 km:n päässä olevaan tukiasemaan (B3 + B20) on verrattaen hyvä (1800 MHz: RSRP -85- -90 dBm, SINR -10 - -15 dB). Kiinnostaisi viritellä vastaanottoon tuollainen 4 antennin viritelmä, jos siitä vain olisi käytännössä hyötyä.
 
Mitäköhän yleisiä reunaehtoja tulee toteutua, että 4G-yhteydessä verkon MIMO 4 x 4 triggeroituu? Olen koittanut kaivaa netistä tietoja, mutta suht' huonolla menestyksellä. Yleisesti vain todetaan, että radioyhteys tulee olla hyvä, jotta rank 4 otetaan käyttöön.

Olen kiinnostunut erityisesti Elisan verkosta. Kuinka laajasti Elisalla on MIMO 4 x 4 käytössä? Nykyisellään meillä on käytössä mökillä ristipolarisaatioantenni, jolla yhteys n 2 km:n päässä olevaan tukiasemaan (B3 + B20) on verrattaen hyvä (1800 MHz: RSRP -85- -90 dBm, SINR -10 - -15 dB). Kiinnostaisi viritellä vastaanottoon tuollainen 4 antennin viritelmä, jos siitä vain olisi käytännössä hyötyä.

4x4 MIMOa löytyy Elisalta käytännössä vain uusista tukiasemista, jotka on tehty Huawein radioilla. Aikaisemmin oli myös muutama Nokian Airscalella toteutettu 4x4 MIMO tukari, mutta ne ovat kuolleet melkein sukupuuttoon. Olikohan Pasilassa yksi sellainen vielä. Harvinaisuuksia siis ovat tänä päivänä.

Itä-Vantaa, Pohjois- ja Itä-Helsinki, Tampere, Jyväskylä, Turku jne. löytyy Huaweita ainakin. Ehkä jossain muuallakin, mutta en nyt muista. :) Muissa tukiasemissa on käytössä Nokia Flexiä, jolloin sieltä ei löydy 4x4 MIMOa vaan normaalia 2x2 MIMOa. Tuollainen 3+20 tukari on normaali 2x2 MIMO, joten 4x4 MIMOa siellä ei ole. Eli antennivirityksiin ei kannata ryhtyä.

RANK4 vaatii todella hyvät olosuhteet ja monia muitakin tekijöitä onnistuakseen. RANK4 saavuttaminen normaalista makrotukarista ei ole yleensä kovin helppoa. Kapasiteettitukareissa sen saaminen on helpompaa.

2 x 2x2 MIMO

Helsingissä kapasiteettitukari 2 kpl 2x2 MIMO antenneja, eli 4x4 MIMO

1592558109829.png

Nopeus tukiasemasta 4G:llä, B1+B3+B7 60 MHz 4x4 MIMO

SINRIn on yleensä syytä olla 25dBm paremmalla puolella ja tukiasema pitää myös olla konffattu niin, että se antaa RANK4. Heijastumia pitää löytyä riittävästi RANK4 ja antennin tyyppi myös vaikuttaa asiaan. Lisäksi tukiaseman kuorma ja läheisten tukiasemien häiriöt vaikuttaa asiaan. Tekijöitä on siis paljon ja välillä RANK4:n saaminen voi olla henkimaailman hommia. RANK3 on paljon helpompi saavuttaa huonommallakin yhteydellä.
 
Viimeksi muokattu:
Tammisaaren alueella kevään 2020 aikana on tukiasemia päivitetty B1+B3+B7+B20 - tukareiksi keskustan alueella. Voiko olettaa, että nuo tukiasemat ovat 4 x 4 MIMOja?
 
Tammisaaren alueella kevään 2020 aikana on tukiasemia päivitetty B1+B3+B7+B20 - tukareiksi keskustan alueella. Voiko olettaa, että nuo tukiasemat ovat 4 x 4 MIMOja?

En usko, että siellä on 4x4, sinne on vaan lisätty taajuuksia ja tarvittaessa lisää Nokian Flexiä (2x2).
 
Ja korkeintaan 256QAM päälle.

256QAM lienee ollut jo jonkun vuoden päällä aika monessa tukarissa, varsinkin kaupungeissa. Ehkä jonkun verran vielä, jossa se on vasta myöhemmin laitettu. Ruuhkaiset saitit / monen taajuuden saitit varmasti prioriteetilla olleet, jossa 256QAM laitettu päälle. Jotain yksittäisiä voinee vielä olla, josta sitä ei löydy, mutta aika harvinaista alkaa olemaan.
 
Sopiiko tämä suoraan b715, ilman, että tarvitsee ostaa mitään lisäkaapeleita?

Tuon antennin SMA-liittimen pitäisi mennä ihan pyörittämällä tuon B715 SMA-liittimiin paikoille.
 
Uudella asunnolla 7km matkaa mastolle, jossa olis 1800mhz solu talolle päin. Lähempää (3-4km) löytyisi myös kaksi mastoa joissa kylläkin vain 800mhz soluja. Maasto vaikuttaisi melko suotuisalta tuolla 7km matkalla, pari järveä sattuu väliin ja talo mäen päällä, ei kuitenkaan suoraa näköyhteyttä mastolle. Mutta onkohan tuo matka liian pitkä tuolle 1800mhz vastaanotolle edes optimiolosuhteissa? Että kannattaakohan ottaa suuntimat suosiolla lähempiin 800mhz soluihin?
 
Uudella asunnolla 7km matkaa mastolle, jossa olis 1800mhz solu talolle päin. Lähempää (3-4km) löytyisi myös kaksi mastoa joissa kylläkin vain 800mhz soluja. Maasto vaikuttaisi melko suotuisalta tuolla 7km matkalla, pari järveä sattuu väliin ja talo mäen päällä, ei kuitenkaan suoraa näköyhteyttä mastolle. Mutta onkohan tuo matka liian pitkä tuolle 1800mhz vastaanotolle edes optimiolosuhteissa? Että kannattaakohan ottaa suuntimat suosiolla lähempiin 800mhz soluihin?




Sitä en tiedä saako kyseistä antennimallia enää mistään.
 



Sitä en tiedä saako kyseistä antennimallia enää mistään.

Ainakaan Hintaopas ei tunne enään tuota tuotetta. TP-Link TL-ANT2424B (Antennit)
 
Ainakaan Hintaopas ei tunne enään tuota tuotetta. TP-Link TL-ANT2424B (Antennit)

Alimmassa linkissä näytti olevan verkkokaupassa myynnissä.

30 sekunnin Googlettelulla Saksastakin näyttäisi saavan:


(Tosin myyjän kuvauksessa lukee että toimittaa vain Saksaan, mutta usein onnistuu silti toimitus myyjältä muuallekin kun kysyy tai sitten jonkun "Mailboxde" palvelun kautta.)

Varmaan löytyy muualtakin jos kiinnostaa ostaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 280
Viestejä
4 507 755
Jäsenet
74 347
Uusin jäsen
Si-Pe

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom