Millainen lisäantenni 4G-reitittimeen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja buumi
  • Aloitettu Aloitettu
Myyn mun Jarft-MIMO-antennin 1800 MHz-verkkoon, johtoineen päivineen, koska ei ole enää tarvetta. Myydään - 4G-MIMO-antenni JARFT J1800-17-DOMPA + johdot

Antenni todettu hyväksi. Suosittelen hankkimaan kapean taajuusalueen antennin, jos vain voit. Nimittäin vahvistus on parempi mitä tarkemmalle alueelle antenni on suunniteltu.

Saa uutena myös Wifishop24-kaupasta noin viikon toimitusajalla. Sieltä ostin omani ja kaikki toimi kuten pitää. JARFT 4G Panel MIMO Antenna - 17dBi, 1800MHz, Outdoor
 
Myyn mun Jarft-MIMO-antennin 1800 MHz-verkkoon, johtoineen päivineen, koska ei ole enää tarvetta. Myydään - 4G-MIMO-antenni JARFT J1800-17-DOMPA + johdot

Antenni todettu hyväksi. Suosittelen hankkimaan kapean taajuusalueen antennin, jos vain voit. Nimittäin vahvistus on parempi mitä tarkemmalle alueelle antenni on suunniteltu.

Saa uutena myös Wifishop24-kaupasta noin viikon toimitusajalla. Sieltä ostin omani ja kaikki toimi kuten pitää. JARFT 4G Panel MIMO Antenna - 17dBi, 1800MHz, Outdoor
Jos modeemina on CAT6 ja tukiasemasta löytyy myös useampi taajuus, niin yksitaajuusantenni ei ole itsestään selvyys. Sinänsä jos toinen taajuus on 800MHz ja 10 MHz kaistalla, niin ei tarvitse isoa parannusta saada signaalin koodaukseen, jotta yksitaajuuksinen antenni voittaa laajakaistaisemman (kun max 50% parannuksen saa 1800:n rinnalla). Kokeilemallahan tuo selviää :)
 
Muutettua tuli ja hommata 4g anteeni että saa paremman yhteyden.

Cellmapper näyttää tukiasemaan noin 2.5km ja liitteenä arvot mitä Cellmapper näyttää.

Screenshot_20190217-100731.png

Osaako joku sanoa suoraa pärjäänkö tällä kun modeemin Huawei b593s: Iskra P-58 L700 UNI MIMO 696-2700 MHz antennisarja (2 kpl) 11 dBi 4G/LTE/3G/WLAN 10 metrin kaapeleilla SMA

Valitettavasti joutunen laittamaan 5m jatkon vielä piuhoihin , toki yritän keksiä paikan ilman jatkoja.
 
Muutettua tuli ja hommata 4g anteeni että saa paremman yhteyden.

Cellmapper näyttää tukiasemaan noin 2.5km ja liitteenä arvot mitä Cellmapper näyttää.

Screenshot_20190217-100731.png

Osaako joku sanoa suoraa pärjäänkö tällä kun modeemin Huawei b593s: Iskra P-58 L700 UNI MIMO 696-2700 MHz antennisarja (2 kpl) 11 dBi 4G/LTE/3G/WLAN 10 metrin kaapeleilla SMA

Valitettavasti joutunen laittamaan 5m jatkon vielä piuhoihin , toki yritän keksiä paikan ilman jatkoja.

Jos ei ole budjetista kiinni niin unohda tuo antenni ja päivitä modeemi uudempaa jonka viet sinne antennin paikalle => Zyxel LTE7460. Kuuluvuus taattu moninverroin parempi kuin alkuperäisellä kokoonpanolla.
 
Muutettua tuli ja hommata 4g anteeni että saa paremman yhteyden.

Cellmapper näyttää tukiasemaan noin 2.5km ja liitteenä arvot mitä Cellmapper näyttää.

Screenshot_20190217-100731.png

Osaako joku sanoa suoraa pärjäänkö tällä kun modeemin Huawei b593s: Iskra P-58 L700 UNI MIMO 696-2700 MHz antennisarja (2 kpl) 11 dBi 4G/LTE/3G/WLAN 10 metrin kaapeleilla SMA

Valitettavasti joutunen laittamaan 5m jatkon vielä piuhoihin , toki yritän keksiä paikan ilman jatkoja.
Jos välissä ei ole mäkiä tai isoja rakennuksia, niin pitäisi toimia. 800 MHz ei vaimene yhtä paljoa kuin korkeammat taajuudet ja voi toimia pitkällä piuhalla.

Lähetetty minun TA-1004 laitteesta Tapatalkilla
 
Jos ei ole budjetista kiinni niin unohda tuo antenni ja päivitä modeemi uudempaa jonka viet sinne antennin paikalle => Zyxel LTE7460. Kuuluvuus taattu moninverroin parempi kuin alkuperäisellä kokoonpanolla.

Sinällään ei budjetista kiinni, mutta jos nuo antennit toimivat niin turhaa upottaa rahaa. Tämän nykyisen modeemin tarkoitus on vain jakaa 4g yhteys lähiverkkoon erillisen reitittimen kautta.

Sinällään mietin että onko tosiaan näin että yhteys olisi parempi tuolla ehdottamallasi modeemilla? Ainoastaan sillä et modeemi on ulkona ja sisälle tulee ainoastaan verkkokaapeli?
 
Sinällään ei budjetista kiinni, mutta jos nuo antennit toimivat niin turhaa upottaa rahaa. Tämän nykyisen modeemin tarkoitus on vain jakaa 4g yhteys lähiverkkoon erillisen reitittimen kautta.

Sinällään mietin että onko tosiaan näin että yhteys olisi parempi tuolla ehdottamallasi modeemilla? Ainoastaan sillä et modeemi on ulkona ja sisälle tulee ainoastaan verkkokaapeli?

Eipä siinä taida olla juuri eroa.

Vanhemmilla on kotona B593-s22 reititin ja siinä antennikaapelin perässä 1800 Mhz tupla-yagit ja SRRI signaalivoimakkuuskin on luokkaa -33 - - 36 dB.
 
Jos ei ole budjetista kiinni niin unohda tuo antenni ja päivitä modeemi uudempaa jonka viet sinne antennin paikalle => Zyxel LTE7460. Kuuluvuus taattu moninverroin parempi kuin alkuperäisellä kokoonpanolla.

Alueella vain b20 ja matkaa 2,5km = tuo ulkomokkula on turha investointi.
 
Alueella vain b20 ja matkaa 2,5km = tuo ulkomokkula on turha investointi.

Eli kannattaa lähteä noilla antennilla kokeilemaan? Tuo Cellmapperin kuva on otettu sohvalla istuessa, voisin käydä ottaa arvot kun olen katolla.

Olenhan ymmärtänyt oikein että tuon Cellmapperin arvot vastaa seuraavasti:
LTE Reference Signal Received Power = RSRP
LTE Reference Signal Received Quality = RSRQ
LTE Signal to Noise Ratio = SNR

Kuitu menee tien vieressä, mutta liittymän kytkentä / kuukausimaksu kirpaisee, että pitänee ensin katsoa kortit tämän 4g:n kanssa.

Kaikki vinkit otetaan vastaan.
 
Työnnä se cellmapper jorpakkoon ja soita operaattorille (operaattoreille jos harkinassa testata useampi). Pyydät sieltä osotteella ilmansuunnat minne suunnata ja mahdolliset taajuudet, haja-asutusalueella todnäk. 800+1800. 2,5km matkalla 1800LTE toimii vielä loistavasti mainitsemillasi antenneilla.
 
Työnnä se cellmapper jorpakkoon ja soita operaattorille (operaattoreille jos harkinassa testata useampi). Pyydät sieltä osotteella ilmansuunnat minne suunnata ja mahdolliset taajuudet, haja-asutusalueella todnäk. 800+1800. 2,5km matkalla 1800LTE toimii vielä loistavasti mainitsemillasi antenneilla.
Toisinaan operaattorilta saa pätevää tietoa. Toisinaan asiakaspalvelusta voi tulla tieto lähimmästä tukiasemasta, että sinne kun suuntaa... Käytännössä se tukiasema ei mulle kuulu ja syyn voi selvittää maaston muodosta, RF-line-of-sight. Cellmapperin tiedoissa voi olla virheitä, ainakaan koko suomen tukiasemia sieltä ei löydy, mutta silloin kun toimii omassa kännykässä niin maastossa kulkemalla saa tietoja tarkennettua. Jos oma paikka sijaitsee Cellmapperissa solujen rajalla (kuuluu kahteen), niin kannattaa olla skeptinen signaalin laadun suhteen.

Kännykän desibeli lukemat voi olla ulkona ja sopivassa antennin paikassa vaikka 20 dB paremmat kuin sisällä sohvalla (eli aikaisemman kuvan 109 dBm -> 89 dBm ja sille vielä antennin vahvistus, niin lukema voi olla 80 dBm). Kyllä niiden erojen merkitystä kannattaa vähän miettiä, jos asia kiinnostaa. Jos sisällä sohvalla saa jonkunlaisen nopeuden kännykän kanssa, niin ulkona "vapaassa" tilassa tulee helpommin loistava tulos. SNR/SINR ei ole samalla tavalla speksattu kuin RSRP ja RSRQ eli parempi verrata vain saman merkkisten laitteiden kanssa. Optiminopeutta etsiessä ensin hakee sen parhaan (/saavutettavan) antennin paikan ja sinne reititin (tai sieltä kaapeli alas).
 
Käytän 1800MHz vastaanottoon ja 800MHz lähetykseen (koska ei riitä Iskran antenneilla potku lähettää 1800MHz:llä).

Pakko kysyä. Mistä tiedät mitä taajuutta käyttää lähetykseen ja mitä vastaanottoon? Pystyykö nämä jossain päätelaitteessa konffaamaan erikseen?
 
Pakko kysyä. Mistä tiedät mitä taajuutta käyttää lähetykseen ja mitä vastaanottoon? Pystyykö nämä jossain päätelaitteessa konffaamaan erikseen?

Huawei E5186
e5186


Nopeustestillä kun vertaa pelkkiin B3/B20 pystyy varmistamaan että tosiaan lähetys on x ja vastaanotto y -taajuuksilla
 
Huawei E5186
e5186


Nopeustestillä kun vertaa pelkkiin B3/B20 pystyy varmistamaan että tosiaan lähetys on x ja vastaanotto y -taajuuksilla

Toimiiko missään 4G-reitittimissä 1800 Mhz + 2100 Mhz taajuus yhdessä?

Jos nykyisen reitittimen uusin sinne vanhempien luokse, niin alueella lähimmässä tukiasemassa olisi 800+1800+2100 Mhz taajuudet.

800 Mhz taajuus on kasa paskaa kun nopeudet ovat luokkaa alle 4 Mbit/s. 1800 Mhz taajuudella nopeudet ovat välillä 40-80 Mbit/s.

2100 Mhz taajuudesta ei ole siellä kokemusta kun B593-s22 modeemista puuttuu kyseinen taajuus. Todennäköisesti se taajuus olisi vähemmän ruuhkaineen kuin 1800 Mhz taajuus. Sen vuoksi kiinnostaisi tuo LTE-A yhdistelmällä 1800+2100 Mhz.

Voi olla että modeemin uusimisen sijasta järkevämpää on odotella rauhassa että 5G vehkeet tulevat muutaman vuoden sisällä. Erityisesti kiinnostaisi ne yli 25 GHz 5G-taajuudet.
 
Minulla katolla 4g antenni ja sisällä kaksi 4g reititintä. Katolta tulee ensimmäiseen reitittimeen johdot jossa T-liitin (tässä antenni toimii hyvin) yhdestä T-liittimen sakarasta menee sitten johdot tälle toiselle reitittimelle jossa nuo valot kyllä näyttää että singnaali hyvä mutta mutte netin nopeus aivan susi surkea. Kysymys kuuluu voiko tämän systeemin edes tehdä näin vai tarviiko tuossa välissä olla jokin jakaja että kummatkin reitittimet saavat toimivan singnaalin?
 
Minulla katolla 4g antenni ja sisällä kaksi 4g reititintä. Katolta tulee ensimmäiseen reitittimeen johdot jossa T-liitin (tässä antenni toimii hyvin) yhdestä T-liittimen sakarasta menee sitten johdot tälle toiselle reitittimelle jossa nuo valot kyllä näyttää että singnaali hyvä mutta mutte netin nopeus aivan susi surkea. Kysymys kuuluu voiko tämän systeemin edes tehdä näin vai tarviiko tuossa välissä olla jokin jakaja että kummatkin reitittimet saavat toimivan singnaalin?

Olisiko niin, että signaalin vastaanotto toimii noinkin, mutta reitittimet häiritsevät toisiaan signaalia lähetettäessä (eli ikäänkuin huutavat toistensa päälle)?
 
Minulla katolla 4g antenni ja sisällä kaksi 4g reititintä. Katolta tulee ensimmäiseen reitittimeen johdot jossa T-liitin (tässä antenni toimii hyvin) yhdestä T-liittimen sakarasta menee sitten johdot tälle toiselle reitittimelle jossa nuo valot kyllä näyttää että singnaali hyvä mutta mutte netin nopeus aivan susi surkea. Kysymys kuuluu voiko tämän systeemin edes tehdä näin vai tarviiko tuossa välissä olla jokin jakaja että kummatkin reitittimet saavat toimivan singnaalin?

Miksi kaksi 4G reititintä?

Ei niiden signaalia voi T-haaroilla jakaa.

Hommaa molemmille omat tupla-ristipolarisaatioantennit ja omat antennijohdot antennilta saakka 4G-boksille.
 
Minulla katolla 4g antenni ja sisällä kaksi 4g reititintä. Katolta tulee ensimmäiseen reitittimeen johdot jossa T-liitin (tässä antenni toimii hyvin) yhdestä T-liittimen sakarasta menee sitten johdot tälle toiselle reitittimelle jossa nuo valot kyllä näyttää että singnaali hyvä mutta mutte netin nopeus aivan susi surkea. Kysymys kuuluu voiko tämän systeemin edes tehdä näin vai tarviiko tuossa välissä olla jokin jakaja että kummatkin reitittimet saavat toimivan singnaalin?
Voisikohan tuo toimia jos reitittimissä on erioperaattoreiden SIMmit. Silloin ei lähetetä ihan samalla taajuudella. Todennäköisesti reitittimen vastaanotin yliohjautuu, kun toinen lähettää "korvanjuuressa" ja toinen vastaanottaa. Jos voisi lukita toisen reitittimen vaikka 800 MHz ja toinen on 1800 MHz (tai enemmän), niin voi olla parempi mahdollisuus saada jotain lähetettyä. Kokeilla voi, ei kai tuolla kytkennällä reitittimiä riko, sen verran pientä se lähetysteho on.

Tuo kytkentä saattaa toimia silloin kun toinen reititin on sammuksissa, ei oikein muulloin ja silloinkin syö osan signaalista.
 
Miksi kaksi 4G reititintä?

Ei niiden signaalia voi T-haaroilla jakaa.

Hommaa molemmille omat tupla-ristipolarisaatioantennit ja omat antennijohdot antennilta saakka 4G-boksille.

Meillä paljon kaistaa vieviä laitteita joten meillä tommonen tuplakaista juttu, siksi kaksi 4g reititintä ja luulin että yhdellä antennilla olisi selvinnyt.

Voisikohan tuo toimia jos reitittimissä on erioperaattoreiden SIMmit. Silloin ei lähetetä ihan samalla taajuudella. Todennäköisesti reitittimen vastaanotin yliohjautuu, kun toinen lähettää "korvanjuuressa" ja toinen vastaanottaa. Jos voisi lukita toisen reitittimen vaikka 800 MHz ja toinen on 1800 MHz (tai enemmän), niin voi olla parempi mahdollisuus saada jotain lähetettyä. Kokeilla voi, ei kai tuolla kytkennällä reitittimiä riko, sen verran pientä se lähetysteho on.

Tuo kytkentä saattaa toimia silloin kun toinen reititin on sammuksissa, ei oikein muulloin ja silloinkin syö osan signaalista.
En kyllä haluaisi eri operaattoreilta ottaa liittymiä sillä tuo tuplakaista juttu suht edullinen.
 
Meillä paljon kaistaa vieviä laitteita joten meillä tommonen tuplakaista juttu, siksi kaksi 4g reititintä ja luulin että yhdellä antennilla olisi selvinnyt.

En kyllä haluaisi eri operaattoreilta ottaa liittymiä sillä tuo tuplakaista juttu suht edullinen.

Törmäsin sattumalta yagi-antenneja googlaillessani tämmöiseen: Combiner für Mobilfunkrouter und Repeater
Saksa ei kauhean hyvin minulta väänny, mutta google-translate -versio on ihan lukukelpoinen: Google Translate

With combiners, several LTE routers in a house can be operated on just one antenna.

Yhden tai useamman combinerin + mahdollisesti tarvittavien kaapeliadapterien hinta taitaa kyllä syödä mahdolliset liittymän hintasäästöt pitkäksi aikaa, mutta yhden antennin jakaminen useammalle reitittimelle näyttää kuitenkin olevan teknisesti mahdollista.
 
Kukaan laittanut sisätiloihin isompaa antennia vaikka pöydän kulmaan? Auttanut siten myös nopeudessa? Mulla villat väliseinässä ja johtojen veto vähän hankalaa katolle. Ajattelin sitten että josko pöydän kulmaan joku paneli tai vastaava.
 
Tekeekö noilla sisätiloihin tarkoitetuilla pöytämallisilla antenneilla mitään? Jos tekee, niin mikä malli olisi hyvä? Jos jollakin on henkilökohtaista kokemusta näistä, niin millaisia tuloksia tarkalleen saitte?

Selvennän vielä, että kysymys on todellakin, että tekeekö sisätiloihin tarkoitetuilla 4G-antenneilla mitään. Ts. onko niistä hyötyä vai ei. Kysymys ei siis ole siitä, onko suuntaava ulkoantenni parempi eikä myöskään siitä, kannattaako hankkia sisä- vai ulkokäyttöön tarkoitettu antenni. :rolleyes:
 
Kukaan laittanut sisätiloihin isompaa antennia vaikka pöydän kulmaan? Auttanut siten myös nopeudessa? Mulla villat väliseinässä ja johtojen veto vähän hankalaa katolle. Ajattelin sitten että josko pöydän kulmaan joku paneli tai vastaava.
Toimii nuo ulkokäyttöön tarkoitetut paneeliantennit sisälläkin. Meillä on ollut yksi jeesusteipillä lampun jalassa kiinni joitakin vuosia sitten, sittemmin autotallin hyllyssä 4G-modeemin kanssa. Nyt tuo paneeliantenni on eläköitynyt, kun ultimate antenniratkaisu löytyi.
 
Mulla tulee nykyään täällä Itä-Suomen landella 4G tolpasta (1.1km) 800+1800 taajuudet, noilla DL speedtestillä sinne etelän Elisalle (400km + 400km) parhaimmillaan yöaikaan reilu 200Mbps ja UL 50Mbps, verkkokortti näyttänyt maksimissaan 229Mbps nopeutta. Latenssi 19-20ms ja jitteri 1-2ms.

Kotona nyt odottelee Iskran P58 Mimot ja kun olisi toinen 1800Mhz masto tuolla ~4km päässä niin voiko noita antenneja laittaa siten että molemmat ottaisivat 1800Mhz taajuudet omista tolpistaan?

Ainakin teoriassa 1800Mhz antaa 150Mbps kaistaa joten 2:lla => 300Mbps?

Nyt siis toi "225Mbps" kaista irtoaa 800Mhz (75Mbps?) sekä 1800Mhz (150Mbps) yhteistyöstä (4G+).

Liittymä on Elisan 4G 300Mbps. Purkkina Huihain B525.
 
Mulla tulee nykyään täällä Itä-Suomen landella 4G tolpasta (1.1km) 800+1800 taajuudet, noilla DL speedtestillä sinne etelän Elisalle (400km + 400km) parhaimmillaan yöaikaan reilu 200Mbps ja UL 50Mbps, verkkokortti näyttänyt maksimissaan 229Mbps nopeutta. Latenssi 19-20ms ja jitteri 1-2ms.

Kotona nyt odottelee Iskran P58 Mimot ja kun olisi toinen 1800Mhz masto tuolla ~4km päässä niin voiko noita antenneja laittaa siten että molemmat ottaisivat 1800Mhz taajuudet omista tolpistaan?

Ainakin teoriassa 1800Mhz antaa 150Mbps kaistaa joten 2:lla => 300Mbps?

Nyt siis toi "225Mbps" kaista irtoaa 800Mhz (75Mbps?) sekä 1800Mhz (150Mbps) yhteistyöstä (4G+).

Liittymä on Elisan 4G 300Mbps. Purkkina Huihain B525.
Tarvitset 2 antennia yhteen tukiasemaan suunnattuna (MIMO). Toiseen tolppaan suunnatessa tarvitset sitten toisen modeemin, jos molempiin haluat yhdistää. Jos yhden modeemin antennit suuntaat molemmat eri mastoihin, se valitsee niistä toisen ja sekin toimii vain puoliteholla.
 
Ok, mulla kyllä löytyis toinenkin modeemi (Huawei B593-s), mutta eikö siihenkin pitäisi olla toinen 4G liittymä, jolloin olisi 2 liittymää 2:lla modeemilla?
 
Kukaan laittanut sisätiloihin isompaa antennia vaikka pöydän kulmaan? Auttanut siten myös nopeudessa? Mulla villat väliseinässä ja johtojen veto vähän hankalaa katolle. Ajattelin sitten että josko pöydän kulmaan joku paneli tai vastaava.
Vaikka sen kännykän säteily ei ole terveydenkannalta riski niin tilanne muuttuu jos tökkäät pöydänkulmalle hyvin vahvistavan ja suuntaavaan antennin kun sen antennin vieressä tuntikausia istuminen ei ole enää täysin riskitöntä.

Ulkokäytöön tarkoitetut antennnit on ulkokäytöön siksi kun niiden vieressä tuntikkausia per pv istuminen ei ole hyvä idea.
 
Jos et sammu pää kiinni siihen antenniin, niin ei siinä mitään vaaraa ole. Silloinkin alkoholi on suurempi vaara kuin antennin säteily.
 
Jos et sammu pää kiinni siihen antenniin, niin ei siinä mitään vaaraa ole. Silloinkin alkoholi on suurempi vaara kuin antennin säteily.
Tajuatko että se hyvin suuntaava ulkokäytöön tarkoitettu antenni antaa keilassaan ainakin yli satakertaisen säteilyannoksen kuin mitä se ympärisäteilevä sisäkäyttöön tarkoitettu antennin ts puolenmetrinpäässä suuntaavasta ulkoantennista vuosikausia istumien ei ole fiksuin idea (täysin riippumatta päihtymyksesi asteesta).

Ei sen kaapelin seinänläpivienti nyt niin iso ongelma ole.
 
Tajuatko että se hyvin suuntaava ulkokäytöön tarkoitettu antenni antaa keilassaan ainakin yli satakertaisen säteilyannoksen kuin mitä se ympärisäteilevä sisäkäyttöön tarkoitettu antennin ts puolenmetrinpäässä suuntaavasta ulkoantennista vuosikausia istumien ei ole fiksuin idea (täysin riippumatta päihtymyksesi asteesta).

Lähetystehoa taitaa olla luokkaa 1 watti 4G modeemeissa.

Sellaisella säteilyteholla tuskin on havaittavia terveysvaikutuksia. Vähän sama kuin pään pistäisi leivinuuniin jossa lämmintä on +25C. Kovin vauhdikkaasti siinä ei pää paistuisi.
 
Pienikin ilmaväli (30cm) tiputtaa signaalin 1/100 osaan. Vaikea kuvitella kenenkään nojailevan pitkiä aikoja antennia vasten kuten puhelimelle tehdään. Lisäksi uplink täytyy olla 100% kuormituksella jotta antenni säteilee jatkuvasti. LTE maksimi lähetys teho on tyypillisesti 0.25 wattia.
 
Ok, mulla kyllä löytyis toinenkin modeemi (Huawei B593-s), mutta eikö siihenkin pitäisi olla toinen 4G liittymä, jolloin olisi 2 liittymää 2:lla modeemilla?
Kyllä. Molempiin 2 antennia ja modeemien jälkeen kuormantasaava reititin. TP-linkillä on halpa max. 4:llä WAN-portilla.
 
Lähetystehoa taitaa olla luokkaa 1 watti 4G modeemeissa.

Sellaisella säteilyteholla tuskin on havaittavia terveysvaikutuksia. Vähän sama kuin pään pistäisi leivinuuniin jossa lämmintä on +25C. Kovin vauhdikkaasti siinä ei pää paistuisi.
Käytännössä se suuntaava antenni vähentää säteilyä "vääriin" suuntiin, jolloin saa vähemmän säteilyä kuin saa kännykän omasta antennista. Oikein suunnattuna ehkä tukiasema myös komentaa modeemin käyttämään pienempää lähetystehoa -- suunnattuna vähempikin riittää. Tuon takia se suuntaava antenni ei sisälläkään lisää ihmisiin tulevaa säteilyä.

Sinänsä kun suuntaa väärin ja pistää päänsä siihen vahvimpaan keilaan, niin on mahdollista saada se täysi watin teho suunnattuna päähän. Tässä kun signaali ei kulje kunnolla tukiaseman suuntaan, niin modeemikin käyttänee enemmän tehoa kuin muuten.
 
@Enzo Ozne Onkohan näissä 4G-data liittymien korteissa mahdollisuutta tuplata kortti eli hommata ns. rinnakkaiskortti?

Tuskinpa vaan..
 
Vieläkö nykyisin tekee mitään tällaisella ulkoantennilla, missä on seuraavat arvot:

806-960 Mhz / 7.0 dBi
1710-2500 Mhz / 10.0 dBi

Yksijohtoinen sma -liittimellä.

Ostettu joskus 2012 ja käyttö oli silloisessa 3G verkossa mokkulan tukena. Tällä hetkellä alueella luonnollisesti 4G ja mastot taajuuksilla B3 ja B20. Eli sopisi kai B3 taajuudelle mutta jääkö B20 sitten kokonaan ilman antennia? Eli menettääkö LTE CA edun?

Tarkoitus olisi kokeilla Huawei B715 modeemilla missä mahdollisuus kytkeä ulkoinen antenni pääantenniksi ja käyttää asetuksella "sekoitus" jolloin käytössä myös sisäinen antenni (mutta onko sisäinen vain lähetykseen).
 
Vieläkö nykyisin tekee mitään tällaisella ulkoantennilla, missä on seuraavat arvot:

806-960 Mhz / 7.0 dBi
1710-2500 Mhz / 10.0 dBi

Yksijohtoinen sma -liittimellä.

Ostettu joskus 2012 ja käyttö oli silloisessa 3G verkossa mokkulan tukena. Tällä hetkellä alueella luonnollisesti 4G ja mastot taajuuksilla B3 ja B20. Eli sopisi kai B3 taajuudelle mutta jääkö B20 sitten kokonaan ilman antennia? Eli menettääkö LTE CA edun?

Tarkoitus olisi kokeilla Huawei B715 modeemilla missä mahdollisuus kytkeä ulkoinen antenni pääantenniksi ja käyttää asetuksella "sekoitus" jolloin käytössä myös sisäinen antenni (mutta onko sisäinen vain lähetykseen).
Tuon speksin mukaan sopii OK myös 800MHz alueelle. Taajuusvaste noissa ei ole yleensä jyrkkäreunainen ja jollain tavalla menisi vielä 700MHz (B28?). Suuntaavuus vain on heikompi näin käytännön kannalta. MIMOa ei yhdellä antennilla saa ja se tekee isomman eron uuteen antenniin. MIMOssa on syytä olla kaksi samanlaista antennia saman mittaisilla kaapeleilla.

Lähetetty minun TA-1004 laitteesta Tapatalkilla
 
1710-2500 Mhz / 10.0 dBi
Taitaisipa kulkea ihan kohtuudella myös 1800 Mhz ja 2600 Mhz ... voisi kokeilla myös Dualia jossa nuo molemmat taajuudet käytössä yhtäaikaa .... Varsinkin 2600 Mhz on varsin leveä lähety/vastaaotto -kaista ja jos linkki tukee, niin helpostikkin sen 100 Mt/s yhteyden sallii jo yksinään.
 
Viimeksi muokattu:
Vieläkö nykyisin tekee mitään tällaisella ulkoantennilla, missä on seuraavat arvot:

806-960 Mhz / 7.0 dBi
1710-2500 Mhz / 10.0 dBi

Yksijohtoinen sma -liittimellä.

Ostettu joskus 2012 ja käyttö oli silloisessa 3G verkossa mokkulan tukena. Tällä hetkellä alueella luonnollisesti 4G ja mastot taajuuksilla B3 ja B20. Eli sopisi kai B3 taajuudelle mutta jääkö B20 sitten kokonaan ilman antennia? Eli menettääkö LTE CA edun?

Tarkoitus olisi kokeilla Huawei B715 modeemilla missä mahdollisuus kytkeä ulkoinen antenni pääantenniksi ja käyttää asetuksella "sekoitus" jolloin käytössä myös sisäinen antenni (mutta onko sisäinen vain lähetykseen).

Jotta saisi täyden ilon, niin pitäisi olla kaksi identtistä antennia kaapeleineen. Silloin saisi ristipolarisaation käyttöön.
 
Kellään fakta tietoa miksi mulla on RSRQ vain keskitasoa, vaikka muut arvot ovat erittäin hyvät. Landella asustelen eli B3 ja B20 tossa lähimmässä (1.1km) Elisan tolpasta löytyy, seuraava tukari yli 4km päässä.

Ristipolarisaatiossa Iskran P58:t olkkarissa :)

Tässä viimeisen 5 tunnin tiedot, tubeen uppimista, surffailua sekä usean tunnin nettipelit 2:llä eri pelillä:

Hiikeri_5h_4G.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Mikä voisi olla paras tapa parantaa 4G signaalin laatua sektorin reunalla?

Tukiasemia on Cellmapperin mukaan ympärillä paljon, mutta yhteenkään ei tunnu saavan kelvollista yhteyttä.

Nopeimman yhteyden (130/45M) saa DNA:lla ajoittain tolpasta 2.2km etäisyydellä täydellisen näköyhteyden päässä. Tolpassa on 800+1800+2100. Käytännössä kuitenkin ilta-aikaan nopeus on luokkaa 30/30M. Samaan aikaan samalta etäisyydeltä keskeltä sektoria nopeudet ovat luokkaa 170/50M
Samassa tolpassa Telialla 800+1800 ja käyttäytyy suht samalla tavalla.

Eli ilmeisesti signaalin laatu romahtaa reuna-alueella kun käyttäjämäärät lisääntyy? Modeemin ilmoittamissa arvoissa tämä ei selkeästi kyllä näy. Olen käynyt mastolla katsomassa antennien suuntauksia ja arvioisin että sijainti on n. 50astetta sivuun sektorin keskeltä.

Käytössä päätelaitteena nyt Huawei B715s ja 5m kaapelien päässä tämän IPT:n näköinen paneeliantenni. Ostin ko. antennin käytettynä ja edellinen omistaja tilannut sen Puolasta. Onko normaalia ko. antennilla että mitään selkeää sweetspottia ei tunnu löytyvän? Samanlaisia arvoja löytyy vaikka antennin suuntausta muuttaisi +-90astetta, ja huonoimmat arvot saa kun antenni on silmämääräisesti suunnattu kohti ko. tukiasemaa. Hieman ohi suuntaamalla 2100MHz bandilla RSRP pyörii -85 dBm, RSRQ -6dB ja SINR sahaa 0-10dB välillä.

Vakaimman käyttökokemuksen saa Telian mastosta jonka sektori on suunnattu suoraan kohti, mutta tämä masto on 8.8km päässä... Ko. mastossa 800+1800 ja todnäk. jo etäisyydestä johtuen parhaimmillaan päästään vain 70M nopeuksiin, mutta plussana että harvoin putoaa alle 50M. RSRP -83, RSRQ -10, SINR 10-15 ko. tolpasta @1800.

Pitääkö vaihtaa antenni Iskran haravaan vai alkaa tekemään kanaverkkovirityksiä? Onko sektorin reunalta mitään tehtävissä vai pitäisikö vain yrittää parantaa signaalia tuohon kaukana olevaan mastoon?
 
Kanaverkkoviritykset kannattaa unohtaa heti. Jos haluat cell edgeen niin hyvän yhteyden kuin mahdollista täytyy käyttää mahdollisimman kehittynyttä päätelaitetta ja siihen hyvä antenni kaveriksi. Koko ajatusmalli pitää olla niin, että ensin valitaan riittävän kyvykäs päätelaite ja sitten sille antenni jos tarvis eikä toisinpäin. B715 on ihan ok, mutta kun sinulla on useita suuntausvaihtoehtoja niin paremman tuloksen saat oikein mitoitetulla yagi-parilla kuin paneelilla. Yageilla voit käydä tarvittaessa nuo kaikki suuntausvaihtoehdot läpi ja valita niistä parhaimman "kompromissin". Pitää olla tietoinen mitä CA:ta tuetaan päätelaitteen ja verkon puolelta, enempi parempi. Sitten vaan RSRP hyvälle tasolle, sitten CA combo rotaatiolla katsomaan millä PCC:llä mahdollisimman hyvä RSRQ, mahdollisiman korkea SINR ja pirusti nopeustestidataa talteeen. Eihän tämä ole työtä kummenpaa, mutta cell edgessä on hyväksyttävä se, että parhaillakaan välineillä cell center olosuhteita ei cell edgeen saada ainakaan pitemmäksi aikaa. Käytin sanaa kompromissi, koska cell edgessä tuo olosuhdevaihtelu on suurempaa kuin cell center alueella.
 
Onko normaalia ko. antennilla että mitään selkeää sweetspottia ei tunnu löytyvän?
Omat kokemukset paneeliantennista ovat juuri tuollaisia. Kummallista oli se, että 800MHz:lle leimattu antenni oli tuolla taajuudella jokseenkin mitääntekemätön, mutta toimi ihan hyvin 1800:lla. :confused: 800 MHz taajuudella antenni toimi lähes yhtä huonosti joka suuntaan. 1800:lla parempi sektori oli ehkä 45 astetta leveä.

Tuli epäilys, että antenni on leimattu väärälle taajuudelle.
 
täytyy käyttää mahdollisimman kehittynyttä päätelaitetta ja siihen hyvä antenni kaveriksi. Koko ajatusmalli pitää olla niin, että ensin valitaan riittävän kyvykäs päätelaite ja sitten sille antenni jos tarvis eikä toisinpäin.

Nyt kun otit päätelaite-asian esille. Tuo 2km päässä oleva masto on se johon kännykät ja B715 ilman ulkoantennia aina nappaavat DNA:lla kiinni. B715:n sisäisillä antenneilla pääsen ikkunalaudalta lähes samaan lopputulokseen kuin ulkoantennilla katolla. Ainoastaan UL on parempi ulkoantennia käytettäessä. Meinaatko että käyttämällä edistyneempää päätelaitetta voisi päästä parempaan lopputulokseen cell edgessä jopa ilman suuntausta ja ulkoantenneja? Esim. Netgearin MR1100? Tai jokin uudemman sukupolven kännykkä? Nyt testattu vain iPhone6s ja Honor8...

Tapoja on miljoona erilaista, mutta itse ratkaisin asian näin:
Jos on vielä tilaa laittaa 1,2 m peili, niin se 8 km lienee ihan toimiva etäisyys.

Tällä ei taida 800+1800 CA:ta saada?... Epäilen että vaivaan nähden jää hyöty aika marginaaliseksi tuohon 8km päässä olevaan mastoon jos käyttöön jää ainoastaan 1800MHz band.

Omat kokemukset paneeliantennista ovat juuri tuollaisia. Kummallista oli se, että 800MHz:lle leimattu antenni oli tuolla taajuudella jokseenkin mitääntekemätön, mutta toimi ihan hyvin 1800:lla. :confused: 800 MHz taajuudella antenni toimi lähes yhtä huonosti joka suuntaan. 1800:lla parempi sektori oli ehkä 45 astetta leveä.

Tuli epäilys, että antenni on leimattu väärälle taajuudelle.

Tämä minun antenni on leimattu 700-2600MHz... Vähän tuntuu että antenni vahvistaa sen minkä 5m kaapelit vaimentaa... :)
 
Nyt kun otit päätelaite-asian esille. Tuo 2km päässä oleva masto on se johon kännykät ja B715 ilman ulkoantennia aina nappaavat DNA:lla kiinni. B715:n sisäisillä antenneilla pääsen ikkunalaudalta lähes samaan lopputulokseen kuin ulkoantennilla katolla. Ainoastaan UL on parempi ulkoantennia käytettäessä. Meinaatko että käyttämällä edistyneempää päätelaitetta voisi päästä parempaan lopputulokseen cell edgessä jopa ilman suuntausta ja ulkoantenneja? Esim. Netgearin MR1100? Tai jokin uudemman sukupolven kännykkä? Nyt testattu vain iPhone6s ja Honor8...



Tällä ei taida 800+1800 CA:ta saada?... Epäilen että vaivaan nähden jää hyöty aika marginaaliseksi tuohon 8km päässä olevaan mastoon jos käyttöön jää ainoastaan 1800MHz band.



Tämä minun antenni on leimattu 700-2600MHz... Vähän tuntuu että antenni vahvistaa sen minkä 5m kaapelit vaimentaa... :)

Kehittyneellä päätelaitteella 256-QAM:lla voi saada extranopeutta, jos signaalin laatu riittävää, mutta suurin hyöty kehittyneestä päätelaitteesta tulee nimenomaan carrier aggregationin kautta, yksikin lisätaajuus mukaan lähtötilanteeseen verrattuna niin kyllähän se loppunopeuksissa näkyy mukavasti.
 
Tällä ei taida 800+1800 CA:ta saada?... Epäilen että vaivaan nähden jää hyöty aika marginaaliseksi tuohon 8km päässä olevaan mastoon jos käyttöön jää ainoastaan 1800MHz band.

Jep, itselläni on käytössä vain 1800MHz. Nopeus on noin 90-120/40 jokseenkin aina. Parhaat arvot ovat olleen 170 down ja 49 up. Tosin ei yhtä aikaa.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 286
Viestejä
4 507 980
Jäsenet
74 349
Uusin jäsen
maaniman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom