Millainen lisäantenni 4G-reitittimeen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja buumi
  • Aloitettu Aloitettu
Jos masto on ihan vieressä niin olisikohan joku tällainen ja pieni antenni ikkunan viereen hyvä ratkaisu, ei tarvi pitkää ja kallista kaapelia joka vaimentaa antennin vahvistuksen.
Läpivientikaapeli ikkunan tai oven väliin


Voi hyvinkin toimia.
Ilmaiseksi voi testata: avaa ikkuna, ja laita modeemi ikkunan väliin. Paraneeko arvot ja nopeus?
Modeemin voi myös laittaa ALU-pakastekassiin. Avaa se osoittamaan tukiasemaa.
Paraneeko tulokset?
Testaa erityisesti illalla, niin selviää naapureiden aiheuttaman radio-saasteen häiritsevä vaikutus.
Jos olet tyytyväinen tuloksiin, niin antennin osto on varmaankin paikallaan.

Testatessaan tarkkaile erityisesti signaalin laatua SIRN.
Toisella sijalla on se voimakkuus RSRP.
 
Voi hyvinkin toimia.
Ilmaiseksi voi testata: avaa ikkuna, ja laita modeemi ikkunan väliin. Paraneeko arvot ja nopeus?
Modeemin voi myös laittaa ALU-pakastekassiin. Avaa se osoittamaan tukiasemaa.
Paraneeko tulokset?
Testaa erityisesti illalla, niin selviää naapureiden aiheuttaman radio-saasteen häiritsevä vaikutus.
Jos olet tyytyväinen tuloksiin, niin antennin osto on varmaankin paikallaan.

Testatessaan tarkkaile erityisesti signaalin laatua SIRN.
Toisella sijalla on se voimakkuus RSRP.

En nyt tarkkaan muista noita arvoja, mutta niitä seuraillen ja speedtestiä käyttäen hain tuon nykyisen paikan reitittimelle. Jossain saattoi olla SIRN -3 ja tuossa nykyisessä paikassa, joka on siis talon sisällä paras paikka se on jotain 4 luokkaa, joka on siis vielä heikohko. Ulkona parani huomattavasti. Tuo pikkuantennihan voisi olla ihan toimivakin systeemi...
 
Itsellä oli hieman samantyyppistä ongelmaa, masto n.0,5km päässä, vanhalla purkilla sain sen 20/5mbps keskimäärin omilla antenneilla, nyt ulkoisilla Iskran P-56 saa tälläistä lukemaa 100/50mbps liittymällä, ei voi kuin hymyillä, kyllä kannatti laittaa nämä katolle:

 
Itsellä oli hieman samantyyppistä ongelmaa, masto n.0,5km päässä, vanhalla purkilla sain sen 20/5mbps keskimäärin omilla antenneilla, nyt ulkoisilla Iskran P-56 saa tälläistä lukemaa 100/50mbps liittymällä, ei voi kuin hymyillä, kyllä kannatti laittaa nämä katolle:


Nätisti näyttäisi toimivan. Täytyy antenni melkein hommata. Nyt on kyllä huomattavasti parantunut tuo nopeus kun etsin talosta sen parhaan pisteen reitittimelle. 30-40megaa kulkee nyt, mutta olisihan se mukava saada se toimimaan ns. täydellä teholla.
 
Iskra p-56 ääni kans täältä. Mastolle matkaa 3km ja b715 olohuoneessa ilman antenneja nopeus 30~ mpbs luokkaa. Nakkasin antennit katolle ja vedin antennikaapelit välikatosta, nyt wlanista saa 145/30 nopeuksia. Mastossa 800+1800 suomen yhteisverkko.
 
Tulee ensiviikolla Huawei B715 modeemi ja sille pitäisi ulkoantenni virittää kaveriksi.

Antenni tulee kerrostalon parvekkeelle, eli kovin isoa ei mielellään, vaikka se parempi toki olisikin. Muutoin tuo Iskra P-58 kiinnostaisi, mutta on kovin iso, ja en tiedä miten naapuruston mummot reagoi tuollaiseen, tai jos reagoivat niin vasta keväällä :D

Ei tekisi mieli sijottaa enempää kuin 50€, mutta sillä kuitenkaan ei varmaan vielä fiksua saa? Onhan tuo P-58 kuitenkin 90€

E: Lisätietoa:

Cellmapper antaa seuraavanlaista tietoa lähimmästä tolpasta, siinä on Band 1, 3, 7 ja 20:

System Subtype LTE-A
PCI 456 (152/0)
EARFCN 2850
Maximum Signal (RSRP) -52 dBm
Direction W (259°)
First Seen la 13. tammik. 2018
Last Seen ti 23. lokak. 2018
Bandwidth* 20 MHz
Uplink Frequency 2510 MHz
Downlink Frequency 2630 MHz
Frequency Band IMT-E (B7 FDD)

Onko tästä apua oikeanlaisen antennin valintaan? Linnuntietä tuolle mastolle on parvekkeelta 340m.
 
Viimeksi muokattu:
Tällä hetkellä, toki vanhempi B593 mallinen modeemi käytössä toistaiseksi, speedtest antaa 35-40m latausta.

Tottakai ymmärrän että vaihteluväli nopeudella on 5-150m, mutta kyllä nyt ei-ruuhka aikaan pitäisi tuonne yli sataseen minun mielestäni päästä.

Modeemin oma signaali indikaattori näyttää 3/5-4/5 tolppaa. Ei koskaan täyttä 5/5.

Kaverilleni asiasta kerroin niin hän pisti hänellä jouten olevan sopivan antennin tulemaan minulle, kokeilen sillä josko saan parannusta asiaan. Se on sellainen ulkokäyttöön tarkoitettu muovilaatikko kahdella SMA kaapelilla. Ilmeisesti ei suunnattava tälläinen?

Sehän voi olla että jo tuolla saan tyydyttävät nopeudet aikaiseksi, niin ei mitään tarvitse ostaakaan.
 
Kaverilleni asiasta kerroin niin hän pisti hänellä jouten olevan sopivan antennin tulemaan minulle, kokeilen sillä josko saan parannusta asiaan. Se on sellainen ulkokäyttöön tarkoitettu muovilaatikko kahdella SMA kaapelilla. Ilmeisesti ei suunnattava tälläinen?

Sehän voi olla että jo tuolla saan tyydyttävät nopeudet aikaiseksi, niin ei mitään tarvitse ostaakaan.

Se laatikon mallinen muovilaatikko on varmaan paneeliantenni, joka kannattaa suunnata aivan kuten yagi-antennitkin.
 
Okei. Toisaalta, parvekkeen seinään kun sen laittaa niin suuntaus on tehty. Masto on nimittäin lähes täysin kohtisuoraan parvekkeen seinästä.
 
Tilasin pupukorvat Aliexpressistä. Saa nähdä vaikuttaako, ne kai pitäisi käännellä täsmälleen oikeaan asentoon.
Ei ollut mitään parannusta pupukorvilla 2600mhz:n taajuudella. Revin siten kuoren pois antennista ja lyhensin +osan puolen aallonpituuden mittaiseksi, ja SINR parani 2-3 dB.
Samalla periaatteella ajatellen alkuperäispituuden puolesta antenni toimii varmaan parhaiten 1800mhz:llä.
 
Olisikohan tässä halvin paikka
Build Your Own Antenna: BiQuad Antenna Calculator
(vähän tarvii liittiä ja kaapelia lisäksi...) Kun ei ole LTE-A modeemi, niin tuollainenkin käynee.
Tuollaisen tein (en laskurilla vaan sivunpitäjän mallilla kun hän sitä suosittelee) sisäkäyttöön 2600Mhz:lle.
Nosti Sinr:ä jotain 3db Huawein sisäiseen antenniin verrattuna.

Onneksi paras paikka on kaapin takana nurkassa, kun se ei maailman tyylikkäin ole.;)

IMG_20181130_182142.jpg
 
Millaisia toimivia etäisyyksiä olette saavuttaneet 2600 MHz taajuusalueella ulkoisilla suunta-antenneilla?
 
Täältä se kaivattu apu löytyy? Meillä tällä hetkellä Huawein B525s-23a modeemi ja ruuhka-aikoina kaista kyykkää totaalisesti. Nyt sitten saanut käsityksen että ulkoantennilla saadaan kaivattua apua? Riittääkö säteilevä antenni vai pitääkö sen olla suunnattava harava? Onko suunnattavista haittaa tv-antennille/signaalille? Meillä lähin masto 500m päässä mäen päällä ja Elisalta liittymä. Elisalla tolpassa vain 1800 LTE, mutta tulossa 800/1800/2100 nyt vuoden vaihteen jälkeen. Millä yhdistelmällä saan kaiken irti tästä tukiasemasta?
 
Täältä se kaivattu apu löytyy? Meillä tällä hetkellä Huawein B525s-23a modeemi ja ruuhka-aikoina kaista kyykkää totaalisesti. Nyt sitten saanut käsityksen että ulkoantennilla saadaan kaivattua apua? Riittääkö säteilevä antenni vai pitääkö sen olla suunnattava harava? Onko suunnattavista haittaa tv-antennille/signaalille? Meillä lähin masto 500m päässä mäen päällä ja Elisalta liittymä. Elisalla tolpassa vain 1800 LTE, mutta tulossa 800/1800/2100 nyt vuoden vaihteen jälkeen. Millä yhdistelmällä saan kaiken irti tästä tukiasemasta?
Kaikki antennit on säteileviä (jotta ovat antenneja) ja kyllä niillä aina on suuntakuvionsa, johonkin suuntaan enemmän kuin toisaalle. Periaatteessa tarkoituksella väärinsuunnatulla antennilla voi tehdä pientä haittaa naapurille, kun modeemi joutuu käyttämään enemmän tehoa. Homma vaatii useamman tekijän osumista kohdalleen & naapurilla ei saa olla kunnollista LTE-suodatusta TV-lähetyksille. Väärin suunnatulla antennilla oma data ei sitten kunnolla kulje...

Kun masto on lähellä, niin ei tarvitse katsoa niitä eniten vahvistavia antenneja, joskaan ei siitä käytännössä haittaa ole. Oikeasti hyvin suuntaava antenni pitää vain suunnata tarkemmin.

Seuraava kysymys on pitääkö haravaa vai paneelia esteettisesti tyylikkäämpänä -- molemmat kelpaa. Jo ympärisäteilevä MIMO-antenni tuonee tuossa tilanteessa merkittävää etua, jos ja kun monitie-etenemisen haitat vähenee -- antenni on sopivan korkealla vapaassa tilassa + kaapelissa kulkee signaali ilman suurempaa vaimenemista.

Lähetetty minun TA-1004 laitteesta Tapatalkilla
 
Kaikki antennit on säteileviä (jotta ovat antenneja) ja kyllä niillä aina on suuntakuvionsa, johonkin suuntaan enemmän kuin toisaalle. Periaatteessa tarkoituksella väärinsuunnatulla antennilla voi tehdä pientä haittaa naapurille, kun modeemi joutuu käyttämään enemmän tehoa. Homma vaatii useamman tekijän osumista kohdalleen & naapurilla ei saa olla kunnollista LTE-suodatusta TV-lähetyksille. Väärin suunnatulla antennilla oma data ei sitten kunnolla kulje...

Kun masto on lähellä, niin ei tarvitse katsoa niitä eniten vahvistavia antenneja, joskaan ei siitä käytännössä haittaa ole. Oikeasti hyvin suuntaava antenni pitää vain suunnata tarkemmin.

Seuraava kysymys on pitääkö haravaa vai paneelia esteettisesti tyylikkäämpänä -- molemmat kelpaa. Jo ympärisäteilevä MIMO-antenni tuonee tuossa tilanteessa merkittävää etua, jos ja kun monitie-etenemisen haitat vähenee -- antenni on sopivan korkealla vapaassa tilassa + kaapelissa kulkee signaali ilman suurempaa vaimenemista.

Lähetetty minun TA-1004 laitteesta Tapatalkilla

Jos vaihtoehtona on valita molemmista, niin otan sen helpomman eli ympärisäteilevän. Se että mikä malli sitten on hyvä ja riittävä onkin seuraava kysymys. Rahasta sen verran että voin kyllä laittaa 100-200€ jos vaan kaivattu apu löytyy. Voisiko esimerkkinä nämä palvella hyvin? >>>

Panorama MiMo 2G/3G/4G -kaksoisantenni 117,90 €

Dawn Communication 3G/4G -ristipolarisaatiopaneeliantenni ulko- ja sisäkäyttöön, valkoinen - 129,90€

Entäpä modeemi? Syytä päivittää vai onko riittävä tuleville taajuuksille?
 
Viimeksi muokattu:
Jos vaihtoehtona on valita molemmista, niin otan sen helpomman eli ympärisäteilevän. Se että mikä malli sitten on hyvä ja riittävä onkin seuraava kysymys. Rahasta sen verran että voin kyllä laittaa 100-200€ jos vaan kaivattu apu löytyy. Voisiko esimerkkinä tämä palvella hyvin? >>> Panorama MiMo 2G/3G/4G -kaksoisantenni 117,90 €

Entäpä modeemi? Syytä päivittää vai onko riittävä tuleville taajuuksille?
Speksien perusteella näyttää sopivan. Ilmeisesti myös 700 MHz LTE tulisi läpi, mutta jos nyt kuuluu 2100 MHz, niin ehkä sitä taajuutta ei tule vaan ennemmin 2600 MHz. Tuo antenni ei ole ympärisäteilevä siis tämän näköinen tikku. Tuosta tikusta ei ole signaalin laadun suhteen etua -- ottaa myös häiriöt ympäriltä vastaan. Suurimman edun saa antennin sijainnissa + rakennus ei tee vaimennusta korkeammille taajuuksille.

Esimerkin antennin kaapelin päässä on SMA-uros ja Huawein modeemeissa yleensä SMA-naaras eli ei tietääkseni vaadi sovitinta.

Oma tällä hetkellä käytössä oleva paneeliantenni vastannee tuota Panorama-merkkistä. (IPT: merkillä oma antenni. Toimii OK vaikka dBi luvuissa on mainoslisää.) 5m piuhalla pärjää hyvin, kun modeemi on yläkerrassa ja läpivienti ikkunan ylänurkasta & modeemi myös lähempänä kattoa kuin lattiaa. 5m piuhasta sisällä on vain 20 cm :) Sanon tällä sitä että 5m piuha riittää pitkälle, kun sen vain saa lähtemään suoraan ylös -- omassa sijainnissa antennin on syytä nousta ylös, jotta pääsee maastoesteen yläpuolelle. Kaapelia ei kannata olla yhtään enempää kuin tarvii. Jos kaapelin jatkos menee ulos, niin itsevulkanoituvaa teippiä liittimien suojaksi.
 
Oliko näistä kahdesta tuo Panorama parempi? DC:ssä olisi laajempi taajuusalue? Vahvistus kuitenkin samoissa. DC:ssä pidemmät kaapelit joista sitten häviötä?
DC:ssä on ilmoitettu kaapelin laatu ja se on plussaa.

Tässä pari listausta vaimennusten eroista Satshopin ja Paratronicin.
10 m kaapelia tarkoittaa 2100 MHz taajuudella 5 dB vaimennusta (ja 5,7 dB @ 2600 MHz). Vaikka se pitkä kaapeli vaimentaa melkein saman kuin suuntaava antenni vahvistaa, niin signaali on käytännössä parempi, kun sen antennin saa parempaan paikkaan. Itse ostin tämän IPT:N sen takia että saa laitettua sen mittaisen kaapelin kun tarvii :) Ajatuksena oli että menisi mahdollisesti asuntovaunukäyttöön, mutta on nyt talon kyljessä mastossa. Aikaisemmin käytössä ollut Iskran harava oli parempi (mutta vein toisaalle, jossa tavii parempaa vahvistusta.)

Maksimi vahvistus kummallakin paneelilla tulee 2700 MHz taajuudella. Minimi vastaavasti 700:lla. 1800 MHz ehkä menee sinne puoleen väliin.
 
Kiitos vastauksista. Jos hyviä vaihtoehtoja niin saa vapaasti ehdottaa. :comp:
 
Ja suosittelen sitten 1.8GHz+2.1GHz käyttöä nimenomaan Elisa tapauksessa, kun heillä on vain 10MHz kaista 800MHz alueella.

Hyvä tietää. Löytyy myös DNA kortti jota käytin kesän ajan kun yhteydet vielä toimi. DNA:lle reklamoitu pariin otteeseen kaistan riittämättömyydestä, saamatta vastausta. Nyt marras-joulukuun ajan nopeudet olleet iltasella 3-5M luokkaa kun normaalisti ovat olleet 10-30M. Nyt sitten Elisa antaa sen 10-50M ruuhka-aikaan ja ruuhkan ulkopuolla sen 50-100M.
 
Ja suosittelen sitten 1.8GHz+2.1GHz käyttöä nimenomaan Elisa tapauksessa, kun heillä on vain 10MHz kaista 800MHz alueella.
Noita 1800+2100 antenneja näkyy löytyvän myös Satshopista, mutta jos myöhemmin tulee 2600 MHz, niin parempi olla se taajuus mukana? Tämä perinteinen Iskran P-58 harava on varma valinta, vaikka tukiasema on lähellä. Ainakaan aikaisemmin käyttämäni P-56 ei tehnyt 800 m päässä olevalle tukiaselle liian vahvaa signaalia (sen mukana tuli aikaisemmin 7m pitkä johto). Nyt haettuun tukiasemaan on samaa luokkaa välimatka eli 500 m. Mulla seuraavaksi paras tukiasema on melkein 3 km päässä ja sieltä löytyy vähemmän ruuhkainen 1800 MHz taajuus (ruuhkaa vähemmän kuin toisessa 800 MHz tukiasemassa/ tupla kaista). Oma IPT:n paneeliantenni ei ole tarkka suuntauksessa (sekin kertoo ettei vahvistus ole samalla asteikolla Iskran kanssa).
Paneeleissa voisi toimia Thetan antenni. dB luvut on ihan omalla asteikolla -- herättääkö liikaa epäluottamusta? Liikaa on omalle IPT:lle myös, kun lukee 16 dBi, mutta toimii kumminkin.

Kun ei ole tietoa antennijohdon pituuden tarpeesta, niin nuo on pääasiassa sellaisia, johon johto tulee erikseen.
 
Viimeksi muokattu:
Kun ei ole tietoa antennijohdon pituuden tarpeesta, niin nuo on pääasiassa sellaisia, johon johto tulee erikseen.

Meillä kaapelia tulisi asennustavasta riippuen joko 3-5m, 5-10m tai noin 15m. Jos kiinnitän talon antenniputkeen, niin veto tekniseentilaan olisi noin 15m. Tilasta olisi talon sisäinen johdotus (CAT5) tarjolla, tai sitten voisin myös vetää yläpohjan kautta työhuoneeseen josta verkon jakaa WLAN avulla. Työhuoneeseen olisi noin 5-10m veto. Lyhyin veto tulisi keittiön ikkunan kautta, jolloin 4G antenni tulisi tukiaseman puoleiselle seinälle. Välissä ei ole suurempaa metsikköä, mutta suoraa näköyhteyttä ei kuitenkaan ole. Myös keittiön asennuksessa WLAN olisi se juttu. WLANia en pidä minään ongelmana, kun sen kanssa puljannut jo viimeiset 6 vuotta, oli käytössä sitten kuitu tai mobiili.
 
Hyvä tietää. Löytyy myös DNA kortti jota käytin kesän ajan kun yhteydet vielä toimi. DNA:lle reklamoitu pariin otteeseen kaistan riittämättömyydestä, saamatta vastausta. Nyt marras-joulukuun ajan nopeudet olleet iltasella 3-5M luokkaa kun normaalisti ovat olleet 10-30M. Nyt sitten Elisa antaa sen 10-50M ruuhka-aikaan ja ruuhkan ulkopuolla sen 50-100M.

Ja jos asut yhteisverkon peittoalueella, niin DNA/Telia käyttää yhteistä 20MHz kaistaa 800MHz alueella sekö muualla sen 10MHz per 800MHz. Itse pääsin kokeilemaan viime kesänä yhteisverkon alueella Telian liittymällä 800MHz alueella 20MHz kaistaa, niin jotain 90/30Mbit/s lukemia.
 
Meillä kaapelia tulisi asennustavasta riippuen joko 3-5m, 5-10m tai noin 15m. Jos kiinnitän talon antenniputkeen, niin veto tekniseentilaan olisi noin 15m. Tilasta olisi talon sisäinen johdotus (CAT5) tarjolla, tai sitten voisin myös vetää yläpohjan kautta työhuoneeseen josta verkon jakaa WLAN avulla. Työhuoneeseen olisi noin 5-10m veto. Lyhyin veto tulisi keittiön ikkunan kautta, jolloin 4G antenni tulisi tukiaseman puoleiselle seinälle. Välissä ei ole suurempaa metsikköä, mutta suoraa näköyhteyttä ei kuitenkaan ole. Myös keittiön asennuksessa WLAN olisi se juttu. WLANia en pidä minään ongelmana, kun sen kanssa puljannut jo viimeiset 6 vuotta, oli käytössä sitten kuitu tai mobiili.
Tuo 15 m ei ole mikään halpa vaihtoehto, jos pitää vaimenemisen kurissa. Jos kaapelissa on 0,23 dB/m vaimenemista, niin kokonaisvaimennus kaapelissa on 3,5 dB eli ihan kohtuullinen. Se mutta tulee hinnassa. LMR-400:nen maksaa 160 e (kun on kaksi kaapelia). Taajuus tuossa on 2600:lla, kun kai se voi tulla käyttöön? Kannattaako huonompaa, kun helposti kaapelin vaimennus on isompi kuin antennin vahvistus.

Jos taas antennilta ei ole suoraa "näköyhteyttä" tukiasemalle, niin data nopeudet laskee merkittävästi. Puuston läpi signaali menee, varsinkin jos on vain latvoja. Sen tukiaseman ei tarvitse näkyä kiikarilla.
 
Ja jos asut yhteisverkon peittoalueella, niin DNA/Telia käyttää yhteistä 20MHz kaistaa 800MHz alueella sekö muualla sen 10MHz per 800MHz. Itse pääsin kokeilemaan viime kesänä yhteisverkon alueella Telian liittymällä 800MHz alueella 20MHz kaistaa, niin jotain 90/30Mbit/s lukemia.

Lähin masto tukee tällä hetkellä vain 1800 verkkoa. 2km ja 2,5km on lähimmät 800 verkon tukarit. Myös järven toisella puolella on 800/1800 tukiasema, mutta matkaa on jo 5,5km. Tähän tosin olisi suora näköyhteys.
 
Viimeksi muokattu:
Edelleen hämmästelen tätä intoa vetää kauhean pitkiä vetoja antennikaapeleita ulos ja yrittää saada tätä kautta parempaa kuuluvuutta. Miksi sitä ei tehdä kunnolla ja viedä se modeemi sinne ulos jos oikeasti halutaan se paras kuluvuus?
ZyXEL LTE7460 -LTE-modeemi ulkokäyttöön
 
Pitkä kunnollinen kaapeli & antenni maksaa jo saman kuin ulkokäyttöön tehty modeemi eli kannattaa aidosti miettiä niitä lyhyitä reittejä kaapelille. Pitkä kaapeli myös vuotaa sisäänsä koko pituudellaan häiriöitä ja jos antennin mukana tulevasta kaapelista ei ole tietoa, niin voi olettaa ettei laatua kannata mainostaa...
 
Edelleen hämmästelen tätä intoa vetää kauhean pitkiä vetoja antennikaapeleita ulos ja yrittää saada tätä kautta parempaa kuuluvuutta. Miksi sitä ei tehdä kunnolla ja viedä se modeemi sinne ulos jos oikeasti halutaan se paras kuluvuus?
ZyXEL LTE7460 -LTE-modeemi ulkokäyttöön

Eipä tuo ole niin yksinkertaista, etäisyyden kasvaessa pitkät suunta-antennit on miljoonasti parempi ratkaisu. Omassa talossa ulkoiset antennit vrt. 2 eri ulkomokkulaa nopeudet ja toimivuuden tasaisuus on moninkerroin parempi.
 
Eipä tuo ole niin yksinkertaista, etäisyyden kasvaessa pitkät suunta-antennit on miljoonasti parempi ratkaisu. Omassa talossa ulkoiset antennit vrt. 2 eri ulkomokkulaa nopeudet ja toimivuuden tasaisuus on moninkerroin parempi.

Tuosta taisi tosiaan puuttua myös 700 Mhz taajuus.

Ja onhan niitä paljon tehokkaampiakin antenneja olemassa kuin tuon mokkulan sisäinen paneeliantenni.

Esimerkiksi tässä ketjussahan joku taisi paukuttaa signaalit tapissa 1800 Mhz verkossa niillä parilla Grid-tyyppisellä Wlan-antennilta 10 kilometrin päässä tukiasemasta.

Joku haasteellinen paikka jossakin Lapissa niin voi olla että jollakin 16 dB yageilla 800 Mhz verkossa saa signaalit kuntoon kun modeemin sisäisellä paneelilla ei kuulu mitenkään tai isolla lautasantennilla signaalit saa vielä tunturin päällä olevasta mastosta 50 kilometrin päästäkin.

ZyXEL LTE7460 -LTE lienee hyvä laite, mutta tuskin se mikään paras laite on kaikissa olosuhteissa eikä sen antennitkaan ole parasta AAAAA-luokkaa. Monessa paikassa se voi kuitenkin olla erinomainen ratkaisu.
 
Lähin masto tukee tällä hetkellä vain 1800 verkkoa. 2km ja 2,5km on lähimmät 800 verkon tukarit. Myös järven toisella puolella on 800/1800 tukiasema, mutta matkaa on jo 5,5km. Tähän tosin olisi suora näköyhteys.
Tuo 5,5 km ei ole liikaa 1800 MHz:lle, kun vain on näköyhteys. Toimivuus kai riippuu operaattorin asetutksista eli voi periaatteessa jättää pidemmällä viiveellä tulevat yhteydet pois. Käytännössä se 5,5 km takaa tuleva 800/1800 yhdessä voi olla vakaampi ja nopeampi kuin vieressä (500 m) oleva tukiasema, jos ruuhkien puolesta hiljaisempaa. Tässä on syytä tietää myös solun suuntaus. Jos läheisempään tukiasemaan on solun rajalla ja etäisempään solun keskellä ja vielä että samassa solussa ei ole pahasti ruuhkaa, niin kauas kannattaa yrittää. Solujen rajoja voi arvailla CellMapperilla, jos ei muuten niin käy itse etsimässä missä vaihtuu solusta toiseen. Maastossa kävelyä ehkä tietää :)

Siihen lähelle (500 m) päähän varmasti riittää tuo ZyXEL, mutta epäilen sen kytkeytymistä kauemmaksi vaikka miten suuntaa.
 
Tuo 5,5 km ei ole liikaa 1800 MHz:lle, kun vain on näköyhteys. Toimivuus kai riippuu operaattorin asetutksista eli voi periaatteessa jättää pidemmällä viiveellä tulevat yhteydet pois. Käytännössä se 5,5 km takaa tuleva 800/1800 yhdessä voi olla vakaampi ja nopeampi kuin vieressä (500 m) oleva tukiasema, jos ruuhkien puolesta hiljaisempaa. Tässä on syytä tietää myös solun suuntaus. Jos läheisempään tukiasemaan on solun rajalla ja etäisempään solun keskellä ja vielä että samassa solussa ei ole pahasti ruuhkaa, niin kauas kannattaa yrittää. Solujen rajoja voi arvailla CellMapperilla, jos ei muuten niin käy itse etsimässä missä vaihtuu solusta toiseen. Maastossa kävelyä ehkä tietää :)

Siihen lähelle (500 m) päähän varmasti riittää tuo ZyXEL, mutta epäilen sen kytkeytymistä kauemmaksi vaikka miten suuntaa.

Ei hommalla ole kiire. Ajattelin odottaa sen tammikuun päivityksen ja katsoa tilannetta uudelleen. Signaalitasot on kuitenkin ihan ok tasolla jo nyt. Mehustellaan rauhassa ja katsotaan mitä tässä hommataan. Joku kompromissi tässä varmasti vielä tulee?
 
Virittelin katolle mallia Zyxel LTE7460 olevan 4G pöntön. Antoi pari kolme päivää sitten pöydällä testaillessa noin 80 down / 50 up tukiaseman sijaitsessa noin 400 metrin päässä asennuskohteesta.

Nyt, kun saatiin modeemi katolle niin nopeudet onkin vain 20 down / 15 up. Liekköhän vain itsenäisyyspäivän ruuhkaa tukiasemalla, kun kaikki selailee verkkoa ja striimaa netflixiä kotona? Ainakin häiriötasot aika korkeat... ?

zyxel.PNG
 
Joo enemmän liikennettä tietää enemmän häiriötä. Tässä lukemat omasta antennista, kun tukiasema vajaan 3 km päässä & 1800 MHz.

Kun on enemmän liikennettä, niin RSSI kasvaa ja RSRQ huononee.

Screen Shot 12-06-18 at 12.52_.JPG
 
Virittelin katolle mallia Zyxel LTE7460 olevan 4G pöntön. Antoi pari kolme päivää sitten pöydällä testaillessa noin 80 down / 50 up tukiaseman sijaitsessa noin 400 metrin päässä asennuskohteesta.

Nyt, kun saatiin modeemi katolle niin nopeudet onkin vain 20 down / 15 up. Liekköhän vain itsenäisyyspäivän ruuhkaa tukiasemalla, kun kaikki selailee verkkoa ja striimaa netflixiä kotona? Ainakin häiriötasot aika korkeat... ?

zyxel.PNG
Kannattaa suuntaukseen käyttää aikaa, katolla olossa on se varjopuoli, että sinne voi kuulua myös naapuritukiasemat hyvin ja ne sitten häiritsee oikean tukiaseman signaalia. Itse kun tuon Zyxelin suuntasin, niin parhaat signaaliarvot sai, kun se osoitti jonkin verran tukiaseman yli melkein taivasta kohti.
 
Kannattaa suuntaukseen käyttää aikaa, katolla olossa on se varjopuoli, että sinne voi kuulua myös naapuritukiasemat hyvin ja ne sitten häiritsee oikean tukiaseman signaalia. Itse kun tuon Zyxelin suuntasin, niin parhaat signaaliarvot sai, kun se osoitti jonkin verran tukiaseman yli melkein taivasta kohti.
Joo, tukiaseman puolella mutta katon harjan alapuolella voi olla parempi kuin harjan yläpuolella. (Tässä kyse on korkeudesta ei tarvitse olla katon harjan kohdalla.) Vahva signaali antennin takakeilassa voi hyvinkin tehdä häiriötä.
 
Modeemina Huawei E5186s-22a tällä hetkellä näyttää tällaisia arvoja:

RSRQ: -10dB
RSRP: -80dBm
RSSI: >=-51dBm
SINR: 9dB

Ja noissa seilaa, SINR käy aika usein 6-7dB:ssä myös. CellMaperin mukaan yhdistää n. 1km päähän tukiasemaan 1800MHz:llä. Nopeutta antaa n. 20-30Mbps, seilaa melko paljon, usein käydään vain 10 megassakin. 800MHz:llä yhdistää n.500m päässä olevaan tukiasemaan, molemmat toimii samoilla nopeuksilla/arvoilla about.

Asunnosta ei saa mokkulaa mastoja kohti, mutta katolta olisi hyvät näkyvyydet kumpaakin tukiasemaan. Makuuhuoneen kohdalla tikkaat katolla, niistä saisi melko lyhkäisellä vedolla lisäantennia. Antennitolppa itsessään taas on paritalon toisessa päässä, joten tulisi turhan pitkä veto sieltä asti. Liittymä siis Elisalta ja 300megasena Espoon lähiössä..

Lähinnä pähkäilynä, että heivaako koko 4G -systeemin jorpakkoon ja koittaa tyytyä 30megan ADSL:ään, vai sijoittaako lisäantenniin (ja millaiseen) parempien nopeuksien toivossa. Jokin kaksoisantenni ainakin olisi helppo kiinnittää tikkaiden yläpäähän katolle. Kait sitä toki pienen tolpankin voisi talonpäätyyn kiinnitellä johon saisi suuntaavaa kiinni, jolloin kaapeliveto jäisi alle 5m helposti.
 
Kahtelin cellmapperista, että läheisessä tolpassa B20 800 mhz, B1 2100 mhz ja B3 1800 mhz LTE-A. No pistin Zyxelin "LTE Band Selection" asetukseen täpät B1 + B3 ja alkoi tulemaan 55 down / 25 up vastaavanlaisilla signaaliarvoilla kuin ylempänä ja CA hyppää tulille pienissäkin latauksissa :tup:.
 
Ei hommalla ole kiire. Ajattelin odottaa sen tammikuun päivityksen ja katsoa tilannetta uudelleen. Signaalitasot on kuitenkin ihan ok tasolla jo nyt. Mehustellaan rauhassa ja katsotaan mitä tässä hommataan. Joku kompromissi tässä varmasti vielä tulee?

Iskra P-56 antennit ja b715 mokkula, mastolle 6km jossa 1800/800 LTE, mokkula 1800 LTE CA koko ajan kiinni ja nopeudet 150/50. Pientä metsää välissä. 5,5 ei tosiaankaan ole liikaa 1800LTE jos on kunnon antennit.
 
Auttakaahan amatööriä.
Isälläni on ZTE TF910 mokkula, joka näyttää sisätiloissa vain paria tolppaa signaalin vahvuudeksi, mikä selvästi vaikuttaa liikenteen nopeuteen. Lisäantenni voisi ehkä auttaa.
Budjetilla mennään, kovin montaa kymppiä en viitsisi tähän laittaa.

Millainen(/set) antenni(t) tuohon kannattaisi laittaa?

Tuossa laitteessa on kaksi käsittääkseni TS9 -liitintä.
Asennus ulkoseinäänkin voisi olla mahdollinen, mutta silloin kaapelille tulisi matkaa ehkä viitisen metriä ja se pitäisi viedä tuuletusikkunan välistä.
 
Auttakaahan amatööriä.
Isälläni on ZTE TF910 mokkula, joka näyttää sisätiloissa vain paria tolppaa signaalin vahvuudeksi, mikä selvästi vaikuttaa liikenteen nopeuteen. Lisäantenni voisi ehkä auttaa.
Budjetilla mennään, kovin montaa kymppiä en viitsisi tähän laittaa.

Millainen(/set) antenni(t) tuohon kannattaisi laittaa?

Tuossa laitteessa on kaksi käsittääkseni TS9 -liitintä.
Asennus ulkoseinäänkin voisi olla mahdollinen, mutta silloin kaapelille tulisi matkaa ehkä viitisen metriä ja se pitäisi viedä tuuletusikkunan välistä.
Muutaman kympin budjetilla se voisi olla tässä Build Your Own Antenna: BiQuad Antenna Calculator ja Ebaystä "SMA-female - TS9 adapter". Tuon lisäksi 2x SMA-male liitin. 10m 5mm paksua kaapelia kaapelia ilman liittimiä on pari kymppiä.
 
Iskra P-56 antennit ja b715 mokkula, mastolle 6km jossa 1800/800 LTE, mokkula 1800 LTE CA koko ajan kiinni ja nopeudet 150/50. Pientä metsää välissä. 5,5 ei tosiaankaan ole liikaa 1800LTE jos on kunnon antennit.

Onko tehokkaasta antennista haittaa lyhyellä etäisyydellä? Jos kuvitellaan että saan paremman tehon tuosta viereisestä tukiasemasta, enkä suuntaakaan tuonne järven toiselle puolelle. Järven toisella puolella näytti olevan 800/1800 verkko ja tammikuussa pitäisi lähi mastoon päivittyä 800/1800/2100. 2100 taajuus pitäisi muuttaa tilannetta 150M > 375M. Toivottavasti myös kaistaa tulee samalla lisää..
 
Muutaman kympin budjetilla se voisi olla tässä Build Your Own Antenna: BiQuad Antenna Calculator ja Ebaystä "SMA-female - TS9 adapter". Tuon lisäksi 2x SMA-male liitin. 10m 5mm paksua kaapelia kaapelia ilman liittimiä on pari kymppiä.

Kiitos. Tämä oli ihan onnistunut reality check :)
Ehkä nyt lisätään rajoitteisiin vielä se, että tässä joulun alla jonkin verran muutakin pikkupuuhaa, kuin antennin askartelu, eli ehkä sitä pitää sitten vähän enemmän varautua sijoittamaan ihan oikeaa riihikuivaa.
Millaisella hinnalla voisi saada jotain konkreettista hyötyä?
Olisiko esim. tästä mihinkäään: Magneettiantennisarja 2 kpl 1-5 dBi 824-2200 MHz GSM/3G/4G/LTE-käyttöön 3 metrin kaapelilla
tai tästä: Monitaajuuksinen 6-8 dBi 4G/LTE/3G/WLAN kaksoisantenni ilman kaapelia
 
Nyt meni sormi suuhun erilaisten johtojen kanssa. Tarkoitus olisi asentaa ristipolarisaatioantenni (Theta 3G/4G/LTE MIMO) ja tuoda siitä piuha ikkunaläpiviennillä (F-naaras -päät molemmissa päissä) sisälle. Nyt vasta huomasin katsoa, että antennista tuleva johto ei olekaan samanlaisella F-liittimellä varustettu vaan on SMA-uros. Modeemissa itsessään on SMA-naaras -liittimet, mutta en viitsisi nyt porailla läpivientejä suoraan mukana tulleille SMA-kaapeleille joten siksi tällainen ikkunaläpivientiviritys.

Mites tuo olisi nyt järkevin hoitaa? Homma ollut noin kuukauden jäissä kun en ole ehtinyt paneutumaan asiaan, nyt ajattelin jos vapaana viikonloppuna ehtisi kytkeäkin tuon antennin. Pitääkö minun vain hommata joku SMA uros > F-naaras -adapteri (ja kuinka paljon tuollaiset adapterit heikentää yhteyttä?) vai löytyisiköhän jostain suoraan SMA-liittimillä olevia ikkunaläpivientejä jotta ei tarvitsisi vetää neljää adapteria kytkentään?
 
Kiitos. Tämä oli ihan onnistunut reality check :)
Ehkä nyt lisätään rajoitteisiin vielä se, että tässä joulun alla jonkin verran muutakin pikkupuuhaa, kuin antennin askartelu, eli ehkä sitä pitää sitten vähän enemmän varautua sijoittamaan ihan oikeaa riihikuivaa.
Millaisella hinnalla voisi saada jotain konkreettista hyötyä?
Olisiko esim. tästä mihinkäään: Magneettiantennisarja 2 kpl 1-5 dBi 824-2200 MHz GSM/3G/4G/LTE-käyttöön 3 metrin kaapelilla
tai tästä: Monitaajuuksinen 6-8 dBi 4G/LTE/3G/WLAN kaksoisantenni ilman kaapelia

Tuo jälkimmäinen varmaan on ihan toimiva, varsinkin kun ennestään saa jonkunlaisen yhteyden. Siinä tulee mukana N-liitin. Häviöiden suhteen hyvä/parempi laatuinen kuin SMA, ostettavassa kaapelissa on sitten N-uros toisessa päässä ja toisessa SMA-uros. Lisäksi vielä SMA-naaras - TS9 (jossa on ohut lyhyt kaapelin pätkä sen takia että paksu kaapeli murtaa TS9-liittimen).

Nyt meni sormi suuhun erilaisten johtojen kanssa. Tarkoitus olisi asentaa ristipolarisaatioantenni (Theta 3G/4G/LTE MIMO) ja tuoda siitä piuha ikkunaläpiviennillä (F-naaras -päät molemmissa päissä) sisälle. Nyt vasta huomasin katsoa, että antennista tuleva johto ei olekaan samanlaisella F-liittimellä varustettu vaan on SMA-uros. Modeemissa itsessään on SMA-naaras -liittimet, mutta en viitsisi nyt porailla läpivientejä suoraan mukana tulleille SMA-kaapeleille joten siksi tällainen ikkunaläpivientiviritys.

Mites tuo olisi nyt järkevin hoitaa? Homma ollut noin kuukauden jäissä kun en ole ehtinyt paneutumaan asiaan, nyt ajattelin jos vapaana viikonloppuna ehtisi kytkeäkin tuon antennin. Pitääkö minun vain hommata joku SMA uros > F-naaras -adapteri (ja kuinka paljon tuollaiset adapterit heikentää yhteyttä?) vai löytyisiköhän jostain suoraan SMA-liittimillä olevia ikkunaläpivientejä jotta ei tarvitsisi vetää neljää adapteria kytkentään?

F-liitin ei ole laadultaan SMA-liittimen veroinen RF-LIITTIMET 3mm paksu 1m pitkä 50 ohm kaapeli, jossa on SMA-liittimet päissä menisi myös ikkunan tiivisteiden sisään. Lyhempikin käy, jos löytyy -- on pienempi vaimennus. Veikkaan F-liittimillä olevan kaapelin kuuluvan 75 ohm kytkentöihin ja suurin häviö tulee väärän impedanssin kaapelista. Pitäisi olla 50 ohm.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 285
Viestejä
4 507 864
Jäsenet
74 348
Uusin jäsen
Jalkaväkimiina

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom