Hyvänä esimerkkinä tuo, että kuvittelet, että jos vastaantulevien kaistalla näkee "vain" kilometrin verran tyhjää, niin pidät sitä jo hätätilanteena, jossa pitää äkkiä päästä takaisin oikealle kaistalle.
Keskustellaan turvallisesta ohittamisesta.
Ihan paperilla jos vastaantuliakin ajaa korkeinta sallittua, niin välimatka hupenee 55 metriä sekunnissa, kymmenen sekunttia on jo yli puolikilometriä. Jos sen ohituksen keskeytät ilman paniikki jarratuksia, niin onko 10s varaaminen paljon, jos ohitettava ei reakoi, niin ei ole paljon, täytyy kuitenkin varautua siihen että ohitettava saattaa vaikka hiljentää.
Jos lasket niin että kohtaamiseen jää turvamarginaalia kymmennen sekunttia, niin se ei kestä virhearvioita, ihmisen kyky arvioida etäisyys on rajallinenkin (*, ja sieltä saattaa tulle vastaan toinen joka on ulosmitannut omalla noupeudella turvamarginaaleja.
Ohittamispäätöstä voi tehdä sillä että hätäjarrutuksella ja sen jälkeen omalle kaistalle paluulla selvitään hengissä jaos tähdet kodillaan.
Lisäksi sillä tavalla ajaminen vie havaintokykyä kaikelta muulta.
(*
Omalla usein ajamallani ajoreitillä on sellainen tieosuus missä n. kolmenkilometrin pätkällä näkyvyyttä eteenpäin on vajaa kilometri. peitteinen kaare, jossa seuraava ajotie liittymä vasta ns päässä. matkalla on jotain vähäarvoisia liittymiä. tuota paikan tuntevat käyttää ohituspaikkana hiljaiseen aikaan. (no ei jonkin kympin takia, vaan vähän isomman eron takia) Onko turvallista, mutta eivät pelaa kolmensekunnn markinaalilla.
Niin, eli itse et kykene, niin sinua harmittaa kun muut kykenevät.
En ole omasta ajotavastani kirjoittanut.