oon tästä samaa mieltä, kerralla vaan vaihde vapaalle tms. ja hiljentää niin kauan että toinen menee ohi
Nimenomaan. Mutta mitä sitten tehdään kun se takana tuleva ei silti mene ohi?
Eli otetaan alusta. Joulupäivän ilta, kello noin 22. Suora ja hiljainen tie, mittarissa 86. Ajoin pitkät pätkät käytännössä yksin.
Takaa lähestyi auto. Se piti aluksi sopivan välin ja noin 15 minuuttia ajeltiin sulassa sovussa. Edessäni ei ketään, ei vastaantulijoita.
Takaa tuleva alkoi kuitenkin jostain syystä hivuttautumaan lähemmäs ja lähemmäs, kunnes lopulta matkaa oli lähimmillään arviolta 30 metriä. Hidastin vauhtia, jotta hänen mahdollisesti aikeissa ollut ohittaminen helpottuisi. Auto ei silti lähtenyt ohittamaan, joten hidastin lisää. Ei lähtenyt vieläkään, joten hidastin vauhdin kuuteenkymppiin.
Hiillostaja ei silti lähtenyt ohi. Hetken aikaa kuuttakymppiä ajettuamme turhauduin ja nostin reippaasti nopeutta. Josta seurasi se, että takana tuleva nosti myös nopeutta ja ajoi kohta jälleen puskurissa. Josta taas seurasi se, että laskin taas nopeutta, kunnes kuski lopulta ajoi ohi. Ohituksen jälkeen mersukuski nosti vauhdin arviolta sinne 95-100 paikkeille, eli sunnilleen samalle nopeudelle kuin millä hän saavutti minut.
Nyt käsi sydämellä, onko tuollainen takana tulevalta järkevää käytöstä?
No, mutta. Summa summarum, kun taaksesi ilmestyy puskurissa roikkuja, ovat vaihtoehdot io-techin foorumilaisten mukaan:
a) siirry seuraavalle bussipysäkille tai hidasta vauhtia, mutta hidasta vauhti mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman hitaaksi, mielellään noin 1/2 nopeustajoituksen sallimasta tai jos olet järkevä, vielä alemmas.
b) aja sellaista ylinopeutta että takana tuleva ei halua riskeerata korttiaan.
Näillä mennään jatkossa
Ja perässä hiillostaminen on ihan ok, koska miksi ei?
