Allekirjoittaneella samansuuntaisia ärsytyksen kohteita ollut viimeaikoina, mitä täällä on kerrottu auki.
Yksi on tuo ohittamisen jälkeinen aivan keulan eteen kaistanvaihto. Tätä näyttää tapahtuvan myös hiljaiseen aikaan motarilla, jossa ei pitäisi olla mitään erityistä syytä vaihtaa aivan siihen keulan eteen. Tässä on muutamakin merkittävä riskitekijä: ensinnäkin turvaväli on hetken aikaa olematon, eikä ohitettava välttämättä näe enää kunnolla eteensä, jos siellä joku yllättävä tilanne tulisi eteen. Tämän lisäksi sadekelillä tai muuten haastavassa kelissä voi näkyvyys mennä hetkellisesti täysin olemattomaksi, kun se ohittaja roiskuttaa kaikki kurat, kivet ja vedet tuulilasiin. Jos aika ei riitä turvalliseen ohittamiseen, ts. jättämällä edes jonkinlainen inhimillinen turvaväli ohitettavaan, niin silloin ei pitäisi ohitukseen ryhtyä ollenkaan. On myös käsittämätöntä, että liikenteessä näkee nykyään niin paljon näitä oman navan tuijottelijoita / välinpitämättömyyttä, että tuollainen käytös on heidän mielestään suotavaa.
Toinen ärsyttävä asia on tuo motarilla ohituskaistaa ajavan pitkien räpsyttely tai tööttäily. Eli jos ohitan rekkaa motarilla suurinta sallittua ajaen, niin joku vielä kiireisempi ajattelee, että hänellä olisi oikeus vaatia kaikkia väistämään hänen tieltään, jotta hän voi ajaa ylinopeudella kaikkien ohi. Toki jos porukka jää aiheettomasti roikkumaan vasemmalle kaistalle, niin siitä voinee jotenkin yrittää ystävällisesti huomauttaa, mutta on minulle tullut vastaan näitäkin tapauksia, missä olen kirjaimellisesti puolivälissä ohittamassa rekkaa ja näin ollen kaistanvaihto ei olisi mitenkään mahdollista, niin siinä tilanteessa joku alkaa takana tööttäilemään, kun hän ei pääse sitä 140 km/h etenemään keskeytyksettä.
Sitten on yksi eräs vaaratilanteita aiheuttava toimintatapa, jota välillä näkee, eli laitetaan vilkku päälle ja selkeästi ollaan vauhtia hidastamassa ja kenties jopa aletaan kääntymään risteyksessä, kunnes yhtäkkiä todetaan, että ollaan menossa väärään suuntaan tai väärästä liittymästä ja perutaan tuo kääntymisaie ja samalla painetaan kaasua ja jatketaan suoraan. Tämä antaa hyvin vaarallisen signaalin muille risteyksessä ajaville ja kasvattaa kolaririskiä. Mielestäni jos huomaa ajavansa harhaan, pitäisi siinä tilanteessa noudattaa erityistä varovaisuutta ja huomioida, että muut eivät tiedä aikeitasi. Pahinta tuossa tilanteessa on pitää kiinni omasta etuajo-oikeudesta vieläpä kunnolla kaasuttamalla. Pahimmoilleen tätä näkee tilanteessa, jossa joku päättää kääntyvien kaistalta ajaa suoraan, jolloin tilanne tulee kaikille muille kanssa-autoilijoille täytenä yllätyksenä.
Jyväskylässä asuvana sähköautojen yleistyessä näkee paljon vasemman kaistan tykinlaukaus lähtöjä liikennevaloista, mutta sitten vaihdetaan jossain kohtaa oikealle kaistalle ja pahimmillaan ajetaan selvää alinopeutta. Miksi on pakko päästä kaikkien eteen hinnalla millä hyvänsä, jos matkavauhti jää selvästi alle suurimman sallitun hyvissä olosuhteissa?
Viimeinen viimeaikoina ärsyttävä asia on ollut pakotettu päiväajovaloilla ajaminen olosuhteissa, jossa se ei ole mitenkään suotavaa. Esimerkiksi iltahämärässä tai pimeällä taikka voimakkaassa sumussa tai sadekelissä. Joidenkin kohdalla kyse voi olla taitamattomuudesta auton hallintalaitteiden suhteen, mutta uskallan väittää että isompi osa todistamistani tapauksista on ollut nuorisoa ja kyse on "tyyliseikasta", joka tehdään tietoisesti ja muita vaarantaen.
Mutta siitä tuskin oli kyse.
