Eilen oli elämäni pahimman näköinen liikennetilanne moottoritielle liittyessä. Olin jo hetken matkaa ajellut pienen toyotan takana, ajeli 80-alueella vajaata 65 km/h. Ohituspaikkoja ei ollut neljän ruuhkista johtuen, eikä itsellä mitään pakottavaa kiirettä muutenkaan. Katselin vaan, että välillä vähän auto vispaa vastaantulijoiden puolelle. Tämä tie vie suoraan moottoritielle vievälle siltarampille. Moottoritielle vievässä siltarampissa toyotan vauhti putosi noin 30 km/h, ja itse himmasin niin paljon vauhtia etten aja hänen perässä, tuo on jo kuolettavan vaarallinen nopeus liittymiselle. Tie oli täysin sula.
Takana ei ollut onneksi ketään sillä ruuhka oli painottunut tähän saakka pääasiassa vastaantuleviin, joten miltein pysähdyin tälle siltarampin huipulle suuren etäisyyden päähän. Auton 400hv tuli kerrankin ihan oikean elämän käyttöön, pääsisi helposti oikeaan nopeuteen alun matelusta huolimatta. Katselin rauhassa tätä liittymistä hitaasti madellen, eikä toyotan vauhti tuosta mihinkään noussut, vaan liittyi moottoritielle 30km/h, ja suoraan takana tulevien kylkeen väkisin eteen. Tämä rampilta tuleva kaista olisi jatkunut vielä yli 200 metriä, sillä sen päädyssä on myös poistumistie, joten aikaakin olisi ollut kaasutella ja sitten vasta vaihtaa kaistaa vasemmalle. Erittäin pahan näköinen tilanne.
Kaksi autoa meinasi ajaa keskenään kolarin väistellessä, ja takana olevat löivät jarruja pohjaan, osa heistä näennäisesti hieman luisussa. Autoja viiletti toyotan ohi molemmin puolin yli 100km/h. En ole varmaan ennen hampaita purrut noin kovaa yhteen. Kenellekään ei onneksi käynyt mitään eikä kolaria syntynyt. Oli taitavia kuskeja liikenteessä. Itse laitoin tässä vaiheessa nastan lautaan ja pääsin turvallisesti moottoritielle. Ratissa näytti pikaisella vilkaisulla olevan joku n. 70-vuotias rouvashenkilö. Aina sitä kuulee puhuttavan, kuinka liitytään moottorielle vaivaisella 70km/h vauhdilla, mutta tämä kokemus kyllä avasi silmät sille kuinka vaarallista tuollainen alinopeus oikeasti on.