Mikä ärsyttää kanssa-autoilijoissa?

Mutta tällä ei ole väliä, koska taluttava pyöräilijä on jalankulkija siinä vaiheessa kun lähtee ylittämään tietä taluttaen. Jos hyppää puolessa välin pyörän selkään ei luonnollisestikaan oikeuta ajamaan päälle, koska vastuu ja roolit.
Ei tietenkään. On muitakin vaihtoehtoja kuin pysähtyä antamaan tietä ja ajaa päälle.
 
Olikos se siirtymäajan deadline nyt 1.6.2022, jolloin kaikki autoilijoille väistämisvelvolliset pyöräteiden jatkeet pitää olla merkitty liikennemerkein, kuten kärkikolmiolla, jne?

Itselläkin on alle viikon sisään mahtunut pari kertaa tilanteita, joissa en ole halunnut opettaa autoilijana muille vääriä väistämissääntöjä, mikä on johtanut siihen, että pyöräilijä melkein osuu kylkeen. Tai no, melkein ja melkein, mutta kuitenkin niin, että selvästi pyöräilijällä on ollut aivan eri käsitys väistämissäännöistä.

Toivottavasti tässä asiassa liikennekulttuuri joskus paranisi, ettei ole aina niin yksinäinen olo, kun toimii sääntöjen mukaan.
 
Olikos se siirtymäajan deadline nyt 1.6.2022, jolloin kaikki autoilijoille väistämisvelvolliset pyöräteiden jatkeet pitää olla merkitty liikennemerkein, kuten kärkikolmiolla, jne?

Itselläkin on alle viikon sisään mahtunut pari kertaa tilanteita, joissa en ole halunnut opettaa autoilijana muille vääriä väistämissääntöjä, mikä on johtanut siihen, että pyöräilijä melkein osuu kylkeen. Tai no, melkein ja melkein, mutta kuitenkin niin, että selvästi pyöräilijällä on ollut aivan eri käsitys väistämissäännöistä.

Toivottavasti tässä asiassa liikennekulttuuri joskus paranisi, ettei ole aina niin yksinäinen olo, kun toimii sääntöjen mukaan.

Missä on tällaisia paikkoja, joita kuvailit tässä?
 
Missä on tällaisia paikkoja, joita kuvailit tässä?
Siis näitä sijainteja, joissa liikennemerkein osoitetaan autoilijan olevan väistämisvelvollinen pyöräilijään nähden? Täytyy ihan laittaa johonkin vihkoon ylös seuraavan kerran, kun näkee. Viittasin tuossa tosiaan uuteen tieliikennelakiin.
 
Siis näitä sijainteja, joissa liikennemerkein osoitetaan autoilijan olevan väistämisvelvollinen pyöräilijään nähden? Täytyy ihan laittaa johonkin vihkoon ylös seuraavan kerran, kun näkee. Viittasin tuossa tosiaan uuteen tieliikennelakiin.

Millaisissa paikoissa joudut jatkuvasti kouluttamaan pöyräilijöille niitä sääntöjä? Ja mikä niissä paikoissa ärsyttää autoilijoiden osalta?

Ainakaan ennen sillä kärkikolmion alla olevalla varoitusmerkillä ei ollut mitään merkitystä. Siis tällä
 

Liitteet

  • 22d0d55f5500460233146fe160bd287a50d259666a3f1930d96951ddcca7b368.jpg
    22d0d55f5500460233146fe160bd287a50d259666a3f1930d96951ddcca7b368.jpg
    30,3 KB · Luettu: 2
Olikos se siirtymäajan deadline nyt 1.6.2022, jolloin kaikki autoilijoille väistämisvelvolliset pyöräteiden jatkeet pitää olla merkitty liikennemerkein, kuten kärkikolmiolla, jne?

Itselläkin on alle viikon sisään mahtunut pari kertaa tilanteita, joissa en ole halunnut opettaa autoilijana muille vääriä väistämissääntöjä, mikä on johtanut siihen, että pyöräilijä melkein osuu kylkeen. Tai no, melkein ja melkein, mutta kuitenkin niin, että selvästi pyöräilijällä on ollut aivan eri käsitys väistämissäännöistä.

Toivottavasti tässä asiassa liikennekulttuuri joskus paranisi, ettei ole aina niin yksinäinen olo, kun toimii sääntöjen mukaan.
Hmh, ei kaikista suojateistä ole tulossa autoilijoille kolmiollisia, että en tiedä miten tämä nykytilannetta niinkään parantaisi. Ainoa mitä se muuttaa on että autoilija näkee velvollisuutensa väistää katsomalla liikennemerkkiä. Nykytilannehan on, että autoilija joko väärin perustein pysähtyy antamaan pyöräilijälle tietä, tai sitten äkkijarruttaa kun pyöräilijä tulee yhtäkkiä alle. Mikään ei tule keskiverron pyöräilijän "näkökulmasta" käytännössä muuttumaan, kun ne nykytilanteessa polkee alle kuvitellen että saavat näin tehdä, ja liikennemerkkien jälkeen eivät niitä merkkejä kuitenkaan ymmärrä, ja ajavat edelleen alle. Ainakin näin täällä omassa keskisuuressa suomalaiskaupungissani. Pahoittelen tätä kyynisyyttäni, mutta omat kokemukseni ovat pääosin juuri niitä että pyöräilijä vain porhaltaa alle, katsomatta ja piittaamatta muusta liikenteestä, kun se olettaa että koska siinä on niitä seepramerkintöjä tiessä, niin tottakai pilvenpiirtäjätkin häntä siinä väistävät ja siirtyvät sivuun. Ei ole minulta pois tehdä äkkijarrutusta ja säästää pyöräilijän henki joka kerta kun ne kahdessa sekunnissa yhtäkkiä kevyenliikenteenväylältä päättävätkin ajaa siihen suojatielle eteeni, mutta olisihan se huisin mukavaa jos liikenteessä olijat vähän tutustuisivat edes oman kulkutapansa velvollisuuksiin ja sääntöihin.

Pahoittelen ylläolevaa offtopicia. Jos aiheen mukaan jatketaan, niin kanssa-autoilijoissa ärsyttää se, että pysähtyvät päästämään pyöräilijöitä tien yli paikoissa, joissa pyöräilijä on väistämisvelvollinen. Muutenhan tämä olisi kiva ja kaunis asia, siis ihan oikeasti olisi mahtavaa, mutta kun se seuraus on siitä se, että pyöräilijät ehdollistuvat niin, että heitä nyt sitten aina väistetään ja se on hilirimpsis kun ajellaan suojatielle katsomatta edes sivuille. Sama pätee moottoritiellä rampilta tulijoita väistäessä.
 
Alla olevan ketjun kaltaiset sankarit

 
Liikenneturvan gallupeissa vain puolet tiesi mitä uusi pyöräilijän tienylityspaikka merkki tarkoittaa. Lisäksi puolet luulee, ettei pyörällä saa ajaa suojatiellä lainkaan. 4/5 vastaajista oli autoilevia.
 
Olikos se siirtymäajan deadline nyt 1.6.2022, jolloin kaikki autoilijoille väistämisvelvolliset pyöräteiden jatkeet pitää olla merkitty liikennemerkein, kuten kärkikolmiolla, jne?
Siirtymisaika tosiaan loppuu 1.6.2022, mutta tuolloin kaikki ne paikat, joissa väistämisvelvollisuus pyörätiellä liikkuvia kohtaan on merkitty liikennemerkein, on oltava merkittynä pyörätien jatke -maalauksella, ja toisaalta niissä kohdissa ei maalausta saa olla, joissa väistämisvelvollisuutta ajoradalla ei ole.

Pyörätien jatke -maalaus ei siis jatkossakaan aiheuta väistämisvelvollisuutta, vaan sen tekee liikennemerkki. Maalausten ja merkkien pitäisi kuitenkin olla linjassa siten, että pyörätien jatke tarkoittaa ajoradan väistämisvelvollisuutta.
 
Pyörätien jatke -maalaus ei siis jatkossakaan aiheuta väistämisvelvollisuutta, vaan sen tekee liikennemerkki. Maalausten ja merkkien pitäisi kuitenkin olla linjassa siten, että pyörätien jatke tarkoittaa ajoradan väistämisvelvollisuutta.
Eikö jälkimmäinen lause kumoa ensimmäisen?

Ihan tavallinen risteys jossa kelv niin siinä pitäisi olla seepralla maalattu jatke. Mutta jos/kun siinä ei ole kolmiota niin väistämisvelvollisuus on fillarilla.

Yhtäkkiä en keksi että mitä maagista selvyyttä 1.6.2022 oikeasti toisi mihinkään…

Kaikissa risteyksissä joissa pyörällä saa seepralla ajaa pitäisi olla mallia jatke. Kolmio voi olla tai olla olematta. Jos on kolmio ja tavallinen seepra ja pyöräilijä ajaa alle niin on mahdollista että fillaristin teko ei ollut ennalta-arvattava ts. fillaristi rikkoi sääntöjä ajamalla paikassa jossa fillarilla ei saa ajaa. Käsittäkseni edelleen löytyy paikkoja jossa jatketta ei ole maalattu vaikka risteyksen toiselle puolen pääsee fillarilla jolloin lain mukaan tien saa aina ylittää ajamalla mikäli jommalla kummalla puolen fillarointi on sallittua.
 
Keravalla on 80 metriä pitkä korotettu osuus, jossa keskimmäiseen suojatiehen on lisätty tuo uusi pyöräilijän merkki. "Rakenteellisesti korotettu pyörätien jatke" ei siis välttämättä ole korotettu vain siltä kohtaa autotietä.

(Nykyään tuo pätkä on niin ruvella, että toimii tehokkaasti hidasteena koko matkaltaan.)
 
Eikö jälkimmäinen lause kumoa ensimmäisen?

Ihan tavallinen risteys jossa kelv niin siinä pitäisi olla seepralla maalattu jatke. Mutta jos/kun siinä ei ole kolmiota niin väistämisvelvollisuus on fillarilla.

Yhtäkkiä en keksi että mitä maagista selvyyttä 1.6.2022 oikeasti toisi mihinkään…

Kaikissa risteyksissä joissa pyörällä saa seepralla ajaa pitäisi olla mallia jatke. Kolmio voi olla tai olla olematta. Jos on kolmio ja tavallinen seepra ja pyöräilijä ajaa alle niin on mahdollista että fillaristin teko ei ollut ennalta-arvattava ts. fillaristi rikkoi sääntöjä ajamalla paikassa jossa fillarilla ei saa ajaa. Käsittäkseni edelleen löytyy paikkoja jossa jatketta ei ole maalattu vaikka risteyksen toiselle puolen pääsee fillarilla jolloin lain mukaan tien saa aina ylittää ajamalla mikäli jommalla kummalla puolen fillarointi on sallittua.
Ei kumoa. Maalauksen pitäisi olla vain risteyksissä, joissa on risteävällä suunnalla on kolmio, stop-merkki tai pyöräilijän tienylityspaikka -merkki. Jos ja kun väärin maalattuja risteyksiä on vielä kesäkuussakin, pelkkä maalaus ei muodosta väistämisvelvollisuutta, toisin kuin suojatien ja jalankulkijoiden tapauksessa.

Kannattaa myös huomata, että pyörätien jatke ei ole tavallinen suojatie-seepramaalaus (tieliikennelain merkintä L3), vaan keskeltä katkonainen sellainen (L4). Pyörätien jatkeen lyhyt historia: KKO totesi, että suojatien saa ylittää ajamalla ja suojatien yli kääntyvällä autoilijalla on väistämisvelvollisuus, jos vähintään toisella puolella on pyörätie. Tästä tilanteesta KKO käytti nimitystä pyörätien jatke. Pyörätien jatkeita olivat siis kaikki suojatiet, joille vei pyörätie. Sitten joku virkamies keksi, että tarvitaan erillinen keskeltä katkaistu maalaus, jolle ei tosiasiassa ollut niin mitään tarvetta. Maalauksia laitettiin vain paikkoihin, joissa suojatie jatkui suoraan pyörätiestä, vaikka poikittain tien ylikin menevät suojatiet sai ylittää ajaen. Uuden tieliikennelain myötä pyörätien jatke säädettiin tarkoittamaan ylityspaikkoja, joissa risteävällä ajoradalla on asetettu väistämisvelvollisuus. Pelkkä maalaus ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan edelleen liikennemerkki. Suojatiellä taas saa edelleen ajaa niin pyörällä kuin muillakin ajoneuvoilla, kuten tähänkin asti.
 
Viimeksi muokattu:
Eli siis jos on perus neljän tien risteys (pyörätietä jokapuolella risteystä luonnollisesti) ilman kolmioita niin lähtökohtaisesti siinä pitäisi olla L3 maalaukset? Jos samassa risteyksessä onkin 2 kolmiota niin niiden kohdalla _pitää olla_ L4 maalaus?

Toisaalta estääkö mikään yllä korvaamasta L3 maalauksia L4 maalauksilla?
 
Eli siis jos on perus neljän tien risteys (pyörätietä jokapuolella risteystä luonnollisesti) ilman kolmioita niin lähtökohtaisesti siinä pitäisi olla L3 maalaukset?
Kyllä.

Jos samassa risteyksessä onkin 2 kolmiota niin niiden kohdalla _pitää olla_ L4 maalaus?

Toisaalta estääkö mikään yllä korvaamasta L3 maalauksia L4 maalauksilla?
Kyllä, ja estää: "Pyörätien jatke merkitään vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä kohtaan on osoitettu liikennemerkillä B5, B6 tai B7."

Aiemman lain aikana ei estänyt ja ne risteykset pitää nyt muuttaa.
 
Millaisissa paikoissa joudut jatkuvasti kouluttamaan pöyräilijöille niitä sääntöjä? Ja mikä niissä paikoissa ärsyttää autoilijoiden osalta?

Ainakaan ennen sillä kärkikolmion alla olevalla varoitusmerkillä ei ollut mitään merkitystä. Siis tällä
Autolijana ärsyttää siis ne autoilijat jotka tekevät tilaa pyöräilijöille silloin, kun pyöräilijä on väistämisvelvollinen. Ymmärrän kyllä, että joskus on pakko väistää, jotta ei aja fillarin päälle. Noita paikkoja, joissa pyöräilijä ei tunne velvollisuuksiaan, on sen verran paljon, että on tarpeetonta alkaa luetella niitä erikseen. Kuvaamani tilanteet tapahtuivat pitkin Espoota ja Helsinkiä. Kouluttaminen on ehkä vähän tyly sanavalinta.

Täytyy varmaan lisäksi korostaa omasta puolestani, että totta kai on autoilijoita, jotka taas jyräävät pyöräilijöiden oikeuksia päin. Nyt taitaa omissa viestissäni olla jo aika hyvin offtopicia, vaikka ärsyttäviä autoilijoita tässä sivusinkin.
 
Aiemman lain aikana ei estänyt ja ne risteykset pitää nyt muuttaa.
No niin nyt on selvää. Eli ainoa käytännön muutos on että osin hikihatussa vuosikymmenen aikana tehtyjä ”L4” maalauksia pitää muuttaa takaisin L3:ksi :).

koska B7:kaa saa käyttää vain korotetulla osiolla niin edelleen valtaosa ”suoralla tiellä olevista etuajo-oikeutetuista ylityksistä” on kolmiolla eli B5 merkittyjä. Mikähän tuon koko B7 funktio oikeastaan edes on - ei avaudu itselle ollenkaan?
 
No niin nyt on selvää. Eli ainoa käytännön muutos on että osin hikihatussa vuosikymmenen aikana tehtyjä ”L4” maalauksia pitää muuttaa takaisin L3:ksi :).
No, on siinä sekin ero, että nyt pyöräilijä voi havaita ajoradalle asetetun väistämisvelvollisuuden maalauksesta... siis sitten kun risteykset on oikein merkitty, eikä maalausten päällä ole lunta, lehtiä tai muita luonnonilmiöitä. Autoilijan näkökulmasta ei ole mitään eroa.
koska B7:kaa saa käyttää vain korotetulla osiolla niin edelleen valtaosa ”suoralla tiellä olevista etuajo-oikeutetuista ylityksistä” on kolmiolla eli B5 merkittyjä. Mikähän tuon koko B7 funktio oikeastaan edes on - ei avaudu itselle ollenkaan?
Muutamissa paikoissa pyörätie jatkuu ajoradan yli suoraan, eikä ajoradassa ole risteystä. Tuollaisissa kohdissa merkki voi olla paikallaan. @Kaama laittoi yllä yhden esimerkin. Itsekin ehdotin merkkiä yhteen ylityskohtaan, jossa puolet pyöräilijöistä ajaa suoraan katsomatta alle kun paikalla on korotettu suojatie ja pyörätie vaihtaa tienpuolta. Kaupunki vastasi, ettei merkkiä voi käyttää, koska autoiljat hämmentyisivät :think:
 
Jotenkin tuntuu että tuo @Kaama esimerkki ei välttämättä edes ole korotus ja siten siihen pistetty B7 laiton rävellys. Perusteet: tie ja sen parkkipaikat samassa tasossa. Jos tuo on korotettu niin sitten helsingistä katsoen kaikki tampereen suojatiet on korotettuja. Jos tuo 80m pätkä on korotus, entäs 200m, 1km? Maalaisjärki sanoisi että vain sen suojatien pitäisi olla ajoradan yläpuolella jotta se on korotettu.
 
Noita paikkoja, joissa pyöräilijä ei tunne velvollisuuksiaan, on sen verran paljon, että on tarpeetonta alkaa luetella niitä erikseen. Kuvaamani tilanteet tapahtuivat pitkin Espoota ja Helsinkiä.
Näytätkö muutaman? Kyseisiä paikkoja kun on mielestäni hyvinkin harvassa, jos pyörällä ajaa jotakin reittiä, eikä keinotekoisesti poukkoile jokaisessa risteyksessä ajoradan puolelta toiselle.
 
Eli siis jos on perus neljän tien risteys (pyörätietä jokapuolella risteystä luonnollisesti) ilman kolmioita niin lähtökohtaisesti siinä pitäisi olla L3 maalaukset? Jos samassa risteyksessä onkin 2 kolmiota niin niiden kohdalla _pitää olla_ L4 maalaus?

Toisaalta estääkö mikään yllä korvaamasta L3 maalauksia L4 maalauksilla?
L3 , tämä ilmeisesti se perinteinen suojatie maalaus, valkoiset tiensuuntaiset viivat. ilman valoja 50km/h tai alle rajoitus.

L4 pyörätien jatke, kaksi vakoista katkoviivaa. yksinään noin, ja jos suojatie, niin toinen tai molemmat katkoviivat voi olla suojatien viivoja. ?


Kyllä.


Kyllä, ja estää: "Pyörätien jatke merkitään vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä kohtaan on osoitettu liikennemerkillä B5, B6 tai B7."

Aiemman lain aikana ei estänyt ja ne risteykset pitää nyt muuttaa.
B5 ilmeisesti puhekielessä tunnettu kärkikolmiona, B6 Stop merkki ja B7 se uusi suojatiemerkkin näköinen merkki jossa jalankulkijan sijaan pyörän kuva.

Viimeinen, eli Liikennemerkki B7: Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa,

Finlex
Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä ajorataa pyörätien jatkeella ylittävää polkupyöräilijää. Merkillä osoitetaan vain rakenteellisesti korotettu pyörätien jatke. Liikennevalo-ohjatussa tienylityspaikassa merkillä voidaan kuitenkin osoittaa pyörätien jatke, jota ei ole rakenteellisesti korotettu. Merkki voidaan sijoittaa ajoradan oikealle puolelle, yläpuolelle, ajoradalla olevalle korokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle.

Ihan varmistuksena, jos mopolla ajo sallittu, niin millainen vaikutus ?
 
Ei niin minkäänlaista. Toivottavasti sellaisia paikkoja ei kuitenkaan edes rakenneta, missä mopoille sallittu pyörätie kulkisi korotetun suojatien yli.
(puhe tuosta " Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa, ")
Eli autojen ajoradalla huomattavaa varovaisuutta, mutta kuitenkin määrätietoista toimintaa ?

No nykypäivänä taitaa suurin hämmennys olla ne patterivehkeet, joista ota päällepäin selvää mitä ovat.
 
(puhe tuosta " Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa, ")
Eli autojen ajoradalla huomattavaa varovaisuutta, mutta kuitenkin määrätietoista toimintaa ?

No nykypäivänä taitaa suurin hämmennys olla ne patterivehkeet, joista ota päällepäin selvää mitä ovat.
Ajetaan niin kuin olisi kolmio siinä ylityspaikan edessä, mutta se koskee vain polkupyöriä ja niihin rinnastettavia kulkuvälineitä.
 
Mikäs on muuten alepan kuljetusrobotin status lain näkökulmasta? Jalankulkija vai joku muu... Tuohan on siitä älytön kapistus että se on liikkeissään älyttömän varovainen - tai ainakin miettii ihan hemmetin kauan että mitä tekee seuraavaksi. Ts. jos se pitäisi päästää suojatiellä tien yli niin siinä saisi pistää autossa tupakaksi. Toisaalta jos pysähdyt ja robocop ei mene niin entäs sitten kun lähdetkin liikkelle ja robocop päättää tehdä samoin (robocop kyllä normaalisti pysähtyy jos eteen tulee jotain, mutta auto ei välttämättä pysähdykäään jolloin saattaisi tulla road-kill tielle)... Epäilen itse asiassa että robocop ei edes ylitä tietä ikinä jos auto on suojatien eteen pysähtyneenä koska olettavasti se on havainnut esteen.

Yllä olevat silloin kuin robocop toimii, entäpäs jos laitteeseen tulee joku häiriö, silloinhan se voi periaatteessa tehdä ihan mitä vaan...
 
Ajetaan niin kuin olisi kolmio siinä ylityspaikan edessä, mutta se koskee vain polkupyöriä ja niihin rinnastettavia kulkuvälineitä.
Meinasin lisätä, että mopojen osalta varmaan käytetään kolmiota tai STOP merkkiä (siis silloin kun pyörätiellä mopoilu sallittu), eli silloin ilmeisesti sitten väistetään niitä mopojakin.

Tosin tuo pyörälijän ylityspaikka merkki voisi olla ihan hyvä väylillä jossa mopolla ajo sallittu, eli niistä mopoista ei tulisi sellaista vaaraa, kun ne väistäisi.
 
Näytätkö muutaman? Kyseisiä paikkoja kun on mielestäni hyvinkin harvassa, jos pyörällä ajaa jotakin reittiä, eikä keinotekoisesti poukkoile jokaisessa risteyksessä ajoradan puolelta toiselle.
Esimerkiksi tässä artikkelissa näitä löytyy muutama:


Ensimmäisessä videossa Töölöstä ja aivan artikkelin alhaalla viimeiseltä videolta hyvin havainnollistava ajomatka Herttoniemestä keskustaan. Puhutaankohan edes samasta asiasta, jos tämä tuntuu niin yllättävältä?
 
Mikäs on muuten alepan kuljetusrobotin status lain näkökulmasta? Jalankulkija vai joku muu... Tuohan on siitä älytön kapistus että se on liikkeissään älyttömän varovainen - tai ainakin miettii ihan hemmetin kauan että mitä tekee seuraavaksi. Ts. jos se pitäisi päästää suojatiellä tien yli niin siinä saisi pistää autossa tupakaksi. Toisaalta jos pysähdyt ja robocop ei mene niin entäs sitten kun lähdetkin liikkelle ja robocop päättää tehdä samoin (robocop kyllä normaalisti pysähtyy jos eteen tulee jotain, mutta auto ei välttämättä pysähdykäään jolloin saattaisi tulla road-kill tielle)... Epäilen itse asiassa että robocop ei edes ylitä tietä ikinä jos auto on suojatien eteen pysähtyneenä koska olettavasti se on havainnut esteen.

Yllä olevat silloin kuin robocop toimii, entäpäs jos laitteeseen tulee joku häiriö, silloinhan se voi periaatteessa tehdä ihan mitä vaan...
Poliisin ja liikenneturvan mukaan rinnastetaan jalankulkijaan, mutta ei tarvitse väistää suojatiellä (tai no tietenkään päälle ei saa ajaa jos se robo on jo menossa yli).


Noi on tosiaan vielä toistaiseksi sellaisia arpojia, että ei siitä mitään tulisi jos jonkun muun tienkäyttäjän pitäisi alkaa niille tekemään tilaa.
 
Pidempiaikaista valvonnan puutetta, joka on johtanut yleiseen moraalin laskuun. Ei ihmiset hidasta edes päiväkotien tai koulujen läheisyydessä siihen kolmeen-/neljäänkymppiin.

Se viime kesäinen TM:n testi oli aika karua luettavaa.
Jep ja erityisesti työmaiden kohdalla se että siellä on monen kilsan matkalla vuositolkulla matalat rajotukset. Esimerkiksi tampereella rantaväylällä santalahden kohalla ei talvisin tehdä mitään mutta kolme talveako on jo 50kmh taulu ollut tunnelilta eteenpäin. Miksi?

Hki suunnasta tampereelle tehään uutta asvalttia lempäälän kohilla, tyyliä 5km ennen työmaata suljettu oikea kaista ja vasemmalla 50kmh. Sitten körötellään sitä 50kmh täysin hyväkuntosta vasuria kilsatolkulla ennenkun ne ukot on oikeasti työssä siellä ja sitten ajetaan 25kmh 50 alueella kuten kuuluukin.

Ei ketään kiinnosta noudattaa nopeusrajotuksia missä ei ole mitään järkeä. Eri asia sitten nää jotka oikeasti kaahaa työmaalla.
 
En kyllä yleisesti ottaen ymmärrä, että kun taajamassa riski joutua onnettomuuteen kevyen liikenteen kanssa on suurin ja toisaalta taajamassa kuljetut matkat pieniä, niin miksei niitä rajoituksia voi noudattaa. Mulle on ihan sama, ajaako joku motarilla 150km/h, koska sen aiheuttama turvallisuusriski on täysin mitätön, mutta jalankulkijankin roolissa on ihan kiva, jos autot ajaisi sielä taajamassa varoen. Noi työmaarajoitukset motareilla on toki sellanen moraalia syövä tekijä, kun niissä se rajoitus on voimassa yötä päivää ja esim 50 rajoitus voisi olla käytössä silloin, kun ukot on töissä ja muulloin edes 80. Nykyään on kuitenkin noita elektronisia liikennemerkkejä saatavilla.
 
En kyllä yleisesti ottaen ymmärrä, että kun taajamassa riski joutua onnettomuuteen kevyen liikenteen kanssa on suurin ja toisaalta taajamassa kuljetut matkat pieniä, niin miksei niitä rajoituksia voi noudattaa. Mulle on ihan sama, ajaako joku motarilla 150km/h, koska sen aiheuttama turvallisuusriski on täysin mitätön, mutta jalankulkijankin roolissa on ihan kiva, jos autot ajaisi sielä taajamassa varoen. Noi työmaarajoitukset motareilla on toki sellanen moraalia syövä tekijä, kun niissä se rajoitus on voimassa yötä päivää ja esim 50 rajoitus voisi olla käytössä silloin, kun ukot on töissä ja muulloin edes 80. Nykyään on kuitenkin noita elektronisia liikennemerkkejä saatavilla.
Taajamassa "lujaa" ajamisen prosentuaalinen hyöty on paljon suurempi. esim. 40 alueella kun ajaa 60 niin se vastaa sitä että ajaisi 100 alueella 150 tai motarilla 180, sillä erolla että ketään ei kiinnosta jos ajaa tuon 60 taajamassa ja jos nyt jostain syystä kiinnostaisi niin laittamalla 200e pöytään on synti sovitettu. 30 alueella kun ajaa 39 niin ketään ei kiinnosta ja vaikka kiinnoistaisi niin mitään asialle ei voi tehdä, vastaa samaa kuin ajaisi 100 alueella 130.

Ei sillä matkan pituudella ole mitään merkitystä, autossa istutut minuutit ratkaisevat. Toisin sanoen jos junnaat 40min kaupungissa niin tommosella ketään kiinnostamattomalla "ylinopeudella" saat suuremman ajallisen hyödyn kuin ajamalla valtatiellä tunnin "todella lujaa" tai pari tuntia "lujaa".

Itse ainakin huristelen ilman tunnon tuskia sen 10-20 yli taajamassa. huom. pääosin taajama on jotain ihan muuta kuin kaupungin ydin-ydin-keskusta. Taajamassa on esim. paljon viherkaistoin eroteltuja baanoja eli kevyt liikenne nurmikon tuolla puolen ja välillä jopa vastaantulijatkin. Jos keskellä peltoa on suojatie niin ei siinä nyt tarvi 40 ajaa etteikö asiaan voi reagoida jos 2 kertaa vuodessa siitä on joku yli menossa, oikeampi turvallinen vauhti suojateiden välissä olisi 60-100 mutta käytännössä melun takia siellä on 40 rajoitus, rajoituksella ei toisin sanoen ole liikenneturvallisuuden kanssa käytännössä mitään tekemistä...
 
Taajamassa "lujaa" ajamisen prosentuaalinen hyöty on paljon suurempi. esim. 40 alueella kun ajaa 60 niin se vastaa sitä että ajaisi 100 alueella 150 tai motarilla 180, sillä erolla että ketään ei kiinnosta jos ajaa tuon 60 taajamassa ja jos nyt jostain syystä kiinnostaisi niin laittamalla 200e pöytään on synti sovitettu. 30 alueella kun ajaa 39 niin ketään ei kiinnosta ja vaikka kiinnoistaisi niin mitään asialle ei voi tehdä, vastaa samaa kuin ajaisi 100 alueella 130.

Ei sillä matkan pituudella ole mitään merkitystä, autossa istutut minuutit ratkaisevat. Toisin sanoen jos junnaat 40min kaupungissa niin tommosella ketään kiinnostamattomalla "ylinopeudella" saat suuremman ajallisen hyödyn kuin ajamalla valtatiellä tunnin "todella lujaa" tai pari tuntia "lujaa".

Itse ainakin huristelen ilman tunnon tuskia sen 10-20 yli taajamassa. huom. pääosin taajama on jotain ihan muuta kuin kaupungin ydin-ydin-keskusta. Taajamassa on esim. paljon viherkaistoin eroteltuja baanoja eli kevyt liikenne nurmikon tuolla puolen ja välillä jopa vastaantulijatkin. Jos keskellä peltoa on suojatie niin ei siinä nyt tarvi 40 ajaa etteikö asiaan voi reagoida jos 2 kertaa vuodessa siitä on joku yli menossa, oikeampi turvallinen vauhti suojateiden välissä olisi 60-100 mutta käytännössä melun takia siellä on 40 rajoitus, rajoituksella ei toisin sanoen ole liikenneturvallisuuden kanssa käytännössä mitään tekemistä...
No mutta taajamassa harvoin ajetaan useampaa kilometriä, jolloin se ajallinen säästö on ihan minimaalinen ja helsingin keskustan läpi ajaessa, joka on tyyliin ainoa reitti millä saa edes ruuhka aikaan suomessa kulutettua 40min taajamassa jos silloinkaan, ja silloinkin ruuhka kyllä rajoittaa ajonopeuksia. Jos viettää taajamassa pitkiä aikoja esim jossain kuriirihommissa, niin silloin työaikataulujen pitäisi mahdollistaa ajaminen nopeusrajoituksen puitteissa...
 
Jep ja erityisesti työmaiden kohdalla se että siellä on monen kilsan matkalla vuositolkulla matalat rajotukset. Esimerkiksi tampereella rantaväylällä santalahden kohalla ei talvisin tehdä mitään mutta kolme talveako on jo 50kmh taulu ollut tunnelilta eteenpäin. Miksi?
Riippuu työmaasta, mutta jos tauon ajaksi ei ole työmaata palautettu normaaliksi, niin siellä on ne vaaranpaikat. Esim jos siellä on kesken tietyöt, tai jonkin rakennustyömaan takia tehty työmaajärjestelyitä.

Lisäksi jos väylä on kriittinen, ruuhkainen, ja järjestelyiden takia kapea, niin pienemmillä rajoituksilla aikayksikkökohti läpäisy isompi, pienempi onnettomuusriski.


Taajamassa "lujaa" ajamisen prosentuaalinen hyöty on paljon suurempi. esim. 40 alueella kun ajaa 60 niin se vastaa sitä että ajaisi 100 alueella 150 tai motarilla 180, sillä erolla että ketään ei kiinnosta jos ajaa tuon 60 taajamassa ja jos nyt jostain syystä kiinnostaisi niin laittamalla 200e pöytään on synti sovitettu. 30 alueella kun ajaa 39 niin ketään ei kiinnosta ja vaikka kiinnoistaisi niin mitään asialle ei voi tehdä, vastaa samaa kuin ajaisi 100 alueella 130.
Noissa kasvukeskuksissa kun taajamissa lasketaan nopeuksia ja sen seurauksena keskinopeudet laskee, niin hinta on menetetty aika, ja on ihan merkittävä.

Jos sitä hintaa ei olisi niin rajoitukset olisi aika päiviä sitten laskettu.


Itse ainakin huristelen ilman tunnon tuskia sen 10-20 yli taajamassa. huom. pääosin taajama on jotain ihan muuta kuin kaupungin ydin-ydin-keskusta. Taajamassa on esim. paljon viherkaistoin eroteltuja baanoja eli kevyt liikenne nurmikon tuolla puolen ja välillä jopa vastaantulijatkin. Jos keskellä peltoa on suojatie niin ei siinä nyt tarvi 40 ajaa etteikö asiaan voi reagoida jos 2 kertaa vuodessa siitä on joku yli menossa, oikeampi turvallinen vauhti suojateiden välissä olisi 60-100 mutta käytännössä melun takia siellä on 40 rajoitus, rajoituksella ei toisin sanoen ole liikenneturvallisuuden kanssa käytännössä mitään tekemistä...

Taajamissa se ylinopeus vammauttaa tai tappaa, se on se syy miksi niitä lasketaan. On toki äänikin, ääntä voitaisiin muillakkin konsteilla laskea, mutta maksaa sekin.

Yksi syy turhan mataliin tikkarirajoituksiin on taidottomat/välinpitämättömät kuskit. Taajamissa riittäisi pitkälle se viidenkympin yleisrajoitus, jos kuljettajat osaisivat valita turvallisen, sopivan tilannenopeuden, mutta siihen ei edes kykenä "ammattikuskit" ja sitten vielä lisäongelma on tuo että ajetaan yli sallitun, joten se kolmenkympin ei laske keskinopseuksia kolmeen kymppiin vaan neljäänkymppiin. Tätä ei edes kokonaan poista tehokas valvonta.
 
No mutta taajamassa harvoin ajetaan useampaa kilometriä, jolloin se ajallinen säästö on ihan minimaalinen ja helsingin keskustan läpi ajaessa, joka on tyyliin ainoa reitti millä saa edes ruuhka aikaan suomessa kulutettua 40min taajamassa jos silloinkaan, ja silloinkin ruuhka kyllä rajoittaa ajonopeuksia. Jos viettää taajamassa pitkiä aikoja esim jossain kuriirihommissa, niin silloin työaikataulujen pitäisi mahdollistaa ajaminen nopeusrajoituksen puitteissa...
Arvioipa huvikseksi paljonko vuoden ajoista (ajassa) on itselläsi taajamassa, voit yllättyä. Ei niillä kilometreilla ole mitään merkitystä vaan autossa istutulla ajalla. 20% ylinopeus taajamassa ja sen ulkopuolella vähentää matka-aikaa 16,6% (1-(1/1,2)) molemmissa tapauksissa.

Itsellä konservatiivisesti arvioiden heittämällä yli puolet ajosta (ajassa, koska kilometreissä lienee aika tasan) on taajamassa ja kun sanktioitta on helpohkoa päästellä menemään 20%-60% ylinopeuksia niin potentiaalinen aikasäästö (eihän sitä aina ja kokoajan voi toteuttaa) on selvästi suurempi kuin mitä maantiellä voi ikinä saavuttaa. Maanteillä puolestaan tuo 20% on ns. sanktioton yläraja, jos toistuvasti ajat yli 20km/h niin päiväsakkoja napsuu enemmin tai myöhemmin.
 
No mutta taajamassa harvoin ajetaan useampaa kilometriä, jolloin se ajallinen säästö on ihan minimaalinen ja helsingin keskustan läpi ajaessa, joka on tyyliin ainoa reitti millä saa edes ruuhka aikaan suomessa kulutettua 40min taajamassa jos silloinkaan, ja silloinkin ruuhka kyllä rajoittaa ajonopeuksia.
Suomessa on taajamia, asuinalueita joissa osa huristelee kilometritolkulla, duunari työmatkat, harastukset, joku perheellinen huristelee enemmän. osalla välissä nopeampaa pätkää.
Oma lukunsa on sitten jotka töiden takia joutuvat ajaleen, niitä on paljon muitakin kuin joku kuriiri kuski, sillä ajalla on hintansa, hinta vaikka ei olisi työajoa.


Mutta se rajoituksen merkitys muuttuu jos ajoreitillä on muita hidastavia tekijöitä, osalla rajoitusta isompi merkitys on mitä muita hidasteita reitillä on, liikennevaloja, väistämissuunnasta risteyksiä , suojateillä väistettäviä jne. vs joku ruuhkaton etuajo-oikeutettu nelikaistainen tie (2+2).
 
Viimeksi muokattu:
Esimerkiksi tässä artikkelissa näitä löytyy muutama:


Ensimmäisessä videossa Töölöstä ja aivan artikkelin alhaalla viimeiseltä videolta hyvin havainnollistava ajomatka Herttoniemestä keskustaan. Puhutaankohan edes samasta asiasta, jos tämä tuntuu niin yllättävältä?
Videon väistämisvelvollisuudet: pyörä 7, auto 34. Näistä 2 oli sellaisessa risteyksessä, jossa pyörältä ei edellytetty kääntymistä joko välittömästi ennen risteystä tai risteyksen jälkeen. Tälläkin otannalla näyttää harvinaisuudelta.
 
Taajamassa "lujaa" ajamisen prosentuaalinen hyöty on paljon suurempi. esim. 40 alueella kun ajaa 60 niin se vastaa sitä että ajaisi 100 alueella 150 tai motarilla 180, sillä erolla että ketään ei kiinnosta jos ajaa tuon 60 taajamassa ja jos nyt jostain syystä kiinnostaisi niin laittamalla 200e pöytään on synti sovitettu. 30 alueella kun ajaa 39 niin ketään ei kiinnosta ja vaikka kiinnoistaisi niin mitään asialle ei voi tehdä, vastaa samaa kuin ajaisi 100 alueella 130.

Ei sillä matkan pituudella ole mitään merkitystä, autossa istutut minuutit ratkaisevat. Toisin sanoen jos junnaat 40min kaupungissa niin tommosella ketään kiinnostamattomalla "ylinopeudella" saat suuremman ajallisen hyödyn kuin ajamalla valtatiellä tunnin "todella lujaa" tai pari tuntia "lujaa".

Itse ainakin huristelen ilman tunnon tuskia sen 10-20 yli taajamassa. huom. pääosin taajama on jotain ihan muuta kuin kaupungin ydin-ydin-keskusta. Taajamassa on esim. paljon viherkaistoin eroteltuja baanoja eli kevyt liikenne nurmikon tuolla puolen ja välillä jopa vastaantulijatkin. Jos keskellä peltoa on suojatie niin ei siinä nyt tarvi 40 ajaa etteikö asiaan voi reagoida jos 2 kertaa vuodessa siitä on joku yli menossa, oikeampi turvallinen vauhti suojateiden välissä olisi 60-100 mutta käytännössä melun takia siellä on 40 rajoitus, rajoituksella ei toisin sanoen ole liikenneturvallisuuden kanssa käytännössä mitään tekemistä...

40 km/h nopeudessa pysähtymismatka on 20 m sis. 1 s reaktioajan.

60 km/h nopeudessa pysähtymismatka on 37 m sis. 1 s reaktioajan.

100 km/h nopeudessa pysähtymismatka on 84 m sis. 1 s reaktioajan.

150 km/h nopeudessa pysähtymismatka on 168 m sis. 1 s reaktioajan.

Minä valitsisin silti milloin tahansa 80 metriä pidemmän pysähtymismatkan valtatiellä kuin 17 metriä pidemmän pysähtymismatkan kaupungissa. Lisätty nopeus myös vaikeuttaa havainnointia kaupungissa suhteessa paljon enemmän kuin maantiellä. Tilanteet tulee vaan liian nopeasti, jos ajat 40 km/h alueella 60 km/h. Liikaa havaittavaa. Versus maantie, jossa on yksi tai kaksi autoa eikä risteyksiä. Maanteillä näkyvyys on lähtökohtaisesti aina satoja metrejä, kaupungissa voi olla kohtia joissa näkyvyys on 5 m.

Laskurina käytin Stopping Distance Calculator joka antaa vakioasetuksilla ja kuivalla kelillä vähän pidempiä matkoja kuin liikenneturvan laskuri. Pysähtymismatka johtuen amerikkalaisten autojen paskuudesta.
 
Videon väistämisvelvollisuudet: pyörä 7, auto 34. Näistä 2 oli sellaisessa risteyksessä, jossa pyörältä ei edellytetty kääntymistä joko välittömästi ennen risteystä tai risteyksen jälkeen. Tälläkin otannalla näyttää harvinaisuudelta.
No autoihin verrattuna tapauksia oli tuntuvasti vähemmän, mutten niihin edes vertaa. Tietynlaisella reitillä näitä kohtia voi tulla vastaan sen verran, ettei se tunnu harvinaisuudelta. En tarkoita, että sitä tapahtuu jokainen päivä, mutta kyllä toi 5–7 tapausta tarpeeksi lyhyen ajan sisään tuntuu mielestäni tiheältä.

Alunperin ajatuksenani oli se, että melko usein pyöräilijät ajavat suojatielle, vaikka eivät saisi. Eivät siis tunne sääntöjä. Vähän samalla tavalla kuin melko usein autoilijat kääntyy suojatielle tarkistamatta, tuleeko sieltä pyörää, jos nyt autoilijoihin tarvitsee verrata.

Niin ja jotta pysytään ketjun aiheessa, niin toistan itseäni: ärsyttää autoilijat, jotka opettavat pyöräilijöille vääriä sääntöjä.
 
Taajamassa "lujaa" ajamisen prosentuaalinen hyöty on paljon suurempi. esim. 40 alueella kun ajaa 60 niin se vastaa sitä että ajaisi 100 alueella 150 tai motarilla 180, sillä erolla että ketään ei kiinnosta jos ajaa tuon 60 taajamassa ja jos nyt jostain syystä kiinnostaisi niin laittamalla 200e pöytään on synti sovitettu. 30 alueella kun ajaa 39 niin ketään ei kiinnosta ja vaikka kiinnoistaisi niin mitään asialle ei voi tehdä, vastaa samaa kuin ajaisi 100 alueella 130.

Ei sillä matkan pituudella ole mitään merkitystä, autossa istutut minuutit ratkaisevat. Toisin sanoen jos junnaat 40min kaupungissa niin tommosella ketään kiinnostamattomalla "ylinopeudella" saat suuremman ajallisen hyödyn kuin ajamalla valtatiellä tunnin "todella lujaa" tai pari tuntia "lujaa".

Itse ainakin huristelen ilman tunnon tuskia sen 10-20 yli taajamassa. huom. pääosin taajama on jotain ihan muuta kuin kaupungin ydin-ydin-keskusta. Taajamassa on esim. paljon viherkaistoin eroteltuja baanoja eli kevyt liikenne nurmikon tuolla puolen ja välillä jopa vastaantulijatkin. Jos keskellä peltoa on suojatie niin ei siinä nyt tarvi 40 ajaa etteikö asiaan voi reagoida jos 2 kertaa vuodessa siitä on joku yli menossa, oikeampi turvallinen vauhti suojateiden välissä olisi 60-100 mutta käytännössä melun takia siellä on 40 rajoitus, rajoituksella ei toisin sanoen ole liikenneturvallisuuden kanssa käytännössä mitään tekemistä...
Entä jos on ensimmäistä kertaa kyseisessä taajamassa? Olen varsinkin matkailuautolla käynyt vähän tosi monessa isossa ja pienessä taajamassa ensimmäistä kertaa ja kun en seutua tunne, ajan mieluusti rajoitusten mukaan ja joka ikinen kerta joku sinun kaltaisesi polttaa päreensä takana. Ihan oikeasti miksi?

Entisessä kotitaajamassa väki (myös minä alkuun) paineli surutta 40km/h alueella koulun ohi 50-60km/h kunnes näin ensimmäisen läheltä piti tilanteen vaahtosammuttimen kokoisen melkein jäädessä auton alle suojatiellä. Mitään ei onneksi tapahtunut mutta kyllä se herätti, enkä sen jälkeen ole taajamissa ajanut ylinopeutta, edes tutuissa.

Pitäiskö oikeesti kysyä, onko ne, parhaimmillaan jopa useat minuutit, sen arvoista? Äärimmäisen harvoin voidaan puhua 10min. tai yli eduista ylinopeutta ajamalla.

Mielestäni varsinkin jos paljon ajaa "hiljaisemmassa" taajamassa jossa poikkeavia tilanteita tulee vaikka sen 2 kertaa vuodessa, pitäisi olla erityisen hereillä, nimittäin jos painelet kuin joka päivä, sun reaktioaika on jotain ihan muuta kuin pitäisi tilanteen sattuessa. Ihminen tuppaa turtumaan toistoon.
 
Videon väistämisvelvollisuudet: pyörä 7, auto 34. Näistä 2 oli sellaisessa risteyksessä, jossa pyörältä ei edellytetty kääntymistä joko välittömästi ennen risteystä tai risteyksen jälkeen. Tälläkin otannalla näyttää harvinaisuudelta.
Niistä oli osa sellaisia että myös pyöräiliä väistää autoa, siis jos ajoneuvo tulee pihasta, niin ei se ratkaise onko moottoriauto vai pyörä.

Jos taasen ajattelit että auto ajaa pyörtätietä, niin no.
40 km/h nopeudessa pysähtymismatka on 20 m sis. 1 s reaktioajan.



60 km/h nopeudessa pysähtymismatka on 37 m sis. 1 s reaktioajan.



100 km/h nopeudessa pysähtymismatka on 84 m sis. 1 s reaktioajan.



150 km/h nopeudessa pysähtymismatka on 168 m sis. 1 s reaktioajan.



Minä valitsisin silti milloin tahansa 80 metriä pidemmän pysähtymismatkan valtatiellä kuin 17 metriä pidemmän pysähtymismatkan kaupungissa. Lisätty nopeus myös vaikeuttaa havainnointia kaupungissa suhteessa paljon enemmän kuin maantiellä. Tilanteet tulee vaan liian nopeasti, jos ajat 40 km/h alueella 60 km/h. Liikaa havaittavaa. Versus maantie, jossa on yksi tai kaksi autoa eikä risteyksiä. Maanteillä näkyvyys on lähtökohtaisesti aina satoja metrejä, kaupungissa voi olla kohtia joissa näkyvyys on 5 m.



Laskurina käytin Stopping Distance Calculator joka antaa vakioasetuksilla ja kuivalla kelillä vähän pidempiä matkoja kuin liikenneturvan laskuri. Pysähtymismatka johtuen amerikkalaisten autojen paskuudesta.

Kiinnität vain pysähtymismaktaan, tuosta voi myös laskea metrit missä vauhti aiheuttaa vakavia vammoja, tai kuolema. ns tappavan pituuden.



Alle 40km/h nopeudella pysähtymättä ei aina tapa jalankulkijaa, ei edes joka kerta, mutta jos nopeudet nousee, niin riski nousee jyrkästi, kuudellä kympillä tulee todennäköisesti ruumita.




Tilanteet tulee vaan liian nopeasti, jos ajat 40 km/h alueella 60 km/h. Liikaa havaittavaa. Versus maantie, jossa on yksi tai kaksi autoa eikä risteyksiä. Maanteillä näkyvyys on lähtökohtaisesti aina satoja metrejä, kaupungissa voi olla kohtia joissa näkyvyys on 5 m.
Taajamassa sinänsä ihan sama näkeekö kilometrin vai 50 metriä. ihan sama mitä kilometrin päässä tapahtuu, vauhdin kasvaessa ei näe lähelle, se kuitenkin on se tärkein. (no ihan suoraan eteen näkee, jota sitten voi muistella omaisille).
 
Esimerkiksi tässä artikkelissa näitä löytyy muutama:


Ensimmäisessä videossa Töölöstä ja aivan artikkelin alhaalla viimeiseltä videolta hyvin havainnollistava ajomatka Herttoniemestä keskustaan. Puhutaankohan edes samasta asiasta, jos tämä tuntuu niin yllättävältä?

Video meni aivan liian nopeasti, vaikka matka Herttoniemestä keskustaan on tuttu. Ei tuntunut edes risteyksiä tajuta, kun taas oltiin jo seuraavassa...
 
Arvioipa huvikseksi paljonko vuoden ajoista (ajassa) on itselläsi taajamassa, voit yllättyä. Ei niillä kilometreilla ole mitään merkitystä vaan autossa istutulla ajalla. 20% ylinopeus taajamassa ja sen ulkopuolella vähentää matka-aikaa 16,6% (1-(1/1,2)) molemmissa tapauksissa.

Itsellä konservatiivisesti arvioiden heittämällä yli puolet ajosta (ajassa, koska kilometreissä lienee aika tasan) on taajamassa ja kun sanktioitta on helpohkoa päästellä menemään 20%-60% ylinopeuksia niin potentiaalinen aikasäästö (eihän sitä aina ja kokoajan voi toteuttaa) on selvästi suurempi kuin mitä maantiellä voi ikinä saavuttaa. Maanteillä puolestaan tuo 20% on ns. sanktioton yläraja, jos toistuvasti ajat yli 20km/h niin päiväsakkoja napsuu enemmin tai myöhemmin.
Joo, mutta kun sitä ajan säästöä ei oikein voi kerryttää talteen kovinkaan järkevästi. Jos yksittäisellä ajosuoritteella ajat taajamassa pari kilometria ja säästät 2 minuuttia, niin ei se siinä päivärytmissä oikeasti tunnu missään, jolloin tossa ei ole mitään pointtia. Ihmiset tuhlaa vuorokaudessa noita minuutteja ties mihin, niin kyllä mä taajamissa voin pari kappaletta uhrata, jos vaihtoehtona on ajaa jonkun päälle, kun vauhtia onkin se 60 sen sijaan, että sitä olis 40...
 
Joo, mutta kun sitä ajan säästöä ei oikein voi kerryttää talteen kovinkaan järkevästi. Jos yksittäisellä ajosuoritteella ajat taajamassa pari kilometria ja säästät 2 minuuttia, niin ei se siinä päivärytmissä oikeasti tunnu missään, jolloin tossa ei ole mitään pointtia. Ihmiset tuhlaa vuorokaudessa noita minuutteja ties mihin, niin kyllä mä taajamissa voin pari kappaletta uhrata, jos vaihtoehtona on ajaa jonkun päälle, kun vauhtia onkin se 60 sen sijaan, että sitä olis 40...

Ei taajamassa ylinopeutta ajavat ihmiset yleensä mitään säästöjä laske. Useimmat sovittavat ajonopeuden liikenteen ja tien kunnon mukaan omaan ajotapaan sopivaksi ihan järkevästi muita vaarantamatta. Fiksu tienkäyttäjä tajuaa että räntäsateella pääkallokelillä on hiljennettävä muuallakin kun koulun kohdalla. Esim. omilla taajaman kehäteillä on rajoitus muuttunut vuosien mittaan 60 -> 50 -> 40 vaikka tien kunto on paranutunut ja kättömäärä vähentynyt. Se tyhmempi tienkäyttäjä ajaa aina sallittua neljääkymppiä ja manaa jostina ihmeen "säästöistä" kun joku saattaa hetken kiihdyttää risteyksettömällä alueella järkevöittääkseen matkan tekoa.
 
Mutta, entäs jos olet koko elämäsi ajanut 20km/h yli nopeusrajoituksen? Kuinka paljon silloin säästää?
Olen näin tehnyt yli 30 vuotta. Kahdet sakot olen saanut ja nekin 90-luvulla, kun silloin sai ajaa 50km/h yli nopeusrajoituksen ennen kuin kortti meni ja rikesakon ja päiväsakon raja oli 17km/h, joten ilman tuloja piti ajaa vähintään 20km/h yli nopeusrajoituksen..
Ensimmäinen oli 86 viidenkympin alueella, lieventävänä asianhaaroina oli liukas ja luminen keli.(kirjoitti ihan siihen sakkolappuun) Taisi olla 360 markkaa. Toinen oli 137km/h satasen alueella ja oliko edes 400 markkaa? Vaikeata noita on muistaa, kun oli opiskelijana/ilman tuloja pakko ajaa aina tuon rikesakon yli. Se kun oli ensin 400 ja sitten myöhemmin 500 markkaa, mutta ilman tuloja päiväsakot olivat huomattavasti tuon alle..
Iskää hakemassa lentokentältä hänen autollaan, tietysti myöhässä, kuten nuoret miehet yleensä aina ovat. En ole koskaan tuon jälkeen ajanut Porvoon motaria 170km/h. Eikä kortti olisi vielä silloin edes lähtenyt. Taisin pitää sen nopeuden myös tuossa, kun mittarivirhe ei ollut nuoren miehen muistissa, joten ehkä vain 160km/h? Muistan kuinka harmitti, kun joku hyppäsi oikealta eteen. Piti aina töötätä. Kesti kuitenkin hetken taas kiihdyttää, vaikka olikin iso auto alla. Youth is wasted on the young...
 
Viimeksi muokattu:
Joo, mutta kun sitä ajan säästöä ei oikein voi kerryttää talteen kovinkaan järkevästi. Jos yksittäisellä ajosuoritteella ajat taajamassa pari kilometria ja säästät 2 minuuttia, niin ei se siinä päivärytmissä oikeasti tunnu missään, jolloin tossa ei ole mitään pointtia. Ihmiset tuhlaa vuorokaudessa noita minuutteja ties mihin, niin kyllä mä taajamissa voin pari kappaletta uhrata, jos vaihtoehtona on ajaa jonkun päälle, kun vauhtia onkin se 60 sen sijaan, että sitä olis 40...
Esim. liukuvalla työajalla ihmisillä menee joka minuutti pankkiin, 2+2 päivässä on 20min viikossa, 3vko = 1h, töitä keskimäärin 46vko = 15h ==> 2 vapaapäivää vuodessa. Jos 100000 ihmistä toimii noin niin se on 200000 työpäivää joka on 552 (24/7) vuotta eli vähän mutkia oikoen karrikoiden 6 vastasyntynyttä lasta voidaan isossa kaupungissa 85v eliniän odotteella ajaa hengiltä joka vuosi ja ollaan siltikin break even tilanteessa.

Toisin sanoen voidaan ihan matemaattisesti osoittaa että ylinopeuden ajamisella on pelkästään positiivisia vaikutuksia niin yksilölle itselleen kuin myös yhteiskunnalle :).
 
Viimeksi muokattu:
Toisin sanoen voidaan ihan matemaattisesti osoittaa että ylinopeuden ajamisella on pelkästään positiivisia vaikutuksia niin yksilölle itselleen kuin myös yhteiskunnalle :).

Pelkkä uhrin laskeminen ei paljasta koko totuutta. Uhrin omaisten lisäksi myös oma elämäsi on vähintään vuosiksi pilalla. Uhrista saattaa myös tulla loppuelämäkseen riippuvainen tuesta. Lisäksi työllistät samalla virkavallan, oikeuslaitoksen ja terveydenhuollon resursseja.

Edit. Lisäksi laskelma olettaa, että jokainen taajamassa säästetty minuutti olisi automaattisesti yhteiskunnalle plusmerkkistä (~BKT:tä kasvattavaa) tuottavaa aikaa. Todellisuudessa suurin osa säästetyistä minuuteista kuluu nenänkaivamiseen. Jakeluyrittäjillä ja taksikuskeilla se säästetty minuutti voisi jopa suurelta osin olla tuottavaa aikaa, mutta heitä keskuudessamme ei ole kovin montaa.
 
Viimeksi muokattu:
Esim. liukuvalla työajalla ihmisillä menee joka minuutti pankkiin, 2+2 päivässä on 20min viikossa, 3vko = 1h, töitä keskimäärin 46vko = 15h ==> 2 vapaapäivää vuodessa. Jos 100000 ihmistä toimii noin niin se on 200000 työpäivää joka 552 vuotta eli vähän mutkia oikoen karrikoiden 6 vastasyntynyttä lasta voidaan isossa kaupungissa 85v eliniän odotteella ajaa hengiltä joka vuosi ja ollaan siltikin break even tilanteessa.

Toisin sanoen voidaan ihan matemaattisesti osoittaa että ylinopeuden ajamisella on pelkästään positiivisia vaikutuksia niin yksilölle itselleen kuin myös yhteiskunnalle :).
No voit sä yrittää tuota itsellesi perustella ja säästää mielessäsi työpäiviä noista kertyvistä minuuteista. Itselläni on liukuva työaika, mutta ei tuollaista aikuiset ihmiset miellä minuuttipeliksi, vaan se töihin tulo ja töistälähtötarkkuus on jo itsessään äkkiä se 10 minuuttia ja tuollainen pieni kertasäästö nyt vaan hukkuu tuonne kohinaan.

Voisinhan mä noin ajatellen jopa herätä 5 minuuttia aiemmin tai pestä hampaat töissä vasta aamupaskan yhteydessä ja näennäisesti alkaisin säästää reippaasti aikaa, mutta ei normaalin ihmisen arki vaan toimi noin ja se minuutin tai parin säästäminen sielä taajamassa kaahaillen ei vaan lopulta vaikuta mihinkään muuhun oleellisesti, kuin muiden tielläliikkujien turvallisuuteen ja just tollanen asenne, että jes, sakkoraja sallii taajamassa 50% ylinopeuden ja säästän sillä minuutin joka aamu on täysin älytön. Tuossahan suoraan toteat että suhteellinen ylinopeus on suurin mahdollinen paikassa missä riskejä on eniten.

Jos lähden vaikkapa viikonlopuksi mökille ja ajan sinne 300 kilsaa, niin silloin ylinopeus motarilla ja maantiellä tarkoittaa konkreettista säästöä ajassa, esimerkiksi 30min ja siitä on joku havaittava hylty, vaikka se onkin kerätty pienemmällä suhteellisella ylinopeudella pidemmällä matkalla.
 
No voit sä yrittää tuota itsellesi perustella ja säästää mielessäsi työpäiviä noista kertyvistä minuuteista. Itselläni on liukuva työaika, mutta ei tuollaista aikuiset ihmiset miellä minuuttipeliksi, vaan se töihin tulo ja töistälähtötarkkuus on jo itsessään äkkiä se 10 minuuttia ja tuollainen pieni kertasäästö nyt vaan hukkuu tuonne kohinaan.

Voisinhan mä noin ajatellen jopa herätä 5 minuuttia aiemmin tai pestä hampaat töissä vasta aamupaskan yhteydessä ja näennäisesti alkaisin säästää reippaasti aikaa, mutta ei normaalin ihmisen arki vaan toimi noin ja se minuutin tai parin säästäminen sielä taajamassa kaahaillen ei vaan lopulta vaikuta mihinkään muuhun oleellisesti, kuin muiden tielläliikkujien turvallisuuteen ja just tollanen asenne, että jes, sakkoraja sallii taajamassa 50% ylinopeuden ja säästän sillä minuutin joka aamu on täysin älytön. Tuossahan suoraan toteat että suhteellinen ylinopeus on suurin mahdollinen paikassa missä riskejä on eniten.
Mä olen ainakin toistakymmentä vuotta merkannut saapumis- ja poistumisajan tietokoneen kellosta ihan minuutin tarkkuudella, siitä sitten näppärä himmeli kertoo tuntikirjaukseen kirjattavan arvon sekä formaatin kulloistenkin taloushallinnon oikkujen mukaan (minä vuonna halutaan 15min tarkkuudella, milloin 0,5h:n, milloin taas vaihteeksi uusittuun järjestelmään pitää syöttää aika muodossa 6h 15min ja milloin 5,25. Toiset saavat tuon saman kellokortista eli sieltä menee suora tieto johki SAPpiin joka toimii as is palkanmaksun perusteena. Omasta mielestä tuo on vaan kaiken helpoin tapa hoitaa tuntienkirjaus, joskus alkuaikoina koitti sitäkin että iltapäivällä arpoi paljonkohan sitä nyt on tänään tullut oltua töissä mutta ei tyyliin edes muistanut että onko tullut 0700 vai 0900 niin eihän tuosta mitään tullut.

Mieltää sen minuuttipeliksi tai ei niin paskapuhetta väittää etteikö noilla yksittäisillä minuuteilla olisi merkitystä, 2 vapaapäivää 'riskittömästä' 'kaahaamisesta' kelpaa itselleni oikein hyvin, joku muu saa mun puolestani ahertaa vapaasti nuokin päivät työpaikalla.
 
Joo, mutta kun sitä ajan säästöä ei oikein voi kerryttää talteen kovinkaan järkevästi. Jos yksittäisellä ajosuoritteella ajat taajamassa pari kilometria ja säästät 2 minuuttia, niin ei se siinä päivärytmissä oikeasti tunnu missään, jolloin tossa ei ole mitään pointtia.

2*6 = 12min

Mutta voidaan toki puhua esimerkin oloisesti että päivässä pienempi nopeus lisää minuutin ajoaikaa, ja todeta ettei merkitystä ainakaan kirjoittajalle.



Jollain toisella se vaikutus voi olla 10 minuutti, neljännellä 30minuuttia. yhdellä ei merkitystä.


Mutta jos arvioi oman reitin vaikutusta ajoaikaan, niin matkan pituus ja korkein salittu ei yleensä pitkälle riitä, pitää melkein tehdä käytännön mittauksia, paljonko se ajoaika on eri korkein "sallittu", ja siitä sitten filtteröidä asennevaikutus pois. Tarkoitan että on pätkiä joissa matkan kesto riippuu kovasti muista tekijöistä kuin se mikä korkein sallittu. taajamissa reitille usein osuu väistämis velvollisuuksia, risteyksiä, suojatiet mukaanlukien.


jos vaihtoehtona on ajaa jonkun päälle, kun vauhtia onkin se 60 sen sijaan, että sitä olis 40...
Lähestyisin vähän toisella tavalla.
Jos allenentaan ajonopeuksia, niin sillä on hintansa, sitä sitten verrataan hyötyihin. Lisäksi korkeinta sallittua valintaa ei voida tehdä yksilöllisesti, tyyliin pertti ei laske korkeinta nopeutta, koska hinta liikaa, mutta ville laskee koska hyödyt ylittää haitat , vaan rajoitus on kaikille, jolloin osa maksaa siitä enemmän, osa hyötyy enemmän.

Sori vähän toistoa, taajamissa on kyse onnettomuuksista ja niiden seurauksista. Montako onnettomuutta ja erityisesti vakavia, tai jopa kuolemaan johtavia. Jälkimmäiset kalleimpia , jos ajonopeudet laskee jonnekkin 30-40 tasolle, niin sillä vaihdilla vahingot on halpoja (vs50 ja yli). Kaupan päälle vielä se että todennäköisesti onnettomuuksien määrät vähänee.

Ei taajamassa ylinopeutta ajavat ihmiset yleensä mitään säästöjä laske. Useimmat sovittavat ajonopeuden liikenteen ja tien kunnon mukaan omaan ajotapaan sopivaksi ihan järkevästi muita vaarantamatta.
Tämä on juuri se syy miksi tikkarinopeuksia joudutaan laskemaan. Kuljettajat ei osaa hinnoitella onnettomuuksia, vaan hinnoittelevat lähinnä itsensä kannalta.

Lisäksi nämä ylinopeutta-ajavat "painostavat" muita nostamaan nopeutta, jotkut jopa hermostuvat jos muut eivät aja vähintään tikkarinopeutta, ohittavat jne.

Fiksu tienkäyttäjä tajuaa että räntäsateella pääkallokelillä on hiljennettävä muuallakin kun koulun kohdalla.
Miksi silloin ? (jos ajoneuvo pysyy lapasessa hiljentämättäkin).
 
Itselleni yksi eniten vitutusta liikenteessä aiheuttava asia on taajamissa ylinopeutta ajavat. Hyvä esimerkki on oma kotitaku: päättyvä tie, jossa 30-rajoitus, tonttiliittymiä suoraan kadulle ja pysäköityjä autoja, jotka kaventaa ajoradan yhden ajoneuvon levyiseksi (eli näköesteitä, joiden takaa voi esim. joku lapsi syöksyä tielle koska tahansa). Juuri meidän kohdalla sattuu olemaan kohtuu suora pätkä, mikä jostain syystä osaa kuskeista houkuttelee painamaan tallaa pohjaan. Millään ajansäästöllä ei voi perustella sitä, että n. 130m pätkä pitää ajaa neljää-viittäkymppiä - kyse on ihan vain kusipäisyydestä. Uskomattominta on, että osa näistä vielä itse asuu saman kadun varrella. Tykkäävät varmaan kotona paskoa omalle ruokapöydälleen.

Toinen ongelma minkä nämä omaa nopeuttaan ajavat aiheuttaa, on se että muiden ollessaan väistämisvelvollisia on vaikea ottaa huomioon sitä että joku saattaakin tulla tilanteeseen 1,5 kertaista nopeutta rajoitukseen nähden. Itse olen ainakin ottanut sen asenteen, että oletan muiden ajavan suunnilleen rajoituksen mukaan. Jos joku sankari joutuukin sitten jarruttelemaan, niin voi voi.

Nopeuksissa pitäisi aina muistaa suhteellisuus. Harva ajaa moottoritiellä 25% ylinopeutta (150km/h), mutta jostain ihmeen syystä 50km/h 40-alueella on ihan normaalia.

Joo, mutta kun sitä ajan säästöä ei oikein voi kerryttää talteen kovinkaan järkevästi. Jos yksittäisellä ajosuoritteella ajat taajamassa pari kilometria ja säästät 2 minuuttia, niin ei se siinä päivärytmissä oikeasti tunnu missään, jolloin tossa ei ole mitään pointtia. Ihmiset tuhlaa vuorokaudessa noita minuutteja ties mihin, niin kyllä mä taajamissa voin pari kappaletta uhrata, jos vaihtoehtona on ajaa jonkun päälle, kun vauhtia onkin se 60 sen sijaan, että sitä olis 40...
Päivässä tosiaan säästää kaksi minuuttia jos 2 x 2km ajaa 40km/h vauhdin sijaan 60km/h. Ihminen joka optimoi elämäänsä tällä tavalla minuuttien tarkkuudella tuskin viitsii käyttää aikaansa esim. tänne kirjoittamiseen. Ei, kyse on ihan vain narsistisesta tavasta keksiä perusteluita yhteisiä sovittuja normeja rikkovalle käyttäytymiselle.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 254
Viestejä
4 491 086
Jäsenet
74 171
Uusin jäsen
äänihaitta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom