Mikä ärsyttää kanssa-autoilijoissa?

[Tommy Goldfish]

Veikkaampa että jos otan 70 luvulla valmistetun Fiat 127 alle, kiihdytän sataseen ja jarrutan täysillä niin se pysähtyy lyhyemmällä matkalla kun mikään katulaillinen uusi auto vauhdista 115km/h.

 

[Manakuski]

Taidat veikata väärin. Kyllä nykyautot pysähtyy huomattavasti paremmin kuin vanhat. Jarrut on vaan niin paljon paremmat, vaikka massaa onkin lisää.

 

[Mawerick]

...hätäjarrutehostin...

Hätäjarrutehostimella ei oo mitään merkitystä niin kauan kuin kuski osaa painaa kunnolla jarrua. Sen ainoa tehtävä on auttaa sellaisia kuljettajia, jotka eivät osaa painaa jarrua.

 

[David ":DA" Imodium]

Taidat veikata väärin. Kyllä nykyautot pysähtyy huomattavasti paremmin kuin vanhat. Jarrut on vaan niin paljon paremmat, vaikka massaa onkin lisää.

Ei, vaan renkaat on paremmat. Jarrut on saanut lukkoon painamalla jo lähes vuosisadan, jolloin renkaat ovat ainoa erottava tekijä.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Hätäjarrutehostimella ei oo mitään merkitystä niin kauan kuin kuski osaa painaa kunnolla jarrua. Sen ainoa tehtävä on auttaa sellaisia kuljettajia, jotka eivät osaa painaa jarrua.

Ei uusissa autoissa voi sen aktivoitumiselta välttyä kunnolla tehdyssä jarrutuksessa. Eli se tehostin on aina mukana, kun jarrua kunnolla poljetaan.

 

[Antti Alien]

Taidat veikata väärin. Kyllä nykyautot pysähtyy huomattavasti paremmin kuin vanhat. Jarrut on vaan niin paljon paremmat, vaikka massaa onkin lisää.

Ei pidä unohtaa liike-energian kasvua nopeuden neliössä. Jokin versio Fiatista painaa 720 kg ja 100 km/h nopeudessa sillä on liike-energiaa n. 280 kJ. Uusi Audi A6 painaa 1000 kg enemmän, ja 115 km/h nopeudessa liike-energiaa sillä on melkein n. 890 kJ, eli yli kolminkertaisesti. Ovatko jarrut varmasti kolme kertaa tehokkaammat?

 

[Centteri]

Ei pidä unohtaa liike-energian kasvua nopeuden neliössä. Jokin versio Fiatista painaa 720 kg ja 100 km/h nopeudessa sillä on liike-energiaa n. 280 kJ. Uusi Audi A6 painaa 1000 kg enemmän, ja 115 km/h nopeudessa liike-energiaa sillä on melkein n. 890 kJ, eli yli kolminkertaisesti. Ovatko jarrut varmasti kolme kertaa tehokkaammat?

Ovat.

 

[Mawerick]

Ei uusissa autoissa voi sen aktivoitumiselta välttyä kunnolla tehdyssä jarrutuksessa. Eli se tehostin on aina mukana, kun jarrua kunnolla poljetaan.

Tottakai on mutta sen ainoa tarkoitus on nostaa jarrupaine tappiin kun kuski ei sitä osaa tehdä. Ei sillä ole muuta tarkoitusta.

 

[Mawerick]

Moniko teistä on joutunut tekemään ihan oikean hätäjarrutuksen maantienopeuksista pysähdyksiin asti?

 

[outonaapuri]

Moniko teistä on joutunut tekemään ihan oikean hätäjarrutuksen maantienopeuksista pysähdyksiin asti?

En oo väittelyyn osallistunut mutta hep. Taino, en suoranaisesti putkeen jarruttanut pysähdyksiin asti kun piti väistöliike tehdä välissä. Vauhtia tosin oli alettaessa n. 140kmh todellista

 

[Jonaz]

Ei pidä unohtaa liike-energian kasvua nopeuden neliössä. Jokin versio Fiatista painaa 720 kg ja 100 km/h nopeudessa sillä on liike-energiaa n. 280 kJ. Uusi Audi A6 painaa 1000 kg enemmän, ja 115 km/h nopeudessa liike-energiaa sillä on melkein n. 890 kJ, eli yli kolminkertaisesti. Ovatko jarrut varmasti kolme kertaa tehokkaammat?

Wikipediasta lainattua,Fiat 127 mukana tm vertailussa vunna 1978.
"Jousitus on miellyttävä, mutta se ei kanna kunnolla täyttä kuormaa. Jarrutusmatka 100–0 km/h vie 50,8 metriä. Jarrutusmatka on melko pitkä, mutta jarrut ovat helppokäyttöiset."
Audi A6 miltä vuodelta tahansa pysähtyy vähintään 10 metriä aikaisemmin.

 

[Centteri]

Moniko teistä on joutunut tekemään ihan oikean hätäjarrutuksen maantienopeuksista pysähdyksiin asti?

Lainaan itseäni.

Onhan näitä. Torstaina kehä I:llä ajaessanin länteen eräs neiti-ihminen joka ajoi edelläni päätti olla "kohtelias" ja heitti liinat kiinni antaakseen tietä rampista tulevalle autolle. Onneksi oli tarpeeksi turvaväliä niin riitti torvensoitto tällä kertaa.

 

[Mawerick]

Lainaan itseäni.

Oliko tämä siis ihan oikea hätäjarrutus vai sellainen vähän tavallista tiukempi "hätäjarrutus"? Niilläkin on aika iso ero.

 

[Centteri]

Oliko tämä siis ihan oikea hätäjarrutus vai sellainen vähän tavallista tiukempi "hätäjarrutus"? Niilläkin on aika iso ero.

Oli ihan oikea. Tai no pysähdys ei ollut totaalinen mutta kuitenkin.

 

[Mawerick]

Wikipediasta lainattua,Fiat 127 mukana tm vertailussa vunna 1978.
"Jousitus on miellyttävä, mutta se ei kanna kunnolla täyttä kuormaa. Jarrutusmatka 100–0 km/h vie 50,8 metriä. Jarrutusmatka on melko pitkä, mutta jarrut ovat helppokäyttöiset."

Sanoisin, että nykyaikaiset renkaat itsessään leikkaavat tuosta matkasta jo melko paljon. Rengasteknologia on kehittynyt vielä paljon enemmän kuin jarrut.

 

[Zigh]

Ei pidä unohtaa liike-energian kasvua nopeuden neliössä. Jokin versio Fiatista painaa 720 kg ja 100 km/h nopeudessa sillä on liike-energiaa n. 280 kJ. Uusi Audi A6 painaa 1000 kg enemmän, ja 115 km/h nopeudessa liike-energiaa sillä on melkein n. 890 kJ, eli yli kolminkertaisesti. Ovatko jarrut varmasti kolme kertaa tehokkaammat?

Olikohan Fiatissa edes edessä levyjarruja, takana tuskin ainakaan? Helposti on kolme kertaa enemmän tehoa, onhan nuo isojen autojen levyt ja palat nykyisin ihan jäätävän kokoisia vuosikymmenien takaisiin verrattuna.

Ei sillä että itse maanteille kaipaisin suurempia rajoituksia. Motareille ehkä ja talvella soisi olevan enemmän muuttuvia 80/100 rajoituksia kategorisen 80 sijaan.

 

[Jonaz]

Moniko teistä on joutunut tekemään ihan oikean hätäjarrutuksen maantienopeuksista pysähdyksiin asti?

Joskus viime vuosikymmenellä jouduin tekemään vanhalla Renaultiila lukkojarrutuksen reilun satasen vauhdista välttääkseni törmäyksen kolmion takaa eteen ajaneeseen mopoon. Vastaantulevien kaistalla tuli auto vastaan ja ei voinut sinne väistää, ojan puolella oli tukeva kuusikko niin en kehdannut sinnekään ajaa.
Renault 19 vuosimallia 1992 käyttäytyi todella erikoisesti rehellisessä lukkojarrutuksessa (autossa ei ollut abs jarruja). Vaikka alla oli hyvät renkaat ja tienpinta kuiva, niin auto lähti kampeamaan todella voimakkaasti vasemmalle kohti vastaantulevaa liikennettä. Saatoin hetkeksi höllätä jarrua että sain auton takaisin omalle kaistalle ja vauhdin pysäyttetyä.
Eteen ajanut mopoilija oli tässä vaiheessa jostain syystä pysähtynyt keskelle ajamaani kaistaa, välimatkaa meillä oli n.3metriä kun molempien ajoneuvot olivat pysähdyksissä. Siinä vaihdettiin katseita ja matka jatkui molemmilla. Tämän episodin jälkeen yli 300tkm autoilua ja kertaakaan en ole joutunut jarruttamaan maantienopeuksissa "hätäjarrutusta".

 

[Tommy Goldfish]

Itse olen tehnyt noita jarrumatkatestejä nopeusrajoittamattomalla alueella huippunopeudesta enemmänkin. Vielä ei ole tullut vastaan autoa jossa ei saisi poljinta runnoessa renkaita lukkoon, paitsi abs päällä tietty. Jarrutusmatkaa ei rajoita jarruteho, vaan renkaiden pito.

Itseasiassa yllättävää kuulla kenenkään jotain fysiikan laeista ymmärtävän selittävän jotain jarrutehoista kun puhutaan jarrutusmatkasta.

 

[Mawerick]

Olikohan Fiatissa edes edessä levyjarruja, takana tuskin ainakaan?

Edessä levyt.

Sinänsä asialla ei niin merkitystä ole. Rumpujarrut ovat itse asiassa rakenteensa takia periaatteessa tehokkaammat mutta eivät toki kestä peräkkäisiä jarrutuksia, koska eivät jäähdy levyjarrujen tavoin.

 

[Jonaz]

Sanoisin, että nykyaikaiset renkaat itsessään leikkaavat tuosta matkasta jo melko paljon. Rengasteknologia on kehittynyt vielä paljon enemmän kuin jarrut.

Jos vuodesta 1978 tähän päivään verrataan renkaita ja jarruja, niin väitän että jarrut ovat kehittyneet enemmän, etenkin jos verrataan "keskiverto" autoa 40 vuotta sitten ja nyt.
40 vuotta sitten levyjarrut olivat uusi juttu, jarrutehot sen mukaiset.
Nykyisin valtaosassa tiellä liikkuvista autoista on reilun kokoiset levyjarrut edessä, suuressa osassa myös takana. Lisäksi abs jarrut ja elektroniikan ohjaama jarruvoiman jako sekä hätäjarruavustin. Jarrut jos mitkä ovat kehittyneet tänä aikana...

 

[Mawerick]

Nykyisin valtaosassa tiellä liikkuvista autoista on reilun kokoiset levyjarrut edessä, suuressa osassa myös takana. Lisäksi abs jarrut ja elektroniikan ohjaama jarruvoiman jako sekä hätäjarruavustin. Jarrut jos mitkä ovat kehittyneet tänä aikana...

Jarrut ovat reilun kokoiset lähinnä siksi, että ne kestäisivät useita perättäisiä jarrutuksia suuresta nopeudesta. Levyjarruja siksi, että ne ovat yksinkertaisempia ja jäähtyvät paremmin kuin rummut. ABS-jarrujen tehtävä ei ole lyhentää jarrutusmatkaa vaan säilyttää ajoneuvon ohjattavuus täysjarrutuksen aikana. Hätäjarruavustin taas on käyty jo läpi eikä se vaikuta jarrutusmatkaan tuon taivaallista jos kuski vain osaa painaa jarrua kunnolla alusta asti.

Edelleenkin suurin rajoite jarrutusmatkalle on käytettävissä oleva pito, joka taas on kiinni lähinnä renkaista.

Täällä näköjään osa on ihan älyttömän teknologiauskovaisia. Tavallaan toki ymmärrettävää kun kyseessä on teknologiafoorumi.

 

[Jonaz]

Itse olen tehnyt noita jarrumatkatestejä nopeusrajoittamattomalla alueella huippunopeudesta enemmänkin. Vielä ei ole tullut vastaan autoa jossa ei saisi poljinta runnoessa renkaita lukkoon, paitsi abs päällä tietty. Jarrutusmatkaa ei rajoita jarruteho, vaan renkaiden pito.

Itseasiassa yllättävää kuulla kenenkään jotain fysiikan laeista ymmärtävän selittävän jotain jarrutehoista kun puhutaan jarrutusmatkasta.

Jos olet kerta tuollaisia "testejä"

Jarrut ovat reilun kokoiset lähinnä siksi, että ne kestäisivät useita perättäisiä jarrutuksia suuresta nopeudesta. Levyjarruja siksi, että ne ovat yksinkertaisempia ja jäähtyvät paremmin kuin rummut. ABS-jarrujen tehtävä ei ole lyhentää jarrutusmatkaa vaan säilyttää ajoneuvon ohjattavuus täysjarrutuksen aikana. Hätäjarruavustin taas on käyty jo läpi eikä se vaikuta jarrutusmatkaan tuon taivaallista jos kuski vain osaa painaa jarrua kunnolla alusta asti.

Edelleenkin suurin rajoite jarrutusmatkalle on käytettävissä oleva pito, joka taas on kiinni lähinnä renkaista.

Täällä näköjään osa on ihan älyttömän teknologiauskovaisia. Tavallaan toki ymmärrettävää kun kyseessä on teknologiafoorumi.

Käy vaikka kirjastossa lukemassa vanhoja autoalan lehtiä. Vertaa mitattuja jarrutusmatkoja tämän päivän autoihin, erot eivät voi mitenkään selittyä paremmilla renkailla.
Rengaskeskustelun puolella tällä foorumilla olaan kyllä kovasti sitä mieltä että halvin Landsail on parempi kuin kallis Continental, autoa ei kuulemma koskaan tarvitse saada äkillisesti pysähdyksiin.

 

[Baldrick]

Saattaa myös renkaat pysyä jarrutuksen ajan tiessä kiinni hieman paremmin nykyjousituksella kuin vanhalla pomputtajalla.

 

[Mawerick]

Käy vaikka kirjastossa lukemassa vanhoja autoalan lehtiä.

Mä oon lukenut niitä silloin kun ovat ilmestyneet.

 

[tuoppi´]

ABS-jarrujen tehtävä ei ole lyhentää jarrutusmatkaa vaan säilyttää ajoneuvon ohjattavuus täysjarrutuksen aikana.

ABS kyllä auttaa autoa pysähtymään tehokkaammin. Lukossa liukuvalla pyörällä on vähemmän pitoa kuin aivan pidon rajalla olevalla, vielä pyörivällä renkaalla. Lisäksi vielä se, että tyhmempikin pystyy ABS:llä tekemään täysijarrutuksen.

 

[Jonaz]

Mä oon lukenut niitä silloin kun ovat ilmestyneet.

Ok. Ja silti väität että pelkästään renkailla on merkitystä jarrutusmatkassa?
Ajoin itse vuosituhannen alussa 1985 vuosimallin Nissan/Datsun Sunnylla, jarrut tuossa olivat etenkin talvikelissä hengenvaaralliset vaikka alla oli uudehkot nastarenkaat. Takarenkaat menivät lukkoon ennen eturenkaita, yritä tuolla pysähtyä mutkassa. Olisiko tuon jarrutus ominaisuudet parantuneet mielestäsi paljonkin laittamalla alle uudet nastarenkaat vuodelta 2019?

 

[Jonaz]

ABS kyllä auttaa autoa pysähtymään tehokkaammin. Lukossa liukuvalla pyörällä on vähemmän pitoa kuin aivan pidon rajalla olevalla, vielä pyörivällä renkaalla. Lisäksi vielä se, että tyhmempikin pystyy ABS:llä tekemään täysijarrutuksen.

Juuri näin. Lepokitka on aina suurempi kuin liikekitka. Pidon rajalla jarruttavassa mutta vielä pyörivässä renkaassa on enemmän kitkaa kuin lukossa olevassa renkaassa.
Jos on joutunut tekemään lukkojarrutuksen (ilman abs jarruja) niin tämän eron huomaa. Heti kun rengas menee lukkoon niin hidastuvuus pienenee, talvella melko helppoa havaita tämä ilmiö.

 

[Mawerick]

ABS kyllä auttaa autoa pysähtymään tehokkaammin. Lukossa liukuvalla pyörällä on vähemmän pitoa kuin aivan pidon rajalla olevalla, vielä pyörivällä renkaalla.

Vain mikäli alusta (tie, siis) on puhdas. Esimerkiksi sorapinnalla ABS pidentää jarrutusmatkoja selvästi.

Ok. Ja silti väität että pelkästään renkailla on merkitystä jarrutusmatkassa?

Missähän minä olen näin väittänyt? Kirjoitin tarkalleen näin: "Sanoisin, että nykyaikaiset renkaat itsessään leikkaavat tuosta matkasta jo melko paljon. Rengasteknologia on kehittynyt vielä paljon enemmän kuin jarrut."

Ajoin itse vuosituhannen alussa 1985 vuosimallin Nissan/Datsun Sunnylla, jarrut tuossa olivat etenkin talvikelissä hengenvaaralliset vaikka alla oli uudehkot nastarenkaat. Takarenkaat menivät lukkoon ennen eturenkaita, yritä tuolla pysähtyä mutkassa.

Ei ole minun vikani, että vanhassa paskassa ei toiminut takajarrujen rajoitinventtiili.

 

[Jonaz]

Vain mikäli alusta (tie, siis) on puhdas. Esimerkiksi sorapinnalla ABS pidentää jarrutusmatkoja selvästi.

Missähän minä olen näin väittänyt? Kirjoitin tarkalleen näin: "Sanoisin, että nykyaikaiset renkaat itsessään leikkaavat tuosta matkasta jo melko paljon. Rengasteknologia on kehittynyt vielä paljon enemmän kuin jarrut."

Ei ole minun vikani, että vanhassa paskassa ei toiminut takajarrujen rajoitinventtiili.

Menee jo pahasti offtopic osastolle, mutta sovitaanko että autot vain olivat parempia viime vuosituhannella? Abs jarrut ja muut " "teknologia" höpötykset ovat turhia, aivan kuin turvavyöt olivat aikanaan...

 

[Mawerick]

Huoh. En mä ole myöskään väittänyt, että autot olisivat olleet parempia viime vuosituhannella. Väitän vain, etteivät ne olleet niin paskoja kuin nyt on annettu ymmärtää.

 

[Jonaz]

Huoh. En mä ole myöskään väittänyt, että autot olisivat olleet parempia viime vuosituhannella. Väitän vain, etteivät ne olleet niin paskoja kuin nyt on annettu ymmärtää.

No ei kai niitä kukaan aikakauden huomioon ottaen paskoiksi ole väittänyt? Moni on noilla ajanut tyytyväisenä siihen aikaan. Omalta osalta koko keskustelu alkoi siitä kun verrattiin 70-luvun Fiatin ja Audi A6 jarruja. Profiilikuvastasi päätellen tykkäät vanhoista autoista niin ymmärrän kantasi.

 

[tuoppi´]

Vain mikäli alusta (tie, siis) on puhdas. Esimerkiksi sorapinnalla ABS pidentää jarrutusmatkoja selvästi.

Asfalttitie on tarpeaksi "puhdas".

Sorateillä sen sijaan rajoitukset ovat liiankin suuria tällä hetkellä, joten sillä tavalla sorateiden suorituskyky menee hieman ohi aiheesta. Aika monessa paikkaa kun sorateille ei ole erikseen määritelty rajoitusta, joten nopeus on 80km/h. Siinä on hieman kontrastia kun hyvä kuntoisella, hyvän näkyvyyden, enimmäkseen suoralla maantiellä on rajoitus 80km/h ja sitä samaa saat vedellä ihan rauhassa puolentoista auton levyisellä, mutkaisella soratiellä metsän keskellä.

 

[hkultala]

Asfalttitie on tarpeaksi "puhdas".

Sorateillä sen sijaan rajoitukset ovat liiankin suuria tällä hetkellä, joten sillä tavalla sorateiden suorituskyky menee hieman ohi aiheesta. Aika monessa paikkaa kun sorateille ei ole erikseen määritelty rajoitusta, joten nopeus on 80km/h. Siinä on hieman kontrastia kun hyvä kuntoisella, hyvän näkyvyyden, enimmäkseen suoralla maantiellä on rajoitus 80km/h ja sitä samaa saat vedellä ihan rauhassa puolentoista auton levyisellä, mutkaisella soratiellä metsän keskellä.

... ja sitten vielä esim. tampereen tunnelissa, jossa on 2 kaistaa suuntaansa eikä mitään risteyksiä, eikä mitään mahdollisuutta että mistään puskastakaan hypää mitään eteen, rajoitus on 60km/h.

 

[Ryderio]

Moniko teistä on joutunut tekemään ihan oikean hätäjarrutuksen maantienopeuksista pysähdyksiin asti?

Tuli testattua motarilla pari vuotta sitten, vauhtia 130 vasemmalla kaistalla ja edessä tapahtui "jotain" ja kolme autoa pysähtyi yllättäen kaistalle. Hetken katsoin, että onko nuo oikeasti pysähdyksissä ja sitten tulikin niin pirun kiire hypätä jarrulle. Kolarihälytyssireeni soi ja valo vilkkui, mutta Volvo pysähtyi ajoissa. Siitä en tiedä mihin helvettiin se takana hiillostanut pakettiauto meni, kun en ehtinyt keskittymään siihen.

Jarrutus oli sen verran kova, että takapenkkiläiseltä lähti kännykkä kädestä ja lippis päästä. Mielestäni jarrutin kokonaan itse, mutta voi olla että autokin avusti.

 

[Bauer]

Wikipediasta lainattua,Fiat 127 mukana tm vertailussa vunna 1978.
"Jousitus on miellyttävä, mutta se ei kanna kunnolla täyttä kuormaa. Jarrutusmatka 100–0 km/h vie 50,8 metriä. Jarrutusmatka on melko pitkä, mutta jarrut ovat helppokäyttöiset."
Audi A6 miltä vuodelta tahansa pysähtyy vähintään 10 metriä aikaisemmin.

Auto expressin www.autoexpress.co.uk/audi/a6/36929/audi-a6 testissä vuodelta 2007 Audi A6 C6 2.7 tdi jarrutus matka 62 mph (99,7704 km/h) - 0 on noin 38 metriä. Koska jarrutusmatka kasvaa nopeuden neliössä niin jarrutusmatka 115 km/h nopeudesta voidaan laskea näin: (115/100)² * 38 m = 50,225 m. Eli aika samoissa mennään. Tosin taitaa Fiatkin pysähtyä nopeammin nykyaikaisilla renkailla, jos uusintatesti tehtäisi nykypäivänä.

2012 Tekniikan maailma oli uutisoinut saksalaislehden jarrutusmatkalistauksesta satasen vauhdista Tekniikan Maailma Oli tuonne joukkoon yksi tavisauto eksynyt, Opel Insignia 33,7 m. Tuolle teoreettinen 115 km/h jarrutusmatka olisi 44,6 metriä.

 

[Crom]

Moniko teistä on joutunut tekemään ihan oikean hätäjarrutuksen maantienopeuksista pysähdyksiin asti?

Ei ihan vielä varsinaisia hätäjarrutuksia, mutta pari kertaa on ABS kuivalla asvatilla aktivoitunut kun on motarilla liikenne pysähtynyt. Enemmän alkaa kuumottamaan se kun on saanut itse pysäytettyä ja sitten saa jännittää tuleeko joku kännykän räplääjä kahtasataa peräkonttiin.

Mutta jotta ei mene ihan offtopiciksi, tänään joku Skoda kuski hermostui kun ajoin 30-alueella rajoituksen mukaan, vilkutteli valoja ja kaarteli edes-takas.

 

[Kautium]

Totta helkutissa tekniikan kehitys on vaikuttanut autojen alustaan ja käsiteltävyyteen/ajettavuuteen ja luonnollisesti sitä kautta myös jarrutusmatkoihin. Reaktioaika kuljettajilla ei ole lyhentynyt mihinkään, mutta sekin puute on hitaasti korjaantumassa automatiikan avulla. Myös renkaat ovat nykyään parempia ja huomattavasti leveämpiä, joten pitoakin on enemmän alustasta riippumatta. Eikä silloin esimerkiksi valikoituneella 70-luvulla ollut tavisten autoissa mitään ABS-jarruja, jotka auttavat ohjattavuuden säilymisen lisäksi myös jarrutusmatkoihin mm. kostealla alustalla, joten myös nopeusrajoitukset piti säätää sen mukaan. ABS-järjestelmä alkoi yleistymään vähitellen vasta 80-luvulla ja pakolliseksi ABS tuli vasta 2005. Silloisten autojen alustat olivat pääsääntöisesti ihan hirveää paskaa nykyautoihin verrattuna.

Jotenkin hassua muutenkin tämä keskustelu, kun esimerkiksi on valittu 70-luku ja sieltä aikakautensa todennäköisesti halvin, kevyin ja pienin auto. Vastakappaleeksi löytyi samalla hihavakiolla painavampaa päätä edustava premium-perhetankki omalta aikakaudeltaan.

 

[Tzit]

Pari viikkoa sitten tuli kokeiltua äkkijarrutusta, kun peura hyppäsi eteen puskasta oikealta. Yllättävän nopeasti pääsi jarrulle ja reagoi ylipäänsä tilanteeseen, vaikka vakkarilla ajoin. Nopeutta mutkaisella tiellä ehkä 70kmh, mutta sekin riitti yllättävässä tilanteessa, että niska oli jumissa kaksi päivää. Tuskin sanomalehteä enempää jäi peuran ja etupuskurin väliin.

Tänään sai ihmetellä Turkuun päin moottoritietä ajaessa miten jengi ei osaa ajaa vakionopeutta tai ennakoida. Ensin ohitin erään Yetin 120 alueella, ja kun rajoitus vaihtui sataseen, niin se tuli samaa vauhtia ohi ja hidasti sataseen sitten 500m päässä. Taas saavutin sitä vakkarilla ja menin ohi. Kiihdytti sen verran, että pysyi perässä, ja hetken päästä rajoituksen ollessa yhä 100km/h painoi kaasun pohjaan ja kiihdytti horisonttiin... Kunnes eteen tuli bussi, ja sitten jarrutti tämän vauhtiin hetkeksi ja ohitti sen. Aloin taas saavuttamaan, ja kohta ihmettelin taas vastaavaa käytöstä. Saa kiinni edessä olevat, jarruttaa , ja sitten lähtee ohi. Sitten mäkin jouduin jarruttaamaan kun se siirtyi vasemmalle kaistalle 15 alle rajoituksen. Tämän jälkeen ohitin sitten sen vikan kerran tällä matkalla, mutta vakkarilla tasaisesti ajaessa 7 yli rajoituksen ajaessa jouduin hänet ohittamaan kolmesti.

Myöhemmin sitten 120 alueella joku vasta kortin saanut 1.6 litrasella vapari golffilla siirtyi vasemmalle kaistalle mun eteen selvästi hitaampana niin, että jouduin jarruttamaan. Ajeltiin ehkä 105 todellista 120 alueella. Kun siirtyi oikelle ja kiihdytin taas siihen 127 mittarin mukaan, niin alkoikin sitten kiihdyttämään samalla ja veti oikealta ohi takas mun eteen..

Kyl pitäis kohta kamera hommata tohon kojelaudalle varmaan, niin voisi alkaa videoita koostamaan.

 

[Kizmo]

Taidat veikata väärin. Kyllä nykyautot pysähtyy huomattavasti paremmin kuin vanhat. Jarrut on vaan niin paljon paremmat, vaikka massaa onkin lisää.

.. paitsi jos tosiaan ollaan sillä sorapinnalla tai lumella.

Jos tehtävä on vain saada auto pysähtymään tai vauhtia pois väistämättömän kolarin edessä niin vanha kunnon 4-pyörä suttujarrutus on tuntuvasti tehokkaampi kuin ABS jarrutus Minun perään aikanaan pamautti eräs audikuski oulussa kun polkaisin moisen suttujarrutuksen valojen vaihtuessa punaiseksi vähän "yllättäin"

 

[Kautium]

.. paitsi jos tosiaan ollaan sillä sorapinnalla tai lumella.

Jos tehtävä on vain saada auto pysähtymään tai vauhtia pois väistämättömän kolarin edessä niin vanha kunnon 4-pyörä suttujarrutus on tuntuvasti tehokkaampi kuin ABS jarrutus Minun perään aikanaan pamautti eräs audikuski oulussa kun polkaisin moisen suttujarrutuksen valojen vaihtuessa punaiseksi vähän "yllättäin"

Joissakin testeissä abs on ollut liukkaalla alustalla tehokkaampi. Lähteenä väitteelle Autowiki, jossa taas ei ole tarkempia lähteitä listattuna, joten en tiedä millaisia testejä nuo ovat tarkalleen ottaen olleet.

Lukkiutumattomat jarrut – AutoWiki

ABS-jarruilla on eräissä testeissä voitu jarrutusmatkaa lyhentää kuivalla ja jäisellä tiellä noin 10 % ja märkäliukkaalla noin 30 %.

Mutta joo, ohjattavuuden säilyminen se ABS:n suurin valtti kuitenkin on.

 

[Akseli]

Joissakin testeissä abs on ollut liukkaalla alustalla tehokkaampi. Lähteenä väitteelle Autowiki, jossa taas ei ole tarkempia lähteitä listattuna, joten en tiedä millaisia testejä nuo ovat tarkalleen ottaen olleet.

Mutulla voisin sanoa, että pinnoilla joissa rengas ei pääse uppoamaan tiehen ABS on aina tehokkaampi, oli kitkakerroin mikä tahansa. Sitten jos renkaalla on mahdollisuus upota tiehen niin lukkojarrutuksella mahdollistetaan tämä ja pito nousee.

 

[Tommy Goldfish]

Lähinnä tarkoitus oli viestiä että jarruteho ei ole se mikä lyhentää jarrutusmatkaa, kun jo vanhoilla autoillakin saa jarrutehojen puolesta kaiken hidastuvuuden mitä renkailla on tarjolla käyttöön.

Myös renkaat ovat nykyään parempia ja huomattavasti leveämpiä, joten pitoakin on enemmän alustasta riippumatta.

Suosittelen testaamaan miten renkaan leveys vaikuttaa, jos on mahdollisuuksia. Tulos saattaa yllättää.

Kun otetaan sopiva märkä liukas alusta ja tehdään siinä väistöä niin joku vanha punto kapeilla kumeilla voittaa uudehkon leveärenkaisen M3 bemarin melkein joka kerta. Jos verrataan siis sitä mikä on maksimivauhti jolla suoritus onnistuu.

 

[Kautium]

Suosittelen testaamaan miten renkaan leveys vaikuttaa, jos on mahdollisuuksia. Tulos saattaa yllättää.

Kun otetaan sopiva märkä liukas alusta ja tehdään siinä väistöä niin joku vanha punto kapeilla kumeilla voittaa uudehkon leveärenkaisen M3 bemarin melkein joka kerta. Jos verrataan siis sitä mikä on maksimivauhti jolla suoritus onnistuu.

Niin, ei kukaan ole väittänyt että tämä olisi mitenkään yksiselitteinen asia. Lopputulokseen vaikuttaa niin moni seikka alustasta auton painoon ja käytettyihin testimenetelmiin jne.

Mutta siis jos nyt edelleen siitä pelkästä pysähtymismatkasta puhutaan väistötestien sijaan, niin kyllä se renkaan leveys on aika olennaisessa roolissa kitkan lisääntymisen myötä, jos vain olosuhteet ja ajoneuvo ovat muuten samat. Poikkeuksena tosiaan esim. juuri se "sopivan märkä liukas alusta", jolloin leveä rengas saattaa nousta kapeaa rengasta helpommin vesipatjan päälle liukumaan.

 

[TeknoR]

leveämpi rengas vaan tarvii enemmän painoa päälleen jotta pintapaine veden läpi on sama.

Jos paino nousee samassa suhteessa kuin rengas levenee, ei ole mitään eroa.

eli ei leveämpi ole automaattisesti huonompi.

Se on sit eri asia jos fiat puntoon laittaa jotkut 275 kumit ja kuvittelee sen olevan vielä hyvä vesikelillä, mutta samaan aikaa yli 2t painosen xc90 alkuperäinen rengaskoko on öbaut tuo, ja hienosti menee vesikelillä.

pelkällä kuivalla asfaltilla rengasta voi leventää ainakin johonkin asti vakioautossakin, jolloin pito vaan paranee, mutta se johtunee siitä että
a) samalla matalaprofiilinen ei taitu alle
b) leveä rengas ei kuumene liikaa jollonka pito huononee

sora/hiekka taitaa olla myös toinen jossa tarvii sitä pintapainetta eli liian leveä painoon nähden ei saa olla, ei muuten pure pehmeään tiehen.

 

[Kizmo]

Optimaaliset renkaan mitat näkee kun katsoo ralliautoja. Ne sora/lumirattaat ei ole vallattoman leveitä.

 

[tuoppi´]

Optimaaliset renkaan mitat näkee kun katsoo ralliautoja. Ne sora/lumirattaat ei ole vallattoman leveitä.

Nykyajan kesärenkaat on muutenkin ihan surkeat soralla. Asfaltille nämä on suunniteltu. Soralla pitäisi olla sitä kuviota.

 

[Jetula]

Hätäjarrutehostimella ei oo mitään merkitystä niin kauan kuin kuski osaa painaa kunnolla jarrua. Sen ainoa tehtävä on auttaa sellaisia kuljettajia, jotka eivät osaa painaa jarrua.

Ei ole pelkästään osaamisesta tai voimasta kiinni. Tehostin ikäänkuin "leikkaa" jarrut kiinni nopeammin kuin yrittäisit samaa reisilihaksilla.

Pari oikeaa hätäjarrutustilannetta 90-luvun riisikupilla hirvitilanteissa, ja todellakin jos halusi saada 110 nopeudessa 13 tuuman renkaat lukkoon joutui reisistä ottamaan aivan kaiken irti ja se myöskin vie aikaa. Puoliso ei edes jaksanut polkea renkaita lukkoon. Tässä hätäjarrutus todellakin tuli tehdä autokoulussa opetetulla "purista rattia, ojenna käsillä hartiat penkkiin, ota voima hartioista ja paina kaikilla voimillasi jalkaa jarrulle" - manooverillä.

Nykyautolla 175 nopeudella (saksassa), viereiseltä hitaalta kaistalta joku leikkaa eteesi, ja paniikissa väistää sinua suoraan kaiteeseen. Itsellä riitti että vaistomaisesti iski jarrun pohjaan ja hätäjarruavustin takasi pysäytyksen. Aivan helkkarinmoinen mouruaminen ja leikkaaavan metallin ääni muuten lähti jarruista, mutta pääasia että jarrut toimivat.

 

[David ":DA" Imodium]

Hyi hitto että pelottaisi jos joku automaattinen järjestelmä alkaa jarruttelemaan motarilla.

Ite arvostan yli kaiken sitä että jarruvaste on aina johdonmukainen ja kuskin hallussa.

 

[Jetula]

Hyi hitto että pelottaisi jos joku automaattinen järjestelmä alkaa jarruttelemaan motarilla.

Ite arvostan yli kaiken sitä että jarruvaste on aina johdonmukainen ja kuskin hallussa.

Miksi ei olisi? Vai mitä oikein yrität sanoa.

Pelottaako sinua myös ajaa autolla jossa on ohjaustehostin? Koetko että autoasi ohjailee jokin "automaattinen järjestelmä" mikäli ohjaustuntumaa on kevennetty?

 

[David ":DA" Imodium]

Miksi ei olisi? Vai mitä oikein yrität sanoa.

Pelottaako sinua myös ajaa autolla jossa on ohjaustehostin? Koetko että autoasi ohjailee jokin "automaattinen järjestelmä" mikäli ohjaustuntumaa on kevennetty?

Jos on huono ohjaustehostin niin joo. Ja juuri liian kevyt ohjaus häiritsee erityisen paljon.

Esim. A- ja B-mersuissa se voimakkuus vaihtuu nopeuden mukaan jonkin ihan oudon funktion mukaan, ja se todellakin on myrkkyä ajotuntumalle.