Poliisilta tuli aikanaan tälläinen vastaus kun asiasta kyselin melkein tapahtuneen onnettomuuden johdosta.
"Kärkikolmio (liikennemerkki 231) ilmoittaa väistämisvelvollisuudesta risteyksessä eli sen takaa tulevan on väistettävä risteävän väylän ajoneuvoja. Merkin vaikutus koskee risteysaluetta. Jos liittymän jälkeen väylä muuttuu useampikaistaiseksi, kolmion takaa tulevan on risteyksessä väistettävä pääväylää ajavia, mutta sen jälkeen toimivat normaalit kaistanvaihtosäännöt. Sulkuviivaa ei saa ylittää ja tilanteessa sovellettavia lainkohtia ovat tieliikennelain pykälistä 3 §, 15 § sekä 21 §.
Tapauksessa tulee arvioitavaksi se, miten on tulkittava lakia (väistämisvelvollisuutta) tilanteessa, jossa kaistanvaihto tapahtuu heti sulkuviivan ja välittömän risteysalueen jälkeen. Oleellinen kysymys on se, kuinka pitkä on kärkikolmion vaikutusalue, ulottuuko se sulkuviivan päättymiskohtaan, vai jatkuuko se vielä pidemmälle. Onko siis kyse tilanteesta, jossa auto vaihtaa kaistaa ja jossa sovelletaan normaaleja kaistan vaihtamista koskevia sääntöjä, vai tilanteesta, jossa kärkikolmion takaa ajava väistää.
Tilanne ei ole yksinkertainen, enkä voi antaa yleispätevää vastausta. Asiasta käymässämme keskustelussa esitettiin näkemys, että vastaavasta tilanteesta olisi olemassa KKO ratkaisu, jonka mukaan kärkikolmion vaikutusalue olisi pidempi kuin kuvassa esitetty välitön sulkuviivan alue. Näin ollen sinun olisi tullut väistää. Ei kuitenkaan ole olemassa yksiselitteistä kärkikolmion vaikutusalueen metrimäärää, jonka perusteella asia voitaisiin ratkaista.
Kun tällaisessa tilanteessa tapahtuu liikenneonnettomuus, asiassa suoritetaan tapauskohtainen esitutkinta, jonka jälkeen syyllisyyskysymys ratkaistaan viimekädessä tuomioistuimessa. Tuomioistuin voi myös osittaa syyllisyyttä, eli arviota kummankin osapuolen osuutta onnettomuuteen."
Eli ton perusteella se on vähän herran haltuun, kätevää kun liikenteessä on tälläisiä ehkä ja ehkä ei paikkoja.