Masennus

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 665
Millaiset viekkarit Seronilistä oli? o_O
Homma alkoi siitä vuonna yksi ja kaksi että ruotsin matkan jälkeen aikoinaan 2000-luvun alussa ajattelin että en tartte, sanoin lekurille.
nooh ajettiin 2kpl päivässä pikkuhiljaa alas, nooh ajettu alas, kesti kuukauden että viekkarit alkoi.
sähköshokkeja päästä varpaisiin, huimasi useasti ja hauskimmat oli hiton itkukohtaukset :o

siitä ekaksi omalle lekurille puhuin että ovat seronilin puutteesta nämä, vastasi ettei ole.
sitten kävin ea:ssa, ei johdu näistä että lopetit.
kaikkiaan kolmet puoskarit kävin läpitte, sitten otin luojalle kiitos oli levy vielä tallessa tabuja, niin otin normaalit 2kpl. ja 2h niin viekkarit hävisi.
soitin omalle lekurille että näin kävi, se hokaisi vaan että "aijaah, näemmä tarvitset sitten niitä"

muistaakseni orionille epostia laitoin ja nehän otti vakavasti, heti soitteli ja kyseli muut lääkeet ja lopulta lupasivat laittaa ohjeisiin tietoa.
oli hauskaa kun katselin kympin uutisia ja tuli sika surullinen olo yhtäkkiä vaikkei uutisissa ollut kuin säätä tms. ja sitten alkoi itkettää aivan sikana :)
 
Liittynyt
09.03.2019
Viestejä
205
Seroniliä (fluoksetiini) syönyt tässä nyt kolmatta kuukautta ja tuntuu että tehoa ei ole tarpeeksi. On kyllä vienyt masennuksen pois mutta tietynlainen ahdistus on vielä päällä ja stressaan tulevasta ja muutoksista. Mietin että onko kellään kokemusta Buspironista (Anksilon/Buspar), eli ns. "oikeasta ahdistuslääkkeestä"?
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 665
Seroniliä (fluoksetiini) syönyt tässä nyt kolmatta kuukautta ja tuntuu että tehoa ei ole tarpeeksi. On kyllä vienyt masennuksen pois mutta tietynlainen ahdistus on vielä päällä ja stressaan tulevasta ja muutoksista. Mietin että onko kellään kokemusta Buspironista (Anksilon/Buspar), eli ns. "oikeasta ahdistuslääkkeestä"?
Taitaa olla ettei näitä "oikeita" tahdota enää määräillä pahemmin, on väärinkäyttäjien suosiossa.
itsellä rivatrilit ajettiin alas ei kuulemma "enää tehoa kuin epilepsiaan".
sama opamoxit, pakko vähentää max.6/vrk:sta 3:een koska sillä määrällä voit vielä ajaa autoa.
ei lekuria kiinnostanut että onko edes ajokorttia mulla :speak:

Sitten opamoxien kanssa tahtovat ottaa henkkarien kanssa labrassa huumeseulan tsiikaavat että sulla on opaa veressä ettet myy eteenpäin kuten jotkut tekee :(

Seronililla mulla oli kuoleentumis-aika kuukausi, kun viimeisen otin niin kesti kuukauden että lähti verestä veke ja tuli viekkarit.
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 665
Tänään puolen päivän aikaan oli pakko mennä päikkäreille, tuli karmea paniikki päälle vaikka olin ottanut aamu-opamoxit.
on se hitto kun ei saa toimivia lääkkeitä, kaikki ovat vaarallisia, riippuvuutta aiheuttavia eikä niitä siksi saa käyttää, kidu siinä sitten saatana.
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 665
Iltaa, luin viimeinkin aikani kuluksi opamox 15mg:n ohjeet ja muut.
oli kivaa luettavaa, esim. jos on uniapnea niin ei saa käyttää tuota.
Itsellä menee max.5* vrk:ssa, tosin miulla vaan 4 tällä hetkellä, sitten joskus tipahtaa 3eeen että aamulla kaksi ja yöksi yksi.
ohjeissa lukee tiukan kovaa ettei pitkäaikaiseen käyttöön :(
jos näin meinaa puoskari toimia että kokonaan ajetaan alas niin sanon suoraan että olisi voinut funtsata tota 30vuotta sitten ennen kuin määrättiin.
että uutta mediä vaan koneeseen kunnon satsit ja sitten psykan hoitosuhde takaisin kerran viikossa jos alatte lääkitystä sorkkii hitto.
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 665
Ens viikolle pläänänny jos ajais Seronilit alas ja tilalle Sertraliini ja Voxra kombo. :tup:
Mageeta, mä en ite tiedä kun 04.03 soittaa päihde-klinikan lekuri että sanonko että on nyt jo 4 kpl 15mg opaa vrk:ssa.
että kun se meinasi että kuukausi 5:llä mennään, en tykkää valehdella, ehkä sanon että muutetaan suoraan että mennään neljällä ja siitä sitten se kolmonen
MUTTA EI ENEMPÄÄ VÄHENNETÄ KOSKAAN!.

Mulla kivat tsäkärit jos lopetan seronilit, tosin viikonloppuna tsiikasin Lassie palaa kotiin leffan dvd:ltä niin itkut tuli.
Lassien pentu kasvatti mut 1973-1984 väliltä pennusta saakka 3vuotiaasta-18vuotiaaksi, itku tekee mulle ainakin välillä hyvää.
Puhdistaa sielun <3
Tsemppiä Siulle
 

cl0

Liittynyt
14.02.2018
Viestejä
364
Kärsin pitkään ahdistuspeloista ja ne alkoivat olemaan jo niin voimakkaita että aloin viettämään enemmän aikaa kotona missä nuo pelot eivät haitanneet. Kuukausi sitten sain tarpeekseni ja varasin psykiatrille ajan, kerroin kaikki ahdistuspelot mitä minulla oli ja miten ne vaikuttavat elämään. Psykiatri oli kauhuissaan kun kuuli että normaali elämä alkoi olla mennyttä.
Sain sitten trisyklonisia masennuslääkkeitä jotka oli tarkoitettu pelkotilojen hoitoon ja ne toimivat. Ahdistuspelot ovat mennyttä ja nyt pystyn menemään esim kauppaan ilman ahdistuspelkoja.
Ensin kokeiltiin terveyskeskuslääkärin toimesta SSRI ja psyyken lääkkeitä mutta ei niistä ollut mitään apua. Lopulta määrättiin nuo trisykloniset lääkkeet kun kaikki miedommat lääkkeet oli kokeiltu.
Viime viikolla psykiatri soitti ja kyseli miten lääkkeet toimivat. Hän oli todella yllättynyt kun kerroin että en ole enää ahdistunut ja pelot ovat mennyttä.
Olisipa noita lääkkeitä saanut jo vuosia sitten.
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 665
Kärsin pitkään ahdistuspeloista ja ne alkoivat olemaan jo niin voimakkaita että aloin viettämään enemmän aikaa kotona missä nuo pelot eivät haitanneet. Kuukausi sitten sain tarpeekseni ja varasin psykiatrille ajan, kerroin kaikki ahdistuspelot mitä minulla oli ja miten ne vaikuttavat elämään. Psykiatri oli kauhuissaan kun kuuli että normaali elämä alkoi olla mennyttä.
Morotus, tämä. Mie mietin aikoinaan samaa että en lähde sinne enkä tänne koska siellä oli viimeksi karmeat paniikit kun idioottina en ottanut mukaan enkä ennen sitä miittiä mitään lääkettä, kun kerran puoskari kehotti altistamaan itseään ilman lääkkeitä "paniikkeja voi hoitaa ilman lääkkeitä, itseään psyykkaamalla" :(

Sitten muutama päivä kotona ja meinasi pää hajota, viimeisen hauvan jälkeen en käynyt kuin kaupassa ja vapaa-ehtoisduunissa, nykyään vedän joka päivä vähintään 2km:n lenkin, viikonloppuisin sama, on hieno kämppä mulla, 800metrii keskustaan 800m mettään..

Viime viikolla psykiatri soitti ja kyseli miten lääkkeet toimivat. Hän oli todella yllättynyt kun kerroin että en ole enää ahdistunut ja pelot ovat mennyttä.
Olisipa noita lääkkeitä saanut jo vuosia sitten.
Mäkin aikoinaan sanoin lekurille että kirjoita mulle lisäksi vaikka kalkkilääkkeitä, sen itse kun mä uskon että ne tehoo niin se auttaa mua, ei määrännyt mitään lisää.
opamoxit menee nyt 4*15mg päivässä, toukokuussa lasketaan sitten viimeiseen kolmeen.
Näillä pärjään, aamulla 2*15mg on todella elintärkeät!

Ilman niitä on vittumainen lähteä minnekkään, niin herkkänahkainen olen ilman lääke-perustaa.

Monta kertaa kaupungilla ja muualla ollessa tulee mieleen että nyt tulee paniikki; onko lääkkeet otettu? on . sitten on. älä sekoile.
Lisäksi mukana muutama nappi jos oikein tulee paskanen olotila päälle..

Häiritsevät metelit, kaaos-tilanne, tilanteen hallittavattavuus (kauhea sana :) ) menettäminen edesauttavat että nyt tuntuu pahalta.

Hemmetin kiva että sait lääkkeet kerralla kuntoon <3
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
2 280
On ollut kyllä taas pitkän aikaa hankaluuksia saada asioita tehtyä/aloitettua ja tuntuu siltä ettei saa mitään aikaiseksi. On koko ajan joitain hoitamattomia asioita, jotka pyörii mielessä ja asioita mitä haluaisi tehdä, mutta aloittaminen tuntuu vaikealta.

Siitä asti kun on ollut masentunut niin on aina ollut jokin asia mistä huolehtiminen takkuaa. On lemmikeistä huolehtiminen, kodinhoito, ruoan valmistus, työt yms. Aina suoriutuu tietyistä asioista, mutta ei koskaan kaikesta. Et ei selvästikään voimavarat riitä kaiken hoitamiseen. On se tietysti parantunut siitä mitä se on pahimmillaan ollut, kun ei ole jaksanut laittaa tiskejä ollenkaan, syönyt vaan valmisruokaa yms.

Sitä vaan miettii et palaako ne voimavarat koskaan samalle tasolle mitä ne joskus on olleet vai mitä sitä voisi tehdä että saisi riittävästi perusasioita hoidettua.

Kaiken aikatauluttamisella saisi asioita hoidettua enemmän ja varmemmin, mutta jotenkin se ajatus semmoisen aikataulun mukaan elämisestä ei tahdo sopia mun luonteelle.
 

cl0

Liittynyt
14.02.2018
Viestejä
364
Sitä vaan miettii et palaako ne voimavarat koskaan samalle tasolle mitä ne joskus on olleet vai mitä sitä voisi tehdä että saisi riittävästi perusasioita hoidettua.
Kun masennus loppuu niin voimat palaavat ja voit tehdä asioita mitä et ole masentuneena jaksanut tehdä.
Onko sulla mitään lääkitystä? Masennus saattaa parantua itsekseenkin mutta se vie kuukausia ehkä jopa vuosia. Tämän sanon kokemuksesta.
Lääkityksellä masennus paranee yleensä muutamassa viikossa.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
2 280
Kun masennus loppuu niin voimat palaavat ja voit tehdä asioita mitä et ole masentuneena jaksanut tehdä.
Onko sulla mitään lääkitystä? Masennus saattaa parantua itsekseenkin mutta se vie kuukausia ehkä jopa vuosia. Tämän sanon kokemuksesta.
Lääkityksellä masennus paranee yleensä muutamassa viikossa.
On mulla lääkitys ollut, mutta lopetin sen kun alkoi tuntumaan että se turruttaa liikaa tunteita eikä elämästä pysty nauttimaan vaan kaikki oli liian tasapaksua.

Kyllä tilanne ja jaksaminen on senkin jälkeen jatkanut kohentumista, mutta aina välillä tulee tällaisia takapakkeja et meinaa se masennus ottaa yliotetta elämästä.

Käyn viikoittain kelan tukemassa psykoterapiassa ja se on osittain ollut sellaista kognitiivista psykoterapiaa et on pitänyt opetella tunnistaan omia negatiivisia ajatuksia ja opetella käsittelemään niitä uudella tavalla. Koen ainakin itse, että siitä on ollut enemmän hyötyä kuin lääkkeistä, koska tämä ei ole minun ensimmäinen masennuskertani, eikä se koskaan lopu uusiutumasta jos niitä asioita/tunteita ei opi käsittelemään ilman lääkitystä.
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 665
On mulla lääkitys ollut, mutta lopetin sen kun alkoi tuntumaan että se turruttaa liikaa tunteita eikä elämästä pysty nauttimaan vaan kaikki oli liian tasapaksua.
Tämä, itse ajattelin monesti että ajetaan lääkkeet alas että en ole 100:lla aina zombie, mutta kun tuli karmeat viekkarit ja muut niin lekurin kanssa todettiin että mää todellakin tartten näitä medejä, opamox, seronil ja suprium.

Ittellä on vielä n.100kpl. Supriumia, määrätty 2 per päivä, olen ottanut vain yhden siksi on varastossa toi 100.
hyvä niin, sillä syksystä saakka saanti-ongelmia, ei ole saanut mistään mitään, jatkuu ainakin toukokuulle, sääliksi käy heitä joiden suprium-kuurit loppuneet seinään, tulee paskamaiset viekkarit ja sitten määrätään opamoxia lieventämään :(
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
2 280
Tämä, itse ajattelin monesti että ajetaan lääkkeet alas että en ole 100:lla aina zombie, mutta kun tuli karmeat viekkarit ja muut niin lekurin kanssa todettiin että mää todellakin tartten näitä medejä, opamox, seronil ja suprium.

Ittellä on vielä n.100kpl. Supriumia, määrätty 2 per päivä, olen ottanut vain yhden siksi on varastossa toi 100.
hyvä niin, sillä syksystä saakka saanti-ongelmia, ei ole saanut mistään mitään, jatkuu ainakin toukokuulle, sääliksi käy heitä joiden suprium-kuurit loppuneet seinään, tulee paskamaiset viekkarit ja sitten määrätään opamoxia lieventämään :(
Mulla oli se sertralin ja voxra lääkkeinä. Ainoa vieroitusoire oli huimaus mitä kesti n. kuukauden. Ei kyllä ollut ihan oikeaoppisesti tehty se lopetus kun olisi varmaan pitänyt tuoda se annos pikkuhiljaa alaspäin ja itse lopetin sen vaan seinään.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
239 037
Viestejä
4 190 082
Jäsenet
70 681
Uusin jäsen
teppoto

Hinta.fi

Ylös Bottom