Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[Barbarossa]

Niin no tuossa tapauksessa ongelma ei ole itse appimagessa vaan ohjelma vaan vaatii joistakin kirjastoista vanhempaa versiota. Toimii kunhan lataa vanhemman käyttöjärjestelmän versiot vaadittavista kirjastoista ja kopioi ne purettuna .deb paketista ohjelman omaan libs kansioon.
Tuossa on tuore ohje jos jollain muulla on sama ongelma:


Itse joku kuukaus takaperin, kun asensin tuon softan, käytin vaan käyttöjärjestelmän tuoreempia versioita ko. vaadittavista kirjastoista ilman ongelmaa.

Aivan, tämä kuulostaa jo siltä että tässä on kaksi erillistä ongelmaa.. AppImagen idea kun on vähän siinä että se paketoi mukaansa myös käyttämänsä kirjastot, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Joten mahdollisesti tuo Resolve on paketoitu puutteellisesti.

Toinen taas varsin tavallinen suljetun softan ongelma Linuxissa. Käännetty ties mitä kirjastoja vasten ja jos linkitetty dynaamisesti eikä niitä kirjastoja paketoida mukaan (esim. siinä AppImagessa), niin vaaditaan sitten ne samat, mahdollisesti jo iänvanhat, versiot sieltä käyttöjärjestelmän puolelta tai jotenkin muuten kikkailemalla.

Kaupalliset veijarit varsinkaan eivät ole kovinkaan ahkeria laittamaan tarjolle tuotoksiaan uudempia kirjastoja vasten käännettynä elleivät muutenkin päivittele softaansa ja/tai kohdedistrojaan.

 

[Ryzkis40]

Asianmukaista poistoyyliä ei tässä tapuksessa taida ilmetä mistään koska Valve. Eipä se taida toi purge vipukaan kajota tonne käyttäjän home kansioon mihin steamin oma installeri asentaa noi rojunsa.
Windowsille ja Macille näyttää kyllä löytyvän poisto ohjeet, mutta ei Linuxille: Steam Support :: Uninstall Steam

Nyt snapshotin palautuksen jälkeen steam toimii, mitä nyt edelleen käynnistyminen kestää ja ehtii tulla valitus webhelperin vastaamattomuudesta, mutta taidan antaa vaan olla (ellei masokismitä niin että timeshiftin turvin yritän taas Kunnon Poistamista ja uudelleenasennusta).

 

[Barbarossa]

Miten sen nyt ottaa, kun Windows 11:een päivittäminen alkaa tuntumaan aina vaan luotaantyöntävämmältä siihen pakkotungettujen epämääräisten ominaisuuksien vuoksi. Windows 10:ää käyttäisin toki tyytyväisenä, ellei sen tuki loppuisi tuossa ensivuonna. Toiseen koneeseen ei Windows 11 muutenkaan istu ja uutta en ole hankkimassa, joten ei tullut oikein muuta mieleen kuin Linux.

Onhan se ihan ymmärrettävää että kaipaa mitä on tottunut. Mutta päässee helpommalla jos säätää hieman omaa suhtautumistaan, kyseessä ei ole kuitenkaan mikään tuote joka edes vihjaa että Windowsiin kyllästyneelle on olemassa turvapaikka jossa kaikki toimii niinkuin ennenkin mutta ilman Microsoftia.

Toivoahan aina voi, mutta hyvin vähän on hammasta vaatia miltään kollektiiviselta "Linuxilta" että pitäisi voida tehdä asiat niinkuin Windowsissa. Todennäköisesti jos tällaista menee yhdellekään Linux-kehittäjälle esittämään niin ei ehkä pidä vastauksesta. Eikä välttämättä edes sen sävystä.

 

[jkaart]

Nyt snapshotin palautuksen jälkeen steam toimii, mitä nyt edelleen käynnistyminen kestää ja ehtii tulla valitus webhelperin vastaamattomuudesta, mutta taidan antaa vaan olla (ellei masokismitä niin että timeshiftin turvin yritän taas Kunnon Poistamista ja uudelleenasennusta).

webhelperin vastaamattomuudesta näkyy kärsivän muutkin: Issues · ValveSoftware/steam-for-linux
Tiiä sitten onko pelkästään bugi vaan Steamin softassa Valven toimesta vai mikä on...

 

[Ryzkis40]

Onhan se ihan ymmärrettävää että kaipaa mitä on tottunut. Mutta päässee helpommalla jos säätää hieman omaa suhtautumistaan, kyseessä ei ole kuitenkaan mikään tuote joka edes vihjaa että Windowsiin kyllästyneelle on olemassa turvapaikka jossa kaikki toimii niinkuin ennenkin mutta ilman Microsoftia.

Toivoahan aina voi, mutta hyvin vähän on hammasta vaatia miltään kollektiiviselta "Linuxilta" että pitäisi voida tehdä asiat niinkuin Windowsissa. Todennäköisesti jos tällaista menee yhdellekään Linux-kehittäjälle esittämään niin ei ehkä pidä vastauksesta. Eikä välttämättä edes sen sävystä.

Kieltämättä se nöyryys välillä meinaa vähän unohtua ja tulee näitä harmituksia, että "miks tässä näin kun Windowsissa niin". Sillä windowsiin liittyvällä kommentillani purin lähinnä turhautumistani, miten mielestäni varsin yksinkertaisella toimella sain ohjelman kirjastot solmuun. Mutta kai se sitten vaan pitää laittaa oman sähläyksen piikkiin ja opetella talon tavoille. Kantapään kautta ainakin parhaiten oppinee miten asioita ei kannata tehdä.

 

[TemeV]

Linux ei ihan liikoja hidastele käyttäjää tekemästä hölmöyksiä, joten kyllä, sen saa helposti myös sekaisin. Mutta onneksi on ne snapshotit mistä palautella. Kun backupit on kunnossa, niin mikäpäs siinä on opetellessa kantapään kautta, kun takaisin pääsee helposti.

Joskus lueskelin Libre Officen foorumia ja siellä oli toiveita "voisitteko tehdä asian X toimimaan kuten Excelissä". Yleensä vastaus oli suurin piirtein "suurin osa kehittäjistä ei käytä Exceliä, joten heillä ei ole mitään käsitystä miten asiat toimii Excelissä". Sama taitaa päteä Linuxiinkin, ei ne distrojen ja työpöytäympäristöjen kehittäjät taida liikaa Windowsia käyttää, niin turha odottaa että mitään "Windowsmaisuutta" sinne tulisi mukaan tarkoituksella.

 

[dataaja95]

Kääntelen tässä mod_gsmopenia freeswitchille, alla debian. Kuitenkin prosessi näyttäisi vaativan kirjaston libctb ja tuota ei nähtävästi saa debian bookwormille, tai ainakaan tuolla nimellä sitä ei löydy, pitääkö unohtaa koko projekti vai saako tuon kirjaston jotenkin asennettua debianiin

mod_gsmopen | FreeSWITCH Documentation

About

developer.signalwire.com

 

[Barbarossa]

Kääntelen tässä mod_gsmopenia freeswitchille, alla debian. Kuitenkin prosessi näyttäisi vaativan kirjaston libctb ja tuota ei nähtävästi saa debian bookwormille, tai ainakaan tuolla nimellä sitä ei löydy, pitääkö unohtaa koko projekti vai saako tuon kirjaston jotenkin asennettua debianiin

mod_gsmopen | FreeSWITCH Documentation

About

developer.signalwire.com

Ainahan sen voi kääntää itse niinkuin tuo linkittämäsi dokumenttikin ohjeistaa. Näyttäisi tulevan vieläpä mod_gsmopenin mukana oikea versio.

 

[dataaja95]

Ainahan sen voi kääntää itse niinkuin tuo linkittämäsi dokumenttikin ohjeistaa. Näyttäisi tulevan vieläpä mod_gsmopenin mukana oikea versio.

Joo, näytti tulleen freeswitchin mukana ja komennolla make make install lähti toimimaan, nyt kuitenkin kun yritän kääntää mod_opengsm saan seuraavan virheen

make[1]: Entering directory '/usr/src/freeswitch-1.10.11'make libfreeswitch.l - Pastebin.com

Pastebin.com is the number one paste tool since 2002. Pastebin is a website where you can store text online for a set period of time.

pastebin.com

 

[Barbarossa]

Joo, näytti tulleen freeswitchin mukana ja komennolla make make install lähti toimimaan, nyt kuitenkin kun yritän kääntää mod_opengsm saan seuraavan virheen

make[1]: Entering directory '/usr/src/freeswitch-1.10.11'make libfreeswitch.l - Pastebin.com

Pastebin.com is the number one paste tool since 2002. Pastebin is a website where you can store text online for a set period of time.

pastebin.com

Vaikuttaisi siltä että käyttämäsi kääntäjä syö oletuksena C++17 standardin mukaista koodia ja tuo koodi on jotakin ihan muuta. Mutta toisaalta tästä jo selviää että ko. softa ei taida virallisesti tukea työpöytädistroja ensinkään eikä serveridistroistakaan mitään viimeisen vuosikymmenen aikana tullutta. Pääset opettelemaan softan integrointia jos haluat tätä käyttää..

 

[dataaja95]

Vaikuttaisi siltä että käyttämäsi kääntäjä syö oletuksena C++17 standardin mukaista koodia ja tuo koodi on jotakin ihan muuta. Mutta toisaalta tästä jo selviää että ko. softa ei taida virallisesti tukea työpöytädistroja ensinkään eikä serveridistroistakaan mitään viimeisen vuosikymmenen aikana tullutta. Pääset opettelemaan softan integrointia jos haluat tätä käyttää..

Mielenkiintoista, eräässä toisessa ketjussa postaaja väittä saaneensa tämän toimimaan, alla siis itselläni freepbx ja en usko, että hän käytti mitään vuosia vanhoja debianjärjestelmiä.

 

[Barbarossa]

Mielenkiintoista, eräässä toisessa ketjussa postaaja väittä saaneensa tämän toimimaan, alla siis itselläni freepbx ja en usko, että hän käytti mitään vuosia vanhoja debianjärjestelmiä.

Eiköhän sen toimimaan saa, asia erikseen paljonko tarvitsee värkätä sen saavuttamiseksi. Koska tarjolla olevat ohjeet eivät ole sen suhteen kovin avuliaat niin joutuu joko etsimään jonkun muun tonkimisen tulokset tai tutkimaan itse miten sen saa tehtyä.

 

[dataaja95]

Eiköhän sen toimimaan saa, asia erikseen paljonko tarvitsee värkätä sen saavuttamiseksi. Koska tarjolla olevat ohjeet eivät ole sen suhteen kovin avuliaat niin joutuu joko etsimään jonkun muun tonkimisen tulokset tai tutkimaan itse miten sen saa tehtyä.

Sehän lähti sitten yllättävän kivuttomasti toimimaan
cd /usr/src/freeswitch-1.10.11/src/mod/endpoints/mod_gsmopen
sed -i 's/throw([^)]*)//g' gsmopen_protocol.cpp
tuon jälkeen vain make mod_gsmopen-install ja konffit paikoilleen komennolla cp gsmopen.conf.xml /etc/freeswitch/autoload_configs/
En tiedä oliko tuo mikään optimaalisin tapa poistaa kyseinen virhe käännöksen aikana, mutta nyt ainakin homma toimii

 

[dataaja95]

Jahas, ei lähtenytkään toimimaan, nyt antaa logiin virhettä
2024-06-12 13:52:22.543029 96.17% [CRIT] switch_loadable_module.c:1754 Error Loading module /usr/lib/freeswitch/mod/mod_gsmopen.so
**libctb-0.16.so: cannot open shared object file: No such file or directory**

Olen kopioinut tiedoston libctb-0.16.so kansiooon /usr/lib/freeswitch/mod, silti antaa tätä virhettä
Edittiä
Ratkesi ajamalla sudo ldconfig, nyt moduuli käynnistyy ok

 

[jak_pdgm]

Oho. Asensin fedoraan (40) nuo uudet nvidian 555 ajurit (sudo dnf --releasever=41 update akmod-nvidia xorg-x11-drv-nvidia nvidia-gpu-firmware xorg-x11-drv-nvidia-cuda --nogpgcheck), xorg-x11-server-Xwayland on 24.1.0-1.fc40.

Nyt toimii ensimmäistä kertaa ikinä mm. unity ja krita waylandilla ilman välkkymistä ja mustia laatikoita. Steamissa näkyy edelleen satunnaista puuroa, mutta sillä ei niin väliä.

Eli nyt voin kai vihdoin luopua integroidun näyttiksen ja prime-runin käytöstä ja jättää tuon ryzenin integroidun virtualisoidulle windowsille (hrot ei toimi kunnolla linuxissa).

 

[RandomUser859]

Onkos Linuxille (Debian) olemassa Cheat Enginen speedhackin vastaavaa softaa tai jotain keinoa miten saisi Cheat Enginen toimimaan Linuxilla? Jotain juttua löysin netistä, että Winen ja CEserverin kautta pitäis pystyä käyttämään, mut antaa vaan aina virhettä muistin allokoimisesta kun yrittää nostaa hookatun applikaation nopeutta. Tää ois tosi kiva toiminto monissa yksinpeleissä missä joutuu kävelemään ees taas ja/tai on hitaat ja pitkät animaatiot

 

[Fractaalinen]

Linux ei pysy valmiustilassa. Asensin eka Mintin, jossa ei pysynyt, vaihdoin Fedoraan, jossa ei myöskään toiminut ja palasin takaisin Minttuun ja edelleen ei pysy sekunttia pidempään kun käynnistää uudestaan. Koneessa on dual boot ja windows 11 kanssa ole mitään ongelmaa valmiustilan kanssa.

 

[herra57]

Minulla oli läppäri joka ei suostunut pysymään valmiustilassa akun varassa ollessaan vaan boottasi kun yritti paluuta valmiudesta mutta verkkovirta kytkettynä ei ongelmaa. Wintoosa voi olla erilaisessa valmiudessa kun niitä voi olla erilaisia. Joku rautaongelma siellä varmaan on joka haittaa Linuxia mutta ei windowssia.

 

[ojisama]

Tarkistaisin, ettei verkkokortti herätä.

 

[Kaalip]

Linux ei pysy valmiustilassa. Asensin eka Mintin, jossa ei pysynyt, vaihdoin Fedoraan, jossa ei myöskään toiminut ja palasin takaisin Minttuun ja edelleen ei pysy sekunttia pidempään kun käynnistää uudestaan. Koneessa on dual boot ja windows 11 kanssa ole mitään ongelmaa valmiustilan kanssa.

Joo UEFI:sta wake on lan pois päältä niin rauhottu ainakin itellä sama onglema. Intel I219-V verkkokortti

 

[jkaart]

Mikäs juttu tuossa Ubuntu 24.04:ssa ja ilmeisesti(?) Pipewiressä ilman Pulseaudiota oikeen on, kun ääni kuulostaa ihan siltä kuin se tulisi vanhalta vinyyliltä? Sellasia ihme rusahuksia jatkuvasti. Heti kun asenti Pulse audion niin ongelmat korjaantu.
Edit: vitut se mitään korjannu.

Tähän (2 kk kestäneeseen) ongelmaan nyt sitten mitä ilmeisemmin löytyi korjaus ja se oli niinkin yksinkertainen kuin emolevyn BIOSin päivittäminen tosiksi vanhimmasta BIOS versiosta (vuodelta 2020) toukokuussa julkaistuun tuoreimpaan versioon. Tai sitten BIOSissa oli joku vipu viturallaan ja päivityksen suorittama BIOSin resetointi laittoi vivut oikein...
Pipewireenkin tuli päivitys muutama päivä sitten, mutta siitä ei ollu vaikutusta tähän ongelmaan.

Miten BIOS päivitys voi vaikuttaa emolta löytyväään integroituun sekä eriliseen USB liitäntäiseen äänikorttiin? Ja ongelmaa ei ollu, jos ei ollu Pipewireä.

 

[juhat1000]

Asensin dell latitude 3420 läppäriin lubuntu käyttiksen. Osaatteko sanoa miten saisin läppärissä oleva kosketushiirilevyn toimimaan? Fyysiset näppäimet kyllä toimivat.
Ja ohjeet mieluiten kädestä pitäen, kiitos.
Muoks. No niin, vähän tutkii niin kyllä sieltä asetuksista haluamani toiminnot löytyivät.

 

[Viilee]

Miten BIOS päivitys voi vaikuttaa emolta löytyväään integroituun sekä eriliseen USB liitäntäiseen äänikorttiin? Ja ongelmaa ei ollu, jos ei ollu Pipewireä.

Joskus kun olen katsellut BIOS-päivitysten ChangeLogeja niin ei tämä nyt mitenkään ihan hirveän erikoista ole. Esimerkiksi virransäästössä (erinäisten laitteiden kanssa) on saattanut olla jotain ongelmia, jotka on korjattu BIOS-päivityksillä. Kaikki ongelmat ei tule esiin kuin vain just jollain eräällä laitteella käytettäessä jotain toista erästä softaa.

Jos changelogeissa ei ole mitään tähän viittaavaa niin vähän kumma juttu kyllä tosiaan.

 

[Lammas]

Kuinka luotettavasti snap on teillä toiminut uudemmissa Ubuntuissa? Mulla on eräässä koneessa Lubuntu 24.04, jossa Firefox ja Thunderbird on defaulttina asennettu snap-paketteina. Huomasin tänään, että automaattinen päivitys ei toimi eli mulla on käytössä vanhentuneet versiot ohjelmista. Jos laitan snap refresh --list, niin molempien kohdalla näkyy ajantasainen versio, mutta snap refresh --time näyttää seuraavaa:

last: 4 days ago, at 12:48
next: 4 days ago, at 22:46

Eli "seuraava" päivitys oli neljä päivää sitten?

Ongelma tässä on se, että normikäyttäjällä jää helposti tärkeät tietoturvapäivitykset asentamatta. Mikään Firefoxissa tai Thunderbirdissä ei indikoi, että käytössä on vanhentunut versio, ja toisaalta kaikki muut ohjelmat päivittyy normaalisti apt:n kautta.

 

[Karonkka]

Kuinka luotettavasti snap on teillä toiminut uudemmissa Ubuntuissa? Mulla on eräässä koneessa Lubuntu 24.04, jossa Firefox ja Thunderbird on defaulttina asennettu snap-paketteina. Huomasin tänään, että automaattinen päivitys ei toimi eli mulla on käytössä vanhentuneet versiot ohjelmista. Jos laitan snap refresh --list, niin molempien kohdalla näkyy ajantasainen versio, mutta snap refresh --time näyttää seuraavaa:

last: 4 days ago, at 12:48
next: 4 days ago, at 22:46

Eli "seuraava" päivitys oli neljä päivää sitten?

Ongelma tässä on se, että normikäyttäjällä jää helposti tärkeät tietoturvapäivitykset asentamatta. Mikään Firefoxissa tai Thunderbirdissä ei indikoi, että käytössä on vanhentunut versio, ja toisaalta kaikki muut ohjelmat päivittyy normaalisti apt:n kautta.

Nämä ovat vääriä kysymyksiä koskien Ubuntua. Canonicalin omien intressien mukaista olisi kysellä että miten aikovat toimitusjohtajan virkaa näyttelevän shamaaninsa johdolla integroida enemmän inkluusiota ja diversiteettiä jakeluihinsa.

 

[soundmodel]

Kevyempi kuin Debian Atom mini-PC:lle?

Mikähän on?

Joo ja LXDE oli jo käytössä.

BookwormPup ehkä?

 

[TemeV]

Kevyempi kuin Debian Atom mini-PC:lle?

Mikähän on?

Joo ja LXDE oli jo käytössä.

BookwormPup ehkä?

Mahtaako distroilla olla kovin isoa eroa sinänsä, se työpöytäympäristö niitä resursseja syö.

 

[Hyrava]

Itse olen Atom-koneissa käyttänyt XFCE-työpöytää (jos olen ylipäätään tarvinnut graafista käyttöliittymää), se on ainakin tuntunut varsin kevyeltä. Noille tehottomammille laitteille on vaan jo hankala löytää linux-jakelua joka toimii "wanhassa" raudassa kun aika moni distro vaatii jo esim PAE:ta sun muita ja itselläni on kaikenlaisiin pikkujuttuihin kaikenlaisia ikiwanhoja minipc:itä ollut käytössä.

 

[=JP=]

Kevyempi kuin Debian Atom mini-PC:lle?

Mikähän on?

Joo ja LXDE oli jo käytössä.

BookwormPup ehkä?

MX Linux – Midweight Simple Stable Desktop OS

mxlinux.org

Tuota olen käyttänyt vanhoilla netbookeilla...

 

[Hyrava]

MX Linux – Midweight Simple Stable Desktop OS

mxlinux.org

Tuota olen käyttänyt vanhoilla netbookeilla...

Itsekin olen tuota MX Linuxia käyttänyt wanhoissa koneissa ja olikohan toinen joku AntiX tms. Ilmeisesti ovat jotenkin yhteistyössä tms, ei ole hetkeen tarvinnut noita low-end-koneita käpistellä.

 

[soundmodel]

Joo tosiaan, voi olla, että Debianiin saisi DE:n, joka on vieläkin kevyempi kuin ne mitä siinä on lähtökohtaisesti saatavilla. En kuitenkaan sitten ymmärtäisi, mikä näiden MX Linuxien tai muiden keskeinen etu on.

En myöskään tiedä, mikä DE voisi olla riittävän kevyt FullHD-resoluutiolle tai korkeammalle.

EDIT:

Luin tämän Best Linux Desktop Environments: Strong and Stable - Page 3 of 6 - LinuxLinks ja kokeilin sen perusteella Enlightement-DE:ia.

Huhhuh, nätit graffat on ja kaikki, mutta silti tämä vaikuttaa huomattavasti kevyemmältä kuin Xfce tai myös LXDE. Mitä lie mustaa magiaa.

 

[soundmodel]

Enlightement:in Cpufreq-moduuli oli ihan outo. En löytänyt mitään selitystä noille väreille tms.:

 

[soundmodel]

Onko muita, joiden mielestä Linux:n nimi ärsyttää?

Haluaisin uudelleennimetä sen Community OS:ksi tms.

 

[Hyrava]

Onko muita, joiden mielestä Linux:n nimi ärsyttää?

Haluaisin uudelleennimetä sen Community OS:ksi tms.

Tuo nyt olisi aika tyhmä nimi, varsinkin kun eri Linux-jakeluista on myös esimerkiksi yritysversioita jne. Linux on mielestäni ihan hyvä nimi Linuxille.

 

[JiiPee]

Onko muita, joiden mielestä Linux:n nimi ärsyttää?

Haluaisin uudelleennimetä sen Community OS:ksi tms.

Mielestäni Linux on ihan ok nimi kernelille. Sillähän ei ole mitään tekemistä OS:n kanssa tuolla nimellä siis vaan on tosiaan kernelin kutsumanimi ja OS nimiä on sitten vaikka mitä, kuten Fedora, Ubuntu, Android jne...

 

[soundmodel]

No siis, Debian:kin on oikeasti Debian GNU/Linux.

 

[Eore]

Mitä merkitystä sillä virallisella nimellä on mihinkään?

 

[soundmodel]

Mitä merkitystä sillä virallisella nimellä on mihinkään?

Kuten merkkivaatteillakin.

 

[HendriXXX]

Sain pari kk sitten ilmaiseksi yhden "kuulemma" hylkykuntoisen HP:n läppärin, se ois muuten menny kaatopaikalle.
Eihän siinä varsinaisesti ollu muuta vikaa kuin se vitun hidas windows 10, kuitenni AMD A9-9420 APU prossu, 8Gb rammia, teranen kovo jne..

Ensin kokeilin ihan factory resettiä siihen , vaan eihän se auttanut juurikaan, paska mikä paska se wintoosa.
Sitten kokeilin sen taustajuttuja karsia, ei sekään loppujen lopuksi paljoa auttanut..

Nyt kun aikaa (ja olutta) oli, ni kovo vaan raakasti sileeksi ja Lubuntu 24.04 tilalle, ni jopas muuttui koneen luonne. Aivan pirun nopsakka konehan siitä tuli.. ilomielinhän tätä käyttelee.

 

[TemeV]

Onko muita, joiden mielestä Linux:n nimi ärsyttää?

Haluaisin uudelleennimetä sen Community OS:ksi tms.

Sähän voit nimetä sen uudestaan. Teet vain forkin kernelistä ja nimeät miten tykkäät.

 

[Viilee]

Mielestäni Linux on ihan ok nimi kernelille. Sillähän ei ole mitään tekemistä OS:n kanssa tuolla nimellä siis vaan on tosiaan kernelin kutsumanimi ja OS nimiä on sitten vaikka mitä, kuten Fedora, Ubuntu, Android jne...

Ei ihan nyt näinkään... nuo ovat erilaisia jakeluita (distribuutioita). Käyttöjärjestelmän nimeksi Linux on ihan "oikein", tai sitten voi puhua GNU/Linuxista. Kts. GNU/Linux naming controversy - Wikipedia

Distribuutio/jakelu käytännössä ylläpitää jonkin paketinhallintatyökalun avulla käytettäviä servereitä, joista haetaan (yleensä binaari)paketteja , mm. Kernelin, GNU-työkalut, DE:n (tai useamman), itsensä ja paljon muustakin. "Kattodistribuutio" pitää yllä pohjaa, mm. koko paketinhallintajärjestelmäsovellusta.

Siitä, mikä on käyttöjärjestelmä voikin saada mielenkiintoisen semantiikkaan liittyvän keskustelun. Windowsia kun ei taida edes saada, tai ei voi käyttää ilman graafista käyttöliittymää (kait mitenkään?). OS X:n periaatteessa saisi, muttei kovin helposti ainakaan taviskäyttäjänä. Taustalla kuitnekin on OpenDarwin (kait edelleen, jos ei ole viime vuosina muuttunut?) jossa on riittävät palikat komentorivipohjaisen suurelta osin POSIX-yhteensopivan käyttöäjärjestelmän pystyttämiseen.

Linux-kernelillä itsessään ei tee mitään. Rinnalle laitetaan yleensä GNU-työkalut, jolloin pääsee jo tekemään "melkein mitä tahansa", tosin ilman graafista käyttöliittymää. Laihempia vaihtoehtoja on esim. Busybox (routteriin, laihaan rescue-ympäristöön yms.). Graafiseksi käyttöliittymäksi yleensä laitetaan jokin X.Org:n tai nykyään Waylandin päällä pyörivä typöpöytäympäristö, mutta jotkin hakkerit tykkää jostain tiling-windowmanagerista. On vähän makuasia, haluaako sanoa graafisen käyttöliittymän olevan osa käyttöjärjestelmää. Joistain käyttiksistä sitä ei saa helposti vaihdettua, mutta Linuxeihin voi hyvin helposti vaihtaa vaikkapa Gnomen tilalle KDE Plasman. Tästä syystä on ehkä fiksuita / käytännöllisintä puhua Linuxista (tai GNU/Linuxista), puhua jakelusta tai distribuutiosta kun haluaa kertoa minkä niistä on valinnut, ja työpöytäympäristöstä/ikkunamanagerista, kun haluaa kertoa mitä graafista käyttöliittymää käyttää (jos käyttää ;-) ) .

EDIT: Joku vois vielä selittää mitä on openRC, SysVInit ja systemd... näistä jälkimmäinen aikalailla dominoi nykyään ja osa sitä ehkä perustellusti ja perusteetta vihaa. Itse en nyt jaksa ;-). Mutta Google/Wikipedia varmasti osaa kertoa.

 

[Hyrava]

Ei ihan nyt näinkään... nuo ovat erilaisia jakeluita (distribuutioita). Käyttöjärjestelmän nimeksi Linux on ihan "oikein", tai sitten voi puhua GNU/Linuxista. Kts. GNU/Linux naming controversy - Wikipedia

Distribuutio/jakelu käytännössä ylläpitää jonkin paketinhallintatyökalun avulla käytettäviä servereitä, joista haetaan (yleensä binaari)paketteja , mm. Kernelin, GNU-työkalut, DE:n (tai useamman), itsensä ja paljon muustakin. "Kattodistribuutio" pitää yllä pohjaa, mm. koko paketinhallintajärjestelmäsovellusta.

Siitä, mikä on käyttöjärjestelmä voikin saada mielenkiintoisen semantiikkaan liittyvän keskustelun. Windowsia kun ei taida edes saada, tai ei voi käyttää ilman graafista käyttöliittymää (kait mitenkään?). OS X:n periaatteessa saisi, muttei kovin helposti ainakaan taviskäyttäjänä. Taustalla kuitnekin on OpenDarwin (kait edelleen, jos ei ole viime vuosina muuttunut?) jossa on riittävät palikat komentorivipohjaisen suurelta osin POSIX-yhteensopivan käyttöäjärjestelmän pystyttämiseen.

Linux-kernelillä itsessään ei tee mitään. Rinnalle laitetaan yleensä GNU-työkalut, jolloin pääsee jo tekemään "melkein mitä tahansa", tosin ilman graafista käyttöliittymää. Laihempia vaihtoehtoja on esim. Busybox (routteriin, laihaan rescue-ympäristöön yms.). Graafiseksi käyttöliittymäksi yleensä laitetaan jokin X.Org:n tai nykyään Waylandin päällä pyörivä typöpöytäympäristö, mutta jotkin hakkerit tykkää jostain tiling-windowmanagerista. On vähän makuasia, haluaako sanoa graafisen käyttöliittymän olevan osa käyttöjärjestelmää. Joistain käyttiksistä sitä ei saa helposti vaihdettua, mutta Linuxeihin voi hyvin helposti vaihtaa vaikkapa Gnomen tilalle KDE Plasman. Tästä syystä on ehkä fiksuita / käytännöllisintä puhua Linuxista (tai GNU/Linuxista), puhua jakelusta tai distribuutiosta kun haluaa kertoa minkä niistä on valinnut, ja työpöytäympäristöstä/ikkunamanagerista, kun haluaa kertoa mitä graafista käyttöliittymää käyttää (jos käyttää ;-) ) .

EDIT: Joku vois vielä selittää mitä on openRC, SysVInit ja systemd... näistä jälkimmäinen aikalailla dominoi nykyään ja osa sitä ehkä perustellusti ja perusteetta vihaa. Itse en nyt jaksa ;-). Mutta Google/Wikipedia varmasti osaa kertoa.

Itseasiassa ainakin Windows 10:sta on IoT-versio joka taitaa olla pelkästään komentoriviltä käytettävä variantti. Ja Maceissa tuon käyttiksen taustalla on joku BSD-variantti jonka pohjalta tuo (Open)Darwin on tehty joten asiat alkavat mennä monimutkaiseksi. Tuo linuxin nimeäminenkin on tosiaan monimutkainen juttu tuon GNU/Linux -jutun takia.

Itse käyttäisin noista eri linux-varianteista distron nimeä koska sillä pystyy edes jossainmäärin määrittelemään käyttöjärjestelmän ja käyttöympäristön ominaisuuksia, linux kun voi tarkoittaa oikeastaan lähes mitä vaan.

 

[JiiPee]

Distribuutio/jakelu käytännössä ylläpitää jonkin paketinhallintatyökalun avulla käytettäviä servereitä, joista haetaan (yleensä binaari)paketteja , mm. Kernelin, GNU-työkalut, DE:n (tai useamman), itsensä ja paljon muustakin. "Kattodistribuutio" pitää yllä pohjaa, mm. koko paketinhallintajärjestelmäsovellusta.

Ja jotta OS saataisiin aikaiseksi niin tarvitaan se kernel. Joko sitten linux, bsd, taikka jokin muu.

Siitä, mikä on käyttöjärjestelmä voikin saada mielenkiintoisen semantiikkaan liittyvän keskustelun.

No ei mielestäni siitä saa aikaan kovin kummoista keskustelua kun OS sulla on silloin kun saat sillä jotain tehtyä taikka siinä pyörii jokin palvelu.

Windowsia kun ei taida edes saada, tai ei voi käyttää ilman graafista käyttöliittymää (kait mitenkään?).

Saa kyllä:

What is Server Core?

Learn about the Server Core installation option in Windows Server

learn.microsoft.com

Muistaakseni Server 2008 lähtien tuo ollut mahdollista. Ja lisäksi tuo Windows IOT mahdollistaa myös.

Linux-kernelillä itsessään ei tee mitään. Rinnalle laitetaan yleensä GNU-työkalut, jolloin pääsee jo tekemään "melkein mitä tahansa", tosin ilman graafista käyttöliittymää.

Noniin ja noi kun yhdistää niin silloin sinulla on OS eikö vain?

 

[JiiPee]

EDIT: Joku vois vielä selittää mitä on openRC, SysVInit ja systemd... näistä jälkimmäinen aikalailla dominoi nykyään ja osa sitä ehkä perustellusti ja perusteetta vihaa. Itse en nyt jaksa ;-). Mutta Google/Wikipedia varmasti osaa kertoa.

Ne on kaikki prosesseja jotka ajetaan heti ensimmäisenä kun kerneli on bootattu eli toisinsanoen "init system". Tosin toi OpenRC ei kovin yleinen ole ja se on sellainen kummallisuus että on riippuvainen sysvinitistä kuitenkin. Se on gentoo:n kehitelty alkujaan ja alpine sitä kanssa käyttää ja jokunen muu.
Noi initit siis käynnistää kaiken muun järjestelmässä. systemd on alkanu rönsyillä jo ulos tuosta perinteisestä init tyylistä tarjoten jopa ihan palveluita kuten esim systemd-resolved.service

 

[soundmodel]

Sähän voit nimetä sen uudestaan. Teet vain forkin kernelistä ja nimeät miten tykkäät.

Tässä onkin juuri opeteltu, miten forkki tehdään. Muokataanko .ISOa vai lähdekoodia vai käytetäänkö jotain työkaluja, kuten Cubic.

 

[TemeV]

Tässä onkin juuri opeteltu, miten forkki tehdään. Muokataanko .ISOa vai lähdekoodia vai käytetäänkö jotain työkaluja, kuten Cubic.

Paina githubissa Fork-nappia
Search and replace -toiminnolla lähdekoodista Linux -> <Uusi nimi>
Käännä
???
Profit

 

[soundmodel]

Paina githubissa Fork-nappia
Search and replace -toiminnolla lähdekoodista Linux -> <Uusi nimi>
Käännä
???
Profit

Distrojen koko sorsa ei ole Githubissa, kuten Debianin. Esim. Devuanin repo ei myöskään sisällä Debian:ia.

Debianin sivullaki sanotaan, että Derivativen ei yleensä kannata hostata koko forkia, vaan ainoastaan lisäykset. Debianin repot taas on sekaisin ilmeisesti, koska Debian on iso ja koska sen palojen jakelua ei valvota.

 

[asddsa]

Ei ihan nyt näinkään... nuo ovat erilaisia jakeluita (distribuutioita). Käyttöjärjestelmän nimeksi Linux on ihan "oikein", tai sitten voi puhua GNU/Linuxista. Kts. GNU/Linux naming controversy - Wikipedia

Distribuutio/jakelu käytännössä ylläpitää jonkin paketinhallintatyökalun avulla käytettäviä servereitä, joista haetaan (yleensä binaari)paketteja , mm. Kernelin, GNU-työkalut, DE:n (tai useamman), itsensä ja paljon muustakin. "Kattodistribuutio" pitää yllä pohjaa, mm. koko paketinhallintajärjestelmäsovellusta.

Siitä, mikä on käyttöjärjestelmä voikin saada mielenkiintoisen semantiikkaan liittyvän keskustelun. Windowsia kun ei taida edes saada, tai ei voi käyttää ilman graafista käyttöliittymää (kait mitenkään?). OS X:n periaatteessa saisi, muttei kovin helposti ainakaan taviskäyttäjänä. Taustalla kuitnekin on OpenDarwin (kait edelleen, jos ei ole viime vuosina muuttunut?) jossa on riittävät palikat komentorivipohjaisen suurelta osin POSIX-yhteensopivan käyttöäjärjestelmän pystyttämiseen.

Linux-kernelillä itsessään ei tee mitään. Rinnalle laitetaan yleensä GNU-työkalut, jolloin pääsee jo tekemään "melkein mitä tahansa", tosin ilman graafista käyttöliittymää. Laihempia vaihtoehtoja on esim. Busybox (routteriin, laihaan rescue-ympäristöön yms.). Graafiseksi käyttöliittymäksi yleensä laitetaan jokin X.Org:n tai nykyään Waylandin päällä pyörivä typöpöytäympäristö, mutta jotkin hakkerit tykkää jostain tiling-windowmanagerista. On vähän makuasia, haluaako sanoa graafisen käyttöliittymän olevan osa käyttöjärjestelmää. Joistain käyttiksistä sitä ei saa helposti vaihdettua, mutta Linuxeihin voi hyvin helposti vaihtaa vaikkapa Gnomen tilalle KDE Plasman. Tästä syystä on ehkä fiksuita / käytännöllisintä puhua Linuxista (tai GNU/Linuxista), puhua jakelusta tai distribuutiosta kun haluaa kertoa minkä niistä on valinnut, ja työpöytäympäristöstä/ikkunamanagerista, kun haluaa kertoa mitä graafista käyttöliittymää käyttää (jos käyttää ;-) ) .

EDIT: Joku vois vielä selittää mitä on openRC, SysVInit ja systemd... näistä jälkimmäinen aikalailla dominoi nykyään ja osa sitä ehkä perustellusti ja perusteetta vihaa. Itse en nyt jaksa ;-). Mutta Google/Wikipedia varmasti osaa kertoa.

Tämä on pitkälti juurikin semantiikkaa. Nämä Linux systeemit oikeastaan tekee sen rajan käyttöjärjestelmän ja sovellusten välillä aika hämäräksi. Ainakin useimmissa distroissahan kaikki kerneliä ja bootloaderia myöten on pakettienhallinnan piirissä olevia paketteja, mutta samaten siellä pakettienhallinnassa on kaikenlaisia sovelluksia. Lopulta onkin oikeastaan tavallaan aika mielivaltaista, että mikä on osa käyttöjärjestelmää ja mikä ei.

Linux distrothan on tavallaan vain läjä eri lähteistä kasattuja ohjelmia jotka on kasattu yhteen tarjoamaan käyttäjälle hyödyllinen järjestelmä.

Esimerkiksi OpenBSD:n tapauksessa raja käyttöjärjestelmän ja sovellusten välillä on ehkä vähän selkeämpi. Siinä on selkeästi erotettu ns. "base system", joka sisältää kernelin, bootloaderin jne. ja erilaisia perus daemoneja ja työkaluja, sekä Xorg:in. Sitten on ns. "ports" kokoelma, jossa on erilaisia ulkopuolisia sovelluksia, jotka ei virallisesti kuulu tuohon käyttöjärjestelmään.

 

[TemeV]

Esimerkiksi OpenBSD:n tapauksessa raja käyttöjärjestelmän ja sovellusten välillä on ehkä vähän selkeämpi. Siinä on selkeästi erotettu ns. "base system", joka sisältää kernelin, bootloaderin jne. ja erilaisia perus daemoneja ja työkaluja, sekä Xorg:in. Sitten on ns. "ports" kokoelma, jossa on erilaisia ulkopuolisia sovelluksia, jotka ei virallisesti kuulu tuohon käyttöjärjestelmään.

Myös Fedoran atomiset versiot Kinoite ja Silverblue (ja oliko niitä muitakin) menee tähän suuntaan, missä on "System software" joka sisältää sen käyttöjärjestelmän sekä joitain perussovelluksia. Varsinaiset sovellukset sitten asennetaan flatpakkeina. Silti raja on ainakin toistaiseki vähän häilyvä, kun vaikkapa tiedostoselain ja Firefox on natiiveina paketteina. Näistä jälkimmäinen kaiketi siirtyy aikanaan flatpakiksi, mutta se ensimmäinen onkin sitten jo makuasia, että onko se "osa käyttöjärjestelmää" vai "sovellus".

 

[lors lara]

uutta Linux kerneliä pukkaa

Linux Kernel 6.10 Released with LOTS of Epic Changes

Linux kernel 6.10 has been officially released. The latest version of the Linux kernel adds an array of improvements, including a new memory sealing

www.omgubuntu.co.uk

-kuulemma paranneltu Ryzen integroitu näyttis tuki
-intel Xe2 grafiikkajuttuja
-Steam Deck IMU tuki