Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[Rajatila]

Tuoreena Linux Mint -käyttäjänä tässä opetellaan tuunausta systeemille, asennettu vanhalle läppärille (ThinkPad T450s), jolle ei Win11 maistu. Aika hienosti toimii vrt. Win10 ottaen huomioon, että iäkäs välinehän tämä alkaa olla eikä tosiaan mikään tehopakkaus. Tuntuisi kuitenkin, että tällaiseen kevyeen käyttöön varakoneena enemmän kuin pätevä varsinkin Linuxilla.

Oletusarvoisesti näissä Linuxeissa ei taida virranhallinta olla ihan viimeisen päälle? Pikaisen googlettamisen tuloksena huomasin virranhallintasoftan TLP sekä TLPUI:n, jolla GUI em. softalle. Löytyi myös Mintin softien joukosta Managerista, kunhan tiesi mitä hakee, ei tuorein versio kylläkään. Heitin päälle ja jotain asetuksia heittelin päälle akkukäytössä, esim. ei boostia ja laitoin myös latauspykälät päälle, eli ladataan 80 % asti ja aloitetaan lataus, kun akkua jäljellä alle 75 %.

Alustavasti tuntuisi, että akkukesto olisi parantunut. Olisko heittää jotain oletussettiä, joka kannattaisi tosta näpytellä päälle? Tai olisiko joku parempi softa suorastaan?

Valitettavasti minulla ei suoranaista vastausta ole virranhallintaan, mutta itsellä toiminut thinkpadit parhaiten fedoralla, tulee firmispäivityksetkin suoraan.
Linkkiä arch linuxin wikiin Lenovo ThinkPad T450(s) - ArchWiki

 

[Grizzle]

itsellä toiminut thinkpadit parhaiten fedoralla, tulee firmispäivityksetkin suoraan

Firmispäivitykset eivät ole minkään distron erikoisominaisuus, vaan Linux Vendor Firmware Service Project toimii jakelijana. Vaatii tietysti valmistajan laittaa firmikset tuonne tarjolle, mutta se on tehty helpoksi (MS yhteensopoiva .cab tiedosto ja metadata tiedosto riittävät.) Valitettavasti aika harva laitevalmistaja on jaksanut vaivautua. Dell ja Lenovo näyttävät olevan ahkerimmat tietokonevalmistajat.

 

[jak_pdgm]

Fedora 42 ei näköjään enää tarjoa xorgia kirjautumisvaihtoehdoksi, vaikka xorg olisi asennettuna (startx toimii). Saakohan sen vielä helposti takaisin gdm:ään, vai onko helpompaa asentaa jokin toinen display manager..?

 

[Mizwita]

Fedora 42 ei näköjään enää tarjoa xorgia kirjautumisvaihtoehdoksi, vaikka xorg olisi asennettuna (startx toimii). Saakohan sen vielä helposti takaisin gdm:ään, vai onko helpompaa asentaa jokin toinen display manager..?

Suosittelen siirtymään Waylandiin, mutta kyllä X11 pitäisi saada gdm:ään, kun palauttivat sen takaisin jakeluun. Täältä lisää: PR#28: F42: Re-enable X11 support (RHBZ#2358741) - rpms/gdm - src.fedoraproject.org

 

[jak_pdgm]

Suosittelen siirtymään Waylandiin, mutta kyllä X11 pitäisi saada gdm:ään, kun palauttivat sen takaisin jakeluun. Täältä lisää: PR#28: F42: Re-enable X11 support (RHBZ#2358741) - rpms/gdm - src.fedoraproject.org

Siirryin waylandista takaisin xorgiin, koska en osaa säätää hiiren custom kiihtyvyyskäyrää waylandilla ja gnomella. Kde:n puolella ilmeisesti jo onnistuisi mutta näillä mennään.

 

[Stephen Elop]

Fedora 41 pistin päivitykset eilen ja kernelikin päivittyi, mutta vielä tää haittaa

Usb-tethering stopped working after F42 update

Thanks ! I guess you want to find a user friendlier solution that is not requiring a recompile of anything. I could try usb_modeswitch sometime and verify your commands in order to help on this, afair my OnePlus device had multiple Interface Descriptors for rndis and there are already...

discussion.fedoraproject.org

Fedora ei omaa WIFI adapteria osaa käyttää, niin siksi käytän kännykkää. Onneksi saan ton nettiyhteyden jaettua vanhemmalla kännykällä, mutta olisi kiva saada tälle omalle uudella känykälläkin homma pelittämään. Tuossa postaamassani keskustelulinkissä vissiin ohjeet, mitä pitää tehdä (siis ei stiä kernelin uudelleenkäännöstä, sekin kyllä varmaan toimii)

 

[JiiPee]

Fedora 41 pistin päivitykset eilen ja kernelikin päivittyi, mutta vielä tää haittaa

Usb-tethering stopped working after F42 update

Thanks ! I guess you want to find a user friendlier solution that is not requiring a recompile of anything. I could try usb_modeswitch sometime and verify your commands in order to help on this, afair my OnePlus device had multiple Interface Descriptors for rndis and there are already...

discussion.fedoraproject.org

Fedora ei omaa WIFI adapteria osaa käyttää, niin siksi käytän kännykkää. Onneksi saan ton nettiyhteyden jaettua vanhemmalla kännykällä, mutta olisi kiva saada tälle omalle uudella känykälläkin homma pelittämään. Tuossa postaamassani keskustelulinkissä vissiin ohjeet, mitä pitää tehdä (siis ei stiä kernelin uudelleenkäännöstä, sekin kyllä varmaan toimii)

Niin siis käsittääkseni toi ei ole siis fedoran ongelma vaan kernel regression. Aja sitä päivitettyä 42:sta vaan 41:n kernelillä niin eiköhän se sillä toimi.

Jos sulla ei siellä ole enää 41:n kerneleitä käytettävissä niin asenna.

Tällä saat listattua mitä kerneleitä löytyy asennettavaksi ja mitä on asennettu jo:
dnf list kernel --showduplicates --releasever=41

Ja sitten voit asentaa löytyvän kernelin tyyliin:
dnf install kernel-6.13.12-200.fc41 --releasever=41

Toki jos grubbia ajat niin pitää olla päällä se että saat kerneli listan bootissa näkyviin:

How to get grub menu to show

How can I set the grub menu to show in Fedora 39? I have tried a couple suggestions on the internet but none worked. Found the answer. Now to get the background image I want

discussion.fedoraproject.org

 

[Alensia]

Linuxin kernelistä ollaan poistamassa tukea useille prosessoreille, onko tässä nyt äänekkään kansannousun ja huutomyrskyn paikka kun käyttökelpoista rautaa keinotekoisesti vanhennetaan Microsoftin hengessä!?
/s

Linux developers want to remove i486 and i586 Pentium CPU support to unburden kernel developers

The i486 series launched in 1989, and the i586 series debuted in 1993.

www.tomshardware.com

 

[Wapaaherra]

Onkohan vielä olemassa käyttökohteita 90-luvun raudalle? Avaruustekniikka voi olla missä tuon aikakauden arkkitehtuuria vielä käytetään, muuta on vaikea keksiä.

 

[tjkoo]

Onkohan vielä olemassa käyttökohteita 90-luvun raudalle? Avaruustekniikka voi olla missä tuon aikakauden arkkitehtuuria vielä käytetään, muuta on vaikea keksiä.

Ei taideta niissä vanhoissa avaruuslaitteissa linuxia ehkä ajella.

 

[TemeV]

Ei taideta niissä vanhoissa avaruuslaitteissa linuxia ehkä ajella.

Ja jos ajellaankin, niin ei sinne uutta Kerneliä käännellä kuin pakon edessä.

 

[love_doctor]

Ja jos ajellaankin, niin ei sinne uutta Kerneliä käännellä kuin pakon edessä.

Niin, sivulta The Linux Kernel Archives löytyy lista eri tukiasteen kerneleistä. 2019 julkaistu 5.4-sarja on edelleen ylläpidon piirissä. Kun julkaistaan kerneli, josta poistuu merkittävä tuki, se ei välttämättä ole suoraan edes LTS. Julkaisun jälkeen voi mennä vuosikin että tulee uusi LTS-haara. Vanhaa ylläpidetään vielä vähintään 5 vuotta sen jälkeen. Toki tuon jälkeen joku muu taho voi tukea lisää. Eipä sen kernelin tuen loppuminen silti merkkaa paljon. Uusi kerneli laitetaan muissakin laitteissa uusiin tuotteisiin. Ei jo valmistetuissa puhelimissakaan kernelit päivity juuri ikinä. Nytkin valmistajan tuen piirissä on puhelimia, joissa on 4.9-kerneli (vuodelta 2017). Tuki loppunut jo pari vuotta sitten.

Nyt tehtävät päivitykset kernelissä näkyvät käytännössä tuen loppumisena joskus 2030-luvulla. Kyllähän tuon aikakauden raudan käyttö silloin tulee olemaan jo aika marginaalista. Tuntuisi absurdilta, jos Linuxiin olisi vastaavasti 90-luvun alussa suunniteltu 1940-luvun raudan tukea. Samanlaisesti aikavälistä on kyse. Jos jossain Linnunradan reunalla on satelliitti jossa on 486, niin tuskin sitä tuodaan "tankattavaksi" maapallolle ja huoltoon softapäivityksiä varten.

Onkohan vielä olemassa käyttökohteita 90-luvun raudalle? Avaruustekniikka voi olla missä tuon aikakauden arkkitehtuuria vielä käytetään, muuta on vaikea keksiä.

486 on periaatteessa 80-luvun rautaa. Toki DX2/4-malleilla vielä pidettiin vanhaa kantaa hengissä 90-luvun puoliväliin asti, kunnes Pentium lähti kunnolla yleistymään.

 

[Barbarossa]

Puhumattakaan että kun kasataan sulautettu järjestelmä, tai jokin muu "suljettu" missä ei käyttäjän ole tarkoituskaan edes nähdä mahdollista UI:ta syvemmälle, kerneli valitaan tarpeiden mukaan eikä uutuus yleensä ole tarpeiden joukossa. 4.x kerneleitäkin käytetään edelleen, 2.x alkaa olla jo harvinainen.

Ja tämä vieläpä kun käytetään enemmän tai vähemmän COTS rautaa. Jos siirrytään oikeasti erityistarpeisiin, niin ei siinä välttämättä virallista tukeakaan katsota enää, jos edes Linuxia harkitaan missään muodossa.

 

[love_doctor]

Puhumattakaan että kun kasataan sulautettu järjestelmä, tai jokin muu "suljettu" missä ei käyttäjän ole tarkoituskaan edes nähdä mahdollista UI:ta syvemmälle, kerneli valitaan tarpeiden mukaan eikä uutuus yleensä ole tarpeiden joukossa. 4.x kerneleitäkin käytetään edelleen, 2.x alkaa olla jo harvinainen.

Ja tämä vieläpä kun käytetään enemmän tai vähemmän COTS rautaa. Jos siirrytään oikeasti erityistarpeisiin, niin ei siinä välttämättä virallista tukeakaan katsota enää, jos edes Linuxia harkitaan missään muodossa.

Tuon voisi myös nostaa:

You can download the resulting image here. You should be able to burn it directly to a hard drive[3] and boot it on just about any machine with at least 8MB of RAM – any less than that and Linux fails to decompress, at least in QEMU. Mind that with 8MB you only get about 350KB of memory to work with, but it does boot.

Eli kyllä nyky-Linuxilla (tuo lainauksen tilanne oli 3 vuotta sitten) jo 8 megaakin rammia on aika tiukka, joten vähän epäilen sen soveltuvuutta noin vanhalle raudalle muutenkin. Joskus kun itsellä oli 486SX33, niin sen muistit taidettiin tuplata neljästä kahdeksaan megaan. Tuossa kohtaa oltiin jo vuodessa 1995.

Nykyäänhän moni distro on tiputtanut 386/486-tuen. Paketit on käännetty oletuksena i586/i686-käskykannalle. i586:kin alkaa olla harvinainen (Slackware, onko muita?). Jopa i686 tarkoittaa Rustin käyttäjien mielestä SSE2-tukea. Systemd:n tai OpenRC:n toimivuudesta 486-tason raudalla ei ole takeita. Käytännössä tuon ajan rauta on monella tapaa jo tuen ulkopuolella. Jopa OpenWRT:n tapaiset distrot on optimoitu eri tavalla kun usein reitittimissä levyä on vähän (esim. 4-16 MB) ja muistia hyvin (esim. 128-512 MB). 486:lla tilanne on päinvastoin. Voi olla 500 MB levyä ja 4-16 MB RAM. Vaatii ihan erilaista optimointia tehdä distro tuollaiselle raudalle. Puhutaan tosiaan täysin käsityönä askarreltavista distroista.

4 megaakin muistia on paljon, mutta jos Linux on rakennettu vähän kuin joku ison yhdistelmärekan runko nykyään, niin ei ole järkeä laittaa moottoriksi jotain ruohonleikkurin kaksitahtista. Overhead kaikesta siitä viim. 35 vuoden aikana rakennetusta on niin valtava, että kääntäjä ei vaan optimoi pois paisunutta kerrosta välistä. Tehottomin 486 ei myöskään pienillä spekseillä juuri poikkea 1985 vuoden 80386:sta ominaisuuksiltaan Linuxin kannalta. Jos uudet Pentiumin myötä puuttuvat CMOV:t jne. puuttuvat, niin 486 on vaan pikkuisen nopeammin pyörivä kone kuin 386.

 

[tilaus]

486 on periaatteessa 80-luvun rautaa. Toki DX2/4-malleilla vielä pidettiin vanhaa kantaa hengissä 90-luvun puoliväliin asti, kunnes Pentium lähti kunnolla yleistymään.

Onkohan vielä olemassa käyttökohteita 90-luvun raudalle? Avaruustekniikka voi olla missä tuon aikakauden arkkitehtuuria vielä käytetään, muuta on vaikea keksiä.

Joissain 80-90 luvun valo-ohjauspöydissä joita vielä käytössä esim harrastajateattereiden tai bändien valokamojen ohjauksessa toimi muistaakseni 486 mikoprosessripohjaisena vaikkapa Avab 202XP. Avab ei ollut tarkka verkkosähköjen laadusta joten niitä käytettiin myös mm. laivoilla.

 

[jak_pdgm]

Xorg on näköjään taas mukana fedora 42:ssa gnomella, tuli päivityksen mukana takaisin.

 

[Juoksupoika93]

Xorg on näköjään taas mukana fedora 42:ssa gnomella, tuli päivityksen mukana takaisin.

Jeps, ainakin F42 ajaksi vielä toimimaan. Ei ole asennusmediassa oletuksena päivitys eli vaatii päivityksen käyttäjän toimesta (ja pientä säätöä):

https://bodhi.fedoraproject.org/updates/FEDORA-2025-36e1759b84#comment-4047719

Nobara 42 on muuten jo lähes valmis (ennätystahdissa! ei mitään suurempia ongelmia tällä kertaa), vielä NVIDIA ja muut kikkareet niin päivitykset voivat alkaa, puhdas ISO vähän myöhemmin. Ainoa asia mikä tuossa N42 ärsyttää itseäni on että oletusselaimeksi tulee jatkossa Brave Browser (hämärä lafka + Chromium alla, ei voi enää huonompi vaihtoehto olla...), vain koska muutamilla ei Firefox muka toimi... mutta onneksi selaimen voi heittää heti mäkeen ja asentaa mieleisensä selaimen tilalle, sopivasti uusin Firefox 138 päivitys tullut jo F42 repoon.

 

[Mukava]

Meillä uBlue org:ssa pyörinyt F42 buildit jo oikeastaan ekasta betasta lähtien.

Tosin eipä tämä meiltä pahemmin hommaa vaadi, sen kun vain kliksutteli Beta-workflow:n päälle Github:ssa. Tietysti aina pientä säätöä external pakettien osalta ennenkuin päivittyvät. Stable puolella joutuu vielä pari viikkoa odottelemaan, kun CoreOS päätti julkaista ensimmäisen F42 buildin rawhiden kernelillä (6.14.0-63) jota me taasen ei haluta tuotantoon päästää, joten odotellaan pari viikkoa että saadaan 6.14.3 kerneli.

 

[Ryzkis40]

Ajattelin viimein toteuttaa suunnitelman, että asennan faijan koneeseen Mintin. Pelit kun on toisella asemalla niin ei muuta kun vaihtaa käyttislevyn siltä varalta jos haluaa palata vielä Windowsiin ja ntfs-levyn kanssakaan ei pitäisi olla ongelmia kun itse olen omassa koneessa niitä munklaillut vaikka miten ilman ongelmia. Ja pelit toimii varmasti tarpeeksi hyvin Winellä. No eipä mennyt ihan niin, vaan jostain syystä tuo ntfs-pelilevy oli kirjoitussuojattu Mintissä. Luin netistä että Windowsin fast startup voisi aiheuttaa moista joten kävin vielä Windowsissa laittamassa sen pois päältä, hibernationiakaan ei ollut käytössä. Eipä auttanut ja aikani siinä yritin Mintissä fstabin ja disksin kautta räplätä nettiohjeiden mukaan onnistumatta. Kun otin aseman ominaisuudet esille tiedostonhallinnasta Mintissä niin käyttöoikeusvälilehdellä näytti sitä faijan käyttäjätiliä ja asetuksia pystyi muuttamaan, muttei näyttänyt tekevän mitään vaikka hakkasin "luku ja kirjoitus" ja sitä kaikkialle siellä. Nyt jälkikäteen tuli mieleen että voisikohan system restore aiheuttaa tuota jos on sillä pelilevylläkin Windowsissa käytössä, itsellä kun ei moista ollut. Kaiken kaikkiaan tympeitä nämä yllättävät haasteet. Nyt löysin että kaiketi "mount -t ntfs -o umask=000 /dev/sdaX /media/drive" voisi auttaa, noh ensikerralla jatkuu yritykset. Voihan lykyssä olla että johtui vanhasta Mintistä kun olin unohtanut tikulle Virginialaisen imagen vaikka nykyäänhän mennään jo vissiin Xiassa joten jyrään senkin nyt vielä uuksiksi sisään.

 

[Pizzan ystävä]

-o umask=000

Kokeileppas -o defaults,noatime,utf8,umask=000

e. Aiemmin yllä oli fmask=000,dmask=000 – pätevätkin vain FATiin, sorry!

 

[Pörkyle]

Automount Additional Drives Through fstab at Boot

Mount additional static drives at boot by utilizing the file found at /etc/fstab

wiki.cachyos.org

Lopussa seisoo

Important for Windows Partitions​

If you are following this guide with a Windows partition your options should be uid=1000,gid=1000,rw,user,exec,umask=000 replacing uid and gid with your user id and group id. If you do not give user, and exec permissions, Windows may lock your drive leaving you unable to modify anything. This may happen regardless of permissions if you do not disable fast boot.

If you do not set umask=000 some files may be unwritable depending

 

[BoomerX]

onko tämä nyt se linuxin vuosi kun se silta heppu latasi linuxin ?

itse nyt tässä kokeilin "helppoa" linux mint VM:ssä ja ekaksi ongelmaksi tuli resoluutio ja hz sekä viimeisimmän ffmpeg etsiminen.
resoluutio ja hz lukittu johonkin 4:3 kuvasuhteeseen ja hz jotain 30 luokkaa vissiin. Taisi johtua tuosta Windowsin omasta HyperV tekeleestä jolla Gen 2 pikaluotuna masiinana ei koko paska edes käynnisty ensi asennuksen bootin jälkeen joten en sakota tuosta.

Ironista kun vuosi pari takaperin testailin linuxia ekaa kertaa päivittäisessä käytössä niin Arch linuxilla osaisi etsiä haluamansa ffmpeg version ongelmitta.

Ehkä joku kaunis päivä asentelen Arch päivittäiseen käyttöön kunhan kyrpääntyy mikkisoftaan tarpeeksi.

 

[Barbarossa]

onko tämä nyt se linuxin vuosi kun se silta heppu latasi linuxin ?

itse nyt tässä kokeilin "helppoa" linux mint VM:ssä ja ekaksi ongelmaksi tuli resoluutio ja hz sekä viimeisimmän ffmpeg etsiminen.
resoluutio ja hz lukittu johonkin 4:3 kuvasuhteeseen ja hz jotain 30 luokkaa vissiin. Taisi johtua tuosta Windowsin omasta HyperV tekeleestä jolla Gen 2 pikaluotuna masiinana ei koko paska edes käynnisty ensi asennuksen bootin jälkeen joten en sakota tuosta.

Ironista kun vuosi pari takaperin testailin linuxia ekaa kertaa päivittäisessä käytössä niin Arch linuxilla osaisi etsiä haluamansa ffmpeg version ongelmitta.

Ehkä joku kaunis päivä asentelen Arch päivittäiseen käyttöön kunhan kyrpääntyy mikkisoftaan tarpeeksi.

Jos tarkoitus on käytellä mistä vaan softista uusimpia versioita, käytännössä kaikki point release distrot vaativat ylimääräistä värkkäämistä. Niissä kun on versiot enemmän tai vähemmän naulattu releasessa, eikä yleensä isompia päivityksiä tehdä ellei ole painavaa syytä.

Ei tuo nyt suuri yllätys ole että rolling release Archissa sellainen ei vaadi suurempaa jumppaa.

 

[Kaalip]

onko tämä nyt se linuxin vuosi kun se silta heppu latasi linuxin ?

Kuka silta heppu? IO-tekillä kuulemma tulossa ensi viikolla myös linux videota.

Ehkä joku kaunis päivä asentelen Arch päivittäiseen käyttöön kunhan kyrpääntyy mikkisoftaan tarpeeksi.

Lämpimästi suosittelen, itsellä ollut jo useamman vuoden em. syystä eikä tässä ole mitään vaikeata mitä Archista aina pelotellaan. Archinstall nykyään niin hyvä että siitä saa valittua efibootia myöten kaiken haluamansa eikä järjestelmää tarvi tunkata asennuksen jälkeen ollenkaan. Sen ku asentelee softat päälle ja kovaa ajoa.

 

[BoomerX]

Kuka silta heppu? IO-tekillä kuulemma tulossa ensi viikolla myös linux videota.

Lämpimästi suosittelen, itsellä ollut jo useamman vuoden em. syystä eikä tässä ole mitään vaikeata mitä Archista aina pelotellaan. Archinstall nykyään niin hyvä että siitä saa valittua efibootia myöten kaiken haluamansa eikä järjestelmää tarvi tunkata asennuksen jälkeen ollenkaan. Sen ku asentelee softat päälle ja kovaa ajoa.

PewDiePie siirtyi linux leiriin ja hehkutti videolla kuinka elämä parani.

aikaisemmin oli kakkos koneella arch asennettuna ja hienosti pyöri 24/7 muutaman kk kunnes tuli kierrätettyä tuo kone.
Archinstallia kyllä tarvittiin kun tarpeeksi monta kertaa tuli bootattua mustaan ruutuun vaikka luuli tehneensä kaiken ohjeiden mukaan

Sais nyt vaan koko muukin maailma siirtyä linuxiin niin saataisiin paremmin ohjelmisto tukea. Katselin juuri että Davinci Resolve toimii linuxilla, mutta ainoastaan nvidian näyttiksellä ja jotain muita rajotteita kun ottaa videota ulos.
Anti Cheat peleissä haistattelee linux käyttäjille mikä on toinen kuoppa joka pitäisi täyttää.
Nuo kun saisi kuntoon niin heittäisin hyvästit windowsille pysyvästi.