Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 350
Mulla pyörii vanhassa Raspberry Pi:ssa Screenly OSE. Pyörittää webbisivuja lokaalilta palvelimelta mutta saa ihan asetettua mitä vain urleja sivujen pyörityslistaan. Ja vaikka tehtyä tuollaisen 1 sivua näytetään ikuisesti.
Itselläni pyöri kanssa vähän vastaava infosivusysteemi aikanaan RaspberryPi:ssä. Oli ihan vakio Raspbian joka boottasi automaattisesti graafiseen tilaan autologinilla, käynnisti selaimen fullscreeniin ja pyöritti muutamaa eri sivua luupilla. Päivitykset tarkistettiin ja asennettiin automaattisesti taustalla ja kerran viikossa tiettyyn aikaan tarkistettiin vaatisiko kone boottia (kernel-päivitys tms) jne. Jossain vaiheessa taisin tehdä tuohon vielä featuren että näyttö sammui yön ajaksi kun ketään ei kuitenkaan olisi ollut ruutua tuijottamassa. Tuo oli toteutettu ihan käyttiksen vakiopalikoilla ja vähän skriptaamalla ja toimi koko sen ajan kun oli käytössä ihan täydellisesti.
Valmiita vastaavia kioski-koneitahan on maailma täynnä joten takuulla löytyy 100 ja 1 erilaista valmistakin ratkaisua. Osa kauppojen mainosnäytöistäkin on juuri tuollaisia, näytetään fullscreen-selaimella jotain nettisivua ja joissakin tietokoneenakin on jopa RaspberryPi.
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 1 292
Itse ainakin laittaisin Ubuntun LTS-version. Siihen vielä ilmainen pro-versio, niin saa päivityksiä vielä pitempään. Sitten ainoastaan tietoturvapäivitykset asentumaan unattended-upgradesilla. Saa olla aika monta vuotta, että ei ehkä pidä koskea koko koneeseen.
- Liittynyt
- 08.12.2017
- Viestejä
- 1 801
Eipä selaimen päivitykset tule automaattisesti voimaan ellei käynnistä uudelleen. Eipä skriptin tekeminen selaimen käynnistelyyn silti ole iso homma päivitysten yhteyteen.
- Liittynyt
- 07.03.2017
- Viestejä
- 2 125
Ilmotellaas tämmönen asia. Itsellä kaksi Android puhelinta Motorola moto g75 (android 15) ja sony xperia xa2 (andoird 9). Asensin kakkoskoneelle fedora 42:n ja jaoin internet yhteyden sony luurista usb:n kautta. Tänään koitin sitten tuota fedora 42 käyttää, mutta jakaa internet yhteyttä tuolla motorolalla. Vaan eipä toiminut, vaan linuxin verkkoasetuksissa näkyi vain cable unplugged, vaikka useaan kertaan pistin hotspotin päälle ja irrottelin kaapelia jne. Sitten pistin tuon sonyn kiinni ja sen kautta hotspotin, niin kas. Sehän toimii. Motorolan hotspot pelaa ainakin ykköskoneen fedora 41 kautta ihan ok, mutta silloin taisi olla android 14 versio kyseessä. Android 15 päityksen laitoin tällä viikolla.
Tämä taitaa liittyä tähän asiaan Fedora 42: tethering from my phone stopped working after upgrade, device recognized as wwan
Edit lisäys.
Android 15 hotspot toimii hyvin fedora 41 ja ainakin tälläisellä kernelillä
Edit lisätesti.
Fedora 41 päivitys ja android 15 hotspot lakkasi toimimasta. Android 9 edelleen toimii.
Jos jollakin on tunnukset linuxin bugirapsojen ilmoitteluihin, niin ilmoitelkaa, jos aktiivisuutta löytyy. Itseltä sitä aktiivisuutta löytyy vähän harvakseltaan enää.
Edit. Bugirapsa olikin jo ja hankaluuksia aiheuttava committi on tässä (tuolla linkki myös bugirapsaan)
Tämä taitaa liittyä tähän asiaan Fedora 42: tethering from my phone stopped working after upgrade, device recognized as wwan
Edit lisäys.
Android 15 hotspot toimii hyvin fedora 41 ja ainakin tälläisellä kernelillä
Koodi:
uname -a
Linux localhost.localdomain 6.13.9-200.fc41.x86_64 #1 SMP PREEMPT_DYNAMIC Sat Mar 29 01:29:31 UTC 2025 x86_64 GNU/LinuxEdit lisätesti.
Fedora 41 päivitys ja android 15 hotspot lakkasi toimimasta. Android 9 edelleen toimii.
Koodi:
uname -a
Linux localhost.localdomain 6.13.11-200.fc41.x86_64 #1 SMP PREEMPT_DYNAMIC Thu Apr 10 19:02:09 UTC 2025 x86_64 GNU/LinuxEdit. Bugirapsa olikin jo ja hankaluuksia aiheuttava committi on tässä (tuolla linkki myös bugirapsaan)
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 14.04.2020
- Viestejä
- 1 759
Tuoreena Linux Mint -käyttäjänä tässä opetellaan tuunausta systeemille, asennettu vanhalle läppärille (ThinkPad T450s), jolle ei Win11 maistu. Aika hienosti toimii vrt. Win10 ottaen huomioon, että iäkäs välinehän tämä alkaa olla eikä tosiaan mikään tehopakkaus. Tuntuisi kuitenkin, että tällaiseen kevyeen käyttöön varakoneena enemmän kuin pätevä varsinkin Linuxilla.
Oletusarvoisesti näissä Linuxeissa ei taida virranhallinta olla ihan viimeisen päälle? Pikaisen googlettamisen tuloksena huomasin virranhallintasoftan TLP sekä TLPUI:n, jolla GUI em. softalle. Löytyi myös Mintin softien joukosta Managerista, kunhan tiesi mitä hakee, ei tuorein versio kylläkään. Heitin päälle ja jotain asetuksia heittelin päälle akkukäytössä, esim. ei boostia ja laitoin myös latauspykälät päälle, eli ladataan 80 % asti ja aloitetaan lataus, kun akkua jäljellä alle 75 %.
Alustavasti tuntuisi, että akkukesto olisi parantunut. Olisko heittää jotain oletussettiä, joka kannattaisi tosta näpytellä päälle? Tai olisiko joku parempi softa suorastaan?
Oletusarvoisesti näissä Linuxeissa ei taida virranhallinta olla ihan viimeisen päälle? Pikaisen googlettamisen tuloksena huomasin virranhallintasoftan TLP sekä TLPUI:n, jolla GUI em. softalle. Löytyi myös Mintin softien joukosta Managerista, kunhan tiesi mitä hakee, ei tuorein versio kylläkään. Heitin päälle ja jotain asetuksia heittelin päälle akkukäytössä, esim. ei boostia ja laitoin myös latauspykälät päälle, eli ladataan 80 % asti ja aloitetaan lataus, kun akkua jäljellä alle 75 %.
Alustavasti tuntuisi, että akkukesto olisi parantunut. Olisko heittää jotain oletussettiä, joka kannattaisi tosta näpytellä päälle? Tai olisiko joku parempi softa suorastaan?
- Liittynyt
- 27.01.2017
- Viestejä
- 112
Valitettavasti minulla ei suoranaista vastausta ole virranhallintaan, mutta itsellä toiminut thinkpadit parhaiten fedoralla, tulee firmispäivityksetkin suoraan.
Linkkiä arch linuxin wikiin Lenovo ThinkPad T450(s) - ArchWiki
Firmispäivitykset eivät ole minkään distron erikoisominaisuus, vaan Linux Vendor Firmware Service Project toimii jakelijana. Vaatii tietysti valmistajan laittaa firmikset tuonne tarjolle, mutta se on tehty helpoksi (MS yhteensopoiva .cab tiedosto ja metadata tiedosto riittävät.) Valitettavasti aika harva laitevalmistaja on jaksanut vaivautua. Dell ja Lenovo näyttävät olevan ahkerimmat tietokonevalmistajat.
- Liittynyt
- 27.01.2020
- Viestejä
- 10
Suosittelen siirtymään Waylandiin, mutta kyllä X11 pitäisi saada gdm:ään, kun palauttivat sen takaisin jakeluun. Täältä lisää: PR#28: F42: Re-enable X11 support (RHBZ#2358741) - rpms/gdm - src.fedoraproject.org
Siirryin waylandista takaisin xorgiin, koska en osaa säätää hiiren custom kiihtyvyyskäyrää waylandilla ja gnomella. Kde:n puolella ilmeisesti jo onnistuisi mutta näillä mennään.
- Liittynyt
- 07.03.2017
- Viestejä
- 2 125
Fedora 41 pistin päivitykset eilen ja kernelikin päivittyi, mutta vielä tää haittaa
discussion.fedoraproject.org
Fedora ei omaa WIFI adapteria osaa käyttää, niin siksi käytän kännykkää. Onneksi saan ton nettiyhteyden jaettua vanhemmalla kännykällä, mutta olisi kiva saada tälle omalle uudella känykälläkin homma pelittämään. Tuossa postaamassani keskustelulinkissä vissiin ohjeet, mitä pitää tehdä (siis ei stiä kernelin uudelleenkäännöstä, sekin kyllä varmaan toimii)
Usb-tethering stopped working after F42 update
Thanks ! I guess you want to find a user friendlier solution that is not requiring a recompile of anything. I could try usb_modeswitch sometime and verify your commands in order to help on this, afair my OnePlus device had multiple Interface Descriptors for rndis and there are already...
discussion.fedoraproject.org
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 408
Fedora 41 pistin päivitykset eilen ja kernelikin päivittyi, mutta vielä tää haittaa
Fedora ei omaa WIFI adapteria osaa käyttää, niin siksi käytän kännykkää. Onneksi saan ton nettiyhteyden jaettua vanhemmalla kännykällä, mutta olisi kiva saada tälle omalle uudella känykälläkin homma pelittämään. Tuossa postaamassani keskustelulinkissä vissiin ohjeet, mitä pitää tehdä (siis ei stiä kernelin uudelleenkäännöstä, sekin kyllä varmaan toimii)Usb-tethering stopped working after F42 update
Thanks ! I guess you want to find a user friendlier solution that is not requiring a recompile of anything. I could try usb_modeswitch sometime and verify your commands in order to help on this, afair my OnePlus device had multiple Interface Descriptors for rndis and there are already...
Niin siis käsittääkseni toi ei ole siis fedoran ongelma vaan kernel regression. Aja sitä päivitettyä 42:sta vaan 41:n kernelillä niin eiköhän se sillä toimi.
Jos sulla ei siellä ole enää 41:n kerneleitä käytettävissä niin asenna.
Tällä saat listattua mitä kerneleitä löytyy asennettavaksi ja mitä on asennettu jo:
dnf list kernel --showduplicates --releasever=41
Ja sitten voit asentaa löytyvän kernelin tyyliin:
dnf install kernel-6.13.12-200.fc41 --releasever=41
Toki jos grubbia ajat niin pitää olla päällä se että saat kerneli listan bootissa näkyviin:
How to get grub menu to show
How can I set the grub menu to show in Fedora 39? I have tried a couple suggestions on the internet but none worked. Found the answer. Now to get the background image I want
discussion.fedoraproject.org
Alensia
Custom-titteli
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 121
Linuxin kernelistä ollaan poistamassa tukea useille prosessoreille, onko tässä nyt äänekkään kansannousun ja huutomyrskyn paikka kun käyttökelpoista rautaa keinotekoisesti vanhennetaan Microsoftin hengessä!?
/s
www.tomshardware.com
/s
Linux developers want to remove i486 and i586 Pentium CPU support to unburden kernel developers
The i486 series launched in 1989, and the i586 series debuted in 1993.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 58
Onkohan vielä olemassa käyttökohteita 90-luvun raudalle? Avaruustekniikka voi olla missä tuon aikakauden arkkitehtuuria vielä käytetään, muuta on vaikea keksiä.
tjkoo
Tukijäsen
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 3 708
Ei taideta niissä vanhoissa avaruuslaitteissa linuxia ehkä ajella.
Ja jos ajellaankin, niin ei sinne uutta Kerneliä käännellä kuin pakon edessä.
- Liittynyt
- 08.12.2017
- Viestejä
- 1 801
Niin, sivulta The Linux Kernel Archives löytyy lista eri tukiasteen kerneleistä. 2019 julkaistu 5.4-sarja on edelleen ylläpidon piirissä. Kun julkaistaan kerneli, josta poistuu merkittävä tuki, se ei välttämättä ole suoraan edes LTS. Julkaisun jälkeen voi mennä vuosikin että tulee uusi LTS-haara. Vanhaa ylläpidetään vielä vähintään 5 vuotta sen jälkeen. Toki tuon jälkeen joku muu taho voi tukea lisää. Eipä sen kernelin tuen loppuminen silti merkkaa paljon. Uusi kerneli laitetaan muissakin laitteissa uusiin tuotteisiin. Ei jo valmistetuissa puhelimissakaan kernelit päivity juuri ikinä. Nytkin valmistajan tuen piirissä on puhelimia, joissa on 4.9-kerneli (vuodelta 2017). Tuki loppunut jo pari vuotta sitten.
Nyt tehtävät päivitykset kernelissä näkyvät käytännössä tuen loppumisena joskus 2030-luvulla. Kyllähän tuon aikakauden raudan käyttö silloin tulee olemaan jo aika marginaalista. Tuntuisi absurdilta, jos Linuxiin olisi vastaavasti 90-luvun alussa suunniteltu 1940-luvun raudan tukea. Samanlaisesti aikavälistä on kyse. Jos jossain Linnunradan reunalla on satelliitti jossa on 486, niin tuskin sitä tuodaan "tankattavaksi" maapallolle ja huoltoon softapäivityksiä varten.
486 on periaatteessa 80-luvun rautaa. Toki DX2/4-malleilla vielä pidettiin vanhaa kantaa hengissä 90-luvun puoliväliin asti, kunnes Pentium lähti kunnolla yleistymään.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 403
Puhumattakaan että kun kasataan sulautettu järjestelmä, tai jokin muu "suljettu" missä ei käyttäjän ole tarkoituskaan edes nähdä mahdollista UI:ta syvemmälle, kerneli valitaan tarpeiden mukaan eikä uutuus yleensä ole tarpeiden joukossa. 4.x kerneleitäkin käytetään edelleen, 2.x alkaa olla jo harvinainen.
Ja tämä vieläpä kun käytetään enemmän tai vähemmän COTS rautaa. Jos siirrytään oikeasti erityistarpeisiin, niin ei siinä välttämättä virallista tukeakaan katsota enää, jos edes Linuxia harkitaan missään muodossa.
Ja tämä vieläpä kun käytetään enemmän tai vähemmän COTS rautaa. Jos siirrytään oikeasti erityistarpeisiin, niin ei siinä välttämättä virallista tukeakaan katsota enää, jos edes Linuxia harkitaan missään muodossa.
- Liittynyt
- 08.12.2017
- Viestejä
- 1 801
Tuon voisi myös nostaa:
Eli kyllä nyky-Linuxilla (tuo lainauksen tilanne oli 3 vuotta sitten) jo 8 megaakin rammia on aika tiukka, joten vähän epäilen sen soveltuvuutta noin vanhalle raudalle muutenkin. Joskus kun itsellä oli 486SX33, niin sen muistit taidettiin tuplata neljästä kahdeksaan megaan. Tuossa kohtaa oltiin jo vuodessa 1995.
Nykyäänhän moni distro on tiputtanut 386/486-tuen. Paketit on käännetty oletuksena i586/i686-käskykannalle. i586:kin alkaa olla harvinainen (Slackware, onko muita?). Jopa i686 tarkoittaa Rustin käyttäjien mielestä SSE2-tukea. Systemd:n tai OpenRC:n toimivuudesta 486-tason raudalla ei ole takeita. Käytännössä tuon ajan rauta on monella tapaa jo tuen ulkopuolella. Jopa OpenWRT:n tapaiset distrot on optimoitu eri tavalla kun usein reitittimissä levyä on vähän (esim. 4-16 MB) ja muistia hyvin (esim. 128-512 MB). 486:lla tilanne on päinvastoin. Voi olla 500 MB levyä ja 4-16 MB RAM. Vaatii ihan erilaista optimointia tehdä distro tuollaiselle raudalle. Puhutaan tosiaan täysin käsityönä askarreltavista distroista.
4 megaakin muistia on paljon, mutta jos Linux on rakennettu vähän kuin joku ison yhdistelmärekan runko nykyään, niin ei ole järkeä laittaa moottoriksi jotain ruohonleikkurin kaksitahtista. Overhead kaikesta siitä viim. 35 vuoden aikana rakennetusta on niin valtava, että kääntäjä ei vaan optimoi pois paisunutta kerrosta välistä. Tehottomin 486 ei myöskään pienillä spekseillä juuri poikkea 1985 vuoden 80386:sta ominaisuuksiltaan Linuxin kannalta. Jos uudet Pentiumin myötä puuttuvat CMOV:t jne. puuttuvat, niin 486 on vaan pikkuisen nopeammin pyörivä kone kuin 386.
Viimeksi muokattu:
Joissain 80-90 luvun valo-ohjauspöydissä joita vielä käytössä esim harrastajateattereiden tai bändien valokamojen ohjauksessa toimi muistaakseni 486 mikoprosessripohjaisena vaikkapa Avab 202XP. Avab ei ollut tarkka verkkosähköjen laadusta joten niitä käytettiin myös mm. laivoilla.
- Liittynyt
- 01.03.2025
- Viestejä
- 19
Jeps, ainakin F42 ajaksi vielä toimimaan. Ei ole asennusmediassa oletuksena päivitys eli vaatii päivityksen käyttäjän toimesta (ja pientä säätöä):
Nobara 42 on muuten jo lähes valmis (ennätystahdissa! ei mitään suurempia ongelmia tällä kertaa), vielä NVIDIA ja muut kikkareet niin päivitykset voivat alkaa, puhdas ISO vähän myöhemmin. Ainoa asia mikä tuossa N42 ärsyttää itseäni on että oletusselaimeksi tulee jatkossa Brave Browser (hämärä lafka + Chromium alla, ei voi enää huonompi vaihtoehto olla...), vain koska muutamilla ei Firefox muka toimi... mutta onneksi selaimen voi heittää heti mäkeen ja asentaa mieleisensä selaimen tilalle, sopivasti uusin Firefox 138 päivitys tullut jo F42 repoon.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 08.01.2023
- Viestejä
- 2 832
Meillä uBlue org:ssa pyörinyt F42 buildit jo oikeastaan ekasta betasta lähtien.
Tosin eipä tämä meiltä pahemmin hommaa vaadi, sen kun vain kliksutteli Beta-workflow:n päälle Github:ssa. Tietysti aina pientä säätöä external pakettien osalta ennenkuin päivittyvät. Stable puolella joutuu vielä pari viikkoa odottelemaan, kun CoreOS päätti julkaista ensimmäisen F42 buildin rawhiden kernelillä (6.14.0-63) jota me taasen ei haluta tuotantoon päästää, joten odotellaan pari viikkoa että saadaan 6.14.3 kerneli.
Tosin eipä tämä meiltä pahemmin hommaa vaadi, sen kun vain kliksutteli Beta-workflow:n päälle Github:ssa. Tietysti aina pientä säätöä external pakettien osalta ennenkuin päivittyvät. Stable puolella joutuu vielä pari viikkoa odottelemaan, kun CoreOS päätti julkaista ensimmäisen F42 buildin rawhiden kernelillä (6.14.0-63) jota me taasen ei haluta tuotantoon päästää, joten odotellaan pari viikkoa että saadaan 6.14.3 kerneli.
Ajattelin viimein toteuttaa suunnitelman, että asennan faijan koneeseen Mintin. Pelit kun on toisella asemalla niin ei muuta kun vaihtaa käyttislevyn siltä varalta jos haluaa palata vielä Windowsiin ja ntfs-levyn kanssakaan ei pitäisi olla ongelmia kun itse olen omassa koneessa niitä munklaillut vaikka miten ilman ongelmia. Ja pelit toimii varmasti tarpeeksi hyvin Winellä. No eipä mennyt ihan niin, vaan jostain syystä tuo ntfs-pelilevy oli kirjoitussuojattu Mintissä. Luin netistä että Windowsin fast startup voisi aiheuttaa moista joten kävin vielä Windowsissa laittamassa sen pois päältä, hibernationiakaan ei ollut käytössä. Eipä auttanut ja aikani siinä yritin Mintissä fstabin ja disksin kautta räplätä nettiohjeiden mukaan onnistumatta. Kun otin aseman ominaisuudet esille tiedostonhallinnasta Mintissä niin käyttöoikeusvälilehdellä näytti sitä faijan käyttäjätiliä ja asetuksia pystyi muuttamaan, muttei näyttänyt tekevän mitään vaikka hakkasin "luku ja kirjoitus" ja sitä kaikkialle siellä. Nyt jälkikäteen tuli mieleen että voisikohan system restore aiheuttaa tuota jos on sillä pelilevylläkin Windowsissa käytössä, itsellä kun ei moista ollut. Kaiken kaikkiaan tympeitä nämä yllättävät haasteet. Nyt löysin että kaiketi "mount -t ntfs -o umask=000 /dev/sdaX /media/drive" voisi auttaa, noh ensikerralla jatkuu yritykset. Voihan lykyssä olla että johtui vanhasta Mintistä kun olin unohtanut tikulle Virginialaisen imagen vaikka nykyäänhän mennään jo vissiin Xiassa joten jyrään senkin nyt vielä uuksiksi sisään.
- Liittynyt
- 10.05.2023
- Viestejä
- 1 000
Kokeileppas -o defaults,noatime,utf8,umask=000
e. Aiemmin yllä oli fmask=000,dmask=000 – pätevätkin vain FATiin, sorry!
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 26.10.2016
- Viestejä
- 854
Automount Additional Drives Through fstab at Boot
Mount additional static drives at boot by utilizing the file found at /etc/fstab
wiki.cachyos.org
Lopussa seisoo
onko tämä nyt se linuxin vuosi kun se silta heppu latasi linuxin ?
itse nyt tässä kokeilin "helppoa" linux mint VM:ssä ja ekaksi ongelmaksi tuli resoluutio ja hz sekä viimeisimmän ffmpeg etsiminen.
resoluutio ja hz lukittu johonkin 4:3 kuvasuhteeseen ja hz jotain 30 luokkaa vissiin. Taisi johtua tuosta Windowsin omasta HyperV tekeleestä jolla Gen 2 pikaluotuna masiinana ei koko paska edes käynnisty ensi asennuksen bootin jälkeen joten en sakota tuosta.
Ironista kun vuosi pari takaperin testailin linuxia ekaa kertaa päivittäisessä käytössä niin Arch linuxilla osaisi etsiä haluamansa ffmpeg version ongelmitta.
Ehkä joku kaunis päivä asentelen Arch päivittäiseen käyttöön kunhan kyrpääntyy mikkisoftaan tarpeeksi.
itse nyt tässä kokeilin "helppoa" linux mint VM:ssä ja ekaksi ongelmaksi tuli resoluutio ja hz sekä viimeisimmän ffmpeg etsiminen.
resoluutio ja hz lukittu johonkin 4:3 kuvasuhteeseen ja hz jotain 30 luokkaa vissiin. Taisi johtua tuosta Windowsin omasta HyperV tekeleestä jolla Gen 2 pikaluotuna masiinana ei koko paska edes käynnisty ensi asennuksen bootin jälkeen joten en sakota tuosta.
Ironista kun vuosi pari takaperin testailin linuxia ekaa kertaa päivittäisessä käytössä niin Arch linuxilla osaisi etsiä haluamansa ffmpeg version ongelmitta.
Ehkä joku kaunis päivä asentelen Arch päivittäiseen käyttöön kunhan kyrpääntyy mikkisoftaan tarpeeksi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 403
Jos tarkoitus on käytellä mistä vaan softista uusimpia versioita, käytännössä kaikki point release distrot vaativat ylimääräistä värkkäämistä. Niissä kun on versiot enemmän tai vähemmän naulattu releasessa, eikä yleensä isompia päivityksiä tehdä ellei ole painavaa syytä.
Ei tuo nyt suuri yllätys ole että rolling release Archissa sellainen ei vaadi suurempaa jumppaa.
- Liittynyt
- 30.03.2021
- Viestejä
- 484
Kuka silta heppu? IO-tekillä kuulemma tulossa ensi viikolla myös linux videota.
Lämpimästi suosittelen, itsellä ollut jo useamman vuoden em. syystä eikä tässä ole mitään vaikeata mitä Archista aina pelotellaan. Archinstall nykyään niin hyvä että siitä saa valittua efibootia myöten kaiken haluamansa eikä järjestelmää tarvi tunkata asennuksen jälkeen ollenkaan. Sen ku asentelee softat päälle ja kovaa ajoa.
PewDiePie siirtyi linux leiriin ja hehkutti videolla kuinka elämä parani.
aikaisemmin oli kakkos koneella arch asennettuna ja hienosti pyöri 24/7 muutaman kk kunnes tuli kierrätettyä tuo kone.
Archinstallia kyllä tarvittiin kun tarpeeksi monta kertaa tuli bootattua mustaan ruutuun vaikka luuli tehneensä kaiken ohjeiden mukaan
Sais nyt vaan koko muukin maailma siirtyä linuxiin niin saataisiin paremmin ohjelmisto tukea. Katselin juuri että Davinci Resolve toimii linuxilla, mutta ainoastaan nvidian näyttiksellä ja jotain muita rajotteita kun ottaa videota ulos.
Anti Cheat peleissä haistattelee linux käyttäjille mikä on toinen kuoppa joka pitäisi täyttää.
Nuo kun saisi kuntoon niin heittäisin hyvästit windowsille pysyvästi.
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 1 292
Mintissä softat on enemmän tai vähemmän vanhoja. Nixin saa asennettua mihin vaan distroon ja saanee uusimmat ohjelmat aina. Siis pelkkä package manager.
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 1 341
Ei tossa Resolvessa käsittääkseni mitään ongelmia kyllä ole AMD:lläkään? En ole itse testannut, mutta Nobaralla ainakin pitäisi futaa ok. Miksei muillakin, kun kurkkaa mitä Nobarassa on säädetty codecien jne kanssa.
Ite heittelin hyvästit Windowsille jo päälle vuosi sitten ja pelikoneellakin tulee joku päälle puoli vuotta täyteen. Ainoa missä just nyt kaipais Winkkua, on että VIA ei suostu toimimaan kuin tietyissä selaimissa näemmä ja uuden hiiren setuppi ei toimi myöskään tietty ja siinä olis miljoona nappia konffattavana
Ite heittelin hyvästit Windowsille jo päälle vuosi sitten ja pelikoneellakin tulee joku päälle puoli vuotta täyteen. Ainoa missä just nyt kaipais Winkkua, on että VIA ei suostu toimimaan kuin tietyissä selaimissa näemmä ja uuden hiiren setuppi ei toimi myöskään tietty ja siinä olis miljoona nappia konffattavana
- Liittynyt
- 08.01.2023
- Viestejä
- 2 832
Oliko tietoa millä näkökulmalla videota on tulossa?
- Liittynyt
- 10.05.2023
- Viestejä
- 1 000
You guys still have Windows installed?
Ei maar, on tuo itselläkin. Yhdellä läppärillä. Jota en koskaan käytä.
Jos jotain ei saa Linuxilla tehtyä niin jääköön tekemättä.
Itse olen pitänyt linuxin asennusta yleensä helpompana kuin windowsin, liki millä tahansa distrolla, jos vaan edes suunnilleen on perusasiat hallussa. Yleensä linux-installereissa kysellään kaikki asiat kerralla asennuksen alussa mutta windows-asennus yleensä pysähtelee muutaman bootin kanssa kyselemään kesken asennuksen kaikenlaista. Toki windows-installerikin on nykyään jo vähän parempi, joskus win2000/xp -aikanahan se kyseli jokaisen asian erikseen ja aina asenteli jotain välillä, joten vähän väliä piti olla vastailemassa johonkin kysymyksiin.
Olen koittanut päästä eroon kaikenlaisten kaverinkaverin atk-tuesta joten kovin monelle en ole linuxia asennellut mutta oleellisin asia noissa yleensä on ollut se, että laittaa jonkinlaisen etähallinnan käyttöön ettei jokaisen pikkuasian takia tarvitse lähteä käymään paikanpäällä. Ja kun on laittanut jonkun hyvin tuetun mainstream-distron niin eipä sitä tukea ole hirveästi tarvinnut antaakaan alun jälkeen kun ihmiset ovat yllättäen oppineet käyttämäänkin linuxia.
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 1 341
joo, niin on. Tää oli vaan tosi nätti graafinen UI, kyseli vähän ja asentui todella nopeasti tollaseen hieman vanhempaan X1 Carboniin.
Toisaalta onkohan siinä joku riski että menee homma sitten Linuxinkin kanssa Mikkisoft-suuntaan jos siitä tulisi vaikkapa suosituin vai pysyisikö se ikuisesti tällaisena erilaisena nuorena?
Hmm, en tiedä mistä kiikasti mutta nyt kun asensin uusimman Mintin uusiksi niin ei ollut enää mitään kirjoitussuojaongelmia ntfs-asemalla ja kaikki pelitti. Johtuisiko jotenkin siitä että tälläkertaa pidin ntfs-aseman kiinni asennuksen ajan kun edellisellä kerralla otin varmuudeksi irti etten mene sitä osioidessa sössimään.
Muuten siis toimi kaikki ihan jees paitsi ihme jumitus iski aina kun yritin muuttaa niitä repositoryjen mirroreita vähän läheisemmiksi enkä päässyt niitä muuttamaan. Jämppäsi vaan se ikkuna siihen kun painoin mirroriin jotka oletuksena oli jonnekin jenkkeihin ja sen joutui väkivalloin sulkemaan.
Viimeksi muokattu:
Hyvinkin voisi tehdasasennettuna tulla tarjolle jotain mainoksilla ja tekoälyllä höystettyä pasketta. Mutta niin kauan kun bootloaderit on avoimia, ei oikein mikään voi estää asentamasta niihin jotain mieluisampaa. Vaihtoehdot tuskin tulee mihinkään katoamaan. Onhan vaikkapa Ubuntu jo mennyt monen makuun liiaksi sinne "Microsoft-suuntaan". Tämän seurauksena Ubuntusta haarautunut Mint on ainakin foorumeilla suositumpi kuin Ubuntu itse.
Niin juu tietty kunhan on jotain parempaa distroa aina tarjolla niin se käyttäjien jaloilla äänestys pitänee sen pahimman kehityksen sitten aisoissa. Toteutuu sellainen evoluutio missä parhaat ominaisuudet jää eloon ja paske kuolee pois. Windowsin kanssahan tätä mahdollisuutta ei oikein siinä mielessä ole, että kotikäyttäjä sen paskewindowsin voisi helposti vaihtaa toiseen Windowsiin jossa ei sitä pasketta ole (jos yritysversioita ei lasketa).
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 587
Itse olen ainakin päivittäisessä konekäytössä pärjännyt Fedoralla ihan hyvin nyt noin puolisen vuotta. Jopa pelaaminen Steamin kautta on onnistunut pääsääntöisesti ja vastaan ei oikeastaan ole tullut kuin kaksi peliä, Quantum Beak joka ei toiminut, tuokin kyllä lähti käyntiin, mutta hiiri ei pysynyt lukittuna pelin näyttöön vaan vaelti vähän väliä viereisellä ja sitten Black Mesa joka oli joko täynnä pahoja grafiikka bugeja tai vaihtoehtoisesti kaatuili puolentunnin välein riippuen koittiko natiivilla versiolla vai protonilla pelata. Muissa peleissä on ollut lähinnä parissa sopivan proton version löytämistö. Eli kyllä sinäänsä on posiviitinen yllätys ollut Linux.
Alensia
Custom-titteli
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 121
WSL:ssä pyörii Ubuntu ja VirtualBoxissa / Hyper-V:ssä RHEL:iä, yhdessä läppärissä Alma Linux, viimeinen siis ainoa GUI-versio. Kaikissa on puolensa, niin hyvässä kuin pahassa. Siinä missä tietysti Windowsilla (10, ja Server 2016-2025) sekä tietty macOS:lla. Tykkään että työkalupakissa on useampi vempele, joita voi vaihdella vähän käyttötarkoituksen ja mieltymysten mukaan. Nyt tosin mietin tuon WSL-ubuntun korvaamista jollain RHEL-pohjaisella..
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 2 383
Tässähän se suurin syy tulee miksei Linux menesty työpöydällä. Miljoona distroa ja mikään ei yleisty
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 587
Tästä olen kyllä samaa mieltä. Linux kentän hajonta on taakka myös kehittäjille koska vaihtoehdot on testaaminen miljoonalla eri kombinaatiolla tai sitten kevyempänä versiona jätät GUIn kokonaan pois niin se toimii ehkä varmennin isommalla joukolla. Argumentti että tällaisessa valinnan vapaudessa hyvät ideat kantaa ja huonot ei ei kyllä pidä paikkaansa myöskään tai jos pitää niin tavattoman hitaasti ne huonot kuihtuu.
- Liittynyt
- 08.01.2023
- Viestejä
- 2 832
Se nyt on lopoujenlopuksi aika sama minkä asennat kun se kaikissa åyörii. Pitäytyy mainstream versioissa niin pärjää oikein hyvin.
Ei tarvitse Archia tms asennella, fesora (tai jopa Ubuntu) niin päejää oikein hyvin
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 2 383
Pyörii jos pyörii, mutta se ei ollut edes viestin pointti. Linuxin yleistymisen estää miljoona distroa, ei normi käyttäjää kiinnosta fedora tai ubuntu se haluaa Linuxin mutta tällä hetkellä mitään defactoa ei ole. Sitten vielä jos kyselee apuja, löytyy joka distrolle omat kannattajat jotka kertoo juuri tämä distro on paras ja sivussa haukkuu muut. Normi käyttäjän on helpompi palata takas windowsiin ootteleen josko se Linuxin yleistyminen alkas vähä myöhemmin
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 403
Normikäyttäjän on muutenkin parempi pysytellä siinä Windowsissa, tai vaihtaa macOSiin jos ei ole kiinnostusta tai kykyä selvittää miten asiat toimii.
Totuus on se että ei ole olemassakaan mitään "Linuxia" mihin siirtyä ja odottaa että kaikki toimii niinkuin ennenkin, eikä sellaista tule. Eikä kukaan tule pitelemään kädestä jos ei omaa viitseliäisyyttä löydy rahtuakaan. Sillä Windowsin "vaivattomuudella" on hintansa, kuten on myös Linuxien vapaudella. Valinta tehdään maksuhalukkuuden ja -kyvykkyyden mukaan, oli se kylmää käteistä, omaa aikaa tai vaivannäköä.
Canonical on koittanut vuosia rakennella omaa aidattua puutarhaansa à la Apple käyttäen Linuxia pohjana, mutta open source maailma ei vain toimi sillä tavalla, ja tuloksena on lähinnä polarisoituminen Ubuntu-fanien ja muiden Linux-käyttäjien välillä.
Jos joku korporaatio tai säätiö jolla on pinkkaa heittää rahaa taivaalle joskus jonkun nautakarjakäyttiksen Linuxin päälle rakentaa niin lopputulos tulee olemaan jotakin ChromeOS - Android-linjalla. Ja jos aakkosfirma rahoineen ei ole saanut tehtyä kuin läpeensä umpimuuratun läjän tuotsta ja alkeellisen surffilautakäyttiksen, niin en pidättelisi henkeä että mitään tavis"Linuxia" tulee omana elinaikana.