Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[Rajatila]

Tuoreena Linux Mint -käyttäjänä tässä opetellaan tuunausta systeemille, asennettu vanhalle läppärille (ThinkPad T450s), jolle ei Win11 maistu. Aika hienosti toimii vrt. Win10 ottaen huomioon, että iäkäs välinehän tämä alkaa olla eikä tosiaan mikään tehopakkaus. Tuntuisi kuitenkin, että tällaiseen kevyeen käyttöön varakoneena enemmän kuin pätevä varsinkin Linuxilla.

Oletusarvoisesti näissä Linuxeissa ei taida virranhallinta olla ihan viimeisen päälle? Pikaisen googlettamisen tuloksena huomasin virranhallintasoftan TLP sekä TLPUI:n, jolla GUI em. softalle. Löytyi myös Mintin softien joukosta Managerista, kunhan tiesi mitä hakee, ei tuorein versio kylläkään. Heitin päälle ja jotain asetuksia heittelin päälle akkukäytössä, esim. ei boostia ja laitoin myös latauspykälät päälle, eli ladataan 80 % asti ja aloitetaan lataus, kun akkua jäljellä alle 75 %.

Alustavasti tuntuisi, että akkukesto olisi parantunut. Olisko heittää jotain oletussettiä, joka kannattaisi tosta näpytellä päälle? Tai olisiko joku parempi softa suorastaan?

Valitettavasti minulla ei suoranaista vastausta ole virranhallintaan, mutta itsellä toiminut thinkpadit parhaiten fedoralla, tulee firmispäivityksetkin suoraan.
Linkkiä arch linuxin wikiin Lenovo ThinkPad T450(s) - ArchWiki

 

[Grizzle]

itsellä toiminut thinkpadit parhaiten fedoralla, tulee firmispäivityksetkin suoraan

Firmispäivitykset eivät ole minkään distron erikoisominaisuus, vaan Linux Vendor Firmware Service Project toimii jakelijana. Vaatii tietysti valmistajan laittaa firmikset tuonne tarjolle, mutta se on tehty helpoksi (MS yhteensopoiva .cab tiedosto ja metadata tiedosto riittävät.) Valitettavasti aika harva laitevalmistaja on jaksanut vaivautua. Dell ja Lenovo näyttävät olevan ahkerimmat tietokonevalmistajat.

 

[jak_pdgm]

Fedora 42 ei näköjään enää tarjoa xorgia kirjautumisvaihtoehdoksi, vaikka xorg olisi asennettuna (startx toimii). Saakohan sen vielä helposti takaisin gdm:ään, vai onko helpompaa asentaa jokin toinen display manager..?

 

[Mizwita]

Fedora 42 ei näköjään enää tarjoa xorgia kirjautumisvaihtoehdoksi, vaikka xorg olisi asennettuna (startx toimii). Saakohan sen vielä helposti takaisin gdm:ään, vai onko helpompaa asentaa jokin toinen display manager..?

Suosittelen siirtymään Waylandiin, mutta kyllä X11 pitäisi saada gdm:ään, kun palauttivat sen takaisin jakeluun. Täältä lisää: PR#28: F42: Re-enable X11 support (RHBZ#2358741) - rpms/gdm - src.fedoraproject.org

 

[jak_pdgm]

Suosittelen siirtymään Waylandiin, mutta kyllä X11 pitäisi saada gdm:ään, kun palauttivat sen takaisin jakeluun. Täältä lisää: PR#28: F42: Re-enable X11 support (RHBZ#2358741) - rpms/gdm - src.fedoraproject.org

Siirryin waylandista takaisin xorgiin, koska en osaa säätää hiiren custom kiihtyvyyskäyrää waylandilla ja gnomella. Kde:n puolella ilmeisesti jo onnistuisi mutta näillä mennään.

 

[Stephen Elop]

Fedora 41 pistin päivitykset eilen ja kernelikin päivittyi, mutta vielä tää haittaa

Usb-tethering stopped working after F42 update

Thanks ! I guess you want to find a user friendlier solution that is not requiring a recompile of anything. I could try usb_modeswitch sometime and verify your commands in order to help on this, afair my OnePlus device had multiple Interface Descriptors for rndis and there are already...

discussion.fedoraproject.org

Fedora ei omaa WIFI adapteria osaa käyttää, niin siksi käytän kännykkää. Onneksi saan ton nettiyhteyden jaettua vanhemmalla kännykällä, mutta olisi kiva saada tälle omalle uudella känykälläkin homma pelittämään. Tuossa postaamassani keskustelulinkissä vissiin ohjeet, mitä pitää tehdä (siis ei stiä kernelin uudelleenkäännöstä, sekin kyllä varmaan toimii)

 

[JiiPee]

Fedora 41 pistin päivitykset eilen ja kernelikin päivittyi, mutta vielä tää haittaa

Usb-tethering stopped working after F42 update

Thanks ! I guess you want to find a user friendlier solution that is not requiring a recompile of anything. I could try usb_modeswitch sometime and verify your commands in order to help on this, afair my OnePlus device had multiple Interface Descriptors for rndis and there are already...

discussion.fedoraproject.org

Fedora ei omaa WIFI adapteria osaa käyttää, niin siksi käytän kännykkää. Onneksi saan ton nettiyhteyden jaettua vanhemmalla kännykällä, mutta olisi kiva saada tälle omalle uudella känykälläkin homma pelittämään. Tuossa postaamassani keskustelulinkissä vissiin ohjeet, mitä pitää tehdä (siis ei stiä kernelin uudelleenkäännöstä, sekin kyllä varmaan toimii)

Niin siis käsittääkseni toi ei ole siis fedoran ongelma vaan kernel regression. Aja sitä päivitettyä 42:sta vaan 41:n kernelillä niin eiköhän se sillä toimi.

Jos sulla ei siellä ole enää 41:n kerneleitä käytettävissä niin asenna.

Tällä saat listattua mitä kerneleitä löytyy asennettavaksi ja mitä on asennettu jo:
dnf list kernel --showduplicates --releasever=41

Ja sitten voit asentaa löytyvän kernelin tyyliin:
dnf install kernel-6.13.12-200.fc41 --releasever=41

Toki jos grubbia ajat niin pitää olla päällä se että saat kerneli listan bootissa näkyviin:

How to get grub menu to show

How can I set the grub menu to show in Fedora 39? I have tried a couple suggestions on the internet but none worked. Found the answer. Now to get the background image I want

discussion.fedoraproject.org

 

[Alensia]

Linuxin kernelistä ollaan poistamassa tukea useille prosessoreille, onko tässä nyt äänekkään kansannousun ja huutomyrskyn paikka kun käyttökelpoista rautaa keinotekoisesti vanhennetaan Microsoftin hengessä!?
/s

Linux developers want to remove i486 and i586 Pentium CPU support to unburden kernel developers

The i486 series launched in 1989, and the i586 series debuted in 1993.

www.tomshardware.com

 

[Wapaaherra]

Onkohan vielä olemassa käyttökohteita 90-luvun raudalle? Avaruustekniikka voi olla missä tuon aikakauden arkkitehtuuria vielä käytetään, muuta on vaikea keksiä.

 

[tjkoo]

Onkohan vielä olemassa käyttökohteita 90-luvun raudalle? Avaruustekniikka voi olla missä tuon aikakauden arkkitehtuuria vielä käytetään, muuta on vaikea keksiä.

Ei taideta niissä vanhoissa avaruuslaitteissa linuxia ehkä ajella.

 

[TemeV]

Ei taideta niissä vanhoissa avaruuslaitteissa linuxia ehkä ajella.

Ja jos ajellaankin, niin ei sinne uutta Kerneliä käännellä kuin pakon edessä.

 

[love_doctor]

Ja jos ajellaankin, niin ei sinne uutta Kerneliä käännellä kuin pakon edessä.

Niin, sivulta The Linux Kernel Archives löytyy lista eri tukiasteen kerneleistä. 2019 julkaistu 5.4-sarja on edelleen ylläpidon piirissä. Kun julkaistaan kerneli, josta poistuu merkittävä tuki, se ei välttämättä ole suoraan edes LTS. Julkaisun jälkeen voi mennä vuosikin että tulee uusi LTS-haara. Vanhaa ylläpidetään vielä vähintään 5 vuotta sen jälkeen. Toki tuon jälkeen joku muu taho voi tukea lisää. Eipä sen kernelin tuen loppuminen silti merkkaa paljon. Uusi kerneli laitetaan muissakin laitteissa uusiin tuotteisiin. Ei jo valmistetuissa puhelimissakaan kernelit päivity juuri ikinä. Nytkin valmistajan tuen piirissä on puhelimia, joissa on 4.9-kerneli (vuodelta 2017). Tuki loppunut jo pari vuotta sitten.

Nyt tehtävät päivitykset kernelissä näkyvät käytännössä tuen loppumisena joskus 2030-luvulla. Kyllähän tuon aikakauden raudan käyttö silloin tulee olemaan jo aika marginaalista. Tuntuisi absurdilta, jos Linuxiin olisi vastaavasti 90-luvun alussa suunniteltu 1940-luvun raudan tukea. Samanlaisesti aikavälistä on kyse. Jos jossain Linnunradan reunalla on satelliitti jossa on 486, niin tuskin sitä tuodaan "tankattavaksi" maapallolle ja huoltoon softapäivityksiä varten.

Onkohan vielä olemassa käyttökohteita 90-luvun raudalle? Avaruustekniikka voi olla missä tuon aikakauden arkkitehtuuria vielä käytetään, muuta on vaikea keksiä.

486 on periaatteessa 80-luvun rautaa. Toki DX2/4-malleilla vielä pidettiin vanhaa kantaa hengissä 90-luvun puoliväliin asti, kunnes Pentium lähti kunnolla yleistymään.

 

[Barbarossa]

Puhumattakaan että kun kasataan sulautettu järjestelmä, tai jokin muu "suljettu" missä ei käyttäjän ole tarkoituskaan edes nähdä mahdollista UI:ta syvemmälle, kerneli valitaan tarpeiden mukaan eikä uutuus yleensä ole tarpeiden joukossa. 4.x kerneleitäkin käytetään edelleen, 2.x alkaa olla jo harvinainen.

Ja tämä vieläpä kun käytetään enemmän tai vähemmän COTS rautaa. Jos siirrytään oikeasti erityistarpeisiin, niin ei siinä välttämättä virallista tukeakaan katsota enää, jos edes Linuxia harkitaan missään muodossa.

 

[love_doctor]

Puhumattakaan että kun kasataan sulautettu järjestelmä, tai jokin muu "suljettu" missä ei käyttäjän ole tarkoituskaan edes nähdä mahdollista UI:ta syvemmälle, kerneli valitaan tarpeiden mukaan eikä uutuus yleensä ole tarpeiden joukossa. 4.x kerneleitäkin käytetään edelleen, 2.x alkaa olla jo harvinainen.

Ja tämä vieläpä kun käytetään enemmän tai vähemmän COTS rautaa. Jos siirrytään oikeasti erityistarpeisiin, niin ei siinä välttämättä virallista tukeakaan katsota enää, jos edes Linuxia harkitaan missään muodossa.

Tuon voisi myös nostaa:

You can download the resulting image here. You should be able to burn it directly to a hard drive[3] and boot it on just about any machine with at least 8MB of RAM – any less than that and Linux fails to decompress, at least in QEMU. Mind that with 8MB you only get about 350KB of memory to work with, but it does boot.

Eli kyllä nyky-Linuxilla (tuo lainauksen tilanne oli 3 vuotta sitten) jo 8 megaakin rammia on aika tiukka, joten vähän epäilen sen soveltuvuutta noin vanhalle raudalle muutenkin. Joskus kun itsellä oli 486SX33, niin sen muistit taidettiin tuplata neljästä kahdeksaan megaan. Tuossa kohtaa oltiin jo vuodessa 1995.

Nykyäänhän moni distro on tiputtanut 386/486-tuen. Paketit on käännetty oletuksena i586/i686-käskykannalle. i586:kin alkaa olla harvinainen (Slackware, onko muita?). Jopa i686 tarkoittaa Rustin käyttäjien mielestä SSE2-tukea. Systemd:n tai OpenRC:n toimivuudesta 486-tason raudalla ei ole takeita. Käytännössä tuon ajan rauta on monella tapaa jo tuen ulkopuolella. Jopa OpenWRT:n tapaiset distrot on optimoitu eri tavalla kun usein reitittimissä levyä on vähän (esim. 4-16 MB) ja muistia hyvin (esim. 128-512 MB). 486:lla tilanne on päinvastoin. Voi olla 500 MB levyä ja 4-16 MB RAM. Vaatii ihan erilaista optimointia tehdä distro tuollaiselle raudalle. Puhutaan tosiaan täysin käsityönä askarreltavista distroista.

4 megaakin muistia on paljon, mutta jos Linux on rakennettu vähän kuin joku ison yhdistelmärekan runko nykyään, niin ei ole järkeä laittaa moottoriksi jotain ruohonleikkurin kaksitahtista. Overhead kaikesta siitä viim. 35 vuoden aikana rakennetusta on niin valtava, että kääntäjä ei vaan optimoi pois paisunutta kerrosta välistä. Tehottomin 486 ei myöskään pienillä spekseillä juuri poikkea 1985 vuoden 80386:sta ominaisuuksiltaan Linuxin kannalta. Jos uudet Pentiumin myötä puuttuvat CMOV:t jne. puuttuvat, niin 486 on vaan pikkuisen nopeammin pyörivä kone kuin 386.

 

[tilaus]

486 on periaatteessa 80-luvun rautaa. Toki DX2/4-malleilla vielä pidettiin vanhaa kantaa hengissä 90-luvun puoliväliin asti, kunnes Pentium lähti kunnolla yleistymään.

Onkohan vielä olemassa käyttökohteita 90-luvun raudalle? Avaruustekniikka voi olla missä tuon aikakauden arkkitehtuuria vielä käytetään, muuta on vaikea keksiä.

Joissain 80-90 luvun valo-ohjauspöydissä joita vielä käytössä esim harrastajateattereiden tai bändien valokamojen ohjauksessa toimi muistaakseni 486 mikoprosessripohjaisena vaikkapa Avab 202XP. Avab ei ollut tarkka verkkosähköjen laadusta joten niitä käytettiin myös mm. laivoilla.