Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[TemeV]

Voihan ne olla erilaisia, mutta pitää olla tunnettu tapa kääntää ohjelma toisesta toiseen.

Esim. Linuxulator ei toimi täysin, koska Linuxin API:ssa on rautariippuvia osia.

Minkälainen binääriyhteensopivuus se sellainen on missä tarvii kääntää jotain?

 

[Algron28]

Taas uusi ihmetys. Pitäisi android puhelimesta saada siirrettyä tiedostoja Fedoraan. Taas ihmetyttää miten tämäkin on saatu niin helpoksi Windowsissa. Linux koneeseen kytkettäessä puhelin ei siis edes näytä valintaa josta voi latauksen sijaan valita file transfer. Onko kokemuksia miten tuon saa toimimaan?

 

[lxmo]

Taas uusi ihmetys. Pitäisi android puhelimesta saada siirrettyä tiedostoja Fedoraan. Taas ihmetyttää miten tämäkin on saatu niin helpoksi Windowsissa. Linux koneeseen kytkettäessä puhelin ei siis edes näytä valintaa josta voi latauksen sijaan valita file transfer. Onko kokemuksia miten tuon saa toimimaan?

Asetukset -> Yhdistetyt laitteet -> USB ei siis toimi? Jos ei piuhalla toimi, niin esim. KDE Connectilla onnistunee langattomasti: How To Install kde-connect on Fedora 36 (ei ole kokemusta kuin KDE Neonin ja Ubuntun osalta tuon käyttämisestä Android-luurin kanssa)

 

[Algron28]

Asetukset -> Yhdistetyt laitteet -> USB ei siis toimi? Jos ei piuhalla toimi, niin esim. KDE Connectilla onnistunee langattomasti: How To Install kde-connect on Fedora 36 (ei ole kokemusta kuin KDE Neonin ja Ubuntun osalta tuon käyttämisestä Android-luurin kanssa)

Nyt täytyy perua pahat puheeni. Nimittäin. Kokeilin vielä uudestaan toiseen etupaneelin porttiin (uusi vasta kasattu kone) ja näyttää nyt kovasti siltä että tuo toinen etupaneelin portti ei pelitä datapuolelta mutta pelittää lataus puolelta. Toisesta portista lähti toimimaan suoraan. Ei muuta kuin koppa auki, siellä on varmaan joku pinni huonosti.

Hämäsi että Fedorasta näytti googlella olevan juttua että tämä ei ole aina toiminut suoraan vaan on vaatinut jotain paketteja. Ja tosiaan käytössä on Gnome eikä KDE.

 

[Lammas]

Nyt täytyy perua pahat puheeni. Nimittäin. Kokeilin vielä uudestaan toiseen etupaneelin porttiin (uusi vasta kasattu kone) ja näyttää nyt kovasti siltä että tuo toinen etupaneelin portti ei pelitä datapuolelta mutta pelittää lataus puolelta. Toisesta portista lähti toimimaan suoraan. Ei muuta kuin koppa auki, siellä on varmaan joku pinni huonosti.

Hämäsi että Fedorasta näytti googlella olevan juttua että tämä ei ole aina toiminut suoraan vaan on vaatinut jotain paketteja. Ja tosiaan käytössä on Gnome eikä KDE.

Hyvä, jos saat sen luotettavasti toimimaan. Mulla on viime vuosien aikan ollut ainakin kolme eri linux-konetta eri käyttöjärjestelmillä, ja varmaan neljä Android-puhelinta, enkä ole vielä löytänyt sellaista laite/ohjelmisto-kombinaatiota, jossa tiedonsiirto onnistuisi luotettavasti ja aina samalla tavalla.

edit: Ja USB-porteista siis kyse. En ole kokeillut langatonta yhteyttä.

 

[lxmo]

Minulla taisi joskus olla ongelmana se, että kun Nikonin järjestelmäkameran rungon yhdisti sen mukana tulleella USB-kaapelilla koneesee (en muista, oliko tuohon aikaan alla Ubuntu vai KDE Neon), niin välillä tunnistui oikein ja tiedostoihin pääsi käsiksi, mutta välillä ei taas sitten millään, joten aloin suosiolla käyttää koneen sisäänrakennettua muistikortinlukijaa, jolla homma on rokannut ongelmitta, eikä kaapeliin ole vuosiin tarvinnut edes koskea (henkimaailman juttuja vissiin)

 

[soundmodel]

Minkälainen binääriyhteensopivuus se sellainen on missä tarvii kääntää jotain?

Siis kääntää kernel-rajapinta toiseen tai antaa toisen järjestelmän kernel-rajapinta, jotta käyttöjärjestelmälle tuotettu binääri toimii.

Kuten:

Functions | Cosmopolitan C Library

justine.lol

Eli tuossa kun käyttää lähinnä vain vihreitä funktioita, niin ohjelma kääntyy kaikille.

 

[kaakau<"'\\/>]

Hämäsi että Fedorasta näytti googlella olevan juttua että tämä ei ole aina toiminut suoraan vaan on vaatinut jotain paketteja. Ja tosiaan käytössä on Gnome eikä KDE.

Tuon mainitun KDE Connectin saa myös Gnomelle ja siinä toimii myös. Pitäisi toimia muuten myös Windowsissa.

 

[TemeV]

Siis kääntää kernel-rajapinta toiseen tai antaa toisen järjestelmän kernel-rajapinta, jotta käyttöjärjestelmälle tuotettu binääri toimii.

Kuten:

Functions | Cosmopolitan C Library

justine.lol

Eli tuossa kun käyttää lähinnä vain vihreitä funktioita, niin ohjelma kääntyy kaikille.

Ei kai distrojen binääriyhteensopivuudessa ole juurikaan kyse kernel rajapinnasta, koska ei se juurikaan muutu. Kirjastothan siellä on eri versioissa ja pakattu eri tavalla, minkä vuoksi eri distrojen binäärit ei toimi.

 

[soundmodel]

Ei kai distrojen binääriyhteensopivuudessa ole juurikaan kyse kernel rajapinnasta, koska ei se juurikaan muutu. Kirjastothan siellä on eri versioissa ja pakattu eri tavalla, minkä vuoksi eri distrojen binäärit ei toimi.

No samat versiot voi saada distroon. Mikään ei kuitenkaan rajoita distroa säilyttämästä toista kernel API:ia, koska Linux ei takaa standardi-API:ia, koska avoimena lähdekoodina sitä saa muuttaa. POSIX:iakin rikotaan vaikka kuinka paljon.

Näin ollen, jos teet ohjelman distrolle X, niin mikään ei sinänsä takaa, että se toimii myös distrolla Y, vaikka ne ovat kaikki Linuxeja.

Do Linux system calls and API depend on Linux distributions?

Do Linux system calls Linux API depend on Linux distributions (e.g. Debian, Fedora, Ubuntu, Arch, Gentoo, ...), and/or Linux kernel?

stackoverflow.com

The kernel ABI is very stable, but applications typically need to interact with ... | Hacker News

news.ycombinator.com

Toisaalta:

Linux kernel interfaces - Wikipedia

en.wikipedia.org

BSD:eissa tämä on siistimmin jaoteltu, koska kukaan ei edes oleta, että BSD:lle X tehty ohjelma toimisi BSD:llä Y, koska ne ilmaisevat selkeästi, että ne ovat kaikki eri käyttöjärjestelmiä. Ohjelman kääntäminen toiselle onnistuu kuitenkin melko usein vähällä vaivalla.

Linuxeissa on ollut kauhea sotku noissa, johon yritetään vastata yritteillä kuten:

AppImage

Linux apps that run anywhere

appimage.org

Oikeasti tuo pitäisi kuitenkin taata matalammalla tasolla, mutta tämä on mahdotonta, koska eri distroilla on eri tavoitteet.

Näin ollen paras kokemus saavutetaan edelleen natiivina, mutta esimerkiksi FreeCAD:in AppImage on yllättävän toimiva.

Lisäksi AppImage on huomattavasti parempi kuin aiemmat kokeilut:

https://miro.medium.com/v2/resize:fit:700/1*lTDMVXtIA0Yc1Rpvb4TgYA.png

Omasta mielestäni distrojen pitäisi kuitenkin sopia keskenään yhtenäinen kernel API, eikä AppImage:n kaltaisia systeemejä.

Tämän takia käytän itse vain Debiania.

 

[Lammas]

Törmäsin juuri ihan uudenlaiseen ongelmaan. Käytössä läppäri, jossa Kubuntu 24.04. Olin ihan normaalisti selailemassa nettiä, kun hiiren kursori yhtäkkiä hyppäsi ruudun vasempaan alanurkkaan ja suoritti siellä klikkauksen. Hetken kuluttua sama tapahtui uudestaan, ja sitten se rupesi tapahtumaan yhä kiihtyvällä tahdilla. Eli sekunnin tai parin välein kursori hyppää ja klikkaa, vaikka en edes koske hiireen. Suljin kaikki työpöytäohjelmat, ei vaikutusta. Otin USB-hiiren pois, ei vaikutusta. Disabloin touchpadin KDE:n asetuksista, ei vaikutusta. Todella häiritsevää, koska toi haamuklikkaus vaihtaa fokuksen, eli näppiksellä navigointikin muuttuu lähes mahdottomaksi.

Käynnistin koneen uudestaan, ja nyt mitään ongelmaa ei enää ole. Jos tuo vielä tapahtuu uudestaan, niin miten kannattaa lähteä debuggaaman? Onko jotain logeja tms. joista voisi olla apua?

 

[love_doctor]

No samat versiot voi saada distroon. Mikään ei kuitenkaan rajoita distroa säilyttämästä toista kernel API:ia, koska Linux ei takaa standardi-API:ia, koska avoimena lähdekoodina sitä saa muuttaa. POSIX:iakin rikotaan vaikka kuinka paljon.

Näin ollen, jos teet ohjelman distrolle X, niin mikään ei sinänsä takaa, että se toimii myös distrolla Y, vaikka ne ovat kaikki Linuxeja.

Do Linux system calls and API depend on Linux distributions?

Do Linux system calls Linux API depend on Linux distributions (e.g. Debian, Fedora, Ubuntu, Arch, Gentoo, ...), and/or Linux kernel?

stackoverflow.com

Tuossa oli vastauksissa käsitelty esim. kerneleitä versioista 2.x lähtien. Ilmeisesti et tunne oikein asiaa, mutta API:t vaihtelevat ihan siksikin, että tuossa on otettu käsittelyyn kerneleitä lähes 30 vuoden ajalta. Jos esim. koneissa on erilaiset laitteet, sanotaan vaikka PATA-kiintolevyt tai NVMe-pohjainen SSD, niin ei näitä ole mitään järkeä käsitellä saman API:n kautta. Pyörivä levy ilman command queue -tukea ja moderni SSD ei toimi millään tasolla samalla tavalla. Joo, voit kirjoittaa ja lukea levyä, mutta tehokkuuden saa heittää roskiin saman tien. Vanhoissa laitteissa on paljon puutteellisemmat raportoinnit virheistä, lämpötilasta, virransäästöistä yms.

Aika monta muutakin vastaavaa eroa on tehokkuussyistä ja esim. aikaleimoissa on siirrytty uuteen struktuuriin, kun vanhasta loppuu päiväykset kesken 2038.

Linuxeissa on ollut kauhea sotku noissa, johon yritetään vastata yritteillä kuten:

AppImage

Linux apps that run anywhere

appimage.org

Omasta mielestäni distrojen pitäisi kuitenkin sopia keskenään yhtenäinen kernel API, eikä AppImage:n kaltaisia systeemejä.

Tämän takia käytän itse vain Debiania.

Ei AppImage puutu kernelien eroihin vaan vakioi userspace-puolen diversiteettiä. Sinähän voit ottaa vaikka sen Debianin kernelin ja ajella sillä muita distroja.

 

[soundmodel]

Törmäsin juuri ihan uudenlaiseen ongelmaan. Käytössä läppäri, jossa Kubuntu 24.04. Olin ihan normaalisti selailemassa nettiä, kun hiiren kursori yhtäkkiä hyppäsi ruudun vasempaan alanurkkaan ja suoritti siellä klikkauksen. Hetken kuluttua sama tapahtui uudestaan, ja sitten se rupesi tapahtumaan yhä kiihtyvällä tahdilla. Eli sekunnin tai parin välein kursori hyppää ja klikkaa, vaikka en edes koske hiireen. Suljin kaikki työpöytäohjelmat, ei vaikutusta. Otin USB-hiiren pois, ei vaikutusta. Disabloin touchpadin KDE:n asetuksista, ei vaikutusta. Todella häiritsevää, koska toi haamuklikkaus vaihtaa fokuksen, eli näppiksellä navigointikin muuttuu lähes mahdottomaksi.

Käynnistin koneen uudestaan, ja nyt mitään ongelmaa ei enää ole. Jos tuo vielä tapahtuu uudestaan, niin miten kannattaa lähteä debuggaaman? Onko jotain logeja tms. joista voisi olla apua?

Veikkaisin, että se liittyy siihen, että jostain syystä se vaihtaa ottamaan inputia siitä tatista, mikä on yleensä läppäreissä, ja siinä on eri koordinaatti kuin siinä hiiressä mitä käytät.

 

[soundmodel]

Ei AppImage puutu kernelien eroihin vaan vakioi userspace-puolen diversiteettiä. Sinähän voit ottaa vaikka sen Debianin kernelin ja ajella sillä muita distroja.

No silloinkaan AppImage ei takaa, että ohjelma toimii distrolla Y.

 

[Lammas]

Veikkaisin, että se liittyy siihen, että jostain syystä se vaihtaa ottamaan inputia siitä tatista, mikä on yleensä läppäreissä, ja siinä on eri koordinaatti kuin siinä hiiressä mitä käytät.

Ah, en edes muistanut, että noita "tatteja" on olemassa, kun en ole varmaan kymmeneen vuoteen sellaista käyttänyt. Mulla on Dell Inspiron, jossa pelkästään tavallinen touchpad. Ja sen touchpadin pystyy KDE:n valikoista disabloimaan, mutta tässä tapauksessa se ei auttanut.

 

[soundmodel]

Ah, en edes muistanut, että noita "tatteja" on olemassa, kun en ole varmaan kymmeneen vuoteen sellaista käyttänyt. Mulla on Dell Inspiron, jossa pelkästään tavallinen touchpad. Ja sen touchpadin pystyy KDE:n valikoista disabloimaan, mutta tässä tapauksessa se ei auttanut.

No oletko varma, että se KDE:n valikko disabloi oikean asian? Joissain DE:issä on tullut vastaan, että se ei välttämättä säädä oikeaa paikkaa riippuen vähän siitä, mikä distro on alla jne. Joskus kyseessä on Xorg config, joskus jotain muuta. Joskus config on eri paikassa tai eri tiedosto. Joskus ajurisi ovat eri ajurit kuin ne mitä tuli distron mukana, kuten esimerkiksi valmistajan omat ajurit.

Nykyään paljon sekaannusta aiheuttaa myös esim. se, että onko käytössä Wayland vai X11.

Jos muistan oikein, niin erityisesti Firefox:issa oli vähän aikaa sitten sekaannusta juuri sen suhteen, että käyttääkö se X11 vai Wayland:ia.

Ehkä mahdollinen skenaario olisi: ei löydetä ulkoisen hiiren ajuria oletetusti -> vaihtaa sisäiseen -> jotain menee sekaisin

 

[Zetteri]

Törmäsin juuri ihan uudenlaiseen ongelmaan. Käytössä läppäri, jossa Kubuntu 24.04. Olin ihan normaalisti selailemassa nettiä, kun hiiren kursori yhtäkkiä hyppäsi ruudun vasempaan alanurkkaan ja suoritti siellä klikkauksen. Hetken kuluttua sama tapahtui uudestaan, ja sitten se rupesi tapahtumaan yhä kiihtyvällä tahdilla. Eli sekunnin tai parin välein kursori hyppää ja klikkaa, vaikka en edes koske hiireen. Suljin kaikki työpöytäohjelmat, ei vaikutusta. Otin USB-hiiren pois, ei vaikutusta. Disabloin touchpadin KDE:n asetuksista, ei vaikutusta. Todella häiritsevää, koska toi haamuklikkaus vaihtaa fokuksen, eli näppiksellä navigointikin muuttuu lähes mahdottomaksi.

Käynnistin koneen uudestaan, ja nyt mitään ongelmaa ei enää ole. Jos tuo vielä tapahtuu uudestaan, niin miten kannattaa lähteä debuggaaman? Onko jotain logeja tms. joista voisi olla apua?

Kuulostaa ihan yhdeltä omalta Asuksen läppäriltäni jossa kosketusnäytössä vikaa (tai oikeastaan sen kaapelissa) eli klikkailee vasemmassa alakulmassa omiaan. Kun klikkaa juuri KDE asetuksista kosketusnäytön pois käytöstä niin sitten kaikki toimii kuten kuuluukin.... tai siis ei tule ylimääräisiä klikkailuja ruudulle.

 

[Lammas]

Kuulostaa ihan yhdeltä omalta Asuksen läppäriltäni jossa kosketusnäytössä vikaa (tai oikeastaan sen kaapelissa) eli klikkailee vasemmassa alakulmassa omiaan. Kun klikkaa juuri KDE asetuksista kosketusnäytön pois käytöstä niin sitten kaikki toimii kuten kuuluukin.... tai siis ei tule ylimääräisiä klikkailuja ruudulle.

Heh, olinkin jo kokonaan unohtanut, että tässä läppärissähän on tosiaan kosketusnäyttökin. Se varmaan selittää sen, miksi ongelma jatkui, vaikka USB-hiiren ja touchpadin disabloi. Ajattelin, että onpa tosi kummallinen hiiriongelma, kun se jatkuu vaikka kaikki laitteisto-inputit disabloi, mutta tosiaan kosketusnäytön disablointia en kokeillut.

En löytänyt KDE:n asetuksista kohtaa, jossa kosketusnäytön voi disabloida, mutta yritän ainakin seuraavalla kerralla muistaa kokeilla, jos ongelma vaikka häviäisi näyttöä koskettelemalla.

 

[Low Life]

Tuli vihdoin viritettyä dedikoitu login-sessio missä Steam käynnistyy big picture -tilassa telkkarin ruudulle ja ei ole mitään muuta häiritsemässä. Toimii kyllä oikein hyvin, käytännössähän tuo on kuin Steam Deck telkkarin ruudulla. Tosin nyt kaipaan vielä enemmän tulevaa uutta Steam Controlleria että tuosta saisi kaiken irti.

Vähän kankeaa tuo toki on kun sessio pitää käydä SDDM:n kautta vaihtamassa mutta ei noiden välillä tule kuitenkaan jatkuvasti vaihdettua niin tuo on tässä kohtaa ihan tarpeeksi toimiva ratkaisu. Mutta pitää vielä tutkia jos tuon saisi tehtyä jotenkin samalla tavalla kuin SteamOS:ssä että pikakuvakkeesta/valikosta saa vaihdettua pelitilan ja työpöydän välillä.

 

[Zetteri]

Tuli vihdoin viritettyä dedikoitu login-sessio missä Steam käynnistyy big picture -tilassa telkkarin ruudulle ja ei ole mitään muuta häiritsemässä. Toimii kyllä oikein hyvin, käytännössähän tuo on kuin Steam Deck telkkarin ruudulla. Tosin nyt kaipaan vielä enemmän tulevaa uutta Steam Controlleria että tuosta saisi kaiken irti.

Vähän kankeaa tuo toki on kun sessio pitää käydä SDDM:n kautta vaihtamassa mutta ei noiden välillä tule kuitenkaan jatkuvasti vaihdettua niin tuo on tässä kohtaa ihan tarpeeksi toimiva ratkaisu. Mutta pitää vielä tutkia jos tuon saisi tehtyä jotenkin samalla tavalla kuin SteamOS:ssä että pikakuvakkeesta/valikosta saa vaihdettua pelitilan ja työpöydän välillä.

Jos kerran SteamOS kokemusta haluat niin Bazziteä vaan asentelemaan: Bazzite - The next generation of Linux gaming

Itse testasin tuota Bazziteä, mutta palasin sitten kuitenkin takaisin Fedora KDE:n. Siinä sitten auto login ja sitten Steam starttaa automaattisesti ja juuri big picture moodiin.
Tuosta tuli niin helppo että sain jopa rouvan 10 vuoden tauvon jälkeen pelaamiseen innostumaan.
Huonoa tuossa on että rouva käyttää tietenkin minun Steam tiliä joten en pysty itse pelaamaan omalla koneellani Steam kirjastostani mitään

Eilen vasta laittelin vihdoin ja viimein EmuDeckin tuohan ja nyt pääsee esim Xbox, Xbox 360 ja dreamcast pelejä pelaamaan helposti suoraan Steamistä.
Ja kun käytän nfs verkkojaoissani enkä sambaa niin mounttasin peli jakoni suoraan Emulation kansioon josta EmuDeck romit, bios ym. hommat lukee.

Pitäiskin tässä jatkaa xbox 360:llä pelejen varmuuskopiointia ettei käy kuin og xboxin kanssa jokunen kuukaus sitten. Eli se lahos ja enkä saanut sitä elää elvytettyä

 

[Tabbe]

Olisi tarkoitus tehdä seuraava väliaikainen viritys:

Kannettava jossa on lubuntu asennettuna ohjaisi wifin yli tulevan pyynnön kannettavan lan portissa olevaan laitteeseen porttiin 80.

Ajattelin että tämä on pieni homma iptablessilla mutta eipä vain tunnu onnisutvan.

OUMAN800 (192.168.2.201) - lubuntu (lan 192.168.2.188, wifi 192.168.1.105) - Pöytäkone (192.168.1.200).

net.ipv4.ip_forward = 1

sudo iptables -t nat -A PREROUTING -p tcp --dport 80 -j DNAT --to-destination 192.168.2.201:80
sudo iptables -A FORWARD -p tcp -d 192.168.2.201 --dport 80 -j ACCEPT

Logeihin ei jää mitään että olisi pakettaja tippunut.

 

[ojisama]

Olisi tarkoitus tehdä seuraava väliaikainen viritys:

Kannettava jossa on lubuntu asennettuna ohjaisi wifin yli tulevan pyynnön kannettavan lan portissa olevaan laitteeseen porttiin 80.

Ajattelin että tämä on pieni homma iptablessilla mutta eipä vain tunnu onnisutvan.

OUMAN800 (192.168.2.201) - lubuntu (lan 192.168.2.188, wifi 192.168.1.105) - Pöytäkone (192.168.1.200).

net.ipv4.ip_forward = 1

sudo iptables -t nat -A PREROUTING -p tcp --dport 80 -j DNAT --to-destination 192.168.2.201:80
sudo iptables -A FORWARD -p tcp -d 192.168.2.201 --dport 80 -j ACCEPT

Logeihin ei jää mitään että olisi pakettaja tippunut.

Tarvitsisiko jonkun postrouting (masquarade?) säännön?

 

[Low Life]

Jos kerran SteamOS kokemusta haluat niin Bazziteä vaan asentelemaan: Bazzite - The next generation of Linux gaming

Itse testasin tuota Bazziteä, mutta palasin sitten kuitenkin takaisin Fedora KDE:n. Siinä sitten auto login ja sitten Steam starttaa automaattisesti ja juuri big picture moodiin.
Tuosta tuli niin helppo että sain jopa rouvan 10 vuoden tauvon jälkeen pelaamiseen innostumaan.
Huonoa tuossa on että rouva käyttää tietenkin minun Steam tiliä joten en pysty itse pelaamaan omalla koneellani Steam kirjastostani mitään

Eipä mulla muuten ole kaipuuta SteamOS:lle kuin tuo kahden eri session välillä vaihtaminen, ja eiköhän tämän saa enemmällä tai vähemmällä säätämisellä toimimaan missä tahansa distrossa. Mutta Bazziten repoista on tullutkin tutkittua että miten tuo vaihtaminen on toteutettu, ilmeisesti siellä kirjoitetaan SDDM:lle konffitiedostoon sopiva autologin-entry ja sitten kirjaudutaan ulos, jolloin SDDM kirjautuu automaattisesti halutulle puolelle.

Nykyisessä setupissa on siis kaksi "erillistä" ympäristöä, työpöytä parilla näytöllä ja toisessa huoneessa telkkari kiinni pitkällä HDMI-kaapelilla. Jos olen KDE:n puolella niin en halua että telkkari on aktiivisena vaikka se olisikaan päällä, ja sitten taas pelitilassa muiden näyttöjen pitää olla pois päältä ja pelkästään telkkarissa steamin big picture -tila. Omaan versioon haluan sitten myös esim. varmistuksia että pelimoodiin ei voi siirtyä jos televisio ei ole päällä ja että äänilaitteet vaihtuvat oikein, joten Bazzitekaan ei ihan ilman tunkkaamista tähän taivu.

 

[TemeV]

Eipä mulla muuten ole kaipuuta SteamOS:lle kuin tuo kahden eri session välillä vaihtaminen, ja eiköhän tämän saa enemmällä tai vähemmällä säätämisellä toimimaan missä tahansa distrossa. Mutta Bazziten repoista on tullutkin tutkittua että miten tuo vaihtaminen on toteutettu, ilmeisesti siellä kirjoitetaan SDDM:lle konffitiedostoon sopiva autologin-entry ja sitten kirjaudutaan ulos, jolloin SDDM kirjautuu automaattisesti halutulle puolelle.

Nykyisessä setupissa on siis kaksi "erillistä" ympäristöä, työpöytä parilla näytöllä ja toisessa huoneessa telkkari kiinni pitkällä HDMI-kaapelilla. Jos olen KDE:n puolella niin en halua että telkkari on aktiivisena vaikka se olisikaan päällä, ja sitten taas pelitilassa muiden näyttöjen pitää olla pois päältä ja pelkästään telkkarissa steamin big picture -tila. Omaan versioon haluan sitten myös esim. varmistuksia että pelimoodiin ei voi siirtyä jos televisio ei ole päällä ja että äänilaitteet vaihtuvat oikein, joten Bazzitekaan ei ihan ilman tunkkaamista tähän taivu.

Ostat siihen HDMI-CEC adapterin, ja kirjoittelet sille skriptit jotka käynnistää telkkarin kun siirtyy "pelimoodiin" ja sammuttaa kun siirtyy desktopille.

Ja tietääkseni se olisi mahdollista scriptata niinkin päin, että kun telkkarin käynnistää ja valitsee oikean HDMI inputin, niin CEC:n kautta siitä tulee tieto PC:lle, josta voi sitten scriptillä sammutella muut näytöt ja läväyttää Steamin telkkariin. Ja kun telkkarin sammuttaa niin sama päin vastoin.

 

[Hyrava]

Olisi tarkoitus tehdä seuraava väliaikainen viritys:

Kannettava jossa on lubuntu asennettuna ohjaisi wifin yli tulevan pyynnön kannettavan lan portissa olevaan laitteeseen porttiin 80.

Ajattelin että tämä on pieni homma iptablessilla mutta eipä vain tunnu onnisutvan.

OUMAN800 (192.168.2.201) - lubuntu (lan 192.168.2.188, wifi 192.168.1.105) - Pöytäkone (192.168.1.200).

net.ipv4.ip_forward = 1

sudo iptables -t nat -A PREROUTING -p tcp --dport 80 -j DNAT --to-destination 192.168.2.201:80
sudo iptables -A FORWARD -p tcp -d 192.168.2.201 --dport 80 -j ACCEPT

Logeihin ei jää mitään että olisi pakettaja tippunut.

Ihan ei nyt itselle täysin auennut mitä tuossa koitetaan saada aikaiseksi mutta oletan että Oumanille et saa kerrottua paluureittiä paketeille. Yksi mikä tuli mieleen olisi ssh:lla tunneloida tuo liikenne pöytäkoneelta oumanille. Jotenkin tyyliin pöytäkoneella:
ssh -L 9999:192.168.2.201:80 -N -T läppärin_ssh_käyttäjätunnus@192.168.1.105
ja sitten pöytäkoneella yhteys osoitteeseen localhost:9999 esim selaimella ja liikenteen pitäisi ohjautua pöytäkoneelta oumanin porttiin 80 ellen nyt ihan väärin muista.

 

[Tabbe]

Ihan ei nyt itselle täysin auennut mitä tuossa koitetaan saada aikaiseksi mutta oletan että Oumanille et saa kerrottua paluureittiä paketeille. Yksi mikä tuli mieleen olisi ssh:lla tunneloida tuo liikenne pöytäkoneelta oumanille. Jotenkin tyyliin pöytäkoneella:
ssh -L 9999:192.168.2.201:80 -N -T läppärin_ssh_käyttäjätunnus@192.168.1.105
ja sitten pöytäkoneella yhteys osoitteeseen localhost:9999 esim selaimella ja liikenteen pitäisi ohjautua pöytäkoneelta oumanin porttiin 80 ellen nyt ihan väärin muista.

Pitääpäs kokeilla tuota.

Tarkoitus olisi päästä tuohon oumannin http palvelimeen kiinni langattoman verkon kautta.

 

[Hyrava]

Pitääpäs kokeilla tuota.

Tarkoitus olisi päästä tuohon oumannin http palvelimeen kiinni langattoman verkon kautta.

Jotain tuollaista veikkailinkin. Noissa saa välillä tosiaan ihmetellä pidemmän aikaa ja diagnosoida esim jollain tcpdumpilla miksi joku paketti vaan ei joko mene perille tai paluupaketti ei tule takaisin ja ihmetellä sitten reittejä, forward- ja nattisääntöjä jne. Omien kokemuksien mukaan aika yleinen ongelma on ollut paluureitin puute eli paketti kyllä menee perille mutta vastauspaketti jää matkalle puuttuvan reitin tai palomuurisäännön takia. Periaatteessa tuo alkuperäinen iptables-sääntökin olisi ainakin nopeasti ajateltuna pitänyt toimia jos established, related on oikein mutta...

Itse olen todennut tuollaisen ssh-tunneloinnin olevan monesti simppelimpi ratkaisu tilapäisiin tarpeisiin kun esim tässä tapauksessa oumanin kannalta näyttää että liikenne tulisi läppäriltä joten reitityksistä sun muista ei tarvitse välittää jos vaan ouman-läppäri -väli toimii sekä pöytäkone-läppäri -väli toimii muuten, ja ssh hoitaa kaiken "magian" taustalla.

 

[Algron28]

Tässä kun on pikkuhiljaa hivuttauduttu enemmän ja enemmän Linuxiin päin windowsista, niin onko kellään komemusta toimivista vaihtoehdoista MakeMKV:lle. Jonkinlainen linux versio tuosta näytti olevan, mutta äkkiseltään kun koitin asiasta lukea niin en kyllä ymmärtänyt juuri mitään. Ilmeisesti ei ihan simppeli asentaa ja saada edes toimimaan. Tarpeena nimenomaan blu-ray levyjen varmuuskopiointi.