Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[jkaart]

Tässä kun on pikkuhiljaa hivuttauduttu enemmän ja enemmän Linuxiin päin windowsista, niin onko kellään komemusta toimivista vaihtoehdoista MakeMKV:lle. Jonkinlainen linux versio tuosta näytti olevan, mutta äkkiseltään kun koitin asiasta lukea niin en kyllä ymmärtänyt juuri mitään. Ilmeisesti ei ihan simppeli asentaa ja saada edes toimimaan. Tarpeena nimenomaan blu-ray levyjen varmuuskopiointi.

Onko sulla mikä distro käytössä?
Kun ei tuo asennus kovin vaikea ole ainakaan Ubuntussa:

MakeMKV 1.17.8 for Linux is available - www.makemkv.com

Eli makemkv:n tar.gz tiedostojen latauksen ja purkamisen (muista purkaa eri kansioon*) jälkeen asennetaan riippuvuudet:

sudo apt-get install build-essential pkg-config libc6-dev libssl-dev libexpat1-dev libavcodec-dev libgl1-mesa-dev qtbase5-dev zlib1g-dev

Sitten asennetaan lähdekodia oleva paketti, eli ajat kansiossa johon purit makemkv-oss-1.17.8.tar.gz paketin sisällön seuraavat rivit kansiossa makemkv-oss-1.17.8:

./configure
make
sudo make install

makemkv-bin-1.17.8 kansiollle riittää pelkästään seuraavat:

make
sudo make install

Ja asennus on valmis

*kirjoitus hetkellä uusimman version purkamiseen voit käyttää vaikka seuraavia komentoja:

tar -xvzf makemkv-oss-1.17.8.tar.gz
tar -xvzf makemkv-bin-1.17.8.tar.gz

 

[Matkatavara]

Tässä kun on pikkuhiljaa hivuttauduttu enemmän ja enemmän Linuxiin päin windowsista, niin onko kellään komemusta toimivista vaihtoehdoista MakeMKV:lle. Jonkinlainen linux versio tuosta näytti olevan, mutta äkkiseltään kun koitin asiasta lukea niin en kyllä ymmärtänyt juuri mitään. Ilmeisesti ei ihan simppeli asentaa ja saada edes toimimaan. Tarpeena nimenomaan blu-ray levyjen varmuuskopiointi.

Olen käyttänyt MakeMKV Flatpack versiota vajaan vuoden, toimii hyvin. Ainoa miinus on ettei se ole ohjelman kehittäjän tekemä. En tiedä onko kehittäjällä suunnitelmaa Linux versiosta ilman lähdekoodista kääntämistä. Flatpack versio on paljon helpompi ja olisi iso plussa jos kehittäjä vaivautuisi tekemään sellaisen tai yrittäisi saada ohjelman suurimpien distrojen paketinhallintaan.

Ja asennus on valmis

*kirjoitus hetkellä uusimman version purkamiseen voit käyttää vaikka seuraavia komentoja:

Pari tarkentavaa kysymystä Linuxia vähän aikaa käyttäneeltä:

1. Jos ohjelman haluaisi myöhemmin poistaa miten se tapahtuu?
2. Eikö suuressa osassa distroissa ole valmiina graafinen ohjelma pakettien purkuun? Esim. MX Linuxissa on valmiina Archive Manager...
3. Käytän toistaiseksi Flatpack versiota koska se toimii tarpeeksi hyvin. En ole koskaan kokeillut Linuxissa kääntää ohjelmaa lähdekoodista, onko tässä jotain riskiä jos käännös ei jostain syystä onnistu?

 

[Hyrava]

Olen käyttänyt MakeMKV Flatpack versiota vajaan vuoden, toimii hyvin. Ainoa miinus on ettei se ole ohjelman kehittäjän tekemä. En tiedä onko kehittäjällä suunnitelmaa Linux versiosta ilman lähdekoodista kääntämistä. Flatpack versio on paljon helpompi ja olisi iso plussa jos kehittäjä vaivautuisi tekemään sellaisen tai yrittäisi saada ohjelman suurimpien distrojen paketinhallintaan.



Pari tarkentavaa kysymystä Linuxia vähän aikaa käyttäneeltä:

1. Jos ohjelman haluaisi myöhemmin poistaa miten se tapahtuu?
2. Eikö suuressa osassa distroissa ole valmiina graafinen ohjelma pakettien purkuun? Esim. MX Linuxissa on valmiina Archive Manager...
3. Käytän toistaiseksi Flatpack versiota koska se toimii tarpeeksi hyvin. En ole koskaan kokeillut Linuxissa kääntää ohjelmaa lähdekoodista, onko tässä jotain riskiä jos käännös ei jostain syystä onnistu?

1. Riippuu miten ohjelman on asentanut. Jos sen on asentanut jakelun pakettienhallinnasta, sen voi poistaa samasta paikasta. Samalla tavalla snap-pakettienkin kanssa ja uskoisin että flatpakissakin on joku poistotoiminto. Jos itse kääntää jonkun ohjelman niin joissakin on mahdollisesti joku poistokomentokin mutta käytännössä monesti itse käännetyn softan voi poistaa ihan vaan poistamalla ohjelman tiedostot.
2. Yleensä joku graafinen työkalukin löytyy mutta nuo kun riippuvat distrosta ja käyttöliittymät ovat erilaisia niin yleensä helpompi antaa ohjeet komentorivityökaluille koska ne toimivat kaikissa jakeluissa samalla tavalla eli ovat yleispäteviä.
3. Jos flatpack-versio toimii hyvin etkä koe tarvitsevasi mitään itse käännetyssä versiossa mahdollisesti olevaa toiminnallisuutta mitä flatpackissa ei ole, en näe järkeä käännellä nykypäivänä enää itse softia. Itsekään en ole varmaan viimeisen 5v aikana kääntänyt kuin yhdellä kädellä laskettavan määrän softia, joko niitä ei ole ollut valmiiksi paketoituna tai sitten olen tarvinnut esim uusimman mahdollisen version ja paketoitu versio on ollut vanhempi. Itse kääntämisessä ei juurikaan riskejä ole (jos lähdekoodi on luotetusta lähteestä) mutta tietenkin jos summassa asentelee käännöksen vaatimia dependencyjä niin joku saattaa joskus mennä rikki.

 

[jkaart]

Olen käyttänyt MakeMKV Flatpack versiota vajaan vuoden, toimii hyvin. Ainoa miinus on ettei se ole ohjelman kehittäjän tekemä. En tiedä onko kehittäjällä suunnitelmaa Linux versiosta ilman lähdekoodista kääntämistä. Flatpack versio on paljon helpompi ja olisi iso plussa jos kehittäjä vaivautuisi tekemään sellaisen tai yrittäisi saada ohjelman suurimpien distrojen paketinhallintaan.



Pari tarkentavaa kysymystä Linuxia vähän aikaa käyttäneeltä:

1. Jos ohjelman haluaisi myöhemmin poistaa miten se tapahtuu?
2. Eikö suuressa osassa distroissa ole valmiina graafinen ohjelma pakettien purkuun? Esim. MX Linuxissa on valmiina Archive Manager...
3. Käytän toistaiseksi Flatpack versiota koska se toimii tarpeeksi hyvin. En ole koskaan kokeillut Linuxissa kääntää ohjelmaa lähdekoodista, onko tässä jotain riskiä jos käännös ei jostain syystä onnistu?

1.

uninstall MakeMKV on Linux Debian - www.makemkv.com

Eli poistamalla /usr/bin kansiosta tiedostot makemkv, makemkvcon, mmccextr, mmgplsrv ja sdftool.

cd /usr/bin
sudo rm makemkv makemkvcon mmccextr mmgplsrv sdftool

Ja kansio /usr/share/MakeMKV:

sudo rm -r /usr/share/MakeMKV

ja piilotettu MakeMKV kansio käyttäjän koti hakemistosta:

rm -r ~/.MakeMKV

2.
Voi käyttää gaafista ohjelmaa, jos haluaa ja sen takia kirjoitinkin, että "vaikka seuraavia komentoja".

3.
Ei siinä kait pitäisi olla muuta riskiä, kuin toimimaton softa. Toi make install komento vasta kopioi noi käännetyt tiedostot oikeisiin paikkoihin.
Itehän joskus aikoinaan käytin kyseistä ohjelmaa ppa repon kautta, mutta muistelisin jossain olleen, että kehittäjä ei oikein hyvällä katsonut, kun se ilmeisesti rikkoi ohjelman osaa jossa suljettua lähdekoodia (bin paketti) EULAa tjsp.

 

[Zetteri]

Olen käyttänyt MakeMKV Flatpack versiota vajaan vuoden, toimii hyvin. Ainoa miinus on ettei se ole ohjelman kehittäjän tekemä. En tiedä onko kehittäjällä suunnitelmaa Linux versiosta ilman lähdekoodista kääntämistä. Flatpack versio on paljon helpompi ja olisi iso plussa jos kehittäjä vaivautuisi tekemään sellaisen tai yrittäisi saada ohjelman suurimpien distrojen paketinhallintaan.



Pari tarkentavaa kysymystä Linuxia vähän aikaa käyttäneeltä:

1. Jos ohjelman haluaisi myöhemmin poistaa miten se tapahtuu?
2. Eikö suuressa osassa distroissa ole valmiina graafinen ohjelma pakettien purkuun? Esim. MX Linuxissa on valmiina Archive Manager...
3. Käytän toistaiseksi Flatpack versiota koska se toimii tarpeeksi hyvin. En ole koskaan kokeillut Linuxissa kääntää ohjelmaa lähdekoodista, onko tässä jotain riskiä jos käännös ei jostain syystä onnistu?

Riippuu mitä distroa käyttää kuten tuossa aikasemmin jo sanottiin. Itse menen kaikissa koneissani KDE Plasmalla ( Eli Fedora KDE spinnillä ja OpenSusella ) niin discoveryssä voi katsoa suoraan mitä paketteja on järjestelmään asenettu ja painaa poista. Tai sitten hakea se paketti ja sitten painaa poista.
Sitten flatpakkejen kohdalla tuonne alle tulee vielä optio millä voi flatpakin kaikki tallentavat tiedot poistaa.

 

[juhat1000]

Äitini vanhaan läppäriin olisi tartkoitus asentaa joku erittäin helppokäyttöinen distro. Olisko se lubuntu?Läppärillä hän käyttää verkkopankkiin ja uutismedia lukuun. Tämä nykyinen läppärissä on win10 ja hyvin vielä pyörii mutta pikkuhiljaa voisi siirtyä tuohon linuxin käyttöjärjestelmään. Itse asennusvaiheet uskoisin osaavani suorittaa mutta tärkeintä on, että itse järjestelmän käyttö on todella mutkatonta, eli nettiselain ja järjestelmän päivitys sellaista, ettei minun tarvii ihan joka päivä käydä kattoo mihin asetusvalikkoviidakkoon on eksynyt.

 

[Hyrava]

Äitini vanhaan läppäriin olisi tartkoitus asentaa joku erittäin helppokäyttöinen distro. Olisko se lubuntu?Läppärillä hän käyttää verkkopankkiin ja uutismedia lukuun. Tämä nykyinen läppärissä on win10 ja hyvin vielä pyörii mutta pikkuhiljaa voisi siirtyä tuohon linuxin käyttöjärjestelmään. Itse asennusvaiheet uskoisin osaavani suorittaa mutta tärkeintä on, että itse järjestelmän käyttö on todella mutkatonta, eli nettiselain ja järjestelmän päivitys sellaista, ettei minun tarvii ihan joka päivä käydä kattoo mihin asetusvalikkoviidakkoon on eksynyt.

Lubuntu varmaan on yksi aika helppokäyttöinen ja windowsmainen distro. Noita eri distrojahan pääsee testailemaan ihan netissäkin asentamatta mitään vaikkapa Test Linux distros online - DistroSea ja on noita muitakin. Voi sitten edes vähän kokeilla miltä mikäkin distro tuntuu käyttää.

Itse suosittelen jonkun etäkäyttömahdollisuuden asentamista niin ei tarvitse jokaisen pikkuasian takia lähteä paikan päälle.

 

[Zetteri]

Äitini vanhaan läppäriin olisi tartkoitus asentaa joku erittäin helppokäyttöinen distro. Olisko se lubuntu?Läppärillä hän käyttää verkkopankkiin ja uutismedia lukuun. Tämä nykyinen läppärissä on win10 ja hyvin vielä pyörii mutta pikkuhiljaa voisi siirtyä tuohon linuxin käyttöjärjestelmään. Itse asennusvaiheet uskoisin osaavani suorittaa mutta tärkeintä on, että itse järjestelmän käyttö on todella mutkatonta, eli nettiselain ja järjestelmän päivitys sellaista, ettei minun tarvii ihan joka päivä käydä kattoo mihin asetusvalikkoviidakkoon on eksynyt.

Linux Mint ( Home - Linux Mint )
Fedora KDE ( Fedora KDE Plasma Desktop )
OpenSuse Tumbleweed ( The makers' choice for sysadmins, developers and desktop users. ) KDE Plasma tai XFCE

Kaikki nuo ovat helppo käyttöisiä ja KDE Plasman kohdalla Waylandin vielä valkkaa X11 sijaan niin nopeuttaa työpöytää huomattavasti vähänkään vanhemmalla raudalla jos vaan näytönohjain Waylandin kanssa toimii. Ja sehän toimii melkein kaiken mahdollisen kanssa paitsi vanhempien Nvidia GPU:n kanssa.
Mutta itse valkkaisin Linux Mintin tai OpenSusen KDE:llä.

Tai jos on kosketusnäyttö läppärissä niin sitten joku gnome pohjanen on hyvä. No melkeimpa sanoisin että ihan perus Ubuntu.

 

[topiv]

Äitini vanhaan läppäriin olisi tartkoitus asentaa joku erittäin helppokäyttöinen distro. Olisko se lubuntu?Läppärillä hän käyttää verkkopankkiin ja uutismedia lukuun. Tämä nykyinen läppärissä on win10 ja hyvin vielä pyörii mutta pikkuhiljaa voisi siirtyä tuohon linuxin käyttöjärjestelmään. Itse asennusvaiheet uskoisin osaavani suorittaa mutta tärkeintä on, että itse järjestelmän käyttö on todella mutkatonta, eli nettiselain ja järjestelmän päivitys sellaista, ettei minun tarvii ihan joka päivä käydä kattoo mihin asetusvalikkoviidakkoon on eksynyt.

Muutama asia tulee mieleeen:

• Lubuntun saa haluttaessa suomenkielisenä - onko äitisi Windows 10 asennus ollut suomenkielellä? Jos kieli vaihtuu käyttöjärjestelmässä, se voi saada vaihdon tuntumaan turhan vaikealle
• Kun tekee siirron, kannattaa valita samantyyppinen teema (värit, fontit ja taustakuva), jotta ympäristö tuntuu heti tutulle
• Oletusselain Lubuntussa on Firefox. Jos äitisi on käytänyt Microsoftin EDGE-selainta, hänelle kannattaisi asentaa mahdollisimman pian Firefox ja auttaa häntä totuttelemaan sen kanssa toimimiseen ennen Linuxiin hyppäämistä
• Tuo Windowsin puolelta kirjanmerkit ja selaimen asetukset, niin se tuntuu heti tutulle (helpoin on käyttää Firefoxin omaa tiliä, joka tuo ne mukana Windowsista Linuxiin automaattisesti)
• Kannattaa myös varmistaa, että äitisi tulostin toimii linuxissa, jos sellainen on käytössä. Muut oheislaitteet toimivat yleensä ongelmitta.
• Opettaisin myös käyttäjälle miten Lubuntu päivitetään ja millaisia kysymyksiä päivitysohjelma voi kysyä, jotta osaa toimia, kun tekee järjestelmään päivityksiä
  • Chapter 4.3 Lubuntu Update — Lubuntu Manual 24.10 documentation

 

[SamCer]

• Opettaisin myös käyttäjälle miten Lubuntu päivitetään ja millaisia kysymyksiä päivitysohjelma voi kysyä, jotta osaa toimia, kun tekee järjestelmään päivityksiä
  • Chapter 4.3 Lubuntu Update — Lubuntu Manual 24.10 documentation

Ite en kyllä tuollaista suosittelis. Pistäisin vaan tietoturvapäivityksen automaattiselle (Ubuntu variaatioissa taitaa ollakin jo vakiona) ja tekisin itse muut päivitykset asentaisin itse, jos niille on edes tarvetta. Ja versioksi tottakait LTS.

Ainakin omille vanhemmille kaikki muutokset ja uuden oppiminen vanhemmiten aiheuttaa aina stressiä, niin en todellakaan sysäis käyttiksen päivityksiä heidän kontolleen. Kaikkein parasta on heidän kannaltaan kun heidän ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin käyttää sitä konetta siihen netissä surffailuun ja kaikki muu hoituu automaattisesti taustalla, tai sitten minä hoidan.

 

[hrk]

• Oletusselain Lubuntussa on Firefox. Jos äitisi on käytänyt Microsoftin EDGE-selainta, hänelle kannattaisi asentaa mahdollisimman pian Firefox ja auttaa häntä totuttelemaan sen kanssa toimimiseen ennen Linuxiin hyppäämistä
• Tuo Windowsin puolelta kirjanmerkit ja selaimen asetukset, niin se tuntuu heti tutulle (helpoin on käyttää Firefoxin omaa tiliä, joka tuo ne mukana Windowsista Linuxiin automaattisesti)

Edge-selain toimii kyllä linuxissa mainiosti, ja jos on MS-tili ja tunnukset ja salasanat ja kirjanmerkit ja laajennukset on synkattu, niin kaikki sujuu kuten ennen. Sama tietysti jos käytössä on ollut Chrome.

 

[topiv]

Edge-selain toimii kyllä linuxissa mainiosti, ja jos on MS-tili ja tunnukset ja salasanat ja kirjanmerkit ja laajennukset on synkattu, niin kaikki sujuu kuten ennen. Sama tietysti jos käytössä on ollut Chrome.

Kappas, enpä tiennyt että EDGEstä on tehty Linux-versio. Se ilman muuta alkuperäisen kysyjän äidille, jos on siihen tottunut Windows 10 -käytössä.

 

[Algron28]

Sinäänsä ihmetytttävä asia taas että Gnomessa graafisissa asetuksissa näytön sammuttamisen pisin valittava aika on 15minuuttia. Siis Linuxin, joka rummuttaa aina valinnan vapautta. Toki sen näköjään sai terminaaliin loitsimalla muutettua miksi haluaa, mutta olisi jännä tietää mikä filosofia tuolla 1-15min rajalla, joka IMO on aika suppea, kun tuskin mitään teknistä perustetta tuollaisen valinnan rajoittamiseen on.

 

[TemeV]

Siis Linuxin, joka rummuttaa aina valinnan vapautta.

Oot nyt käsittänyt tämän vapauden vähän väärin. Yleisellä tasolla se tarkoittaa, että olet vapaa itse muuttamaan sen rajoituksen lähdekoodista ja käyttämään tuota paranneltua versiotasi. Jopa jakelemaan tai myymään sitä jos huvittaa.

Ei se tarkoita että kaikissa softissa on kaikki mahdolliset säädöt mitä ihminen vain keksii. Gnomen kehittäjät saattavat olla vaikkapa kiinnostuita vähentämään energian kulutusta ja siksi laittavat siihen tuollaisen rajoituksen. Ja heillä on siihen vapaus.

 

[Algron28]

Oot nyt käsittänyt tämän vapauden vähän väärin. Yleisellä tasolla se tarkoittaa, että olet vapaa itse muuttamaan sen rajoituksen lähdekoodista ja käyttämään tuota paranneltua versiotasi. Jopa jakelemaan tai myymään sitä jos huvittaa.

Ei se tarkoita että kaikissa softissa on kaikki mahdolliset säädöt mitä ihminen vain keksii. Gnomen kehittäjät saattavat olla vaikkapa kiinnostuita vähentämään energian kulutusta ja siksi laittavat siihen tuollaisen rajoituksen. Ja heillä on siihen vapaus.

Itsestä vain tuntuu typerältä asettaa keinotekoisia rajoituksia paikkoihin joihin niitä ei ole pakko laittaa. Esim kääntäen, mitä haittaa olisi että kenttään voisi vapaasti kirjoittaa minuuttimäärän. Vai olisiko se liian windows maista? Siinä kun on valittavissa 5 tuntiin asti suoraan valikossa. Ne jotka valitsevat pidemmän ajan ruuvaavat sen joka tapauksessa jos hommaa ei ole vielä muuten kampitettu. Kyse on vain siitä että samalla vaivalla siihen olisi useampia valintoja saatu laittaa ilman että osalle käyttäjistä koutuu nyt ylimääräistä säätöä.

 

[Hyrava]

Muutenkin tuo Gnome tuntuu olevan jotenkin kankea, rajoittunut ja turhan hankala monissa perusasioissa. Aikanaan koitin tehdä pikakuvaketta eräälle skriptille työpöydälle eikä se onnistunut ilman googlausta. Esimerkiksi itse käyttämässäni xfce:ssä tuo toimii loogisesti ihan oikean hiirennapin takaa mutta Gnomessa oli jotain ihan ihme juttuja että sai toimivan pikakuvakkeen luotua.

Itsekin olen huomannut että siinä on asetuksissa kummallisia rajoitteita mitä ei muissa käyttämissäni desktopeissa ole ollut. No, onneksi jokainen voi käyttää mieleistään Gnomen sijaan.

 

[TemeV]

Itsestä vain tuntuu typerältä asettaa keinotekoisia rajoituksia paikkoihin joihin niitä ei ole pakko laittaa. Esim kääntäen, mitä haittaa olisi että kenttään voisi vapaasti kirjoittaa minuuttimäärän. Vai olisiko se liian windows maista? Siinä kun on valittavissa 5 tuntiin asti suoraan valikossa. Ne jotka valitsevat pidemmän ajan ruuvaavat sen joka tapauksessa jos hommaa ei ole vielä muuten kampitettu. Kyse on vain siitä että samalla vaivalla siihen olisi useampia valintoja saatu laittaa ilman että osalle käyttäjistä koutuu nyt ylimääräistä säätöä.

Softathan on täynnänsä keinotekoisia rajoituksia. Jokainen niistä on jonkun tekemä valinta. Mutta kun sitä filosofiaa tuossa kyseisessä asiassa kyselet, niin eiköhän se perustelu ole energian säästäminen. Ei siihen mitään muuta syytä oikein voi keksiä. Eri asia on sitten pitääkö siitä rajoituksesta tai sen perusteluista. Tai säästääkö se mitään energiaa oikeasti.

Jos tahtoo säätää ja tweakata kaikkea, niin käsittääkseni Gnome ei ole silloin paras vaihtoehto. Siinä on tarkoituksella vähän minimalistiset säädöt. (Korjatkaa jos olen väärässä, en ole Gnomea käyttänyt vuosikausiin)

Mutta sinä taisit jo ratkaisunkin löytää ongelmaasi, joten vaihtoehdot on ottaa terminaali rohkeasti auki ja muuttaa asetus sieltä, tai sitten laittaa sellainen työpöytäympäristö jossa on miellyttävämmät säätömahdollisuudet graafisesti.