Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[jkaart]

Olen käyttänyt MakeMKV Flatpack versiota vajaan vuoden, toimii hyvin. Ainoa miinus on ettei se ole ohjelman kehittäjän tekemä. En tiedä onko kehittäjällä suunnitelmaa Linux versiosta ilman lähdekoodista kääntämistä. Flatpack versio on paljon helpompi ja olisi iso plussa jos kehittäjä vaivautuisi tekemään sellaisen tai yrittäisi saada ohjelman suurimpien distrojen paketinhallintaan.



Pari tarkentavaa kysymystä Linuxia vähän aikaa käyttäneeltä:

1. Jos ohjelman haluaisi myöhemmin poistaa miten se tapahtuu?
2. Eikö suuressa osassa distroissa ole valmiina graafinen ohjelma pakettien purkuun? Esim. MX Linuxissa on valmiina Archive Manager...
3. Käytän toistaiseksi Flatpack versiota koska se toimii tarpeeksi hyvin. En ole koskaan kokeillut Linuxissa kääntää ohjelmaa lähdekoodista, onko tässä jotain riskiä jos käännös ei jostain syystä onnistu?

1.

uninstall MakeMKV on Linux Debian - www.makemkv.com

Eli poistamalla /usr/bin kansiosta tiedostot makemkv, makemkvcon, mmccextr, mmgplsrv ja sdftool.

cd /usr/bin
sudo rm makemkv makemkvcon mmccextr mmgplsrv sdftool

Ja kansio /usr/share/MakeMKV:

sudo rm -r /usr/share/MakeMKV

ja piilotettu MakeMKV kansio käyttäjän koti hakemistosta:

rm -r ~/.MakeMKV

2.
Voi käyttää gaafista ohjelmaa, jos haluaa ja sen takia kirjoitinkin, että "vaikka seuraavia komentoja".

3.
Ei siinä kait pitäisi olla muuta riskiä, kuin toimimaton softa. Toi make install komento vasta kopioi noi käännetyt tiedostot oikeisiin paikkoihin.
Itehän joskus aikoinaan käytin kyseistä ohjelmaa ppa repon kautta, mutta muistelisin jossain olleen, että kehittäjä ei oikein hyvällä katsonut, kun se ilmeisesti rikkoi ohjelman osaa jossa suljettua lähdekoodia (bin paketti) EULAa tjsp.

 

[Zetteri]

Olen käyttänyt MakeMKV Flatpack versiota vajaan vuoden, toimii hyvin. Ainoa miinus on ettei se ole ohjelman kehittäjän tekemä. En tiedä onko kehittäjällä suunnitelmaa Linux versiosta ilman lähdekoodista kääntämistä. Flatpack versio on paljon helpompi ja olisi iso plussa jos kehittäjä vaivautuisi tekemään sellaisen tai yrittäisi saada ohjelman suurimpien distrojen paketinhallintaan.



Pari tarkentavaa kysymystä Linuxia vähän aikaa käyttäneeltä:

1. Jos ohjelman haluaisi myöhemmin poistaa miten se tapahtuu?
2. Eikö suuressa osassa distroissa ole valmiina graafinen ohjelma pakettien purkuun? Esim. MX Linuxissa on valmiina Archive Manager...
3. Käytän toistaiseksi Flatpack versiota koska se toimii tarpeeksi hyvin. En ole koskaan kokeillut Linuxissa kääntää ohjelmaa lähdekoodista, onko tässä jotain riskiä jos käännös ei jostain syystä onnistu?

Riippuu mitä distroa käyttää kuten tuossa aikasemmin jo sanottiin. Itse menen kaikissa koneissani KDE Plasmalla ( Eli Fedora KDE spinnillä ja OpenSusella ) niin discoveryssä voi katsoa suoraan mitä paketteja on järjestelmään asenettu ja painaa poista. Tai sitten hakea se paketti ja sitten painaa poista.
Sitten flatpakkejen kohdalla tuonne alle tulee vielä optio millä voi flatpakin kaikki tallentavat tiedot poistaa.

 

[juhat1000]

Äitini vanhaan läppäriin olisi tartkoitus asentaa joku erittäin helppokäyttöinen distro. Olisko se lubuntu?Läppärillä hän käyttää verkkopankkiin ja uutismedia lukuun. Tämä nykyinen läppärissä on win10 ja hyvin vielä pyörii mutta pikkuhiljaa voisi siirtyä tuohon linuxin käyttöjärjestelmään. Itse asennusvaiheet uskoisin osaavani suorittaa mutta tärkeintä on, että itse järjestelmän käyttö on todella mutkatonta, eli nettiselain ja järjestelmän päivitys sellaista, ettei minun tarvii ihan joka päivä käydä kattoo mihin asetusvalikkoviidakkoon on eksynyt.

 

[Hyrava]

Äitini vanhaan läppäriin olisi tartkoitus asentaa joku erittäin helppokäyttöinen distro. Olisko se lubuntu?Läppärillä hän käyttää verkkopankkiin ja uutismedia lukuun. Tämä nykyinen läppärissä on win10 ja hyvin vielä pyörii mutta pikkuhiljaa voisi siirtyä tuohon linuxin käyttöjärjestelmään. Itse asennusvaiheet uskoisin osaavani suorittaa mutta tärkeintä on, että itse järjestelmän käyttö on todella mutkatonta, eli nettiselain ja järjestelmän päivitys sellaista, ettei minun tarvii ihan joka päivä käydä kattoo mihin asetusvalikkoviidakkoon on eksynyt.

Lubuntu varmaan on yksi aika helppokäyttöinen ja windowsmainen distro. Noita eri distrojahan pääsee testailemaan ihan netissäkin asentamatta mitään vaikkapa Test Linux distros online - DistroSea ja on noita muitakin. Voi sitten edes vähän kokeilla miltä mikäkin distro tuntuu käyttää.

Itse suosittelen jonkun etäkäyttömahdollisuuden asentamista niin ei tarvitse jokaisen pikkuasian takia lähteä paikan päälle.

 

[Zetteri]

Äitini vanhaan läppäriin olisi tartkoitus asentaa joku erittäin helppokäyttöinen distro. Olisko se lubuntu?Läppärillä hän käyttää verkkopankkiin ja uutismedia lukuun. Tämä nykyinen läppärissä on win10 ja hyvin vielä pyörii mutta pikkuhiljaa voisi siirtyä tuohon linuxin käyttöjärjestelmään. Itse asennusvaiheet uskoisin osaavani suorittaa mutta tärkeintä on, että itse järjestelmän käyttö on todella mutkatonta, eli nettiselain ja järjestelmän päivitys sellaista, ettei minun tarvii ihan joka päivä käydä kattoo mihin asetusvalikkoviidakkoon on eksynyt.

Linux Mint ( Home - Linux Mint )
Fedora KDE ( Fedora KDE Plasma Desktop )
OpenSuse Tumbleweed ( The makers' choice for sysadmins, developers and desktop users. ) KDE Plasma tai XFCE

Kaikki nuo ovat helppo käyttöisiä ja KDE Plasman kohdalla Waylandin vielä valkkaa X11 sijaan niin nopeuttaa työpöytää huomattavasti vähänkään vanhemmalla raudalla jos vaan näytönohjain Waylandin kanssa toimii. Ja sehän toimii melkein kaiken mahdollisen kanssa paitsi vanhempien Nvidia GPU:n kanssa.
Mutta itse valkkaisin Linux Mintin tai OpenSusen KDE:llä.

Tai jos on kosketusnäyttö läppärissä niin sitten joku gnome pohjanen on hyvä. No melkeimpa sanoisin että ihan perus Ubuntu.

 

[topiv]

Äitini vanhaan läppäriin olisi tartkoitus asentaa joku erittäin helppokäyttöinen distro. Olisko se lubuntu?Läppärillä hän käyttää verkkopankkiin ja uutismedia lukuun. Tämä nykyinen läppärissä on win10 ja hyvin vielä pyörii mutta pikkuhiljaa voisi siirtyä tuohon linuxin käyttöjärjestelmään. Itse asennusvaiheet uskoisin osaavani suorittaa mutta tärkeintä on, että itse järjestelmän käyttö on todella mutkatonta, eli nettiselain ja järjestelmän päivitys sellaista, ettei minun tarvii ihan joka päivä käydä kattoo mihin asetusvalikkoviidakkoon on eksynyt.

Muutama asia tulee mieleeen:

• Lubuntun saa haluttaessa suomenkielisenä - onko äitisi Windows 10 asennus ollut suomenkielellä? Jos kieli vaihtuu käyttöjärjestelmässä, se voi saada vaihdon tuntumaan turhan vaikealle
• Kun tekee siirron, kannattaa valita samantyyppinen teema (värit, fontit ja taustakuva), jotta ympäristö tuntuu heti tutulle
• Oletusselain Lubuntussa on Firefox. Jos äitisi on käytänyt Microsoftin EDGE-selainta, hänelle kannattaisi asentaa mahdollisimman pian Firefox ja auttaa häntä totuttelemaan sen kanssa toimimiseen ennen Linuxiin hyppäämistä
• Tuo Windowsin puolelta kirjanmerkit ja selaimen asetukset, niin se tuntuu heti tutulle (helpoin on käyttää Firefoxin omaa tiliä, joka tuo ne mukana Windowsista Linuxiin automaattisesti)
• Kannattaa myös varmistaa, että äitisi tulostin toimii linuxissa, jos sellainen on käytössä. Muut oheislaitteet toimivat yleensä ongelmitta.
• Opettaisin myös käyttäjälle miten Lubuntu päivitetään ja millaisia kysymyksiä päivitysohjelma voi kysyä, jotta osaa toimia, kun tekee järjestelmään päivityksiä
  • Chapter 4.3 Lubuntu Update — Lubuntu Manual 24.10 documentation

 

[SamCer]

• Opettaisin myös käyttäjälle miten Lubuntu päivitetään ja millaisia kysymyksiä päivitysohjelma voi kysyä, jotta osaa toimia, kun tekee järjestelmään päivityksiä
  • Chapter 4.3 Lubuntu Update — Lubuntu Manual 24.10 documentation

Ite en kyllä tuollaista suosittelis. Pistäisin vaan tietoturvapäivityksen automaattiselle (Ubuntu variaatioissa taitaa ollakin jo vakiona) ja tekisin itse muut päivitykset asentaisin itse, jos niille on edes tarvetta. Ja versioksi tottakait LTS.

Ainakin omille vanhemmille kaikki muutokset ja uuden oppiminen vanhemmiten aiheuttaa aina stressiä, niin en todellakaan sysäis käyttiksen päivityksiä heidän kontolleen. Kaikkein parasta on heidän kannaltaan kun heidän ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin käyttää sitä konetta siihen netissä surffailuun ja kaikki muu hoituu automaattisesti taustalla, tai sitten minä hoidan.

 

[hrk]

• Oletusselain Lubuntussa on Firefox. Jos äitisi on käytänyt Microsoftin EDGE-selainta, hänelle kannattaisi asentaa mahdollisimman pian Firefox ja auttaa häntä totuttelemaan sen kanssa toimimiseen ennen Linuxiin hyppäämistä
• Tuo Windowsin puolelta kirjanmerkit ja selaimen asetukset, niin se tuntuu heti tutulle (helpoin on käyttää Firefoxin omaa tiliä, joka tuo ne mukana Windowsista Linuxiin automaattisesti)

Edge-selain toimii kyllä linuxissa mainiosti, ja jos on MS-tili ja tunnukset ja salasanat ja kirjanmerkit ja laajennukset on synkattu, niin kaikki sujuu kuten ennen. Sama tietysti jos käytössä on ollut Chrome.

 

[topiv]

Edge-selain toimii kyllä linuxissa mainiosti, ja jos on MS-tili ja tunnukset ja salasanat ja kirjanmerkit ja laajennukset on synkattu, niin kaikki sujuu kuten ennen. Sama tietysti jos käytössä on ollut Chrome.

Kappas, enpä tiennyt että EDGEstä on tehty Linux-versio. Se ilman muuta alkuperäisen kysyjän äidille, jos on siihen tottunut Windows 10 -käytössä.

 

[Algron28]

Sinäänsä ihmetytttävä asia taas että Gnomessa graafisissa asetuksissa näytön sammuttamisen pisin valittava aika on 15minuuttia. Siis Linuxin, joka rummuttaa aina valinnan vapautta. Toki sen näköjään sai terminaaliin loitsimalla muutettua miksi haluaa, mutta olisi jännä tietää mikä filosofia tuolla 1-15min rajalla, joka IMO on aika suppea, kun tuskin mitään teknistä perustetta tuollaisen valinnan rajoittamiseen on.

 

[TemeV]

Siis Linuxin, joka rummuttaa aina valinnan vapautta.

Oot nyt käsittänyt tämän vapauden vähän väärin. Yleisellä tasolla se tarkoittaa, että olet vapaa itse muuttamaan sen rajoituksen lähdekoodista ja käyttämään tuota paranneltua versiotasi. Jopa jakelemaan tai myymään sitä jos huvittaa.

Ei se tarkoita että kaikissa softissa on kaikki mahdolliset säädöt mitä ihminen vain keksii. Gnomen kehittäjät saattavat olla vaikkapa kiinnostuita vähentämään energian kulutusta ja siksi laittavat siihen tuollaisen rajoituksen. Ja heillä on siihen vapaus.

 

[Algron28]

Oot nyt käsittänyt tämän vapauden vähän väärin. Yleisellä tasolla se tarkoittaa, että olet vapaa itse muuttamaan sen rajoituksen lähdekoodista ja käyttämään tuota paranneltua versiotasi. Jopa jakelemaan tai myymään sitä jos huvittaa.

Ei se tarkoita että kaikissa softissa on kaikki mahdolliset säädöt mitä ihminen vain keksii. Gnomen kehittäjät saattavat olla vaikkapa kiinnostuita vähentämään energian kulutusta ja siksi laittavat siihen tuollaisen rajoituksen. Ja heillä on siihen vapaus.

Itsestä vain tuntuu typerältä asettaa keinotekoisia rajoituksia paikkoihin joihin niitä ei ole pakko laittaa. Esim kääntäen, mitä haittaa olisi että kenttään voisi vapaasti kirjoittaa minuuttimäärän. Vai olisiko se liian windows maista? Siinä kun on valittavissa 5 tuntiin asti suoraan valikossa. Ne jotka valitsevat pidemmän ajan ruuvaavat sen joka tapauksessa jos hommaa ei ole vielä muuten kampitettu. Kyse on vain siitä että samalla vaivalla siihen olisi useampia valintoja saatu laittaa ilman että osalle käyttäjistä koutuu nyt ylimääräistä säätöä.

 

[Hyrava]

Muutenkin tuo Gnome tuntuu olevan jotenkin kankea, rajoittunut ja turhan hankala monissa perusasioissa. Aikanaan koitin tehdä pikakuvaketta eräälle skriptille työpöydälle eikä se onnistunut ilman googlausta. Esimerkiksi itse käyttämässäni xfce:ssä tuo toimii loogisesti ihan oikean hiirennapin takaa mutta Gnomessa oli jotain ihan ihme juttuja että sai toimivan pikakuvakkeen luotua.

Itsekin olen huomannut että siinä on asetuksissa kummallisia rajoitteita mitä ei muissa käyttämissäni desktopeissa ole ollut. No, onneksi jokainen voi käyttää mieleistään Gnomen sijaan.

 

[TemeV]

Itsestä vain tuntuu typerältä asettaa keinotekoisia rajoituksia paikkoihin joihin niitä ei ole pakko laittaa. Esim kääntäen, mitä haittaa olisi että kenttään voisi vapaasti kirjoittaa minuuttimäärän. Vai olisiko se liian windows maista? Siinä kun on valittavissa 5 tuntiin asti suoraan valikossa. Ne jotka valitsevat pidemmän ajan ruuvaavat sen joka tapauksessa jos hommaa ei ole vielä muuten kampitettu. Kyse on vain siitä että samalla vaivalla siihen olisi useampia valintoja saatu laittaa ilman että osalle käyttäjistä koutuu nyt ylimääräistä säätöä.

Softathan on täynnänsä keinotekoisia rajoituksia. Jokainen niistä on jonkun tekemä valinta. Mutta kun sitä filosofiaa tuossa kyseisessä asiassa kyselet, niin eiköhän se perustelu ole energian säästäminen. Ei siihen mitään muuta syytä oikein voi keksiä. Eri asia on sitten pitääkö siitä rajoituksesta tai sen perusteluista. Tai säästääkö se mitään energiaa oikeasti.

Jos tahtoo säätää ja tweakata kaikkea, niin käsittääkseni Gnome ei ole silloin paras vaihtoehto. Siinä on tarkoituksella vähän minimalistiset säädöt. (Korjatkaa jos olen väärässä, en ole Gnomea käyttänyt vuosikausiin)

Mutta sinä taisit jo ratkaisunkin löytää ongelmaasi, joten vaihtoehdot on ottaa terminaali rohkeasti auki ja muuttaa asetus sieltä, tai sitten laittaa sellainen työpöytäympäristö jossa on miellyttävämmät säätömahdollisuudet graafisesti.

 

[Matkatavara]

1. Riippuu miten ohjelman on asentanut. Jos sen on asentanut jakelun pakettienhallinnasta, sen voi poistaa samasta paikasta. Samalla tavalla snap-pakettienkin kanssa ja uskoisin että flatpakissakin on joku poistotoiminto. Jos itse kääntää jonkun ohjelman niin joissakin on mahdollisesti joku poistokomentokin mutta käytännössä monesti itse käännetyn softan voi poistaa ihan vaan poistamalla ohjelman tiedostot.
2. Yleensä joku graafinen työkalukin löytyy mutta nuo kun riippuvat distrosta ja käyttöliittymät ovat erilaisia niin yleensä helpompi antaa ohjeet komentorivityökaluille koska ne toimivat kaikissa jakeluissa samalla tavalla eli ovat yleispäteviä.
3. Jos flatpack-versio toimii hyvin etkä koe tarvitsevasi mitään itse käännetyssä versiossa mahdollisesti olevaa toiminnallisuutta mitä flatpackissa ei ole, en näe järkeä käännellä nykypäivänä enää itse softia. Itsekään en ole varmaan viimeisen 5v aikana kääntänyt kuin yhdellä kädellä laskettavan määrän softia, joko niitä ei ole ollut valmiiksi paketoituna tai sitten olen tarvinnut esim uusimman mahdollisen version ja paketoitu versio on ollut vanhempi. Itse kääntämisessä ei juurikaan riskejä ole (jos lähdekoodi on luotetusta lähteestä) mutta tietenkin jos summassa asentelee käännöksen vaatimia dependencyjä niin joku saattaa joskus mennä rikki.

1.

uninstall MakeMKV on Linux Debian - www.makemkv.com

Eli poistamalla /usr/bin kansiosta tiedostot makemkv, makemkvcon, mmccextr, mmgplsrv ja sdftool.

cd /usr/bin
sudo rm makemkv makemkvcon mmccextr mmgplsrv sdftool

Ja kansio /usr/share/MakeMKV:

sudo rm -r /usr/share/MakeMKV

ja piilotettu MakeMKV kansio käyttäjän koti hakemistosta:

rm -r ~/.MakeMKV

2.
Voi käyttää gaafista ohjelmaa, jos haluaa ja sen takia kirjoitinkin, että "vaikka seuraavia komentoja".

3.
Ei siinä kait pitäisi olla muuta riskiä, kuin toimimaton softa. Toi make install komento vasta kopioi noi käännetyt tiedostot oikeisiin paikkoihin.
Itehän joskus aikoinaan käytin kyseistä ohjelmaa ppa repon kautta, mutta muistelisin jossain olleen, että kehittäjä ei oikein hyvällä katsonut, kun se ilmeisesti rikkoi ohjelman osaa jossa suljettua lähdekoodia (bin paketti) EULAa tjsp.

Riippuu mitä distroa käyttää kuten tuossa aikasemmin jo sanottiin. Itse menen kaikissa koneissani KDE Plasmalla ( Eli Fedora KDE spinnillä ja OpenSusella ) niin discoveryssä voi katsoa suoraan mitä paketteja on järjestelmään asenettu ja painaa poista. Tai sitten hakea se paketti ja sitten painaa poista.
Sitten flatpakkejen kohdalla tuonne alle tulee vielä optio millä voi flatpakin kaikki tallentavat tiedot poistaa.

Kiitos vastauksista.

Taisin kirjoittaa epäselvästi, kysymys oli miten lähdekoodista käännetyn ohjelman voi poistaa. Onneksi jkaart ymmärsi kysymykseni oikein. Laitoin ohjeet talteen jos joskus on tarvetta asentaa MakeMKV lähdekoodista.

 

[Mestaritonttu]

Muutenkin tuo Gnome tuntuu olevan jotenkin kankea, rajoittunut ja turhan hankala monissa perusasioissa. Aikanaan koitin tehdä pikakuvaketta eräälle skriptille työpöydälle eikä se onnistunut ilman googlausta. Esimerkiksi itse käyttämässäni xfce:ssä tuo toimii loogisesti ihan oikean hiirennapin takaa mutta Gnomessa oli jotain ihan ihme juttuja että sai toimivan pikakuvakkeen luotua.

Itsekin olen huomannut että siinä on asetuksissa kummallisia rajoitteita mitä ei muissa käyttämissäni desktopeissa ole ollut. No, onneksi jokainen voi käyttää mieleistään Gnomen sijaan.

Gnomen kehittäjät ovat laiskoja ja ylimielisiä, perustelevat ominaisuuksien typistämistä millä nyt keksivätkään, "sulavammalla käyttökokemuksella" esim. Plasmasta voi tietysti sanoa niinkin että mitä enemmän ominaisuuksia, sitä enemmän mahdollisia bugeja. Kukaan ei kuitenkaan ole valittanut asetuksien puutteesta Plasmassa, etenkään ulkoasuun liittyvien.

Ei se tarkoita että kaikissa softissa on kaikki mahdolliset säädöt mitä ihminen vain keksii. Gnomen kehittäjät saattavat olla vaikkapa kiinnostuita vähentämään energian kulutusta ja siksi laittavat siihen tuollaisen rajoituksen. Ja heillä on siihen vapaus.

Eiköhän tuo 15 minuutin maksimi ole UI:ssa siitä syystä että kehittäjät voivat kehuskella Gnomen tehneen parannuksia energiatehokkuudessa. Pelkkää kilven kiillotusta käyttäjien valinnanvapauden kustannuksella, koska Gnomen käyttäjäkunnasta iso osa on sitä porukkaa jotka eivät edes tiedä vaihtoehtoisten työpöytien olemassaolosta eivätkä viitsi kurkkia konepellin alle.

 

[Algron28]

Itsellä nyt ei sinäänsä kovin isot vaatimukset customoinnille ei. Varsinkaan ulkonäöllisissä asioissa. Mutta mitä tuossa on joutunut googlettelemaan, niin monen asian Gnomessa saa toimivaksi lisäosalla, mutta välillä ihmetyttää miksi joku perustavanlaatuinen toiminnallisuus vaatii erillisen, jonkun kolmannen osapuolen lisäkikkareen niin tuo laiskuus kuulostaa varins järkeenkäyvältä selitykseltä.

 

[Mestaritonttu]

Lisäpalikoiden käyttöliittymä kaiken lisäksi päivittyy melkeinpä jokaisen Gnome-pävityksen yhteydessä, rikkoen yhteensopivuuden. Iso osa Gnomen käyttömukavuudesta lepää lisäpalikoiden kehittäjien harteilla koska Gnomen kehittäjät ovat sitä mieltä että Gnome on Gnome, ei Windows eikä Plasma ja siten niistä löytyviä mukavuus-ominaisuuksia ei ole eikä tule, ja näin on jämpti.

 

[jak_pdgm]

Onko normaalia, että gnome softat kuten filemanageri aukeaa huomattavasti hitaammin xorgin kuin waylandin päällä? On ruvennut välillä ärsyttämään selvästi havaittava viive ja nyt kun testasin niin sama softa aukeaa waylandin päällä lähes välittömästi, mutta xorgilla viive on ehkä puolen sekunnin - sekunnin luokkaa.

Tuskinpa tuolle mitään oikein voi, mutta kunhan mietin.

 

[hrk]

Onko normaalia, että gnome softat kuten filemanageri aukeaa huomattavasti hitaammin xorgin kuin waylandin päällä? On ruvennut välillä ärsyttämään selvästi havaittava viive ja nyt kun testasin niin sama softa aukeaa waylandin päällä lähes välittömästi, mutta xorgilla viive on ehkä puolen sekunnin - sekunnin luokkaa.

Tuskinpa tuolle mitään oikein voi, mutta kunhan mietin.

Onhan se normaalia. Wayland on tehokkaampi ja virtaviivaisempi display server ja protokolla. Se vaan ei vielä kaikissa ympäristöissä ja kaikissa tehtävissä toimi. Työpöytäympäristöistä Gnome johdannaisineen (Ubuntu, Fedora, Red Hat...) on kehityksessä pisimmällä ja Wayland on oletusprotokolla, mutta esim. Cinnamonin Wayland-tuki on erittäin 'experimental'.

Mutta kyllä perusoperaatioiden, kuten filemanagerin, pitäisi xorgin päälläkin toimia ilman havaittavaa viivettä, ainakin jos alla on oikea tietokone.

 

[Bugtastic]

Onhan se normaalia. Wayland on tehokkaampi ja virtaviivaisempi display server ja protokolla. Se vaan ei vielä kaikissa ympäristöissä ja kaikissa tehtävissä toimi. Työpöytäympäristöistä Gnome johdannaisineen (Ubuntu, Fedora, Red Hat...) on kehityksessä pisimmällä ja Wayland on oletusprotokolla, mutta esim. Cinnamonin Wayland-tuki on erittäin 'experimental'.

Ei ole normaalia, tai ehkä Gnomen tapauksessa on. Esimerkiksi KDE:lla ja XFCE:llä tiedostoselain aukeaa ihan samalla hetkellä kun sen klikkaa auki. Ja tämä siis X11 työpöydällä.

 

[Mukava]

Itselläkin oli tuossa juuri vanhempien osalta tilanne että alkoivat kyselemään uuden määrin ostoa kun vanha on "niin hidas".

En nyt läppärin speksejä tässä suoraan muista mutta oli joku Asuksen alle tonnin Ryzen pohjainen. Ja windows an siellä oli ihan tukossa. Reinstall olisi varmasti korjannut mutta sitten olisi ollut edessä ajuriasennukset jne.

Ehdotin että mitä jos kokeilette Linuxia jonka laitan ns käyttökuntoon ja jos ei onnistu niin laitetaan sitten wintoosa takaisin.

Joulun välipäivinä sitten asentelin koneeseen Linuxin, ensin piti päättää mahdollisimman vähä ylläpitoinen järjestelmä eli ei tarvitse miettiä päivityksiä jne. Työpöydäksi KDE koska se on hyvin lähellä Windowsia.

Aurora tuli sitten laitettua distroksi ja siitä ns stable haara. Ihan oikeastaan sen takia että päivitykset rullaa taustalla ja uusia päivityksiä ei tule jos CI:ssä (github) menee jotain pieleen.

Nyt ovat pari viikkoa käytelleet ja tainnut kysymyksiä tulla parina päivänä ja nekin jotain perusjuttuja miten/mistä löytää jotain.

Vielä pitää miettiä joku järkevä etähallinta tuohon jos tulee tarvetta päästä käpistelemään, tosin välimatkaa reilu 15km joten eipä se paikanpäälle meneminenkään vaikeaa ole.

 

[ojisama]

En nyt läppärin speksejä tässä suoraan muista mutta oli joku Asuksen alle tonnin Ryzen pohjainen. Ja windows an siellä oli ihan tukossa. Reinstall olisi varmasti korjannut mutta sitten olisi ollut edessä ajuriasennukset jne.

Menee vähän asian vierestä (mutta ehkä menee dokumentaatiosta, jos ensiapua haluaa ennen Linuxin asentamista), mutta Task Managerista Startup apps ja disabloi kaikki tarpeettomat --> startup nopeampi, muistia enemmän vapaana, eikä ajuriasennuksia.

 

[love_doctor]

Onhan se normaalia. Wayland on tehokkaampi ja virtaviivaisempi display server ja protokolla. Se vaan ei vielä kaikissa ympäristöissä ja kaikissa tehtävissä toimi. Työpöytäympäristöistä Gnome johdannaisineen (Ubuntu, Fedora, Red Hat...) on kehityksessä pisimmällä ja Wayland on oletusprotokolla, mutta esim. Cinnamonin Wayland-tuki on erittäin 'experimental'.

Mutta kyllä perusoperaatioiden, kuten filemanagerin, pitäisi xorgin päälläkin toimia ilman havaittavaa viivettä, ainakin jos alla on oikea tietokone.

Waylandin arkkitehtuuri eroaa siis esim. renderöinnin ja syötetapahtumien käsittelyn osalta. Tuo käynnistysaika ei nyt suoraan siihen kyllä liity. Tietty noissa on taustalla eri määrä kirjastoja, mutta se on hiukan eri juttu. Tiedostomanageri ei muutenkaan ole erityisen raskas ohjelma pl. indeksointi ja thumbnailien generointi.

 

[jak_pdgm]

Waylandin arkkitehtuuri eroaa siis esim. renderöinnin ja syötetapahtumien käsittelyn osalta. Tuo käynnistysaika ei nyt suoraan siihen kyllä liity. Tietty noissa on taustalla eri määrä kirjastoja, mutta se on hiukan eri juttu. Tiedostomanageri ei muutenkaan ole erityisen raskas ohjelma pl. indeksointi ja thumbnailien generointi.

Joo tuo viive on jotai puolen sekunnin luokkaa vaikka filemanagerin käynnistäisi kymmenen kertaa peräkkäin, mutta välillä jopa sekunti mikä alkaa olla jo aika paljon. Sama viive on myös gnomen terminaalissa, mutta sitä ei ole jos yksi terminaali on jo auki ja käynnistetään sen rinnalle uusia instansseja. Ja itseasiassa sama viive koskee kaikkia gnome-ohjelmia, mutta ei esim. glxgearssia.

Outo juttu, mutta pääseehän siitä eroon viimeistään sitten kun siirtyy waylandiin.

 

[oongee]

Joo tuo viive on jotai puolen sekunnin luokkaa vaikka filemanagerin käynnistäisi kymmenen kertaa peräkkäin, mutta välillä jopa sekunti mikä alkaa olla jo aika paljon. Sama viive on myös gnomen terminaalissa, mutta sitä ei ole jos yksi terminaali on jo auki ja käynnistetään sen rinnalle uusia instansseja. Ja itseasiassa sama viive koskee kaikkia gnome-ohjelmia, mutta ei esim. glxgearssia.

Outo juttu, mutta pääseehän siitä eroon viimeistään sitten kun siirtyy waylandiin.

Tuotahan voi halutessaan yrittää selvitellä erinäisillä työkaluilla, esim. strace:lla usein löytyy selitys tai vihje oikeaan suuntaan tämän tyyppisissä oireissa.

 

[JRan]

Joo tuo viive on jotai puolen sekunnin luokkaa vaikka filemanagerin käynnistäisi kymmenen kertaa peräkkäin, mutta välillä jopa sekunti mikä alkaa olla jo aika paljon. Sama viive on myös gnomen terminaalissa, mutta sitä ei ole jos yksi terminaali on jo auki ja käynnistetään sen rinnalle uusia instansseja. Ja itseasiassa sama viive koskee kaikkia gnome-ohjelmia, mutta ei esim. glxgearssia.

Outo juttu, mutta pääseehän siitä eroon viimeistään sitten kun siirtyy waylandiin.

Positiivinen ongelma, etenkin kun distrot siirtyy Fedora edellä Wayland only suuntaan. Vaikuttaa siis siltä, että 16 vuoden kehitystyöllä on saavutettu edes jotain.

 

[love_doctor]

Positiivinen ongelma, etenkin kun distrot siirtyy Fedora edellä Wayland only suuntaan. Vaikuttaa siis siltä, että 16 vuoden kehitystyöllä on saavutettu edes jotain.

Veikkaan, että taustalla on joku Gnomen ongelma. Esim. Xfce:n thunaria voi käyttää vertailukohtana. Se myös taitaa käyttää samoja gvfs-backendejä, mutta veikkaisinpa että on jonkin verran kevyempi yleisesti ottaen.

 

[JRan]

Veikkaan, että taustalla on joku Gnomen ongelma. Esim. Xfce:n thunaria voi käyttää vertailukohtana. Se myös taitaa käyttää samoja gvfs-backendejä, mutta veikkaisinpa että on jonkin verran kevyempi yleisesti ottaen.

Juu siis kyseessä on ilmiselvästi GNOMEn ongelma tai ominaisuus.

 

[TemeV]

Juu siis kyseessä on ilmiselvästi GNOMEn ongelma tai ominaisuus.

Kun nyt pikaisesti googlailin niin ongelmaa on esiintynyt muillakin. Arch-foorumeilla joku oli ratkaissut ongelman poistamalla paketit xdg-desktop-portal ja xdg-desktop-portal-gtk. Sitä voi omalla vastuulla kokeilla, mutta jos nyt käsitän mistään mitään oikein niin tuo jonkin verran rikkoo flatpakkien toimivuutta.

 

[asddsa]

Positiivinen ongelma, etenkin kun distrot siirtyy Fedora edellä Wayland only suuntaan. Vaikuttaa siis siltä, että 16 vuoden kehitystyöllä on saavutettu edes jotain.

Ainakin Fedoran uusimmassa 41 versiossa tuo tuntuu viimein olevan siinä tilassa, että kaikki toimii aika ongelmitta MS teams näytönjakoja yms. myöten.

Nvidia voi kai edelleen olla vähän ongelmallinen.

 

[JRan]

Ainakin Fedoran uusimmassa 41 versiossa tuo tuntuu viimein olevan siinä tilassa, että kaikki toimii aika ongelmitta MS teams näytönjakoja yms. myöten.

Nvidia voi kai edelleen olla vähän ongelmallinen.

Silloin Fedora 25:sen julkaisun jälkeen tuli testailtua jo Waylandia. NVIDIAn ajureita, heti kun 470.xx versiossa ensimmäisen kerran minkäänlainen tuki Waylandille tuli. Silloinhan tämä oli vielä mitä oli.

Kyllä Fedora + Wayland + NVIDIA on ollut omasta mielestä ihan käyttökelpoinen työpöytä käytössä jo sieltä ensimmäisten 5xx ajureiden julkaisusta asti (nyt mennään kuitenkin jo 565.xx versioissa). Pelaajat ja tiettyjen työpöytien-/ohjelmien käyttäjät on varmasti eri mieltä vieläkin, mutta se toki liittyy monesti ihan muuhun, kuin Fedoraan tai NVIDIA:an. Toki on itsellä X11 vielä asennettu Fedora 41:sessäkin, mutta yllättävän vähän sille on tarvetta ollut.

 

[King_Diamond]

Vielä pitää miettiä joku järkevä etähallinta tuohon jos tulee tarvetta päästä käpistelemään, tosin välimatkaa reilu 15km joten eipä se paikanpäälle meneminenkään vaikeaa ole.

Anydesk.

 

[Algron28]

Onkos kokemuksia Fedorassa toimivasta ohjelmasta jolla saisi mp3 tiedostojen äänevoimakkuuden massana tasattua kaikissa tiedostoissa samalla tasolle? Windowsilla käyttänyt MP3Gain nimistä ohjelmaa jota ei ainakaan suoraan löytynyt Fedoran software valikoimasta

 

[Markok]

Onkos kokemuksia Fedorassa toimivasta ohjelmasta jolla saisi mp3 tiedostojen äänevoimakkuuden massana tasattua kaikissa tiedostoissa samalla tasolle? Windowsilla käyttänyt MP3Gain nimistä ohjelmaa jota ei ainakaan suoraan löytynyt Fedoran software valikoimasta

Vink klik

 

[Algron28]

Ei vissiin mennyt niinkuin strömsössä. Mitähän tässä tapahtui

 

[Mukava]

Näyttäisi kyllä fedorallekin olevan natiivipaketti.

mp3gain - Fedora Packages

View mp3gain in the Fedora package repositories. mp3gain: Lossless MP3 volume adjustment tool

packages.fedoraproject.org

Snappeja ei kannata fedorallekin asentaa.

 

[ississ]

Ei vissiin mennyt niinkuin strömsössä. Mitähän tässä tapahtui

"failure writing to destination", yleisimmin tila loppuu sieltä minne yrittää kirjoittaa.
Snapin sisäisestä toiminnasta ei ole tietoa joten voi tietysti olla joku muukin syy.

 

[Algron28]

"failure writing to destination", yleisimmin tila loppuu sieltä minne yrittää kirjoittaa.
Snapin sisäisestä toiminnasta ei ole tietoa joten voi tietysti olla joku muukin syy.

Se onkin sitten mysteeri. Massamuistissa kun ainakin on tilaa. Tämä on just sitä mikä linuxissa ärsyttää. Kaikenmaailman mystiset ongelmat sinäänsä simpelin oloisissa asioissa.

 

[Vaateri]

Ei vissiin mennyt niinkuin strömsössä. Mitähän tässä tapahtui

Tyhjennä dnf:n cache:

sudo dnf clean all
sudo rm -r /var/cache/dnf
sudo dnf upgrade

Failed to synchronize cache for repos for RHEL 8 - Red Hat Customer Portal

Access Red Hat’s knowledge, guidance, and support through your subscription.

access.redhat.com

 

[JRan]

Toki myös

df -h

Näyttää tilan käytön/vapaan tilan koko koneelta.

 

[Barbarossa]

Onkos kokemuksia Fedorassa toimivasta ohjelmasta jolla saisi mp3 tiedostojen äänevoimakkuuden massana tasattua kaikissa tiedostoissa samalla tasolle? Windowsilla käyttänyt MP3Gain nimistä ohjelmaa jota ei ainakaan suoraan löytynyt Fedoran software valikoimasta

Itse käyttäisin mieluummin ihan normaalia ReplayGainia. Pelkät ID3/APE/etc tagit joiden perusteella toistosofta tasaa ilman että itse sisältöä muokataan. Ja on laajemmin tuettu kuin vain isovaarin MP3:silla. Onnistuu esim rsgainilla.

Mutta tulee sotkua jos käyttää molempia sekaisin.

 

[ississ]

Se onkin sitten mysteeri. Massamuistissa kun ainakin on tilaa. Tämä on just sitä mikä linuxissa ärsyttää. Kaikenmaailman mystiset ongelmat sinäänsä simpelin oloisissa asioissa.

Vastaavaa on kaikissa, esimerkkinä win jossa download menee aina ensin temppiin ja vasta sitten eteenpäin. Tai zippien purku file exploderilla...

 

[Algron28]

Vastaavaa on kaikissa, esimerkkinä win jossa download menee aina ensin temppiin ja vasta sitten eteenpäin. Tai zippien purku file exploderilla...

Minusta vain tuntuu että suurin osa Linuxin kanssa tulevista ongelmista on juuri sellaisia joita ei ikikuuna päivänä ole windowsin kanssa sattunut tulemaan vastaan samoissa asioissa ongelmaa. Vaikka kyseessä kuinka olisi peruskäytön tilanteet järjestelmässä jossa muuten ei ole tehty isompia sorvauksia. Esimerkiksi päivitysten suhteen en edes muista koska olisi windowsin kanssa ongelmia ollut vaikka vuosikaudet on useampia windows koneita käyttänyt. Vastaavasti Linuxin kanssa useita kertoja ollut jos jonkinlaista ongelmaa päivitysten kanssa. Sitten kun on linuxin kanssa niin vitun käsi niin tuntuu että siinä vianselvityksessä saa monesti laitteen vaan enemmän solmuun kun löydetty ohje A toimi vain osittain ja löydetty ohje B vain osittain ja ohje C teki jotain mutta antoi taas tuuden virheen.

Edit: Älkää ymmärtäkö siis väärin. Arvostan täällä saamaani apua ja olen kiitollinen siitä. Tuo pingviinin kanssa yhteiselo tahtoo välillä nostaa vain verenpainetta ja turhauttaa. Helposti vielä googlettaessa tahtoo hukkua siihen tiedonpaljouteen. Hakutuloksia kyllä löytyy paljon, mutta ensin pitäisi löytää juuri omalle variaatiolle tarkoitettu ohje ja sitten vielä sellainen joka ei liian vanha ole, sillä oman kokemuksen mukaan yli pari vuotta vanhojen ohjeiden toimiminen on vähän niin ja näin monesti. Ja sitten kun ei ymmärrä täysin mitä kaikki komennot tekee eikä peruuttaa osaa niin jo vain ollaan solmussa.

 

[ississ]

Minusta vain tuntuu että suurin osa Linuxin kanssa tulevista ongelmista on juuri sellaisia joita ei ikikuuna päivänä ole windowsin kanssa sattunut tulemaan vastaan samoissa asioissa ongelmaa. Vaikka kyseessä kuinka olisi peruskäytön tilanteet järjestelmässä jossa muuten ei ole tehty isompia sorvauksia. Esimerkiksi päivitysten suhteen en edes muista koska olisi windowsin kanssa ongelmia ollut vaikka vuosikaudet on useampia windows koneita käyttänyt. Vastaavasti Linuxin kanssa useita kertoja ollut jos jonkinlaista ongelmaa päivitysten kanssa. Sitten kun on linuxin kanssa niin vitun käsi niin tuntuu että siinä vianselvityksessä saa monesti laitteen vaan enemmän solmuun kun löydetty ohje A toimi vain osittain ja löydetty ohje B vain osittain ja ohje C teki jotain mutta antoi taas tuuden virheen.

Joo, kummassakin tulee välillä outoja virheitä, tässä reilun 20 vuoden työuralla niitä on ollut kaikissa käyttiksissä.
Toisaalta omissa koneissa on ollut vain yksi hankala ja sekin windowsin puolella johtuen liian pienestä partitiosta.

Monen vain linux- ohjelman ongelma taitaa olla että kukaan ei maksa dokumentaation ja ohjeiden tekemistä niin ne saattaa olla olemattomia tai jonkun muun kuin ohjelman tekijän.
Ja vaikka toimisi useammassa käyttiksessä vain se ensimmäinen on kunnolla dokumentoitu.

Sitten päälle nuo flatpak/vastaavat jotka ovat ilmeisesti jonkinlaisia kontteja tuovat omat haasteensa päälle.
Ja vaikka aloitin linux- käytön joskun 90- luvun alussa kirjakaupan cdllä niin perushommat on tietysti tuttuja mutta softat muuttuu ja osa tiedosta vanhenee yllättävän nopeastikin.

 

[jak_pdgm]

Minusta vain tuntuu että suurin osa Linuxin kanssa tulevista ongelmista on juuri sellaisia joita ei ikikuuna päivänä ole windowsin kanssa sattunut tulemaan vastaan samoissa asioissa ongelmaa. Vaikka kyseessä kuinka olisi peruskäytön tilanteet järjestelmässä jossa muuten ei ole tehty isompia sorvauksia. Esimerkiksi päivitysten suhteen en edes muista koska olisi windowsin kanssa ongelmia ollut vaikka vuosikaudet on useampia windows koneita käyttänyt. Vastaavasti Linuxin kanssa useita kertoja ollut jos jonkinlaista ongelmaa päivitysten kanssa. Sitten kun on linuxin kanssa niin vitun käsi niin tuntuu että siinä vianselvityksessä saa monesti laitteen vaan enemmän solmuun kun löydetty ohje A toimi vain osittain ja löydetty ohje B vain osittain ja ohje C teki jotain mutta antoi taas tuuden virheen.

Edit: Älkää ymmärtäkö siis väärin. Arvostan täällä saamaani apua ja olen kiitollinen siitä. Tuo pingviinin kanssa yhteiselo tahtoo välillä nostaa vain verenpainetta ja turhauttaa. Helposti vielä googlettaessa tahtoo hukkua siihen tiedonpaljouteen. Hakutuloksia kyllä löytyy paljon, mutta ensin pitäisi löytää juuri omalle variaatiolle tarkoitettu ohje ja sitten vielä sellainen joka ei liian vanha ole, sillä oman kokemuksen mukaan yli pari vuotta vanhojen ohjeiden toimiminen on vähän niin ja näin monesti. Ja sitten kun ei ymmärrä täysin mitä kaikki komennot tekee eikä peruuttaa osaa niin jo vain ollaan solmussa.

Nii emt. minä olen kyllä nähnyt nykyisissäkin windowseissa usein sellaista, että päivitykset ei vaan lähde asentumaan ja yhdessä uudessa asennuksessa en jostain syystä saanut wingetiä millään toimimaan, en enää muista selvisikö syy joskus. Windowsissa vaan asioille ei oikein osaa tehdä mitään muuta kuin yrittää googlettaa jotain ja toivoa parasta, tai ehkä joku guru osaisi mutta minä en.

 

[Emeron]

Nii emt. minä olen kyllä nähnyt nykyisissäkin windowseissa usein sellaista, että päivitykset ei vaan lähde asentumaan ja yhdessä uudessa asennuksessa en jostain syystä saanut wingetiä millään toimimaan, en enää muista selvisikö syy joskus. Windowsissa vaan asioille ei oikein osaa tehdä mitään muuta kuin yrittää googlettaa jotain ja toivoa parasta, tai ehkä joku guru osaisi mutta minä en.

Miten eroaa Linux ongelmista?

 

[Hyrava]

Minusta vain tuntuu että suurin osa Linuxin kanssa tulevista ongelmista on juuri sellaisia joita ei ikikuuna päivänä ole windowsin kanssa sattunut tulemaan vastaan samoissa asioissa ongelmaa. Vaikka kyseessä kuinka olisi peruskäytön tilanteet järjestelmässä jossa muuten ei ole tehty isompia sorvauksia. Esimerkiksi päivitysten suhteen en edes muista koska olisi windowsin kanssa ongelmia ollut vaikka vuosikaudet on useampia windows koneita käyttänyt. Vastaavasti Linuxin kanssa useita kertoja ollut jos jonkinlaista ongelmaa päivitysten kanssa. Sitten kun on linuxin kanssa niin vitun käsi niin tuntuu että siinä vianselvityksessä saa monesti laitteen vaan enemmän solmuun kun löydetty ohje A toimi vain osittain ja löydetty ohje B vain osittain ja ohje C teki jotain mutta antoi taas tuuden virheen.

Edit: Älkää ymmärtäkö siis väärin. Arvostan täällä saamaani apua ja olen kiitollinen siitä. Tuo pingviinin kanssa yhteiselo tahtoo välillä nostaa vain verenpainetta ja turhauttaa. Helposti vielä googlettaessa tahtoo hukkua siihen tiedonpaljouteen. Hakutuloksia kyllä löytyy paljon, mutta ensin pitäisi löytää juuri omalle variaatiolle tarkoitettu ohje ja sitten vielä sellainen joka ei liian vanha ole, sillä oman kokemuksen mukaan yli pari vuotta vanhojen ohjeiden toimiminen on vähän niin ja näin monesti. Ja sitten kun ei ymmärrä täysin mitä kaikki komennot tekee eikä peruuttaa osaa niin jo vain ollaan solmussa.

Minä olen käyttänyt linuxia pääkäyttiksenä about 20v ja nyt kun rupesin yhtä konetta asentelemaan winkkarille niin täytyy sanoa että kun on linuxiin tottunut niin suunnilleen joka asia tuntuu haraavan vastaan. Tuo on siis ihan tottumuskysymys, molemmat toimivat aika eri tyylillä ja molemmissa on omat ongelmansa. Todennäköisesti pitäisin noita windowsin kiukutteluita ihan normaalina jos olisin sitä ajanut viimeiset 20v mutta linux-käyttäjänä pidän esimerkiksi hyvin outona että suunnilleen joka laitteen tai softan asennuksen jälkeen pitää bootata kone että se toimii oikein. samoin itselleni monet windowsin "ominaisuudet" ovat ihan käsittämättömiä, "Miksi tämä pitää tehdä näin? Eikö tätä saa komentoriviltä tehtyä helposti? Eikö nämä kirjastot/asiat asentuneetkaan automaattisesti? Miten tämä päivitys voi kestää näin v*tun kauan?" jne.

 

[JRan]

Minä olen käyttänyt linuxia pääkäyttiksenä about 20v ja nyt kun rupesin yhtä konetta asentelemaan winkkarille niin täytyy sanoa että kun on linuxiin tottunut niin suunnilleen joka asia tuntuu haraavan vastaan. Tuo on siis ihan tottumuskysymys, molemmat toimivat aika eri tyylillä ja molemmissa on omat ongelmansa. Todennäköisesti pitäisin noita windowsin kiukutteluita ihan normaalina jos olisin sitä ajanut viimeiset 20v mutta linux-käyttäjänä pidän esimerkiksi hyvin outona että suunnilleen joka laitteen tai softan asennuksen jälkeen pitää bootata kone että se toimii oikein. samoin itselleni monet windowsin "ominaisuudet" ovat ihan käsittämättömiä, "Miksi tämä pitää tehdä näin? Eikö tätä saa komentoriviltä tehtyä helposti? Eikö nämä kirjastot/asiat asentuneetkaan automaattisesti? Miten tämä päivitys voi kestää näin v*tun kauan?" jne.

Juuri näinhän se menee. Itsekin käyttänyt Linuxia 1996 vuodesta, (hitto ensi vuonna tulee 30-vuotta täyteen, ei se aika niinkään, vaan oma ikä), niin kyllähän se Windows tosiaan kummalliselta tuntuu. Nyt joutunut Windows 11 käyttämään parissa jutussa ja on se toki selkeästi eteenpäin mennyt. Viime vuosina työkäytössä (siis desktop/laptop) ollut vain Applea (serverit toki Linuxeja), niin kyllä se Apple sopii huomattavasti paremmin Linux ihmiselle Windowssiin verrattuna.

Eli jos jollekin EI tekniselle ihmiselle pitäisi suositella tietokonetta, niin kyllä oma suositus olisi nykyään M-prossulla varustettu MacBook. Kone käyntiin ja kovaa ajoa.

 

[love_doctor]

Miten tämä päivitys voi kestää näin v*tun kauan?" jne.

Linux-distroissakin on valtavia eroja päivitysten nopeudessa. Esim. Arch ja Alpine asentavat paketit paljon nopeammin kuin vaikkapa Fedora tai Debian. Tilanne on voinut Fedoran osalta muuttua, mutta ainakin pari vuotta sitten vielä oli näin. Tuossa on mittauksia eri pakettihallinnoista. Olen itse tehnyt distron rakentimia, jotka generoivat levykuvan CI/CD-putkessa ja nuo erot ovat ihan massiivisia.

Sitten on vielä se ero, että Arch ja Alpine tukevat sitä, että paketit saa asennettua pacstrapilla tai staattisella apk:lla käytännössä tyhjästä ja samalla kertaa voi antaa koko pakettilistan, kun esim. Debianissa debootstrapilla pääsee alkuun ja sitten aptilla pitää asentaa lisää, kun kaikkea ei saa kerrallaan ja tulee ihmeellisiä ongelmia syklisistä riippuvuuksista yms.

Sama juttu myös vaikka bootloadereissa. U-Boot, syslinux ja systemd-boot asentuvat nopeasti ja varsinkin debian-pohjaisissa on grubiin ihme kötöstyksiä, jotka kestävät. Myös initramfs-generoinnit voivat kestää yllättävän paljon ja samaan aikaan esim. 16-ytiminen Ryzen 5950X kääntää jo tmpfs:ssä melkein koko kernelin. Etuna vielä se, että tilantarve vähenee 90%.