Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[Barbarossa]

Riippuu emosta, miten toteutettu. Läppärillä mulla ei oo mitään ongelmaa, painaa vaan F12 bootissa, niin saa bootti-valikon mistä valita käyttis. Pöytäkoneessa tarvii parin valikon kautta näppäillä että saa vaihdettua. Grubin kanssa se valikko lävähtää ruudulle aina oletuksena, niin se olisi ihan kätevää jos vaan toimisi luotettavasti.

Njoo, ylläoleva luonnollisesti sillä oletuksella että käytössä ei oleva UEFI-toteutus ei ole sontaa, mikä nykypäivänä luulisi olevan kohtuullinen oletus. Viimeisin oma kokemus sellaisesta oli ex-HTPC:n FM1 emo yli vuosikymmenen takaa.

 

[Johtaja_Jurmu]

Varakoneella ei näköjään CPU:n ominaisuudet riitä uusimmalle Windows 11 versiolle, puuttuu sse 4,2 ja popcnt.
Koska varakoneen käyttö on hyvin vähäistä (toimii pääasiassa datalle back up koneena silloin tällöin kotiverkon kautta), niin voisihan tähän harkita myös sopivaa Linuxia. Samaisen Linuxin asentaisin varmaan myös tähän pääkoneelle varuiksi.

Kummallakin koneella on käyttöjärjestelmille SSD levy, sekä back up datalle omat HDD levyt (NTFS).
Linux ilmeisesti pystyy lukemaan/kirjoittamaan/siirtämään dataa eri koneidenkin NTFS levyjen välillä ongelmitta nykyisin?
Onnistuuko Linuxin yhdistäminen Windows 11 kotiverkkoon kuinka helposti, tai päinvastoin?

Ja sitten itse kysymykseen, mitä Linux vaihtoehtoja on nykyisin jos haetaan "helppoutta/windowsmaista näkymää/käytettävyyttä"?
- Keveys, selkeys ja helppo käytettävyys plussaa
- Pitää saada helposti toimimaan kotiverkossa (linux-linux... W11-Linux... Linux-W11...)
- Pitkä tuotetuki plussaa

Mint? Zorin OS, Ubuntu?

Edit, onko tämä vain toimittajan omaa horinaa, vaiko ihan todellinen tilanne Ununtun kohdalla

Kun käyttökokemus ei kiinnosta tippaakaan – kokeilussa Ubuntu 24.04 LTS

Ubuntua kehittävä Canonical haistattaa käyttäjälle pitkät uuden pitkäaikaisesti tuetun version myötä.

www.tivi.fi

 

[TemeV]

Varakoneella ei näköjään CPU:n ominaisuudet riitä uusimmalle Windows 11 versiolle, puuttuu sse 4,2 ja popcnt.
Koska varakoneen käyttö on hyvin vähäistä (toimii pääasiassa datalle back up koneena silloin tällöin kotiverkon kautta), niin voisihan tähän harkita myös sopivaa Linuxia. Samaisen Linuxin asentaisin varmaan myös tähän pääkoneelle varuiksi.

Kummallakin koneella on käyttöjärjestelmille SSD levy, sekä back up datalle omat HDD levyt (NTFS).
Linux ilmeisesti pystyy lukemaan/kirjoittamaan/siirtämään dataa eri koneidenkin NTFS levyjen välillä ongelmitta nykyisin?
Onnistuuko Linuxin yhdistäminen Windows 11 kotiverkkoon kuinka helposti, tai päinvastoin?

Ja sitten itse kysymykseen, mitä Linux vaihtoehtoja on nykyisin jos haetaan "helppoutta/windowsmaista näkymää/käytettävyyttä"?
- Keveys, selkeys ja helppo käytettävyys plussaa
- Pitää saada helposti toimimaan kotiverkossa (linux-linux... W11-Linux... Linux-W11...)
- Pitkä tuotetuki plussaa

Mint? Zorin OS, Ubuntu?

Edit, onko tämä vain toimittajan omaa horinaa, vaiko ihan todellinen tilanne Ununtun kohdalla

Kun käyttökokemus ei kiinnosta tippaakaan – kokeilussa Ubuntu 24.04 LTS

Ubuntua kehittävä Canonical haistattaa käyttäjälle pitkät uuden pitkäaikaisesti tuetun version myötä.

www.tivi.fi

Linux-koneen saa kyllä "Windows kotiverkkoon" varsin kivuttomasti.

Itse en ainakaan ota noita Tammisen Linux-arvosteluita kovin vakasti. On niissä toki joku totuuden siemen mukana, mutta varsinkin otsikot on yleensä aika kärjistettyjä. Distro on niissä joko tiukkaa timanttia tai täyttä kuraa.

Ubuntu on ihan hyvä distro tuohon käyttöön. Ei kannata silleen liikaa keskittyä siihen Windowsmaisuuteen. Ei mikään Linux-jakelu kuitenkaan toimi samalla tavalla kuin Windows, vaikka ulkoasu sitä vähän muistuttaisikin.

 

[Hyrava]

Linux-koneen saa kyllä "Windows kotiverkkoon" varsin kivuttomasti.

Itse en ainakaan ota noita Tammisen Linux-arvosteluita kovin vakasti. On niissä toki joku totuuden siemen mukana, mutta varsinkin otsikot on yleensä aika kärjistettyjä. Distro on niissä joko tiukkaa timanttia tai täyttä kuraa.

Ubuntu on ihan hyvä distro tuohon käyttöön. Ei kannata silleen liikaa keskittyä siihen Windowsmaisuuteen. Ei mikään Linux-jakelu kuitenkaan toimi samalla tavalla kuin Windows, vaikka ulkoasu sitä vähän muistuttaisikin.

Tämä tietty on vain oma mielipide, mutta itse en tykkää yhtään tuosta Ubuntun vakio-desktopista (Gnome?). Onneksi se on helppo vaihtaa, tai sitten suoraan asentaa jollain muulla desktopilla varustetun jakelun, kuten esimerkiksi kubuntu (KDE) tai xubuntu (XFCE).

 

[Mukava]

Varakoneella ei näköjään CPU:n ominaisuudet riitä uusimmalle Windows 11 versiolle, puuttuu sse 4,2 ja popcnt.
Koska varakoneen käyttö on hyvin vähäistä (toimii pääasiassa datalle back up koneena silloin tällöin kotiverkon kautta), niin voisihan tähän harkita myös sopivaa Linuxia. Samaisen Linuxin asentaisin varmaan myös tähän pääkoneelle varuiksi.

Kummallakin koneella on käyttöjärjestelmille SSD levy, sekä back up datalle omat HDD levyt (NTFS).
Linux ilmeisesti pystyy lukemaan/kirjoittamaan/siirtämään dataa eri koneidenkin NTFS levyjen välillä ongelmitta nykyisin?
Onnistuuko Linuxin yhdistäminen Windows 11 kotiverkkoon kuinka helposti, tai päinvastoin?

Ja sitten itse kysymykseen, mitä Linux vaihtoehtoja on nykyisin jos haetaan "helppoutta/windowsmaista näkymää/käytettävyyttä"?
- Keveys, selkeys ja helppo käytettävyys plussaa
- Pitää saada helposti toimimaan kotiverkossa (linux-linux... W11-Linux... Linux-W11...)
- Pitkä tuotetuki plussaa

Mint? Zorin OS, Ubuntu?

Edit, onko tämä vain toimittajan omaa horinaa, vaiko ihan todellinen tilanne Ununtun kohdalla

Kun käyttökokemus ei kiinnosta tippaakaan – kokeilussa Ubuntu 24.04 LTS

Ubuntua kehittävä Canonical haistattaa käyttäjälle pitkät uuden pitkäaikaisesti tuetun version myötä.

www.tivi.fi

Zorin:sta ainakin pysyisin poissa, ei se oikein tarjoa mitään muuta kuin "silmäkarkkia".

Mint / Fedora / Ubuntu varmasti kaikki hyvin toimivia vanhemmallakin raudalla. Mint:n pointti on Cinnamon DE joten jos siitä ei tykkää niin Ubuntulla ja Fedoralla on sitten vaihtoehtoja mutta kannattaa varmaan pitäytyä joko Gnome tai KDE:n parissa.

KDE enemmän "windowsmainen" kun taas Gnome muistuttanee enemmän macOS:ää.

 

[TemeV]

Tämä tietty on vain oma mielipide, mutta itse en tykkää yhtään tuosta Ubuntun vakio-desktopista (Gnome?). Onneksi se on helppo vaihtaa, tai sitten suoraan asentaa jollain muulla desktopilla varustetun jakelun, kuten esimerkiksi kubuntu (KDE) tai xubuntu (XFCE).

Gnome on joo Ubuntussa vakiona. En tykkää minäkään, mutta onhan silläkin käyttäjänsä. Mutta eipä siinä muuta kuin voi kokeilla ja tehdä omat johtopäätöksensä. Itse suosin KDE:tä, enkä ole jaksanut vuosiin kokeilla muita, kun se on ollut omaan käteen sopiva.

 

[sbasil]

Gnome on joo Ubuntussa vakiona. En tykkää minäkään, mutta onhan silläkin käyttäjänsä. Mutta eipä siinä muuta kuin voi kokeilla ja tehdä omat johtopäätöksensä. Itse suosin KDE:tä, enkä ole jaksanut vuosiin kokeilla muita, kun se on ollut omaan käteen sopiva.

Minäkin olen ollut tähän asti "diehard" KDE fanboy, mutta viime aikoina on ollut käsittämättömiä ongelmia tuon kanssa, niin kokeilumielessä tullut testailtua gnomea. Aiemmin inhosin, mutta ehkä tuohon voisi tottuakin. Muutama extension ja gnome tweak käyttöön ja tuohan on oikeastaan aika mukava loppujen lopuksi. Säädöiltään aika suppea KDE:hen verrattuna, mutta kai tuossakin riittävästi säätövaraa on ja kikkareilla sitten lisää. Vmwaressa huomattavasti nopeampi kuin KDE. Vielä kun saisi KDE:n widgeteistä tutun Global menun gnomeenkin (saattaa saadakin, en vaan vielä löytänyt).

 

[Hyrava]

Minäkin olen ollut tähän asti "diehard" KDE fanboy, mutta viime aikoina on ollut käsittämättömiä ongelmia tuon kanssa, niin kokeilumielessä tullut testailtua gnomea. Aiemmin inhosin, mutta ehkä tuohon voisi tottuakin. Muutama extension ja gnome tweak käyttöön ja tuohan on oikeastaan aika mukava loppujen lopuksi. Säädöiltään aika suppea KDE:hen verrattuna, mutta kai tuossakin riittävästi säätövaraa on ja kikkareilla sitten lisää. Vmwaressa huomattavasti nopeampi kuin KDE. Vielä kun saisi KDE:n widgeteistä tutun Global menun gnomeenkin (saattaa saadakin, en vaan vielä löytänyt).

Itse taas pidän enemmän Xfce:stä, sen olen saanut mukautettua sellaiseksi kuin haluan. Tosin, siinäkin tuli mielestäni muutoksia huonompaan kun päivitin Xubuntun 20.04:stä 22.04:ään, esimerkiksi muutamien nappien sijainti muuttui (esim file-dialogeissa) sun muuta pientä, enkä ole keksinyt saisiko noita jotenkin muutettua aikaisemman tyyliseksi. KDE:tä on tullut käytettyä melko vähän. Mielestäni Gnomekin oli joskus aikanaan jotenkin itselleni paremmin sopiva mutta jokunen vuosi sitten siinä muuttui jotain enkä ole jaksanut ihmetellä saisiko siitä nykyäänkin käyttökelpoisen itselle.

No, tämän takia onkin kiva että on paljon vaihtoehtoja, jokainen saa käyttää sellaista desktoppia mikä itseään miellyttää. Itse tosiaan käytän Xfce:tä, toisella työkaverilla on Gnome ja toisella KDE käytössä ja kaikki ovat tyytyväisiä omaan valintaansa.

 

[sbasil]

Itse taas pidän enemmän Xfce:stä, sen olen saanut mukautettua sellaiseksi kuin haluan. Tosin, siinäkin tuli mielestäni muutoksia huonompaan kun päivitin Xubuntun 20.04:stä 22.04:ään, esimerkiksi muutamien nappien sijainti muuttui (esim file-dialogeissa) sun muuta pientä, enkä ole keksinyt saisiko noita jotenkin muutettua aikaisemman tyyliseksi. KDE:tä on tullut käytettyä melko vähän. Mielestäni Gnomekin oli joskus aikanaan jotenkin itselleni paremmin sopiva mutta jokunen vuosi sitten siinä muuttui jotain enkä ole jaksanut ihmetellä saisiko siitä nykyäänkin käyttökelpoisen itselle.

No, tämän takia onkin kiva että on paljon vaihtoehtoja, jokainen saa käyttää sellaista desktoppia mikä itseään miellyttää. Itse tosiaan käytän Xfce:tä, toisella työkaverilla on Gnome ja toisella KDE käytössä ja kaikki ovat tyytyväisiä omaan valintaansa.

Näinhän se menee. Itsellä oli joskus vuonna kivi ja vasara käytössä vielä gnome, kun siinä oli vielä alapalkki. Siitä sitten Mintin kautta Cinnamoniin, josta taas Kubuntuun (KDE) --> Fedora --> OpenSuse/Arch. Nyt voisi varmaan palata takaisin perus-Ubuntuun tai Fedoraan (gnome-versioon), kun säätäminen ei enää niin kamalasti kiinnosta (no vähän, mutta kiva se olisi välillä vaan olla möllötellä ilman tarvetta jatkuvaan tviikkailuun).

 

[Herttuainen]

Näinhän se menee. Itsellä oli joskus vuonna kivi ja vasara käytössä vielä gnome, kun siinä oli vielä alapalkki. Siitä sitten Mintin kautta Cinnamoniin, josta taas Kubuntuun (KDE) --> Fedora --> OpenSuse/Arch. Nyt voisi varmaan palata takaisin perus-Ubuntuun tai Fedoraan (gnome-versioon), kun säätäminen ei enää niin kamalasti kiinnosta (no vähän, mutta kiva se olisi välillä vaan olla möllötellä ilman tarvetta jatkuvaan tviikkailuun).

Fedora Gnomen sijasta suosittelen KDE Plasma spin versiota. Budgie on myös nätti, mutta ei välttämättä vakain ratkaisu. Gnome on aika raskas, mutta jos kone on uusi ja nopea ja jos tykkää Gnomen tyylistä, niin ok. Fedora Spins | The Fedora Project

 

[Marquette]

Täällä on päädytty Cachyos + Cinnamon yhdistelmään. Hitusen nopeampi kuin jotkut muut ja Cinnamon on vaikuttanut mukavalta silmiin, mutta ei Kde:n tahmealta. Arch Linux-pohjainen mutta asennus on helppo graafinen. Sopii parhaiten Ryzen 7000 ja 9000 prossuille, kun ne saavat hyötyä Cachyn v3,v4 tms. optimoiduista paketeista.

 

[sbasil]

Fedora Gnomen sijasta suosittelen KDE Plasma spin versiota. Budgie on myös nätti, mutta ei välttämättä vakain ratkaisu. Gnome on aika raskas, mutta jos kone on uusi ja nopea ja jos tykkää Gnomen tyylistä, niin ok. Fedora Spins | The Fedora Project

Siis itsellä oli tuo Fedoran KDE plasma spin pitkään käytössä ja sitä nytkin kokeilin, mutta yhtä sun toista ongelmaa oli jatkuvasti, kuten muillakin distroilla joissa KDE. Useamman viikonlopun tärväsin tuon kanssa taistellessa ja enää ei vaan jaksa, kun se ei tuohon läppäriin tunnu istuvan. Tosin voisi ihan hyvin jatkaa pelkällä Windowsillakin, kun mitään pakottavaa tarvetta linuxille ei ole ja äsken mainittu toimii hyvin. Ongelmat tai ainakin osa niistä tosin taitaa johtua noista uudemmista AMD-prossuilla olevista läppäreistä (´+plasma 6.2.4 -yhdistelmästä), kun vanhalla sotaratsulla (5th gen Carbon X1 / i5-6300U) niitä ei ole.

 

[Emeron]

Edit, onko tämä vain toimittajan omaa horinaa, vaiko ihan todellinen tilanne Ununtun kohdalla

Kun käyttökokemus ei kiinnosta tippaakaan – kokeilussa Ubuntu 24.04 LTS

Ubuntua kehittävä Canonical haistattaa käyttäjälle pitkät uuden pitkäaikaisesti tuetun version myötä.

www.tivi.fi

Linkki on maksumuurin takana joten vaikea kommentoida mitä siellä sanotaan. Itse päivitin pari viikkoa sitten 24.04 Ubuntun ettei tässä nyt hirveen pitkästi oo vielä kokemusta. Mutta en nyt oo löytänyt mikä tässä"haistattaa käyttäjälle pitkät" ja "viis veisataan työpöytä käyttäjistä". Näin omasta mielestä käyttöliittymä on parantunut, näin ihan yleiseltä käytettävyydeltä, 22.04 versiosta. Ubuntua kuitenkin käyttänyt enemmän ja vähemmän kymmenisen vuotta, eikä tässä uudessa versiossa mitään isompaa vikaa oo tullu vastaan.

 

[Jan178]

Virtuaalikoneessahan näitä on helppo testata.

Omalla kohdallani olen huomannut että olohuoneen läppärillä majaileva Fedora Gnomepöydällä on vienyt käytön miellyttävyydessä voiton pöytäkoneen Mintistä, autotallin wanhan läppärin Linux XFCE:stä ja kakkosläppärin Win10:stä. Wintoosalle ei toisaalta oikein ole enää tarvetta nyt kun laserleikkurin softana on Lighburn joka pelaa Linuxillakin.

KDE Neon oli pöytäkoneella vielä vuosi sitten ja pidin kovasti, sen kun sai muokattua viimeistä nippeliä myöten omanlaisekseen. Se oli myös vakaa ja hyvin bugiton.
Tämä oli tosin oma urakkansa ja toisaalta distron suurin kompastuskivi, vehkeitten vaihtuessa ei jaksanut alkaa enää säätämään, joten Mintillä mennään vaikka kaikessa yksinkertaisuudessaan aika tylsä onkin

 

[SamCer]

Onko tietoa miten Gnomessa (Fedora 41, tai Ubuntu 24.10) sais helposti komentorivin kautta vaihdettua oletus musiikki - ja videosoittimet halutuksi?

Dconf on tyhjä arpa ja sen mitä oon googlannu, niin ainoa vaihtoehto mitä oon löytänyt, ois muokata ~/.config/mimeapps.list tiedostoa. Jotain yksinkertaisempaa ois haussa kuten Settings-sovelluksen yhden napin painalluksella hoituva vaihto.

Oon nyt parina päivänä rakennellu ansiblen playbookkia, jolla automatisoin profiilin asetukset, ettei niitä tarvisi käydä manuaalisesti tekemässä aina kun joutuu uuden profiilin kanssa tekemisiin.

Kaikki muut asetukset oon saanu hoidettua, mutta toi oletussoittimien vaihto tuntuu jotenkin kömpelöltä, jos joutuu ottamaan kopion tuosta tiedostosta talteen soittimen vaihdon jälkeen ja sen jälkeen konffaa playbookin heittämään sen kopion oletustiedoston tilalle, jos tarvetta...

 

[JiiPee]

No nyt alkoi vihdoin nassille kirjoittelu sujumaan niinkuin halusin. Otti se aikaa ja monen monta yritystä ja erehdystä.
Tuossa kuvassa siis kirjoitellaan 40G tiedostoa ja nopeus pysyy periaatteessa verkon maksimissa kokoajan mitä 2,5G verkko antaa myöten. Aiemmin toi sahasi jossain maksimin ja 100MB/s välillä koska HHD:lle ei vaan toi kirjoitus suju niin sukkelaan.

Alkuperäinen ajatus oli laittaa puoli teraa nvme pintaa joka on raid1 tuohon cacheksi ja sitä lähdin toteuttamaan. LVM cache oli homman nimi jolla tätä operaatiota vein etiäpäin koska en halunnut alkaa koko systeemiä rakentaa nollasta. Nopeasti huomasin että LVM:lle on pari eri cache vaihtoehtoa jotka käyttää deviuce mapper kikkareita, elikkä dm-cache ja dm-writecache. Lähdin liikkeelle dm-cachen kanssa kun mielsin sen monipuolisemmaksi.
Sain homman toimimaan mutta se ei toiminut kuten olin toivonut. Kirjoitukset oli ihan samaa paskaa kuin ennenkin vaikka käytössä oli writeback cache.
Lopulta kun tarpeeksi lueskeliu internettiä ja pohdiskeli niin päädyin siihen tulokseen että vaikka toi dm-cache writeback tilassa tekeekin cachea niin lukiessa kuin kirjoittaessa, niin se kirjoittaessa tapahtuva cache tapahtuu ainoastaan jos data on jo ylennetty sinne cacheen. dm-cachen toinen toimintamoodi on writethrough joka siis oli poissa laskuista, se ei kirjoituksia cacheta ollenkaan.

Seuraavaksi sitten tuli eteen cache tyypin vaihto tuohon dm-writecacheen. Se ei siis cacheta lukuja ollenkaan vaan toimii pelkästään kirjoituscachena. Tässä vaiheessa sitten tulikin mieleen että eipä sitä cachea ole järkevää puolta teraa laittaa ja päädyin että laitetaan 100G. Toi cache on vielä siitä erikoinen että sen koko vaikuttaa samalla siihen että paljonko se haukkaa muistia. Toi 100G haukkasi muistista 2G, joten senkin takia puol teraa olisi ollut hölmöä touhua kun purkissa ei ole kuin 16G muistoa.

Eihän toikaan suoriltaan lähteny toimimaan niin kuin toivoin, mutta muutakia optioita muuttamalla sain sen nyt ainakin pikaisten testien kanssa toimimaan pitkälti niin miten haluan.


Lisäksi tää LBA/block size 512/4096 sekoilu aiheutti asiaan omat murheensa. Päätin jo aikaa sitten että 512 saa jäädä, mutta yllätävän sitkeessä se edelleen on. Molemmat nvme:t formatoin 4096 LBA:lle, mutta kovalevyt on kaikki 512 loogisella koolla mutta fyysinen on 4096, eikä noissa laikoissa voi sitä vaihtaa. Ja en puhu mistään filesystem tason formatoinnista vaan tästä: Switching your NVME ssd to 4k - Bjonnh.net tätä myös advanced format nimellä kutsutaan. Advanced Format - Wikipedia

LVM alkoikin heti natkuttaa siitä että samaan volume grouppiin ollaan nyt laittamassa 512 ja 4096 block size asemia ja tämä ei käy. Syykin sille on selvä, noiden kanssa kun alkaa sekoilla ja sekottamaan sopivassa paikkaa niin datalle voi sanoa hyvästit.
LVM conffiin voi laittaa ohituksen jonka päädyin tekemään koska mulla loppupelissä itse filesystem käyttää 4096 block size jolloin oman päättelyn ja interwebin lukemisen perusteella ongelmaa ei pitäisi olla.

 

[Vaateri]

Eihän toikaan suoriltaan lähteny toimimaan niin kuin toivoin, mutta muutakia optioita muuttamalla sain sen nyt ainakin pikaisten testien kanssa toimimaan pitkälti niin miten haluan.

Muita avittaaksesi voisit varmaan kertoa myös mitä nämä optiot olivat ja mitä niille piti tehdä?

 

[samsungaaja]

Nyt alkoi vissiin sitten se linux-säätäminen, Ubuntu 24.04.1 LTS ei tunnista enää kännykkää. Lataa kyllä mutta ei näytä että laite olisi liitettynä. Piuhasta ei kai kiinni kun aiemmin tunnisti samalla piuhalla.

 

[kaakau<"'\\/>]

Nyt alkoi vissiin sitten se linux-säätäminen, Ubuntu 24.04.1 LTS ei tunnista enää kännykkää. Lataa kyllä mutta ei näytä että laite olisi liitettynä. Piuhasta ei kai kiinni kun aiemmin tunnisti samalla piuhalla.

Puhelimesta voisi ensiksi katsoa minkälaista yhteyttä se haluaa muodostaa. Niitä kun on kaikenlaisia.

Voit myös asentaa KDE Connectin koneeseen ja puhelimeen ja siirtää tiedostoja ja paljon muuta sillä. Pitäisi muuten olla myös Windowsille kaiketi.

 

[samsungaaja]

Puhelimesta voisi ensiksi katsoa minkälaista yhteyttä se haluaa muodostaa. Niitä kun on kaikenlaisia.

Voit myös asentaa KDE Connectin koneeseen ja puhelimeen ja siirtää tiedostoja ja paljon muuta sillä. Pitäisi muuten olla myös Windowsille kaiketi.

Toinen puhelin on Lumia 520 (tämän Ubuntu aiemmin tunnisti), toinen Samsungin J5, tätä ei ole tunnistanut missään vaiheessa. Lumiasta en tiedä mistä näkyisi yhteyden laatu, androidista (6.jotain) voinee löytyä asetuksia kaivelemalla. Mahtaako siihenkään saada KDE Connectia asennettua. Ihmettelen tuota Lumiaa että ensin tunnistaa ja sitten ei, piuha ei kai lataisi jos se olisi hajonnut. No serriähän nämä vempeleet toki jo ovat..

e. noniin Samsungin tunnisti USB-virheenkorjauksen päälle laittamalla

 

[JiiPee]

Muita avittaaksesi voisit varmaan kertoa myös mitä nämä optiot olivat ja mitä niille piti tehdä?

Aivan, se oli tarkoitus tehdäkin mutta pääsi unehtumaan kaikessa tohinassa.

high_watermark=80
low_watermark=0
autocommit_time=3600000

Eli eka määrittelee että cache kun on 80% täynnä niin aletaan jauhaa sitä alespäin eli omassa tapauksessa kovalevyille.
Toka määrittelee sitten prosentin mihin asti sitä cachea tyhjennetään, itte laitoin sen nollaan eli koko paska tyhjäksi kun sitä kerran aletaan putsaamaan.
Kolmas varmaan kertoo jo ihan nimensä perusteella että mitä tekee. Eli aika jonka kuluttua tyhjennetään cache levyille. Se on millisekuntteina ja itte laitoin sen tuntiin.

Mielestäni kirjoitus cache kun on kyseessä niin se pitää pyrkiä pitämään tyhjänä, jos ittellä kirjoitusta olisi raskaammin tuonne niin varmaan tiukkaisin ainakin autocommit aikaa.

 

[Jereez]

Olen käyttänyt Linux Minttiä nyt noin kuukauden ajan, mutta en ole millään saanut at-merkkiä toimimaan. Onko jollain tietoa tai vinkkejä, miten tämän voisi korjata?

 

[Barbarossa]

Olen käyttänyt Linux Minttiä nyt noin kuukauden ajan, mutta en ole millään saanut at-merkkiä toimimaan. Onko jollain tietoa tai vinkkejä, miten tämän voisi korjata?

Ei nyt Mintistä ole kokemuksia tältä vuosikymmeneltä mutta aika perusjuttuja luulisi olevan siinäkin. Onko näppäimistöasetukset oikein?

 

[jak_pdgm]

Perkule en ole vieläkään keksinyt miten gnome+waylandilla pystyy käyttämään libinputin custom acceleration -profiilia hiirelle, joten vaihdoin pari kuukautta sitten taas vaihteeksi takaisin xorgiin. Ehkä se vielä joskus selviää.

 

[sbasil]

Olen käyttänyt Linux Minttiä nyt noin kuukauden ajan, mutta en ole millään saanut at-merkkiä toimimaan. Onko jollain tietoa tai vinkkejä, miten tämän voisi korjata?

Eihän löydy shift+2:n takaa?

 

[soundmodel]

Debian ei olekaan lopulta niin vakaa kuin luulin. Välillä luulee, että GNU/Linux on Windows/Mac veroinen, mutta tosiasiassa ainakin Debian Linuxissa on aika paljon erilaisia bugeja.

 

[Mukava]

Debian ei olekaan lopulta niin vakaa kuin luulin. Välillä luulee, että GNU/Linux on Windows/Mac veroinen, mutta tosiasiassa ainakin Debian Linuxissa on aika paljon erilaisia bugeja.

Joo ajatella, softassa voi olla bugeja. Kuka olisi uskonut.

 

[soundmodel]

Joo ajatella, softassa voi olla bugeja. Kuka olisi uskonut.

Ei, mutta välillä Linuxia myydään jonain graalin maljana, tai sanotaan, että se olisi vakaampi kuin Windows.

 

[Algron28]

Ei mutta välillä Linuxia myydään jonain graalin maljana. Tai että se olisi vakaampi kuin Windows.

Tämä on se mikä itselläkin ärsyttää paljon. Sellainen fanaattinen paasaaminen mitä jotkut kaikkein kovimmat linux lahkolaiset harrastaa. Mitään kritiikkiä ei voi kukaan antaa, mitään negatiivistä ei linuxista löydy, ja jos ei joku toimi niin kyse on siitä ettet vain osaa. Sitten jos jotain kysyy niin vastaus on "lue sieltä dokumentaatiosta".

 

[TemeV]

Tämä on se mikä itselläkin ärsyttää paljon. Sellainen fanaattinen paasaaminen mitä jotkut kaikkein kovimmat linux lahkolaiset harrastaa. Mitään kritiikkiä ei voi kukaan antaa, mitään negatiivistä ei linuxista löydy, ja jos ei joku toimi niin kyse on siitä ettet vain osaa. Sitten jos jotain kysyy niin vastaus on "lue sieltä dokumentaatiosta".

Ei kai niitä paasaajia ole sen enempää kuin Microsoft-fanipoikia, jotka paasaa siitä kuinka Linuxilla ei toimi mikään eikä siihen saa mitään softia.

 

[Algron28]

Ei kai niitä paasaajia ole sen enempää kuin Microsoft-fanipoikia, jotka paasaa siitä kuinka Linuxilla ei toimi mikään eikä siihen saa mitään softia.

Kyllä minusta windowsin ja linuxin fanikunnassa aika iso ero on. Osassa linux kommuuneissa on aika toksinen meininki ja vastaukseksi kysymyksiin saa lähinnä vittuilua, jopa ihan virallisemmillakin alustoilla.

 

[Barbarossa]

Ei, mutta välillä Linuxia myydään jonain graalin maljana, tai sanotaan, että se olisi vakaampi kuin Windows.

Miten se on kernelin vakaudesta pois jo sen päälle tehdään paskaa softaa?

 

[soundmodel]

Miten se on kernelin vakaudesta pois jo sen päälle tehdään paskaa softaa?

User experience.

Eikös Macilla ja Windowsilla ole laatuauditointi niiden app storeissa?

 

[ojisama]

Miten se on kernelin vakaudesta pois jo sen päälle tehdään paskaa softaa?

Tämä on aika alleviivaava vastaus ylläolevaan keskusteluun.

E. Nimimerkillä tyytyväinen komentorivikäyttäjä.

 

[Emeron]

Miten se on kernelin vakaudesta pois jo sen päälle tehdään paskaa softaa?

Windowsissa tuntuu olevan näin

 

[SamCer]

Käyttissodille on oma ketju, niin jatkakaa siellä: Käyttöjärjestelmät

 

[TemeV]

Kyllä minusta windowsin ja linuxin fanikunnassa aika iso ero on. Osassa linux kommuuneissa on aika toksinen meininki ja vastaukseksi kysymyksiin saa lähinnä vittuilua, jopa ihan virallisemmillakin alustoilla.

Internetissä ylipäänsä on aika toksinen meno. En näe mitenkään valtavaa eroa Linux-foorumeiden toksisuudessa verrattuna kaikkeen muuhun. Kyllä tuolla ihan oikeasti autetaan newbieitä perusjuttujenkin kanssa. Vittuilua saa osakseen ihan samoista asioista kuin vaikka TechBBS:ssä, eli esimerkiksi siitä että avaa uuden ketjun kysymyksellä, johon on vastattu viimeksi viisi viestiä alempana. Mutta yleensä niihinkin ketjuihin joku kuitenkin kohteliaasti postaa sen linkin mistä vastaus löytyy.

Joo, Linux-fanaatikot on ehkä fanaattisempia kuin Windows-fanaatikot, mutta siellä onkin yleensä taustalla yleisempää open source -fanaattisuutta, eikä kohdistu pelkästään Linuxiin. Windowsiin ei kytkeydy samanlaista aatetta, niin se ei ehkä aiheuta niin valtavia tunteitakaan. Ja oli ehkä väärin sanoa Windows-fanit. Kyse on ehkä enemmän Linux-vastaisuudesta, kuin varsinaisesta Windowsin fanittamisesta. Ja ehkä se Linux-vastaisuuskin on monessa tapauksessa vain sitä, että kaikki vieras pelottaa, ja siksi sitä pitää mollata ettei se tuntuisi niin pelottavilta. Windows on se tuttu ja turvallinen.

 

[Algron28]

Tässä joku aika sitten tuli hyvä esimerkki kun koitin tutustua arch linuxiin ja koitin tietenkin asentaa virallisen ohjeen perusteella. Tuossa oli joku kohta mikä ei mennytkään enää ohjeen mukaan Tätä kun googlailin niin valitettavan usein siellä oli liuta vastauksia "read the official installation instructions" tai parhaassa tapauksessa pelkkä linkki niihin vaikka aloittaja selvästi kertoi viestissään että tätä kohtaa ohjeistuksessa ei ole.

Tämä on myös yksi koko opensource maailman ongelma. Dokumentaatio, jos sitä edes on, ei usein ole ajan tasalla. Sitten kun joutuu googlettelemaan niin kyllähän netistä löytyy valtavasti aina aikaisempia kyselyitä ja keskusteluja, mutta ainakin itse olen huomannut sen että oikeastaan paria vuotta vanhempia ohjeistuksia on ikävä koittaa kokeilla kun monesti tuntuu että joku on muutettu ja homma tökkää sitten siihen että olet puolittain räpeltänyt jotain joka voi sitten myöhemmin taas estää jotain muuta.

 

[herra57]

Linuxille on monta eri distroa jotka on suunnattu eri käyttäjäryhmille. Jotkut on suunnattu yleiskäyttöön ja siis myös aloittelijoille ja sitten on pieniä distroja joita käyttää pieni joukko guruja jotka haluaa erottua massasta ja aloittelijoista. Arch on näitä jälkimmäisiä. Gurut ei tarvitse selkeää dokumentaatiota ja siksi niitä ei kirjoiteta näille gurujen suosimille distroille eikä massasta poikkeamaan haluavat gurut halua auttaa aloittelijoita. Aloittelijoitten kannattaisi pysyä suuren yleisön tunnetuissa distroissa joihin on dokumentaatiota ja niihin saa apua.

 

[Algron28]

No miksi sitten esimierkiksi pelikäyttöön tupataan tuota arch linuxia suosittelemaan ja toisaalta näitä yleisiä distroja ei siihen suositella? Nykypäivänä pelaamisen kun ei pitäisi olla mitenkään erikosita käyttöä.

 

[Mukava]

Linuxille on monta eri distroa jotka on suunnattu eri käyttäjäryhmille. Jotkut on suunnattu yleiskäyttöön ja siis myös aloittelijoille ja sitten on pieniä distroja joita käyttää pieni joukko guruja jotka haluaa erottua massasta ja aloittelijoista. Arch on näitä jälkimmäisiä. Gurut ei tarvitse selkeää dokumentaatiota ja siksi niitä ei kirjoiteta näille gurujen suosimille distroille eikä massasta poikkeamaan haluavat gurut halua auttaa aloittelijoita. Aloittelijoitten kannattaisi pysyä suuren yleisön tunnetuissa distroissa joihin on dokumentaatiota ja niihin saa apua.

Täytyy kyllä todeta että olen aika erimieltä tästä. Arch ei ole mikään "pieni" distro (riippuu tietysti mihin vertaa) ja vaikka puutteita saattaakin rolling release mallista johtuen olla, on Arch wiki yksi parhaiten dokumentteja ja ohjeita tarjoavia sivuja mitä Linuxille löytyy.

Ja parasta tuossa on se, että ohjeet pätevät myös muihin distroihin, tosin joltain osin ei suoraan, mutta "pääpiirteittäin".

Näissä vaan kannattaa muiistaa, että jos käytät jotain Garudaa tms, Arch -pohjaista distroa niin apua ei kannata mennä kyselemään Archin foorumilta/discordista/redditistä. Vaikka kyllä sieltäkin apuja varmasti löytyy niin se on kuitenkin "muokattu" Arch joka on käytössä ja ne muutokset voivat olla osasyy mahdolliselle ongelmalle.

Sitten löytyy näitä Arch-pohjaisia joilla on myös nyyppä-ystävällinen yhteisö josta saa helposti apua, ja vastaavasti löytyy myös sellaisia jossa sitä ei välttämättä ole.

Ei Archissa sinällään vikaa ole edes aloittelijalle, mutta silloin tulee vaan ymmärtää se, että jos apua haluaa niin pitää kyllä itse nähdä vaivaa myös esim logien kaivelussa jotta ne voi siihen tukipyyntöön sitten lisätä. Se on aika fakta, että jos kysymys on vaan "mun hiiri ei toimi" niin osaksi suoraan tuskin saa kovin avuliaita vastauksia.

Ja en minäkään kyllä Archia tai sen johdannaisia ihan suoraan ala aloittelijalle suosittelemaan, vaan kannattaa vaikka aloittaa Fedoralla joka on yllättävän lähellä Archin "rolling release" mallia esim kernelin ja tiettyjen pakettien osalta. Enka itsekään aja "puhdasta" Archia koska en jaksa säätää sitä pystyyn alusta, vaan käytän mieluusti "valmiiksi" konffattua alustaa jota voi sitten muokata.

 

[herra57]

No miksi sitten esimierkiksi pelikäyttöön tupataan tuota arch linuxia suosittelemaan ja toisaalta näitä yleisiä distroja ei siihen suositella? Nykypäivänä pelaamisen kun ei pitäisi olla mitenkään erikosita käyttöä.

Gurut haluaa elvistellä ja yleiskäyttöiset distrot on tylsiä.

 

[Mukava]

No miksi sitten esimierkiksi pelikäyttöön tupataan tuota arch linuxia suosittelemaan ja toisaalta näitä yleisiä distroja ei siihen suositella? Nykypäivänä pelaamisen kun ei pitäisi olla mitenkään erikosita käyttöä.

Riippunee varmana puhutaanko puhtaasta Archista vai jostain sen johdannaisesta, mutta yleisesti varmaan puhutaan "Arch:sta" vaikka kyseessä saattaakin sitten olle Garuda/CachyOS tms.

Suosittelut johtunevat pääosin siitä, että saat aina uusimman kernelin, mesan ja pelipalikat.

Loppujenlopuksi ei sillä suurta merkitystä ole, korostuu ehkä enemmän siinä jos on tuoretta rautaa niin uudempi kerneli ja mesa on silloin toivottavaa.

EDIT: Esim Phoronix:n uusimmat testit parin päivän takaa Arch Linux Based CachyOS Takes The Lead On Intel Arrow Lake - Phoronix

 

[soundmodel]

Tämä on myös yksi koko opensource maailman ongelma. Dokumentaatio, jos sitä edes on, ei usein ole ajan tasalla. Sitten kun joutuu googlettelemaan ...

Niin ja sitten kun työaika maksaa, niin tuo maksaa.

Todellinen pro-distro on kuitenkin Gentoo, ei Arch.

 

[TemeV]

Suosittelut johtunevat pääosin siitä, että saat aina uusimman kernelin, mesan ja pelipalikat.

Loppujenlopuksi ei sillä suurta merkitystä ole, korostuu ehkä enemmän siinä jos on tuoretta rautaa niin uudempi kerneli ja mesa on silloin toivottavaa.

Veikkaan että sitä suositellaan osittain myös sen takia, että Valve käyttää Archia pohjana Steam OS:lle.

Ei ne palikat Archissa ihan kauhean paljoa ole uudempia kuin Fedorassa tai Tumbleweedissä. Välillä Fedora julkaisee juttuja nopeammin kuin Arch. Toisinaan Arch saa vaikkapa kerneli-päivityksen nopeammin sen takia, että siellä on bugi, jonka Fedora laskee liian pahaksi ettei voi julkaista. Archissa saatetaan ollaan sitä mieltä, että haitta on niin marginaalinen, että aivan hyvin voi julkaista.

 

[Mukava]

Todellinen pro-distro on kuitenkin Gentoo, ei Arch.

Vai LFS?

 

[soundmodel]

Olen kuitenkin sitä mieltä, että tulisi olla microkernel-Linux, kuten Tanenbaum selitti. Emme tarvitse nopeutta, vaan vakautta vikatiloissa. Prosessorit kehittyvät nopeammin kuin ohjelmistojen optimoinnit.

 

[jak_pdgm]

Niin ja sitten kun työaika maksaa, niin tuo maksaa.

Todellinen pro-distro on kuitenkin Gentoo, ei Arch.

Meinasin viime tai toissaviikolla asentaa gentoon, mutta tulin sitten järkiini ja pysyin fedorassa. Archia en ole koskaan kokeillut kun ei ole kiinnostanut, mutta gentoosta on hyviä muistoja vajaa 20v takaa.

 

[Hyrava]

Tässä joku aika sitten tuli hyvä esimerkki kun koitin tutustua arch linuxiin ja koitin tietenkin asentaa virallisen ohjeen perusteella. Tuossa oli joku kohta mikä ei mennytkään enää ohjeen mukaan Tätä kun googlailin niin valitettavan usein siellä oli liuta vastauksia "read the official installation instructions" tai parhaassa tapauksessa pelkkä linkki niihin vaikka aloittaja selvästi kertoi viestissään että tätä kohtaa ohjeistuksessa ei ole.

Tämä on myös yksi koko opensource maailman ongelma. Dokumentaatio, jos sitä edes on, ei usein ole ajan tasalla. Sitten kun joutuu googlettelemaan niin kyllähän netistä löytyy valtavasti aina aikaisempia kyselyitä ja keskusteluja, mutta ainakin itse olen huomannut sen että oikeastaan paria vuotta vanhempia ohjeistuksia on ikävä koittaa kokeilla kun monesti tuntuu että joku on muutettu ja homma tökkää sitten siihen että olet puolittain räpeltänyt jotain joka voi sitten myöhemmin taas estää jotain muuta.

Ihan samanlaisia ongelmia kyllä löytyy windowsinkin puolelta, homma ei vaan toimi vaikka on orjallisesti noudattanut asennusohjetta. Erään suuren laitevalmistajan konfigurointiohjelma vaan ei suostu toimimaan kaikissa tuettujen listassa olevien windowsien kanssa suoraan ja tekninen tukikin vaan jankkaa "Onhan sinulla tuettu Win-versio? Olethan asentanut asennusohjeen mukaan?". Ja todellisuudessa kun aikansa kaiveli, syynä oli puuttuva dll-kirjasto jota ei asennuspaketissa ollut mukana eikä missään ollut mitään mainintaa asiasta.

Vastaavia juttuja on tullut vastaan muistakin win-softista, varsinkin jos käsketään muuttamaan jotain windowsin asetusta niin yllättäen sitä asetusta ei löydykään sieltä mistä asennusohjeen mukaan pitäisi löytyä kun windowsissakin on asiat siirtyneet eri paikkaan jopa saman major-version sisällä.

Toki osassa linux-softiakin dokumentaatio on aika ohkaista mutta yleensä vian jäljille sentään pääsee jos vähän osaa esim järjestelmän lokeja lueskella, windowsissa kun ei yleensä niistä lokeistakaan löydä mitään järkevää. Se on kyllä totta että eri linuxeissa on asiat vähän eri paikoissa ja eri tavalla, joten jos ei ihan mainstream-linux-jakeluita käytä niin ongelman tullessa vastaan sen selvittely ei välttämättä ole ihan helppoa, ainakaan vähän kokemattomammalle käyttäjälle.

Valitettavasti joissakin piireissä asenne on vähän ilkeää aloitteleville käyttäjille ja vastaukset ovat "RTFM" -tasoa mutta tuo on tässä vuosien varrella vähentynyt malkoisen paljon. Noissakin jutuissa Ubuntu/Fedora sun muissa suuremmalla yleisölle tarkoitetuissa jakeluissa tuntuu asenne olevan "asiakaspalvelussa" parempi, ei ihan heti lytätä kysyjää maanrakoon.

 

[Mestaritonttu]

Noissakin jutuissa Ubuntu/Fedora sun muissa suuremmalla yleisölle tarkoitetuissa jakeluissa tuntuu asenne olevan "asiakaspalvelussa" parempi, ei ihan heti lytätä kysyjää maanrakoon.

Debianilla ja Ubuntulla voisi sanoa olevan kummallakin aito online-manuaali, siinä missä Archilla ja johdannaisilla on käytännössä pelkkä wiki. Jälkimmäisestä löytyy kyllä vastaus moneen kysymykseen, mutta vastuu tiedon omaksumisesta ja etsimisestä jää käyttäjälle. Linux-aloittelijalle wiki ei välttämättä ole se paras neuvonantaja koska käsi kaipaisi vielä pitelyä.