Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[JiiPee]

No nyt alkoi vihdoin nassille kirjoittelu sujumaan niinkuin halusin. Otti se aikaa ja monen monta yritystä ja erehdystä.
Tuossa kuvassa siis kirjoitellaan 40G tiedostoa ja nopeus pysyy periaatteessa verkon maksimissa kokoajan mitä 2,5G verkko antaa myöten. Aiemmin toi sahasi jossain maksimin ja 100MB/s välillä koska HHD:lle ei vaan toi kirjoitus suju niin sukkelaan.

Alkuperäinen ajatus oli laittaa puoli teraa nvme pintaa joka on raid1 tuohon cacheksi ja sitä lähdin toteuttamaan. LVM cache oli homman nimi jolla tätä operaatiota vein etiäpäin koska en halunnut alkaa koko systeemiä rakentaa nollasta. Nopeasti huomasin että LVM:lle on pari eri cache vaihtoehtoa jotka käyttää deviuce mapper kikkareita, elikkä dm-cache ja dm-writecache. Lähdin liikkeelle dm-cachen kanssa kun mielsin sen monipuolisemmaksi.
Sain homman toimimaan mutta se ei toiminut kuten olin toivonut. Kirjoitukset oli ihan samaa paskaa kuin ennenkin vaikka käytössä oli writeback cache.
Lopulta kun tarpeeksi lueskeliu internettiä ja pohdiskeli niin päädyin siihen tulokseen että vaikka toi dm-cache writeback tilassa tekeekin cachea niin lukiessa kuin kirjoittaessa, niin se kirjoittaessa tapahtuva cache tapahtuu ainoastaan jos data on jo ylennetty sinne cacheen. dm-cachen toinen toimintamoodi on writethrough joka siis oli poissa laskuista, se ei kirjoituksia cacheta ollenkaan.

Seuraavaksi sitten tuli eteen cache tyypin vaihto tuohon dm-writecacheen. Se ei siis cacheta lukuja ollenkaan vaan toimii pelkästään kirjoituscachena. Tässä vaiheessa sitten tulikin mieleen että eipä sitä cachea ole järkevää puolta teraa laittaa ja päädyin että laitetaan 100G. Toi cache on vielä siitä erikoinen että sen koko vaikuttaa samalla siihen että paljonko se haukkaa muistia. Toi 100G haukkasi muistista 2G, joten senkin takia puol teraa olisi ollut hölmöä touhua kun purkissa ei ole kuin 16G muistoa.

Eihän toikaan suoriltaan lähteny toimimaan niin kuin toivoin, mutta muutakia optioita muuttamalla sain sen nyt ainakin pikaisten testien kanssa toimimaan pitkälti niin miten haluan.


Lisäksi tää LBA/block size 512/4096 sekoilu aiheutti asiaan omat murheensa. Päätin jo aikaa sitten että 512 saa jäädä, mutta yllätävän sitkeessä se edelleen on. Molemmat nvme:t formatoin 4096 LBA:lle, mutta kovalevyt on kaikki 512 loogisella koolla mutta fyysinen on 4096, eikä noissa laikoissa voi sitä vaihtaa. Ja en puhu mistään filesystem tason formatoinnista vaan tästä: Switching your NVME ssd to 4k - Bjonnh.net tätä myös advanced format nimellä kutsutaan. Advanced Format - Wikipedia

LVM alkoikin heti natkuttaa siitä että samaan volume grouppiin ollaan nyt laittamassa 512 ja 4096 block size asemia ja tämä ei käy. Syykin sille on selvä, noiden kanssa kun alkaa sekoilla ja sekottamaan sopivassa paikkaa niin datalle voi sanoa hyvästit.
LVM conffiin voi laittaa ohituksen jonka päädyin tekemään koska mulla loppupelissä itse filesystem käyttää 4096 block size jolloin oman päättelyn ja interwebin lukemisen perusteella ongelmaa ei pitäisi olla.

 

[Vaateri]

Eihän toikaan suoriltaan lähteny toimimaan niin kuin toivoin, mutta muutakia optioita muuttamalla sain sen nyt ainakin pikaisten testien kanssa toimimaan pitkälti niin miten haluan.

Muita avittaaksesi voisit varmaan kertoa myös mitä nämä optiot olivat ja mitä niille piti tehdä?

 

[samsungaaja]

Nyt alkoi vissiin sitten se linux-säätäminen, Ubuntu 24.04.1 LTS ei tunnista enää kännykkää. Lataa kyllä mutta ei näytä että laite olisi liitettynä. Piuhasta ei kai kiinni kun aiemmin tunnisti samalla piuhalla.

 

[kaakau<"'\\/>]

Nyt alkoi vissiin sitten se linux-säätäminen, Ubuntu 24.04.1 LTS ei tunnista enää kännykkää. Lataa kyllä mutta ei näytä että laite olisi liitettynä. Piuhasta ei kai kiinni kun aiemmin tunnisti samalla piuhalla.

Puhelimesta voisi ensiksi katsoa minkälaista yhteyttä se haluaa muodostaa. Niitä kun on kaikenlaisia.

Voit myös asentaa KDE Connectin koneeseen ja puhelimeen ja siirtää tiedostoja ja paljon muuta sillä. Pitäisi muuten olla myös Windowsille kaiketi.

 

[samsungaaja]

Puhelimesta voisi ensiksi katsoa minkälaista yhteyttä se haluaa muodostaa. Niitä kun on kaikenlaisia.

Voit myös asentaa KDE Connectin koneeseen ja puhelimeen ja siirtää tiedostoja ja paljon muuta sillä. Pitäisi muuten olla myös Windowsille kaiketi.

Toinen puhelin on Lumia 520 (tämän Ubuntu aiemmin tunnisti), toinen Samsungin J5, tätä ei ole tunnistanut missään vaiheessa. Lumiasta en tiedä mistä näkyisi yhteyden laatu, androidista (6.jotain) voinee löytyä asetuksia kaivelemalla. Mahtaako siihenkään saada KDE Connectia asennettua. Ihmettelen tuota Lumiaa että ensin tunnistaa ja sitten ei, piuha ei kai lataisi jos se olisi hajonnut. No serriähän nämä vempeleet toki jo ovat..

e. noniin Samsungin tunnisti USB-virheenkorjauksen päälle laittamalla

 

[JiiPee]

Muita avittaaksesi voisit varmaan kertoa myös mitä nämä optiot olivat ja mitä niille piti tehdä?

Aivan, se oli tarkoitus tehdäkin mutta pääsi unehtumaan kaikessa tohinassa.

high_watermark=80
low_watermark=0
autocommit_time=3600000

Eli eka määrittelee että cache kun on 80% täynnä niin aletaan jauhaa sitä alespäin eli omassa tapauksessa kovalevyille.
Toka määrittelee sitten prosentin mihin asti sitä cachea tyhjennetään, itte laitoin sen nollaan eli koko paska tyhjäksi kun sitä kerran aletaan putsaamaan.
Kolmas varmaan kertoo jo ihan nimensä perusteella että mitä tekee. Eli aika jonka kuluttua tyhjennetään cache levyille. Se on millisekuntteina ja itte laitoin sen tuntiin.

Mielestäni kirjoitus cache kun on kyseessä niin se pitää pyrkiä pitämään tyhjänä, jos ittellä kirjoitusta olisi raskaammin tuonne niin varmaan tiukkaisin ainakin autocommit aikaa.

 

[Jereez]

Olen käyttänyt Linux Minttiä nyt noin kuukauden ajan, mutta en ole millään saanut at-merkkiä toimimaan. Onko jollain tietoa tai vinkkejä, miten tämän voisi korjata?

 

[Barbarossa]

Olen käyttänyt Linux Minttiä nyt noin kuukauden ajan, mutta en ole millään saanut at-merkkiä toimimaan. Onko jollain tietoa tai vinkkejä, miten tämän voisi korjata?

Ei nyt Mintistä ole kokemuksia tältä vuosikymmeneltä mutta aika perusjuttuja luulisi olevan siinäkin. Onko näppäimistöasetukset oikein?

 

[jak_pdgm]

Perkule en ole vieläkään keksinyt miten gnome+waylandilla pystyy käyttämään libinputin custom acceleration -profiilia hiirelle, joten vaihdoin pari kuukautta sitten taas vaihteeksi takaisin xorgiin. Ehkä se vielä joskus selviää.

 

[sbasil]

Olen käyttänyt Linux Minttiä nyt noin kuukauden ajan, mutta en ole millään saanut at-merkkiä toimimaan. Onko jollain tietoa tai vinkkejä, miten tämän voisi korjata?

Eihän löydy shift+2:n takaa?

 

[Mukava]

Debian ei olekaan lopulta niin vakaa kuin luulin. Välillä luulee, että GNU/Linux on Windows/Mac veroinen, mutta tosiasiassa ainakin Debian Linuxissa on aika paljon erilaisia bugeja.

Joo ajatella, softassa voi olla bugeja. Kuka olisi uskonut.

 

[Algron28]

Ei mutta välillä Linuxia myydään jonain graalin maljana. Tai että se olisi vakaampi kuin Windows.

Tämä on se mikä itselläkin ärsyttää paljon. Sellainen fanaattinen paasaaminen mitä jotkut kaikkein kovimmat linux lahkolaiset harrastaa. Mitään kritiikkiä ei voi kukaan antaa, mitään negatiivistä ei linuxista löydy, ja jos ei joku toimi niin kyse on siitä ettet vain osaa. Sitten jos jotain kysyy niin vastaus on "lue sieltä dokumentaatiosta".

 

[TemeV]

Tämä on se mikä itselläkin ärsyttää paljon. Sellainen fanaattinen paasaaminen mitä jotkut kaikkein kovimmat linux lahkolaiset harrastaa. Mitään kritiikkiä ei voi kukaan antaa, mitään negatiivistä ei linuxista löydy, ja jos ei joku toimi niin kyse on siitä ettet vain osaa. Sitten jos jotain kysyy niin vastaus on "lue sieltä dokumentaatiosta".

Ei kai niitä paasaajia ole sen enempää kuin Microsoft-fanipoikia, jotka paasaa siitä kuinka Linuxilla ei toimi mikään eikä siihen saa mitään softia.

 

[Algron28]

Ei kai niitä paasaajia ole sen enempää kuin Microsoft-fanipoikia, jotka paasaa siitä kuinka Linuxilla ei toimi mikään eikä siihen saa mitään softia.

Kyllä minusta windowsin ja linuxin fanikunnassa aika iso ero on. Osassa linux kommuuneissa on aika toksinen meininki ja vastaukseksi kysymyksiin saa lähinnä vittuilua, jopa ihan virallisemmillakin alustoilla.

 

[Barbarossa]

Ei, mutta välillä Linuxia myydään jonain graalin maljana, tai sanotaan, että se olisi vakaampi kuin Windows.

Miten se on kernelin vakaudesta pois jo sen päälle tehdään paskaa softaa?

 

[ojisama]

Miten se on kernelin vakaudesta pois jo sen päälle tehdään paskaa softaa?

Tämä on aika alleviivaava vastaus ylläolevaan keskusteluun.

E. Nimimerkillä tyytyväinen komentorivikäyttäjä.

 

[Emeron]

Miten se on kernelin vakaudesta pois jo sen päälle tehdään paskaa softaa?

Windowsissa tuntuu olevan näin

 

[SamCer]

Käyttissodille on oma ketju, niin jatkakaa siellä: Käyttöjärjestelmät

 

[TemeV]

Kyllä minusta windowsin ja linuxin fanikunnassa aika iso ero on. Osassa linux kommuuneissa on aika toksinen meininki ja vastaukseksi kysymyksiin saa lähinnä vittuilua, jopa ihan virallisemmillakin alustoilla.

Internetissä ylipäänsä on aika toksinen meno. En näe mitenkään valtavaa eroa Linux-foorumeiden toksisuudessa verrattuna kaikkeen muuhun. Kyllä tuolla ihan oikeasti autetaan newbieitä perusjuttujenkin kanssa. Vittuilua saa osakseen ihan samoista asioista kuin vaikka TechBBS:ssä, eli esimerkiksi siitä että avaa uuden ketjun kysymyksellä, johon on vastattu viimeksi viisi viestiä alempana. Mutta yleensä niihinkin ketjuihin joku kuitenkin kohteliaasti postaa sen linkin mistä vastaus löytyy.

Joo, Linux-fanaatikot on ehkä fanaattisempia kuin Windows-fanaatikot, mutta siellä onkin yleensä taustalla yleisempää open source -fanaattisuutta, eikä kohdistu pelkästään Linuxiin. Windowsiin ei kytkeydy samanlaista aatetta, niin se ei ehkä aiheuta niin valtavia tunteitakaan. Ja oli ehkä väärin sanoa Windows-fanit. Kyse on ehkä enemmän Linux-vastaisuudesta, kuin varsinaisesta Windowsin fanittamisesta. Ja ehkä se Linux-vastaisuuskin on monessa tapauksessa vain sitä, että kaikki vieras pelottaa, ja siksi sitä pitää mollata ettei se tuntuisi niin pelottavilta. Windows on se tuttu ja turvallinen.

 

[Algron28]

Tässä joku aika sitten tuli hyvä esimerkki kun koitin tutustua arch linuxiin ja koitin tietenkin asentaa virallisen ohjeen perusteella. Tuossa oli joku kohta mikä ei mennytkään enää ohjeen mukaan Tätä kun googlailin niin valitettavan usein siellä oli liuta vastauksia "read the official installation instructions" tai parhaassa tapauksessa pelkkä linkki niihin vaikka aloittaja selvästi kertoi viestissään että tätä kohtaa ohjeistuksessa ei ole.

Tämä on myös yksi koko opensource maailman ongelma. Dokumentaatio, jos sitä edes on, ei usein ole ajan tasalla. Sitten kun joutuu googlettelemaan niin kyllähän netistä löytyy valtavasti aina aikaisempia kyselyitä ja keskusteluja, mutta ainakin itse olen huomannut sen että oikeastaan paria vuotta vanhempia ohjeistuksia on ikävä koittaa kokeilla kun monesti tuntuu että joku on muutettu ja homma tökkää sitten siihen että olet puolittain räpeltänyt jotain joka voi sitten myöhemmin taas estää jotain muuta.

 

[herra57]

Linuxille on monta eri distroa jotka on suunnattu eri käyttäjäryhmille. Jotkut on suunnattu yleiskäyttöön ja siis myös aloittelijoille ja sitten on pieniä distroja joita käyttää pieni joukko guruja jotka haluaa erottua massasta ja aloittelijoista. Arch on näitä jälkimmäisiä. Gurut ei tarvitse selkeää dokumentaatiota ja siksi niitä ei kirjoiteta näille gurujen suosimille distroille eikä massasta poikkeamaan haluavat gurut halua auttaa aloittelijoita. Aloittelijoitten kannattaisi pysyä suuren yleisön tunnetuissa distroissa joihin on dokumentaatiota ja niihin saa apua.

 

[Algron28]

No miksi sitten esimierkiksi pelikäyttöön tupataan tuota arch linuxia suosittelemaan ja toisaalta näitä yleisiä distroja ei siihen suositella? Nykypäivänä pelaamisen kun ei pitäisi olla mitenkään erikosita käyttöä.

 

[Mukava]

Linuxille on monta eri distroa jotka on suunnattu eri käyttäjäryhmille. Jotkut on suunnattu yleiskäyttöön ja siis myös aloittelijoille ja sitten on pieniä distroja joita käyttää pieni joukko guruja jotka haluaa erottua massasta ja aloittelijoista. Arch on näitä jälkimmäisiä. Gurut ei tarvitse selkeää dokumentaatiota ja siksi niitä ei kirjoiteta näille gurujen suosimille distroille eikä massasta poikkeamaan haluavat gurut halua auttaa aloittelijoita. Aloittelijoitten kannattaisi pysyä suuren yleisön tunnetuissa distroissa joihin on dokumentaatiota ja niihin saa apua.

Täytyy kyllä todeta että olen aika erimieltä tästä. Arch ei ole mikään "pieni" distro (riippuu tietysti mihin vertaa) ja vaikka puutteita saattaakin rolling release mallista johtuen olla, on Arch wiki yksi parhaiten dokumentteja ja ohjeita tarjoavia sivuja mitä Linuxille löytyy.

Ja parasta tuossa on se, että ohjeet pätevät myös muihin distroihin, tosin joltain osin ei suoraan, mutta "pääpiirteittäin".

Näissä vaan kannattaa muiistaa, että jos käytät jotain Garudaa tms, Arch -pohjaista distroa niin apua ei kannata mennä kyselemään Archin foorumilta/discordista/redditistä. Vaikka kyllä sieltäkin apuja varmasti löytyy niin se on kuitenkin "muokattu" Arch joka on käytössä ja ne muutokset voivat olla osasyy mahdolliselle ongelmalle.

Sitten löytyy näitä Arch-pohjaisia joilla on myös nyyppä-ystävällinen yhteisö josta saa helposti apua, ja vastaavasti löytyy myös sellaisia jossa sitä ei välttämättä ole.

Ei Archissa sinällään vikaa ole edes aloittelijalle, mutta silloin tulee vaan ymmärtää se, että jos apua haluaa niin pitää kyllä itse nähdä vaivaa myös esim logien kaivelussa jotta ne voi siihen tukipyyntöön sitten lisätä. Se on aika fakta, että jos kysymys on vaan "mun hiiri ei toimi" niin osaksi suoraan tuskin saa kovin avuliaita vastauksia.

Ja en minäkään kyllä Archia tai sen johdannaisia ihan suoraan ala aloittelijalle suosittelemaan, vaan kannattaa vaikka aloittaa Fedoralla joka on yllättävän lähellä Archin "rolling release" mallia esim kernelin ja tiettyjen pakettien osalta. Enka itsekään aja "puhdasta" Archia koska en jaksa säätää sitä pystyyn alusta, vaan käytän mieluusti "valmiiksi" konffattua alustaa jota voi sitten muokata.

 

[herra57]

No miksi sitten esimierkiksi pelikäyttöön tupataan tuota arch linuxia suosittelemaan ja toisaalta näitä yleisiä distroja ei siihen suositella? Nykypäivänä pelaamisen kun ei pitäisi olla mitenkään erikosita käyttöä.

Gurut haluaa elvistellä ja yleiskäyttöiset distrot on tylsiä.

 

[Mukava]

No miksi sitten esimierkiksi pelikäyttöön tupataan tuota arch linuxia suosittelemaan ja toisaalta näitä yleisiä distroja ei siihen suositella? Nykypäivänä pelaamisen kun ei pitäisi olla mitenkään erikosita käyttöä.

Riippunee varmana puhutaanko puhtaasta Archista vai jostain sen johdannaisesta, mutta yleisesti varmaan puhutaan "Arch:sta" vaikka kyseessä saattaakin sitten olle Garuda/CachyOS tms.

Suosittelut johtunevat pääosin siitä, että saat aina uusimman kernelin, mesan ja pelipalikat.

Loppujenlopuksi ei sillä suurta merkitystä ole, korostuu ehkä enemmän siinä jos on tuoretta rautaa niin uudempi kerneli ja mesa on silloin toivottavaa.

EDIT: Esim Phoronix:n uusimmat testit parin päivän takaa Arch Linux Based CachyOS Takes The Lead On Intel Arrow Lake - Phoronix

 

[TemeV]

Suosittelut johtunevat pääosin siitä, että saat aina uusimman kernelin, mesan ja pelipalikat.

Loppujenlopuksi ei sillä suurta merkitystä ole, korostuu ehkä enemmän siinä jos on tuoretta rautaa niin uudempi kerneli ja mesa on silloin toivottavaa.

Veikkaan että sitä suositellaan osittain myös sen takia, että Valve käyttää Archia pohjana Steam OS:lle.

Ei ne palikat Archissa ihan kauhean paljoa ole uudempia kuin Fedorassa tai Tumbleweedissä. Välillä Fedora julkaisee juttuja nopeammin kuin Arch. Toisinaan Arch saa vaikkapa kerneli-päivityksen nopeammin sen takia, että siellä on bugi, jonka Fedora laskee liian pahaksi ettei voi julkaista. Archissa saatetaan ollaan sitä mieltä, että haitta on niin marginaalinen, että aivan hyvin voi julkaista.

 

[Mukava]

Todellinen pro-distro on kuitenkin Gentoo, ei Arch.

Vai LFS?

 

[jak_pdgm]

Niin ja sitten kun työaika maksaa, niin tuo maksaa.

Todellinen pro-distro on kuitenkin Gentoo, ei Arch.

Meinasin viime tai toissaviikolla asentaa gentoon, mutta tulin sitten järkiini ja pysyin fedorassa. Archia en ole koskaan kokeillut kun ei ole kiinnostanut, mutta gentoosta on hyviä muistoja vajaa 20v takaa.

 

[Hyrava]

Tässä joku aika sitten tuli hyvä esimerkki kun koitin tutustua arch linuxiin ja koitin tietenkin asentaa virallisen ohjeen perusteella. Tuossa oli joku kohta mikä ei mennytkään enää ohjeen mukaan Tätä kun googlailin niin valitettavan usein siellä oli liuta vastauksia "read the official installation instructions" tai parhaassa tapauksessa pelkkä linkki niihin vaikka aloittaja selvästi kertoi viestissään että tätä kohtaa ohjeistuksessa ei ole.

Tämä on myös yksi koko opensource maailman ongelma. Dokumentaatio, jos sitä edes on, ei usein ole ajan tasalla. Sitten kun joutuu googlettelemaan niin kyllähän netistä löytyy valtavasti aina aikaisempia kyselyitä ja keskusteluja, mutta ainakin itse olen huomannut sen että oikeastaan paria vuotta vanhempia ohjeistuksia on ikävä koittaa kokeilla kun monesti tuntuu että joku on muutettu ja homma tökkää sitten siihen että olet puolittain räpeltänyt jotain joka voi sitten myöhemmin taas estää jotain muuta.

Ihan samanlaisia ongelmia kyllä löytyy windowsinkin puolelta, homma ei vaan toimi vaikka on orjallisesti noudattanut asennusohjetta. Erään suuren laitevalmistajan konfigurointiohjelma vaan ei suostu toimimaan kaikissa tuettujen listassa olevien windowsien kanssa suoraan ja tekninen tukikin vaan jankkaa "Onhan sinulla tuettu Win-versio? Olethan asentanut asennusohjeen mukaan?". Ja todellisuudessa kun aikansa kaiveli, syynä oli puuttuva dll-kirjasto jota ei asennuspaketissa ollut mukana eikä missään ollut mitään mainintaa asiasta.

Vastaavia juttuja on tullut vastaan muistakin win-softista, varsinkin jos käsketään muuttamaan jotain windowsin asetusta niin yllättäen sitä asetusta ei löydykään sieltä mistä asennusohjeen mukaan pitäisi löytyä kun windowsissakin on asiat siirtyneet eri paikkaan jopa saman major-version sisällä.

Toki osassa linux-softiakin dokumentaatio on aika ohkaista mutta yleensä vian jäljille sentään pääsee jos vähän osaa esim järjestelmän lokeja lueskella, windowsissa kun ei yleensä niistä lokeistakaan löydä mitään järkevää. Se on kyllä totta että eri linuxeissa on asiat vähän eri paikoissa ja eri tavalla, joten jos ei ihan mainstream-linux-jakeluita käytä niin ongelman tullessa vastaan sen selvittely ei välttämättä ole ihan helppoa, ainakaan vähän kokemattomammalle käyttäjälle.

Valitettavasti joissakin piireissä asenne on vähän ilkeää aloitteleville käyttäjille ja vastaukset ovat "RTFM" -tasoa mutta tuo on tässä vuosien varrella vähentynyt malkoisen paljon. Noissakin jutuissa Ubuntu/Fedora sun muissa suuremmalla yleisölle tarkoitetuissa jakeluissa tuntuu asenne olevan "asiakaspalvelussa" parempi, ei ihan heti lytätä kysyjää maanrakoon.

 

[Mestaritonttu]

Noissakin jutuissa Ubuntu/Fedora sun muissa suuremmalla yleisölle tarkoitetuissa jakeluissa tuntuu asenne olevan "asiakaspalvelussa" parempi, ei ihan heti lytätä kysyjää maanrakoon.

Debianilla ja Ubuntulla voisi sanoa olevan kummallakin aito online-manuaali, siinä missä Archilla ja johdannaisilla on käytännössä pelkkä wiki. Jälkimmäisestä löytyy kyllä vastaus moneen kysymykseen, mutta vastuu tiedon omaksumisesta ja etsimisestä jää käyttäjälle. Linux-aloittelijalle wiki ei välttämättä ole se paras neuvonantaja koska käsi kaipaisi vielä pitelyä.

 

[Mukava]

Mutta niissä (Ubuntu/Fedora) onkin tarkoitus olla lopulta maksava asiakas.

Jaa millä tavalla? Saisiko jotain konkreettisia esimerkkejä miten esim Fedoraa käyttävä on jatkossa maksava asiakas?

 

[Mukava]

No siis, koska Ubuntu on Debian:in maksullinen versio ja Fedora:n pro-käyttäjien on tarkoitus maksaa lopulta RHEL:ista, koska heillä ei ole aikaa community version bugihallintaan yms. Luultavasti melko harva ammattikäyttäjä käyttää lopulta community versioita, jotka ovat paremmin soveltuvia kotikäyttäjille yms. epäviralliseen. Kaupalliselle yritykselle ei yleensä ole paha rasti maksaa siitä, että joku muu manageroi ohjelmistoja, koska järjestelmän downtime yms. maksaa rahaa.

No on aika kapea kuva kyllä.

Ensinnäkään Ubuntu ei ole Debianin "maksullinen versio". Sellaista ei ole olemassa. Ja miksi debiania käyttävä siirtyisi käyttämään Ubuntua? Tai että maksaisi tästä "canonicalin tuesta" (mitä se ubuntu pro nykyisin maksaakaan). Sama fedoran osalta, jos desktop käyttäjä käyttää fedoraa niin en kyllä näe todellisena skenaariona että yhtäkkiä päätettäisiin siirtyä käyttämään maksullista RHEL:iä.

Mutta sä taidat asiaa katsella jostain kapeasta serverinäkökulmasta tai korporaatiopuolelta jossa näin voikin olla. Mutta desktop käytössä, saati pelikäytössä (josta tämäkin keskustelu taas lähti) niin ei.

 

[jak_pdgm]

Vastaavia juttuja on tullut vastaan muistakin win-softista, varsinkin jos käsketään muuttamaan jotain windowsin asetusta niin yllättäen sitä asetusta ei löydykään sieltä mistä asennusohjeen mukaan pitäisi löytyä kun windowsissakin on asiat siirtyneet eri paikkaan jopa saman major-version sisällä.

Jokin aika sitten boottasin läppärin windowsiin enkä osannutkaan enää kirjautua ulos. Sign out oli jostain syystä pitänyt siirtää jonnekin tree dot menun taakse piiloon, on kai niin advanced toiminto. Olohuoneen pöytäkoneella se näyttää tällä hetkellä olevan ihan suoraan näkyvissä, onko se sitten välillä piilotettu ja tuotu taas takaisin..?

Se on kyllä poikkeus jos jokin netistä löytynyt ohje windowsin asetusten muokkaamiseen on enää ajan tasalla.

 

[Algron28]

Eikös tuo Fedora ole vähän sellainen beta testipenkki RHEL:ille. Tai näin olen jotenkin ymmärtänyt.

Ja mitä työpöytäkäyttöön tulee, niin mikähän lie Linuxin osuus työpöytäkäytössä yrityspuolella?

 

[TemeV]

Fedorahan on Red Hatin testialusta. Eli ei sieltä käyttäjät siirry RHEL:iin, mutta koodi siirtyy. Samalla tavalla OpenSuse on Susen testipenkki. Ubuntu sitten poikkeaa vähän linjasta, sillä Ubuntu on Canonicalin päätuote.

Debianilla ja Ubuntulla voisi sanoa olevan kummallakin aito online-manuaali, siinä missä Archilla ja johdannaisilla on käytännössä pelkkä wiki. Jälkimmäisestä löytyy kyllä vastaus moneen kysymykseen, mutta vastuu tiedon omaksumisesta ja etsimisestä jää käyttäjälle. Linux-aloittelijalle wiki ei välttämättä ole se paras neuvonantaja koska käsi kaipaisi vielä pitelyä.

Tässä on se ero, että Archin taustalla ei ole korporaatiota, kuten Ubuntulla, Fedoralla ja OpenSusella. Wiki sopii oikein mainiosti sen kehitysmalliin.
Debian on toki myös yhteisö-distro, mutta Debian onkin vanhempi keksintö kuin wikit.

 

[jak_pdgm]

Ja mitä työpöytäkäyttöön tulee, niin mikähän lie Linuxin osuus työpöytäkäytössä yrityspuolella?

Liekkö tuolla tai linuxin markkinaosuudella työpöytäkäytössä jokapuolella enää hirveästi merkitystä.

 

[TemeV]

Itseä kyllä ärsyttää, että koko Debian jäätyy, jos jokin ohjelma, kuten FreeCAD tai Code kaatuu.

Tuskin se koko Debian jäätyy, eiköhän se ole vain työpöytäympäristö. Jos haluat ratkaisuehdotuksia, niin kerro toki mitä Debiania ja työpöytäympäristöä siinä ajat, niin on jotain mihin tarttua.

 

[jak_pdgm]

Linux ei myöskään ole käyttöjärjestelmissä erityisen ansiokas tai teknisesti paras, mutta se on monesti "good enough" käytäntöön.

Pro-käyttäjä voisi haluta L4-mikrokernelin yms., mutta useimmille ihmisille ne eivät tuota suurta eroa.

Itseä kyllä ärsyttää, että koko Debian jäätyy, jos jokin ohjelma, kuten FreeCAD tai Code kaatuu.

Mikrokernelit oli yleinen puheenaihe joskus 20 vuotta sitten, vieläkö niistä jauhetaan?

 

[TemeV]

No edes näppäimistön valot eivät enää toimi tuolloin. Debian 12 ja KDE Plasma.

No sitten kuulostaa aika tiukalta jumilta. Saako ctrl+alt+f4:llä tty:n auki, että pääsisi lukemaan logeja? Jos ei, niin veikkaan jotain ajuriongelmaa. Varsinkin jos on uudempaa rautaa, niin Debianin kerneli saattaa vain olla liian vanha.

 

[TemeV]

Vai kone liian vanha? Yleensä mikään näppäimistössä ei toimi tuolloin. Tuulettimet vaan huutaa.

Yleensä vanha rauta on paremmin tuettu, mutta joltain rautayhteensopivuusbugilta tuo minusta kuulostaa. Näitä joskus osuu kohdalle ja vaatii logien lueskelua, että saa vinkkiä miten korjata. Tai sitten vaan vaihtaa eri distroon. Kun konfiguraatio on eri, niin ongelma ei välttämättä tule esiin.

 

[Mukava]

Eikai sitä tarvitse ymmärtää, käyttää sitä mitä itse haluaa.

Vähän sama kuin "mihin omassa käytössäni tarvitsen debiania kun saan kaiken parempana Fedoralla tai Archilla"

 

[Lammas]

Vai kone liian vanha? Yleensä mikään näppäimistössä ei toimi tuolloin. Tuulettimet vaan huutaa. Se, että se kaatuu juuri Code:ssa ja FreeCAD:issa voisi viitata näytönohjainajureihin.

Oletko varma, ettei muisti lopu? Mulla käy joskus niin, että joku ohjelma "vähitellen" ottaa kaiken muistin käyttöön, jonka jälkeen mikään ei toimi (eli ei voi esim. ssh:lla ottaa yhteyttä kyseiseen koneeseen, eikä Ctrl+Alt+F4 jne. toimi). Jos ei halua väkisin bootata konetta, niin jonkin ajan kuluttua tilanne todennäköisesti korjaantuu ja out-of-memory-tilanne on näkyvissä esim. dmesg:ssa, mutta tähän tilanteen korjaantumiseen voi pahimmillaan kulua tunteja.

Olen huomannut, että jos muistin loppuminen on "selvempää" siten, että yrittää vaikka allokoida muistia kymmenkertaisen määrän koneen muistiin nähden, niin yleensä silloin ohjelma sammuu saman tien ja koneen käyttöä voi jatkaa normaalisti.

edit: Havainnot perustuvat ainakin Ubuntun versioihin 16.04-20.04. Muistaakseni uudemmillakin olen havainnut samaa, mutta en ole ihan varma.

 

[Pörkyle]

No miksi sitten esimierkiksi pelikäyttöön tupataan tuota arch linuxia suosittelemaan ja toisaalta näitä yleisiä distroja ei siihen suositella? Nykypäivänä pelaamisen kun ei pitäisi olla mitenkään erikosita käyttöä.

Itse ainakin suositelen Arch pohjaisia mutta en puhdasta Achia. Noissa johdannaisissa on monesti eroja puhtaaseen Archiin. Jos asentaa CachyOSin tai EndavourOSin niin kannattaa ensin katsoa niiden omat wikit ja ohjeet kun jotain pitää säätää tai johonkin apua tarvii. Lisäksi niiden omat yhteisöt on myös paljon ystävällisempiä aloittelijoille ja endavourilla on jopa suomenkielinen osio forumilla.

Cachyssä on monia täysin omia juttuja joita ei voi arch wikistä löytää ja ne olisi hyvä tietää. Näistä esimerkkinä oma perfomance mode peleille ja perinteisesti käytettyä gamemodea ei suositella edes käytettävän.

P.S. kieliosiot näköjään poistettu endavour forumilta. Tervehdys!

 

[Mukava]

koska Arch on liian epävakaa ja liian barebones

Suurimman osan Archin epävakaudesta saa suoraan jo pois kun ei asenna sitä Grub:lla vaan vaikka systemd-boot:lla. Grub on ainakin archin osalta "low-maintenance" eikä sitä juuri suositella käytettäväksi. Tietysti vanhalla raudalla joka ei UEFI tue tuo on tietysti ainoa vaihtoehto, mutta sille löytyy AUR:sta muutama pikkusovellus jotka helpottaa tuon kanssa elämistä ja mahdollisia päivityksiä.

Barebones taasen on hyvä juttu, ja nykyisin ISOssa tulee mukana archinstall jolla saa erittäin helposti graafisen ympäristöön tarvittavat asiat valmiiksi heti ekalla bootilla. Ja sitten jos haluaa tarkempaa syynäystä niin saat asennettua juurikin vain ne paketit (+ dependecyt) mitä itse haluat.

 

[Kaalip]

No koska distrot kilpailevat. Mielestäni Arch epäonnistuu kuitenkin arkki-maalissaan, koska Arch on liian epävakaa ja liian barebones. Sillä voi tehdä custom-palvelimia, mutta se on harvinainen käyttötapaus. Joidenkin mielestä RR on tuotantoympäristöihin turha.

Useamman vuoden Archia käyttäneenä en ole kyllä minkäänlaista epävakautta huomannut. Ainoa mikä on rikkonut bootin on juurikin kys. GRUB ja sitä valitettavasti käyttää edelleen useimmat distrot. Se vaihtui kyllä nopeasti systemd-bootiin ja nykyään suoraan EFIstub käytössä, mitä sitä turhia pitää bootloaderia välissä kun UEFI hoitaa. Barebones on tässä vaiheessa jo hyvä asia kun tietää mitä haluaa niin jää kaikki ylimääräinen pois, aloittelijalle toki huono.

Barebones taasen on hyvä juttu, ja nykyisin ISOssa tulee mukana archinstall jolla saa erittäin helposti graafisen ympäristöön tarvittavat asiat valmiiksi heti ekalla bootilla. Ja sitten jos haluaa tarkempaa syynäystä niin saat asennettua juurikin vain ne paketit (+ dependecyt) mitä itse haluat.

Juuri näistä syistä käytän nykyään Archia, aikasemmin Manjaroa ja EndeavourOS käyttäneen. Nykyään archinstall antaa jo asennusvaiheessa laittaa bootloaderin sijaan EFIstub ja tekee UEFI:in boot valikon määrityksen valmiiksi niin sitäkään ei tarvi efibootmgr:llä itse tehdä. Myös UKI vaihtoehto löytyy archinstallista niin saa splash screeninkin ilman että tarvii itse muuta tehdä kuin käydä muokkaamassa /etc/kernel/cmdline quiet bgrt_disable niin splash myös pysyy. Sitten jos haluaa secureboot niin on valmiiksi jo UKI jonka voi signata sbctl. On se archinstall tullut huimasti eteenpäin.

 

[TemeV]

Haluaisin joskus ymmärtää, mihin tarvitsen muita kuin Debiania.

Jos et tarvi muita, niin älä käytä niitä. Helppoa.

 

[Mukava]

Siis Archin epävakaus on, että yksikin väärä paketti tai versio voi rikkoa koko asennuksen, ja kun RR:ssa tulee uusimpia versioita vähemmän testattuna.

Ja näitä kun ei tapahdu juurikaan, ellei satu bootloaderina olemaan GRUB. Suurin osa näistä on vaan jäänyt kummittelemaan sieltä alkuajoista.

Tärkeämmät paketit viettävät kuitenkin useamman päivän testing puolella joten kernel tms ongelmat kyllä jäävät nykyisin kiinni.

 

[dude]

Tämä threadi on näemmä jäänyt unholaan:

Linux distrokeskustelu

Kaikki keskustelu eri Linux jakeluista on tervetullutta tähän ketjuun. Kernelit, bootloaderit, työpöytäympäristöt, paketinhallinta, ikkunointijärjestelmät sun muut liittyvät. Distrohoppailijoiden unelmat, uudet ja vanhat käyttäjät tervetuloa! Kertokaa mielellään uutisia, testejä, vertailuja...

bbs.io-tech.fi

 

[kaakau<"'\\/>]

Oletko varma, ettei muisti lopu? Mulla käy joskus niin, että joku ohjelma "vähitellen" ottaa kaiken muistin käyttöön, jonka jälkeen mikään ei toimi (eli ei voi esim. ssh:lla ottaa yhteyttä kyseiseen koneeseen, eikä Ctrl+Alt+F4 jne. toimi). Jos ei halua väkisin bootata konetta, niin jonkin ajan kuluttua tilanne todennäköisesti korjaantuu ja out-of-memory-tilanne on näkyvissä esim. dmesg:ssa, mutta tähän tilanteen korjaantumiseen voi pahimmillaan kulua tunteja.

Olen huomannut, että jos muistin loppuminen on "selvempää" siten, että yrittää vaikka allokoida muistia kymmenkertaisen määrän koneen muistiin nähden, niin yleensä silloin ohjelma sammuu saman tien ja koneen käyttöä voi jatkaa normaalisti.

edit: Havainnot perustuvat ainakin Ubuntun versioihin 16.04-20.04. Muistaakseni uudemmillakin olen havainnut samaa, mutta en ole ihan varma.

Tätä varten voi asentaa OOM-killerin, esim. systemd-oom:n ja muitakin vaihtoehtoja on. Ne tappaa jollakin algoritmilla ohjelman tai ohjelmia, jotta ei aloiteta swappaamaan.

 

[TemeV]

Itseasiassa mielestäni elämme aikoja, jolloin kernelien sijaan tulisi keskittyä sovellusten ohjelmointiin. Joku Vulkan on poikkeus.

Tosiaan, Linuxin huonoin puoli on ohjelmistojen puute.

Jos käyttää jotain tällä hetkellä 5 vuotta vanhaa rautaa, niin ehkäpä näin voi ajatella. Vaan kun Kernelin kehityksestä valtaosa liittyy rautatukeen, niin ei sitä työtä voi lopettaa. Muuten ei kohta oo rautaa millä ajella niitä ohjelmistoja, kun ei oo yhteensopivaa kerneliä.