Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[JiiPee]

Suurimman osan Archin epävakaudesta saa suoraan jo pois kun ei asenna sitä Grub:lla vaan vaikka systemd-boot:lla. Grub on ainakin archin osalta "low-maintenance" eikä sitä juuri suositella käytettäväksi.

Ihan täyttä sontaa. Grub on VAIN bootloader jolla on ikää jo lähes 30v ja Grub 2 ollut lähes 10v jo käytössä. Ihmettelisin suuresti jos tuossa ajassa ei olisi epävakautta aiheuttavia mahdollisia bugeja pystytty korjaamaan. Lisäksi käyttö on varsin laajaa. Koska se on vain bootloader niin se ei kyllä mitenkään pysty tekemään mistään distrosta epävakaata. Itte käyttänyt Grub aika pitkälti sen julkaisusta lähtien, eli siitä asti kun redhat vaihtoi lilosta grubiin ja joskus on ollut ongelmia mutta kyllä ne on tgainnu olla ihan user error. Edelleen on grub käytössä eikä ole löytynyt mitään syytä miksi siitä pitäisi hankkiutua eroon.

Jos nyt kuitenkin faktana tiedät että grub tekee linuxista epävakaan, niin laitappa lähteet kehiin josta me muutkin voidaan käydä ihmettelemässä asiaa.

 

[Hyrava]

Ihan täyttä sontaa. Grub on VAIN bootloader jolla on ikää jo lähes 30v ja Grub 2 ollut lähes 10v jo käytössä. Ihmettelisin suuresti jos tuossa ajassa ei olisi epävakautta aiheuttavia mahdollisia bugeja pystytty korjaamaan. Lisäksi käyttö on varsin laajaa. Koska se on vain bootloader niin se ei kyllä mitenkään pysty tekemään mistään distrosta epävakaata. Itte käyttänyt Grub aika pitkälti sen julkaisusta lähtien, eli siitä asti kun redhat vaihtoi lilosta grubiin ja joskus on ollut ongelmia mutta kyllä ne on tgainnu olla ihan user error. Edelleen on grub käytössä eikä ole löytynyt mitään syytä miksi siitä pitäisi hankkiutua eroon.

Jos nyt kuitenkin faktana tiedät että grub tekee linuxista epävakaan, niin laitappa lähteet kehiin josta me muutkin voidaan käydä ihmettelemässä asiaa.

Samaa mieltä, itse olen ensimmäisiä kertoja käyttänyt linuxia joskus 1999 ja viimeiset noin 20v ihan "daily driverinä" ja käytössä on ollut lilo, grub ja grub2 (ja joku muukin mitä oli joskus aikanaan käytössä) ja jos jotain niihin liittyvää ongelmaa on ollut niin se on ollut vahvasti user error. Edelleen itsellänikin on grub2 käytössä koska se on tullut oletuksena automaattisesti enkä ole nähnyt mitään syytä ruveta käsin siitä eroon pääsemään.

 

[bindi]

Eipä osaa grub2 bootata zfs:ltä jos on liikaa ominaisuuksia (esim salaus) käytössä. En tiedä lasketaanko se sitten epävakaudeksi.

 

[Hyrava]

Eipä osaa grub2 bootata zfs:ltä jos on liikaa ominaisuuksia (esim salaus) käytössä. En tiedä lasketaanko se sitten epävakaudeksi.

En laskisi tuota epävakaudeksi vaan pikemminkin puuttuvaksi featureksi. Tosin, itselläni moinen ei ole tullut vastaan kun zfs:ää taitaa olla käytössä kahdessa koneessa ja jos joku niihin fyysisesti pääsee käsiksi niin on suurempiakin huolenaiheita. Tosin, salattuja levyjä itselläni on käytössä vain liikkuvissa laitteissa eli lähinnä läppäreissä.

 

[Mukava]

Ihan täyttä sontaa. Grub on VAIN bootloader jolla on ikää jo lähes 30v ja Grub 2 ollut lähes 10v jo käytössä. Ihmettelisin suuresti jos tuossa ajassa ei olisi epävakautta aiheuttavia mahdollisia bugeja pystytty korjaamaan. Lisäksi käyttö on varsin laajaa. Koska se on vain bootloader niin se ei kyllä mitenkään pysty tekemään mistään distrosta epävakaata. Itte käyttänyt Grub aika pitkälti sen julkaisusta lähtien, eli siitä asti kun redhat vaihtoi lilosta grubiin ja joskus on ollut ongelmia mutta kyllä ne on tgainnu olla ihan user error. Edelleen on grub käytössä eikä ole löytynyt mitään syytä miksi siitä pitäisi hankkiutua eroon automaattisesti.

Jos nyt kuitenkin faktana tiedät että grub tekee linuxista epävakaan, niin laitappa lähteet kehiin josta me muutkin voidaan käydä ihmettelemässä asiaa.

Puhuin lähinnä Archista jossa grub on suurin ongelma näiden hajoamisen osalta. Sitä kun ei Aechin puolelta juuri ylläpidetä, toisin kuin systemd-bootin osalta jolle löytyy valmiit hookit jolla bootloaderin päivitys onnistuu. Samat löytyy Grubille mutta ne vaatii esim AUR pakettia jne

Ja tässä oli nyt kyse siitä että Archilla on muutaman kerran bootti hajonnut kun Grub ei ole päivittänyt itseään ja sen lataajia päivityksen yhteydessä.

Ihan vapaasti voit grubia käyttää ei ole keneltäkään pois, tietysti Fedorassa ei suoraan muita vaihtoehtoja olekaan. Ovat kuitenkin joutuneet tuota pätsäämään aika tuhottomasti ja siltikin Fedora Atomic illat ollut aika paljon ongelmia tuon kanssa, ongelmat tietysti enemmän Atomocissa kuin itse Grubissa mutta kuitenkin.

Aivan turha alkaa rageemaan asiasta.

 

[JiiPee]

Puhuin lähinnä Archista jossa grub on suurin ongelma näiden hajoamisen osalta. Sitä kun ei Aechin puolelta juuri ylläpidetä, toisin kuin systemd-bootin osalta jolle löytyy valmiit hookit jolla bootloaderin päivitys onnistuu. Samat löytyy Grubille mutta ne vaatii esim AUR pakettia jne

Mä nyt hiukan googletin asiaa ja toihan on aika selvästi paketin ylläpitäjän ongelma että ei ole viitsinyt rakentaa hookkia että grub2-install ajetaan sen jälkeen kun grub paketti päivitetään.
Ilmeisesti arkin tapauksessa "hajonneita" asennuksia oli tullut kun päivitetyllä grubilla oli sitten vedetty grub2-mkconfig joka oli taas tehnyt sellaisen conffit jota bootilla ollut grub ei osannutkaan enää tulkita, koska vanha versio.

Edelleen toi ei ole grubin syytä mitenkään ja se grub ei siitä distrosta tee epävakaata kuten väitit, vaan kyseessä on paketin ylläpitäjän error.

 

[Barbarossa]

Ihan vapaasti voit grubia käyttää ei ole keneltäkään pois, tietysti Fedorassa ei suoraan muita vaihtoehtoja olekaan

Höps. Fedora on tukenut systemd-bootia ainakin 32:sta lähtien. Muistaakseni 39:ssä voi jo asentaa suoraan systemd-bootilla ilman mitään arkeologisia sötöstyksiä.

 

[Mukava]

Höps. Fedora on tukenut systemd-bootia ainakin 32:sta lähtien. Muistaakseni 39:ssä voi jo asentaa suoraan systemd-bootilla ilman mitään arkeologisia sötöstyksiä.

Ei ainakaan perusinstallerilla, taitaa vaatia sen Everything installerin.

 

[Mukava]

Ei se nyt ihan noinkaan mene todellisuudessa, lähinnä vaan internet-keskusteluissa näitä aina leviää.

Archin päärepoihin päätyvät paketit testataan paketoijan toimesta ja isommat päivitykset menee aina testing-repon kautta (kernelit, DE:t, pythonit jne). Eli mitään "järjestelmää rikkovaa" siellä ei kyllä juuri stableen pääse.

Se, että joku kirjastopäivitys rikkoo jonkun AUR paketin tai kolmannen osapuolen sovelluksen kun joku palikka muuttuu on sitten toinen juttu, mutta se ei riko koko järjestelmää.

Juuri tuossa pari päivää sitten Archissa päivittyi Python versio (sellaiset reilu ~150kpl paketteja) ja eipä siellä järjestelmä hajonnut, ja nekin mitkä hajosi oli lähinnä AUR paketteja, jotka eivät ole virallisia paketteja. Nuokin vaati lähinnä puhtaan kääntämisen uusiksi, jotta saivat linkitykset jne kuntoon.

Se että Arch on "rolling release" ei tarkoita sitä, että siellä pusketaan kama suoraan upstreamista stable repoihin.

Mutta tätä on varmaan parempi jatkaa täällä Linux distrokeskustelu

 

[Mukava]

No kyllä se minulla on hajonnut juurikin pacmanin updaten seurauksena, jonka jälkeen aloin varomaan pacmanilla -Syu -päivityksiä, ENNEN kuin olen lukenut, että muut ovat asentaneet sen ilman ongelmia.

Siitä on jokin aika kun käytin Archia viimeksi tosin. Voi olla, että Arch stable toimii kuten muutkin stablet, mutta toisaalta se luultavasti invalidoi RR-distron edut, jotka liittyvät yleensä unstable repojen käyttöön. Koska jos ne olisivat stable paketteja, niin ne saataisiin melko samaan aikaan vaikkapa Debianiinkin.

Kukaan ei väitä etteikö se olisi mahdollista vaan kyse olikin siitä että se on lähinnä todella harvinaista, etenkin nykyisin.

 

[jyppi]

Kummasti Manjaro on rullannut omassa läppärissä +5 vuotta ilman ongelmia.

 

[jak_pdgm]

Miksi jotkut eivät pidä binääriyhteensopivuutta maalina?

Minusta se on erittäin olennainen, mutta sen olemattomuus johtaa siihen, että eri distrot ovat tosiaankin eri distroja.

Vai ehkä binääriyhteensopimattomuus on vain seurausta siitä, että ihmiset eivät halua olla samaa mieltä, kuten POSIX:ikin nähdään liian rajoittavana.

Jokin dokumentoitu rajapinta olisi hyvä olla kuitenkin, kuten GitHub - jart/cosmopolitan: build-once run-anywhere c library

Tuosta syystä aikoinaan kokeilin freebsd:tä ja olin siitä muutenkin kiinnostunut, mutta käytännössä linux kuitenkin toimii hyvin.

 

[TemeV]

Miksi jotkut eivät pidä binääriyhteensopivuutta maalina?

Minusta se on erittäin olennainen, mutta sen olemattomuus johtaa siihen, että eri distrot ovat tosiaankin eri distroja.

Mitä eroa distroilla sitten enää olisi, jos kaikki olisi binääriyhteensopivia?

 

[TemeV]

Voihan ne olla erilaisia, mutta pitää olla tunnettu tapa kääntää ohjelma toisesta toiseen.

Esim. Linuxulator ei toimi täysin, koska Linuxin API:ssa on rautariippuvia osia.

Minkälainen binääriyhteensopivuus se sellainen on missä tarvii kääntää jotain?

 

[Algron28]

Taas uusi ihmetys. Pitäisi android puhelimesta saada siirrettyä tiedostoja Fedoraan. Taas ihmetyttää miten tämäkin on saatu niin helpoksi Windowsissa. Linux koneeseen kytkettäessä puhelin ei siis edes näytä valintaa josta voi latauksen sijaan valita file transfer. Onko kokemuksia miten tuon saa toimimaan?

 

[lxmo]

Taas uusi ihmetys. Pitäisi android puhelimesta saada siirrettyä tiedostoja Fedoraan. Taas ihmetyttää miten tämäkin on saatu niin helpoksi Windowsissa. Linux koneeseen kytkettäessä puhelin ei siis edes näytä valintaa josta voi latauksen sijaan valita file transfer. Onko kokemuksia miten tuon saa toimimaan?

Asetukset -> Yhdistetyt laitteet -> USB ei siis toimi? Jos ei piuhalla toimi, niin esim. KDE Connectilla onnistunee langattomasti: How To Install kde-connect on Fedora 36 (ei ole kokemusta kuin KDE Neonin ja Ubuntun osalta tuon käyttämisestä Android-luurin kanssa)

 

[Algron28]

Asetukset -> Yhdistetyt laitteet -> USB ei siis toimi? Jos ei piuhalla toimi, niin esim. KDE Connectilla onnistunee langattomasti: How To Install kde-connect on Fedora 36 (ei ole kokemusta kuin KDE Neonin ja Ubuntun osalta tuon käyttämisestä Android-luurin kanssa)

Nyt täytyy perua pahat puheeni. Nimittäin. Kokeilin vielä uudestaan toiseen etupaneelin porttiin (uusi vasta kasattu kone) ja näyttää nyt kovasti siltä että tuo toinen etupaneelin portti ei pelitä datapuolelta mutta pelittää lataus puolelta. Toisesta portista lähti toimimaan suoraan. Ei muuta kuin koppa auki, siellä on varmaan joku pinni huonosti.

Hämäsi että Fedorasta näytti googlella olevan juttua että tämä ei ole aina toiminut suoraan vaan on vaatinut jotain paketteja. Ja tosiaan käytössä on Gnome eikä KDE.

 

[Lammas]

Nyt täytyy perua pahat puheeni. Nimittäin. Kokeilin vielä uudestaan toiseen etupaneelin porttiin (uusi vasta kasattu kone) ja näyttää nyt kovasti siltä että tuo toinen etupaneelin portti ei pelitä datapuolelta mutta pelittää lataus puolelta. Toisesta portista lähti toimimaan suoraan. Ei muuta kuin koppa auki, siellä on varmaan joku pinni huonosti.

Hämäsi että Fedorasta näytti googlella olevan juttua että tämä ei ole aina toiminut suoraan vaan on vaatinut jotain paketteja. Ja tosiaan käytössä on Gnome eikä KDE.

Hyvä, jos saat sen luotettavasti toimimaan. Mulla on viime vuosien aikan ollut ainakin kolme eri linux-konetta eri käyttöjärjestelmillä, ja varmaan neljä Android-puhelinta, enkä ole vielä löytänyt sellaista laite/ohjelmisto-kombinaatiota, jossa tiedonsiirto onnistuisi luotettavasti ja aina samalla tavalla.

edit: Ja USB-porteista siis kyse. En ole kokeillut langatonta yhteyttä.

 

[lxmo]

Minulla taisi joskus olla ongelmana se, että kun Nikonin järjestelmäkameran rungon yhdisti sen mukana tulleella USB-kaapelilla koneesee (en muista, oliko tuohon aikaan alla Ubuntu vai KDE Neon), niin välillä tunnistui oikein ja tiedostoihin pääsi käsiksi, mutta välillä ei taas sitten millään, joten aloin suosiolla käyttää koneen sisäänrakennettua muistikortinlukijaa, jolla homma on rokannut ongelmitta, eikä kaapeliin ole vuosiin tarvinnut edes koskea (henkimaailman juttuja vissiin)

 

[kaakau<"'\\/>]

Hämäsi että Fedorasta näytti googlella olevan juttua että tämä ei ole aina toiminut suoraan vaan on vaatinut jotain paketteja. Ja tosiaan käytössä on Gnome eikä KDE.

Tuon mainitun KDE Connectin saa myös Gnomelle ja siinä toimii myös. Pitäisi toimia muuten myös Windowsissa.

 

[TemeV]

Siis kääntää kernel-rajapinta toiseen tai antaa toisen järjestelmän kernel-rajapinta, jotta käyttöjärjestelmälle tuotettu binääri toimii.

Kuten:

Functions | Cosmopolitan C Library

justine.lol

Eli tuossa kun käyttää lähinnä vain vihreitä funktioita, niin ohjelma kääntyy kaikille.

Ei kai distrojen binääriyhteensopivuudessa ole juurikaan kyse kernel rajapinnasta, koska ei se juurikaan muutu. Kirjastothan siellä on eri versioissa ja pakattu eri tavalla, minkä vuoksi eri distrojen binäärit ei toimi.

 

[Lammas]

Törmäsin juuri ihan uudenlaiseen ongelmaan. Käytössä läppäri, jossa Kubuntu 24.04. Olin ihan normaalisti selailemassa nettiä, kun hiiren kursori yhtäkkiä hyppäsi ruudun vasempaan alanurkkaan ja suoritti siellä klikkauksen. Hetken kuluttua sama tapahtui uudestaan, ja sitten se rupesi tapahtumaan yhä kiihtyvällä tahdilla. Eli sekunnin tai parin välein kursori hyppää ja klikkaa, vaikka en edes koske hiireen. Suljin kaikki työpöytäohjelmat, ei vaikutusta. Otin USB-hiiren pois, ei vaikutusta. Disabloin touchpadin KDE:n asetuksista, ei vaikutusta. Todella häiritsevää, koska toi haamuklikkaus vaihtaa fokuksen, eli näppiksellä navigointikin muuttuu lähes mahdottomaksi.

Käynnistin koneen uudestaan, ja nyt mitään ongelmaa ei enää ole. Jos tuo vielä tapahtuu uudestaan, niin miten kannattaa lähteä debuggaaman? Onko jotain logeja tms. joista voisi olla apua?

 

[love_doctor]

No samat versiot voi saada distroon. Mikään ei kuitenkaan rajoita distroa säilyttämästä toista kernel API:ia, koska Linux ei takaa standardi-API:ia, koska avoimena lähdekoodina sitä saa muuttaa. POSIX:iakin rikotaan vaikka kuinka paljon.

Näin ollen, jos teet ohjelman distrolle X, niin mikään ei sinänsä takaa, että se toimii myös distrolla Y, vaikka ne ovat kaikki Linuxeja.

Do Linux system calls and API depend on Linux distributions?

Do Linux system calls Linux API depend on Linux distributions (e.g. Debian, Fedora, Ubuntu, Arch, Gentoo, ...), and/or Linux kernel?

stackoverflow.com

Tuossa oli vastauksissa käsitelty esim. kerneleitä versioista 2.x lähtien. Ilmeisesti et tunne oikein asiaa, mutta API:t vaihtelevat ihan siksikin, että tuossa on otettu käsittelyyn kerneleitä lähes 30 vuoden ajalta. Jos esim. koneissa on erilaiset laitteet, sanotaan vaikka PATA-kiintolevyt tai NVMe-pohjainen SSD, niin ei näitä ole mitään järkeä käsitellä saman API:n kautta. Pyörivä levy ilman command queue -tukea ja moderni SSD ei toimi millään tasolla samalla tavalla. Joo, voit kirjoittaa ja lukea levyä, mutta tehokkuuden saa heittää roskiin saman tien. Vanhoissa laitteissa on paljon puutteellisemmat raportoinnit virheistä, lämpötilasta, virransäästöistä yms.

Aika monta muutakin vastaavaa eroa on tehokkuussyistä ja esim. aikaleimoissa on siirrytty uuteen struktuuriin, kun vanhasta loppuu päiväykset kesken 2038.

Linuxeissa on ollut kauhea sotku noissa, johon yritetään vastata yritteillä kuten:

AppImage

Linux apps that run anywhere

appimage.org

Omasta mielestäni distrojen pitäisi kuitenkin sopia keskenään yhtenäinen kernel API, eikä AppImage:n kaltaisia systeemejä.

Tämän takia käytän itse vain Debiania.

Ei AppImage puutu kernelien eroihin vaan vakioi userspace-puolen diversiteettiä. Sinähän voit ottaa vaikka sen Debianin kernelin ja ajella sillä muita distroja.

 

[Lammas]

Veikkaisin, että se liittyy siihen, että jostain syystä se vaihtaa ottamaan inputia siitä tatista, mikä on yleensä läppäreissä, ja siinä on eri koordinaatti kuin siinä hiiressä mitä käytät.

Ah, en edes muistanut, että noita "tatteja" on olemassa, kun en ole varmaan kymmeneen vuoteen sellaista käyttänyt. Mulla on Dell Inspiron, jossa pelkästään tavallinen touchpad. Ja sen touchpadin pystyy KDE:n valikoista disabloimaan, mutta tässä tapauksessa se ei auttanut.

 

[Zetteri]

Törmäsin juuri ihan uudenlaiseen ongelmaan. Käytössä läppäri, jossa Kubuntu 24.04. Olin ihan normaalisti selailemassa nettiä, kun hiiren kursori yhtäkkiä hyppäsi ruudun vasempaan alanurkkaan ja suoritti siellä klikkauksen. Hetken kuluttua sama tapahtui uudestaan, ja sitten se rupesi tapahtumaan yhä kiihtyvällä tahdilla. Eli sekunnin tai parin välein kursori hyppää ja klikkaa, vaikka en edes koske hiireen. Suljin kaikki työpöytäohjelmat, ei vaikutusta. Otin USB-hiiren pois, ei vaikutusta. Disabloin touchpadin KDE:n asetuksista, ei vaikutusta. Todella häiritsevää, koska toi haamuklikkaus vaihtaa fokuksen, eli näppiksellä navigointikin muuttuu lähes mahdottomaksi.

Käynnistin koneen uudestaan, ja nyt mitään ongelmaa ei enää ole. Jos tuo vielä tapahtuu uudestaan, niin miten kannattaa lähteä debuggaaman? Onko jotain logeja tms. joista voisi olla apua?

Kuulostaa ihan yhdeltä omalta Asuksen läppäriltäni jossa kosketusnäytössä vikaa (tai oikeastaan sen kaapelissa) eli klikkailee vasemmassa alakulmassa omiaan. Kun klikkaa juuri KDE asetuksista kosketusnäytön pois käytöstä niin sitten kaikki toimii kuten kuuluukin.... tai siis ei tule ylimääräisiä klikkailuja ruudulle.

 

[Lammas]

Kuulostaa ihan yhdeltä omalta Asuksen läppäriltäni jossa kosketusnäytössä vikaa (tai oikeastaan sen kaapelissa) eli klikkailee vasemmassa alakulmassa omiaan. Kun klikkaa juuri KDE asetuksista kosketusnäytön pois käytöstä niin sitten kaikki toimii kuten kuuluukin.... tai siis ei tule ylimääräisiä klikkailuja ruudulle.

Heh, olinkin jo kokonaan unohtanut, että tässä läppärissähän on tosiaan kosketusnäyttökin. Se varmaan selittää sen, miksi ongelma jatkui, vaikka USB-hiiren ja touchpadin disabloi. Ajattelin, että onpa tosi kummallinen hiiriongelma, kun se jatkuu vaikka kaikki laitteisto-inputit disabloi, mutta tosiaan kosketusnäytön disablointia en kokeillut.

En löytänyt KDE:n asetuksista kohtaa, jossa kosketusnäytön voi disabloida, mutta yritän ainakin seuraavalla kerralla muistaa kokeilla, jos ongelma vaikka häviäisi näyttöä koskettelemalla.

 

[Low Life]

Tuli vihdoin viritettyä dedikoitu login-sessio missä Steam käynnistyy big picture -tilassa telkkarin ruudulle ja ei ole mitään muuta häiritsemässä. Toimii kyllä oikein hyvin, käytännössähän tuo on kuin Steam Deck telkkarin ruudulla. Tosin nyt kaipaan vielä enemmän tulevaa uutta Steam Controlleria että tuosta saisi kaiken irti.

Vähän kankeaa tuo toki on kun sessio pitää käydä SDDM:n kautta vaihtamassa mutta ei noiden välillä tule kuitenkaan jatkuvasti vaihdettua niin tuo on tässä kohtaa ihan tarpeeksi toimiva ratkaisu. Mutta pitää vielä tutkia jos tuon saisi tehtyä jotenkin samalla tavalla kuin SteamOS:ssä että pikakuvakkeesta/valikosta saa vaihdettua pelitilan ja työpöydän välillä.

 

[Zetteri]

Tuli vihdoin viritettyä dedikoitu login-sessio missä Steam käynnistyy big picture -tilassa telkkarin ruudulle ja ei ole mitään muuta häiritsemässä. Toimii kyllä oikein hyvin, käytännössähän tuo on kuin Steam Deck telkkarin ruudulla. Tosin nyt kaipaan vielä enemmän tulevaa uutta Steam Controlleria että tuosta saisi kaiken irti.

Vähän kankeaa tuo toki on kun sessio pitää käydä SDDM:n kautta vaihtamassa mutta ei noiden välillä tule kuitenkaan jatkuvasti vaihdettua niin tuo on tässä kohtaa ihan tarpeeksi toimiva ratkaisu. Mutta pitää vielä tutkia jos tuon saisi tehtyä jotenkin samalla tavalla kuin SteamOS:ssä että pikakuvakkeesta/valikosta saa vaihdettua pelitilan ja työpöydän välillä.

Jos kerran SteamOS kokemusta haluat niin Bazziteä vaan asentelemaan: Bazzite - The next generation of Linux gaming

Itse testasin tuota Bazziteä, mutta palasin sitten kuitenkin takaisin Fedora KDE:n. Siinä sitten auto login ja sitten Steam starttaa automaattisesti ja juuri big picture moodiin.
Tuosta tuli niin helppo että sain jopa rouvan 10 vuoden tauvon jälkeen pelaamiseen innostumaan.
Huonoa tuossa on että rouva käyttää tietenkin minun Steam tiliä joten en pysty itse pelaamaan omalla koneellani Steam kirjastostani mitään

Eilen vasta laittelin vihdoin ja viimein EmuDeckin tuohan ja nyt pääsee esim Xbox, Xbox 360 ja dreamcast pelejä pelaamaan helposti suoraan Steamistä.
Ja kun käytän nfs verkkojaoissani enkä sambaa niin mounttasin peli jakoni suoraan Emulation kansioon josta EmuDeck romit, bios ym. hommat lukee.

Pitäiskin tässä jatkaa xbox 360:llä pelejen varmuuskopiointia ettei käy kuin og xboxin kanssa jokunen kuukaus sitten. Eli se lahos ja enkä saanut sitä elää elvytettyä

 

[Tabbe]

Olisi tarkoitus tehdä seuraava väliaikainen viritys:

Kannettava jossa on lubuntu asennettuna ohjaisi wifin yli tulevan pyynnön kannettavan lan portissa olevaan laitteeseen porttiin 80.

Ajattelin että tämä on pieni homma iptablessilla mutta eipä vain tunnu onnisutvan.

OUMAN800 (192.168.2.201) - lubuntu (lan 192.168.2.188, wifi 192.168.1.105) - Pöytäkone (192.168.1.200).

net.ipv4.ip_forward = 1

sudo iptables -t nat -A PREROUTING -p tcp --dport 80 -j DNAT --to-destination 192.168.2.201:80
sudo iptables -A FORWARD -p tcp -d 192.168.2.201 --dport 80 -j ACCEPT

Logeihin ei jää mitään että olisi pakettaja tippunut.

 

[ojisama]

Olisi tarkoitus tehdä seuraava väliaikainen viritys:

Kannettava jossa on lubuntu asennettuna ohjaisi wifin yli tulevan pyynnön kannettavan lan portissa olevaan laitteeseen porttiin 80.

Ajattelin että tämä on pieni homma iptablessilla mutta eipä vain tunnu onnisutvan.

OUMAN800 (192.168.2.201) - lubuntu (lan 192.168.2.188, wifi 192.168.1.105) - Pöytäkone (192.168.1.200).

net.ipv4.ip_forward = 1

sudo iptables -t nat -A PREROUTING -p tcp --dport 80 -j DNAT --to-destination 192.168.2.201:80
sudo iptables -A FORWARD -p tcp -d 192.168.2.201 --dport 80 -j ACCEPT

Logeihin ei jää mitään että olisi pakettaja tippunut.

Tarvitsisiko jonkun postrouting (masquarade?) säännön?

 

[Low Life]

Jos kerran SteamOS kokemusta haluat niin Bazziteä vaan asentelemaan: Bazzite - The next generation of Linux gaming

Itse testasin tuota Bazziteä, mutta palasin sitten kuitenkin takaisin Fedora KDE:n. Siinä sitten auto login ja sitten Steam starttaa automaattisesti ja juuri big picture moodiin.
Tuosta tuli niin helppo että sain jopa rouvan 10 vuoden tauvon jälkeen pelaamiseen innostumaan.
Huonoa tuossa on että rouva käyttää tietenkin minun Steam tiliä joten en pysty itse pelaamaan omalla koneellani Steam kirjastostani mitään

Eipä mulla muuten ole kaipuuta SteamOS:lle kuin tuo kahden eri session välillä vaihtaminen, ja eiköhän tämän saa enemmällä tai vähemmällä säätämisellä toimimaan missä tahansa distrossa. Mutta Bazziten repoista on tullutkin tutkittua että miten tuo vaihtaminen on toteutettu, ilmeisesti siellä kirjoitetaan SDDM:lle konffitiedostoon sopiva autologin-entry ja sitten kirjaudutaan ulos, jolloin SDDM kirjautuu automaattisesti halutulle puolelle.

Nykyisessä setupissa on siis kaksi "erillistä" ympäristöä, työpöytä parilla näytöllä ja toisessa huoneessa telkkari kiinni pitkällä HDMI-kaapelilla. Jos olen KDE:n puolella niin en halua että telkkari on aktiivisena vaikka se olisikaan päällä, ja sitten taas pelitilassa muiden näyttöjen pitää olla pois päältä ja pelkästään telkkarissa steamin big picture -tila. Omaan versioon haluan sitten myös esim. varmistuksia että pelimoodiin ei voi siirtyä jos televisio ei ole päällä ja että äänilaitteet vaihtuvat oikein, joten Bazzitekaan ei ihan ilman tunkkaamista tähän taivu.

 

[TemeV]

Eipä mulla muuten ole kaipuuta SteamOS:lle kuin tuo kahden eri session välillä vaihtaminen, ja eiköhän tämän saa enemmällä tai vähemmällä säätämisellä toimimaan missä tahansa distrossa. Mutta Bazziten repoista on tullutkin tutkittua että miten tuo vaihtaminen on toteutettu, ilmeisesti siellä kirjoitetaan SDDM:lle konffitiedostoon sopiva autologin-entry ja sitten kirjaudutaan ulos, jolloin SDDM kirjautuu automaattisesti halutulle puolelle.

Nykyisessä setupissa on siis kaksi "erillistä" ympäristöä, työpöytä parilla näytöllä ja toisessa huoneessa telkkari kiinni pitkällä HDMI-kaapelilla. Jos olen KDE:n puolella niin en halua että telkkari on aktiivisena vaikka se olisikaan päällä, ja sitten taas pelitilassa muiden näyttöjen pitää olla pois päältä ja pelkästään telkkarissa steamin big picture -tila. Omaan versioon haluan sitten myös esim. varmistuksia että pelimoodiin ei voi siirtyä jos televisio ei ole päällä ja että äänilaitteet vaihtuvat oikein, joten Bazzitekaan ei ihan ilman tunkkaamista tähän taivu.

Ostat siihen HDMI-CEC adapterin, ja kirjoittelet sille skriptit jotka käynnistää telkkarin kun siirtyy "pelimoodiin" ja sammuttaa kun siirtyy desktopille.

Ja tietääkseni se olisi mahdollista scriptata niinkin päin, että kun telkkarin käynnistää ja valitsee oikean HDMI inputin, niin CEC:n kautta siitä tulee tieto PC:lle, josta voi sitten scriptillä sammutella muut näytöt ja läväyttää Steamin telkkariin. Ja kun telkkarin sammuttaa niin sama päin vastoin.

 

[Hyrava]

Olisi tarkoitus tehdä seuraava väliaikainen viritys:

Kannettava jossa on lubuntu asennettuna ohjaisi wifin yli tulevan pyynnön kannettavan lan portissa olevaan laitteeseen porttiin 80.

Ajattelin että tämä on pieni homma iptablessilla mutta eipä vain tunnu onnisutvan.

OUMAN800 (192.168.2.201) - lubuntu (lan 192.168.2.188, wifi 192.168.1.105) - Pöytäkone (192.168.1.200).

net.ipv4.ip_forward = 1

sudo iptables -t nat -A PREROUTING -p tcp --dport 80 -j DNAT --to-destination 192.168.2.201:80
sudo iptables -A FORWARD -p tcp -d 192.168.2.201 --dport 80 -j ACCEPT

Logeihin ei jää mitään että olisi pakettaja tippunut.

Ihan ei nyt itselle täysin auennut mitä tuossa koitetaan saada aikaiseksi mutta oletan että Oumanille et saa kerrottua paluureittiä paketeille. Yksi mikä tuli mieleen olisi ssh:lla tunneloida tuo liikenne pöytäkoneelta oumanille. Jotenkin tyyliin pöytäkoneella:
ssh -L 9999:192.168.2.201:80 -N -T läppärin_ssh_käyttäjätunnus@192.168.1.105
ja sitten pöytäkoneella yhteys osoitteeseen localhost:9999 esim selaimella ja liikenteen pitäisi ohjautua pöytäkoneelta oumanin porttiin 80 ellen nyt ihan väärin muista.

 

[Tabbe]

Ihan ei nyt itselle täysin auennut mitä tuossa koitetaan saada aikaiseksi mutta oletan että Oumanille et saa kerrottua paluureittiä paketeille. Yksi mikä tuli mieleen olisi ssh:lla tunneloida tuo liikenne pöytäkoneelta oumanille. Jotenkin tyyliin pöytäkoneella:
ssh -L 9999:192.168.2.201:80 -N -T läppärin_ssh_käyttäjätunnus@192.168.1.105
ja sitten pöytäkoneella yhteys osoitteeseen localhost:9999 esim selaimella ja liikenteen pitäisi ohjautua pöytäkoneelta oumanin porttiin 80 ellen nyt ihan väärin muista.

Pitääpäs kokeilla tuota.

Tarkoitus olisi päästä tuohon oumannin http palvelimeen kiinni langattoman verkon kautta.

 

[Hyrava]

Pitääpäs kokeilla tuota.

Tarkoitus olisi päästä tuohon oumannin http palvelimeen kiinni langattoman verkon kautta.

Jotain tuollaista veikkailinkin. Noissa saa välillä tosiaan ihmetellä pidemmän aikaa ja diagnosoida esim jollain tcpdumpilla miksi joku paketti vaan ei joko mene perille tai paluupaketti ei tule takaisin ja ihmetellä sitten reittejä, forward- ja nattisääntöjä jne. Omien kokemuksien mukaan aika yleinen ongelma on ollut paluureitin puute eli paketti kyllä menee perille mutta vastauspaketti jää matkalle puuttuvan reitin tai palomuurisäännön takia. Periaatteessa tuo alkuperäinen iptables-sääntökin olisi ainakin nopeasti ajateltuna pitänyt toimia jos established, related on oikein mutta...

Itse olen todennut tuollaisen ssh-tunneloinnin olevan monesti simppelimpi ratkaisu tilapäisiin tarpeisiin kun esim tässä tapauksessa oumanin kannalta näyttää että liikenne tulisi läppäriltä joten reitityksistä sun muista ei tarvitse välittää jos vaan ouman-läppäri -väli toimii sekä pöytäkone-läppäri -väli toimii muuten, ja ssh hoitaa kaiken "magian" taustalla.

 

[Algron28]

Tässä kun on pikkuhiljaa hivuttauduttu enemmän ja enemmän Linuxiin päin windowsista, niin onko kellään komemusta toimivista vaihtoehdoista MakeMKV:lle. Jonkinlainen linux versio tuosta näytti olevan, mutta äkkiseltään kun koitin asiasta lukea niin en kyllä ymmärtänyt juuri mitään. Ilmeisesti ei ihan simppeli asentaa ja saada edes toimimaan. Tarpeena nimenomaan blu-ray levyjen varmuuskopiointi.

 

[Markok]

Tässä kun on pikkuhiljaa hivuttauduttu enemmän ja enemmän Linuxiin päin windowsista, niin onko kellään komemusta toimivista vaihtoehdoista MakeMKV:lle. Jonkinlainen linux versio tuosta näytti olevan, mutta äkkiseltään kun koitin asiasta lukea niin en kyllä ymmärtänyt juuri mitään. Ilmeisesti ei ihan simppeli asentaa ja saada edes toimimaan. Tarpeena nimenomaan blu-ray levyjen varmuuskopiointi.

Handbrake?

 

[JokuHullu]

Tässä kun on pikkuhiljaa hivuttauduttu enemmän ja enemmän Linuxiin päin windowsista, niin onko kellään komemusta toimivista vaihtoehdoista MakeMKV:lle. Jonkinlainen linux versio tuosta näytti olevan, mutta äkkiseltään kun koitin asiasta lukea niin en kyllä ymmärtänyt juuri mitään. Ilmeisesti ei ihan simppeli asentaa ja saada edes toimimaan. Tarpeena nimenomaan blu-ray levyjen varmuuskopiointi.

Itselläni ei mitään kokemusta kyseisestä softasta, mutta ainakin se löytyi Flatpakkina tarkoittaen että asennuksen pitäisi nimenomaan olla ihan simppeli.

Name                               Description                                                                                                          Application ID                              Version             Branch             Remotes
MakeMKV                            DVD and Blu-ray to MKV converter and network streamer                                                                com.makemkv.MakeMKV                         1.17.8              stable             flathub

Myös jokin VLC plugini näytti olevan:

Name                               Description                                                                                                          Application ID                              Version             Branch             Remotes
MakeMKV plugin for VLC             Provides MakeMKV features for direct Blu-ray playback in VLC. Please use MakeMKV app to set the license.             org.videolan.VLC.Plugin.makemkv             1.17.8              3-23.08            flathub

 

[ississ]

Tässä kun on pikkuhiljaa hivuttauduttu enemmän ja enemmän Linuxiin päin windowsista, niin onko kellään komemusta toimivista vaihtoehdoista MakeMKV:lle. Jonkinlainen linux versio tuosta näytti olevan, mutta äkkiseltään kun koitin asiasta lukea niin en kyllä ymmärtänyt juuri mitään. Ilmeisesti ei ihan simppeli asentaa ja saada edes toimimaan. Tarpeena nimenomaan blu-ray levyjen varmuuskopiointi.

Eikös tuo pitäisi onnistua myös esim ffmpeg avulla (molemmissa käyttiksissä).

 

[Algron28]

Handbrake?

FFmpeg on erittäin laadukas ohjelma tuohon, jos se tekee tuon.

Käsittääkseni näistä kumpikaan ei osaa ripata kaupallisia blu-ray levyjä

 

[Algron28]

guide:HOW to Convert bluray disc with ffmpeg hmm?

No eikös tuossa ohjeessa juuri lue että tarvii sen MakeMKV:n? Ja onko tuosa prosessista nyt ensikäden kokemusta? Ohje on 10 vuotta vanha.

 

[Zetteri]

No eikös tuossa ohjeessa juuri lue että tarvii sen MakeMKV:n? Ja onko tuosa prosessista nyt ensikäden kokemusta? Ohje on 10 vuotta vanha.

MakeMKV:n on simppeli GUI ohjelma sekä helppo asennettava. Sitten kun sillä on ripattu DVD tai Bluray koneelle niin sitten vaan handbrakella laitat se semmoisen formaattiin kun itse haluat. Itse tuolla olen bluray ja dvd kokoelmaani "siirtänyt" jellyfinniin.

 

[Algron28]

MakeMKV:n on simppeli GUI ohjelma sekä helppo asennettava. Sitten kun sillä on ripattu DVD tai Bluray koneelle niin sitten vaan handbrakella laitat se semmoisen formaattiin kun itse haluat. Itse tuolla olen bluray ja dvd kokoelmaani "siirtänyt" jellyfinniin.

Jos vielä sen verran saa vaivata että oletko saanut tekstitykset konvertoitua tuolla? Ainakin joskus aikaan handbrake ei oikein handlannut tuota mutta en ole sitten hetkeen edes yrittänyt.

 

[=JP=]

Ehkä libaacs - VideoLAN

Ehkä kannattaisi pikkasen ensin lukea niitä sivuja, eikä vaan linkata mitä vastaan tulee...

NB: this project doesn't offer any key or certificate that could be used to decode encrypted copyrighted material.

 

[Zetteri]

Jos vielä sen verran saa vaivata että oletko saanut tekstitykset konvertoitua tuolla? Ainakin joskus aikaan handbrake ei oikein handlannut tuota mutta en ole sitten hetkeen edes yrittänyt.

Saa vieläpä päättää poltetaanko tekstitykset videoon vai onko ne valittavissa.
Audiot vedän aina läpiviennillä että saan pidettyä dd ja dts äänet jotka vuoden 2004 vahvarini vielä ymmärtää.
MakeMKV:llä jätän aina ylimääräiset audio ja tekstitykset pois.

 

[JiiPee]

Eikös tuo pitäisi onnistua myös esim ffmpeg avulla (molemmissa käyttiksissä).

Ei sillä ffmpeg:llä bluray levyn salauksen purku onnistu. Siihen aika pitkälti taitaa ainoa helppo kikotin olla se MakeMKV. Sen jälkeen kun blurayn salaus on ohitettu ja saatu ripattua leffa, niin ffmpeg on aivan mainio kapistus sen leffan uudelleen pakkaamiseen mikäli sellaisen tempun haluaa tehdä.

 

[Algron28]

Minäpäs katselen tuota toimimaan linuxille.

Tässä jo hetken sai arpoa miten NASsit sai permamountattua. Linux-partojen yhteisö kun näkyi taas jakautuneen asiassa kahtia. fstab on ilmeisesti se "perinteinen" tapa (joskus kerran tai kaksi tällä tehnytkin aikoinaan) mutta viime vuosina oli sitten ilmeisesti systemd se uudempi tapa jonka paremmuutta jotkut vannoivat. Valitsin siis sokeasti sen koska löysin sille selkeämmän ohjeen kuin fstab:ille. Teinkö väärin vai onko noilla kuin eroa?

 

[TemeV]

Tässä jo hetken sai arpoa miten NASsit sai permamountattua. Linux-partojen yhteisö kun näkyi taas jakautuneen asiassa kahtia. fstab on ilmeisesti se "perinteinen" tapa (joskus kerran tai kaksi tällä tehnytkin aikoinaan) mutta viime vuosina oli sitten ilmeisesti systemd se uudempi tapa jonka paremmuutta jotkut vannoivat. Valitsin siis sokeasti sen koska löysin sille selkeämmän ohjeen kuin fstab:ille. Teinkö väärin vai onko noilla kuin eroa?

En usko että on juuri väliä kumpaa käyttää. Jos kerran sait sen systemd:llä laitettua ja se toimii, niin ei kannata säätää enempää

 

[Hyrava]

En usko että on juuri väliä kumpaa käyttää. Jos kerran sait sen systemd:llä laitettua ja se toimii, niin ei kannata säätää enempää

Samaa mieltä, jos toimii niin se on ok. Erot taitavat olla sen verran pieniä tuon systemd:n ja fstabin välillä että niillä ei ole juurikaan väliä. fstab on oldschool-tapa joka tietty toimii melkoisella todennäköisyydellä kaikilla linuxeilla mutta vähemmän linuxia käyttäneelle systemd-tapa saattaa olla aavistuksen selkeämpi.

Itse tosin koitan vältellä permamountteja ja mounttaan tarvittavat levyjaot manuaalisesti tarvittaessa, ihan jo tietoturvankin kannalta. Jos joku mato jostain syystä sattuisi koneelle tulemaan niin permamountattuun levyjakoon se saattaisi päästä mutta vain tarvittaessa mountatulla mahdollisuus on aavistuksen pienempi. Todennäköisyys on häviävän pieni jos/kun tietoturva on muuten kunnossa mutta mielellään itse otan sen pienenkin lisäturvan, suojaahan tuo mounttaamattomuus "turhaan" ihan omilta vahingoiltakin (ei vahingossa mene deletoimaan levyjaosta jotain tms).

 

[Algron28]

Itsellä kaikki tiedostot on verkkojaoissa joten joka päivä joutuisi käsin kuitenkin mounttaamaan. Ja eihän Linuxille ollut viruksia

Tuossakin kun noita ohjeita etsiskelin niin näin osaamatonta sekoitti varsinkin noiden eri fstab ohjeiden osalta se että jostain syystä monessa ohjeessa oli komennon syntaksien välissä useampia välilyöntejä. Sitten oli jokunen ohje jossa taas oli (kuten voisi luulla) vain yksi väli. Hommaa ei toki auttanut se että fstabin olevissa riveissä oli osassa kohtaa myös useita välilyöntejä. Tämä on just sitä mikä itsellä linuxissa saa sekaisin.

Tuossa systemd:ssa oli kyllä kätevä logitus ominaisuus niin sai tällainen vähän tyhmempikin kirjoitusvirheen ip osoitteessa debugattua pois.