Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[Bigfoot007]

Kyllä ne ongelmat johtuvat täysin Linux Mintistä, aivan uskomattomia yhteensopivuusongelmia ja bugeja! Varmaan koko saatanan jakelu hylkii nykyistä kokoonpanoani / emolevyä, kun ilmenee aivan käsittämättömiä ongelmia. Bluetooth dongle toimi ongelmitta Windowsin kanssa mutta Linux Mint ei löydä yhtäkään laitetta. Pääasiallisen SSD levyn kanssa on ihan käsittämättömiä bugeja tiedostojen selauksissa ja osioinnit luotu defaulttina päin vittua, kaiken huippuna ei suostunut enää asentamaan minkäänlaisia softia tai päivityksiä, koska levytila on muka loppu (oikeasti yli 250 GB tilaa jäljellä). Toisen sisäisen SSD levyn kanssa käyttöoikeusongelmia ja välillä ei näytä edes koko asemaa. Kaiken huippuna olematon tuki näytönohjaimelle. Sain workaroundina asennettua uusimman NVIDIA Driverin, nyt toimii kaikki resoluutiot ja virkistystaajuudet, mutta mitään grafiikkaa käyttävää softaa ei voi käyttää (kaatuvat heti kättelyssä), huvittavimmillaan edes Youtube videot eivät lataudu, mutta sentään tekstinkäsittely toimii! Sitten ne jatkuvat Authenticator kyselyt väärissä paikoissa.. Siispä uninstalliin lähti.

Olen käyttänyt aiemmin muutamia Linux jakeluita paremmalla menestyksellä, mutta niissä on aina jokin ylitsepääsemätön yhteensopivuusongelma. Yhdessä ei toimi langaton hiiri ja 8bitdon ohjaimet, toisesta taas puuttuu tarvittava softatuki tai ympäristö on tarkoitettu jonkin sortin Unix guruille, eikä itselläni riitä aika tai kärsivällisyys opiskella teoriaa.

 

[Zetteri]

Kyllä ne ongelmat johtuvat täysin Linux Mintistä, aivan uskomattomia yhteensopivuusongelmia ja bugeja! Varmaan koko saatanan jakelu hylkii nykyistä kokoonpanoani / emolevyä, kun ilmenee aivan käsittämättömiä ongelmia. Bluetooth dongle toimi ongelmitta Windowsin kanssa mutta Linux Mint ei löydä yhtäkään laitetta. Pääasiallisen SSD levyn kanssa on ihan käsittämättömiä bugeja tiedostojen selauksissa ja osioinnit luotu defaulttina päin vittua, kaiken huippuna ei suostunut enää asentamaan minkäänlaisia softia tai päivityksiä, koska levytila on muka loppu (oikeasti yli 250 GB tilaa jäljellä). Toisen sisäisen SSD levyn kanssa käyttöoikeusongelmia ja välillä ei näytä edes koko asemaa. Kaiken huippuna olematon tuki näytönohjaimelle. Sain workaroundina asennettua uusimman NVIDIA Driverin, nyt toimii kaikki resoluutiot ja virkistystaajuudet, mutta mitään grafiikkaa käyttävää softaa ei voi käyttää (kaatuvat heti kättelyssä), huvittavimmillaan edes Youtube videot eivät lataudu, mutta sentään tekstinkäsittely toimii! Sitten ne jatkuvat Authenticator kyselyt väärissä paikoissa.. Siispä uninstalliin lähti.

Olen käyttänyt aiemmin muutamia Linux jakeluita paremmalla menestyksellä, mutta niissä on aina jokin ylitsepääsemätön yhteensopivuusongelma. Yhdessä ei toimi langaton hiiri ja 8bitdon ohjaimet, toisesta taas puuttuu tarvittava softatuki tai ympäristö on tarkoitettu jonkin sortin Unix guruille, eikä itselläni riitä aika tai kärsivällisyys opiskella teoriaa.

Niin no. Itse vasta viikko kaks sitten asensin porukoiden AMD A10 APU koneeseen Windows 10 tilalle Linux Mint 22:n koska se sopii minusta niille paremmin kuin Fedora KDE ja siinä toimi Mintti ilman mitään ongelmia.
Kuten sen asensin pariin myytävään koneeseen:



Niin ei ole tullut mitään ongelmia vastaan. Itseasiassa oli ainoa järjestelmä mikä suostu asentumaan yhteen LGA1150 lankkuun kun AMD kortti oli kiinni. Muilla distroilla sai firmware erroreita ja Windows ei suostunut yhtään yhteistyöhön.



Että sanoisin että sinulla raudassa jotain pahasti vialla tai sitten asennus mediasi on vahingoittunut. Eli vaikka USB tikku on viallinen tai ihan iso image minkä olet ladannut ei ole tullut 100% ehjänä perille.
Rauta puolella esim muistit tai prossu eivät ole vakaat.

 

[TemeV]

Pääasiallisen SSD levyn kanssa on ihan käsittämättömiä bugeja tiedostojen selauksissa ja osioinnit luotu defaulttina päin vittua, kaiken huippuna ei suostunut enää asentamaan minkäänlaisia softia tai päivityksiä, koska levytila on muka loppu (oikeasti yli 250 GB tilaa jäljellä).

osion ja tilavaruksen johon Linux on asennettu, vajaat 8 GB

Jos siellä on 8 gigan osio käyttikselle, niin kyllähän se aika pian täyttyy.

Kuulostaa, että siellä levyllä on useampi osio, niin ei välttämättä minkään distron automaattiosiointi osaa tehdä sinne mitään järkevää osiota käyttikselle. Helpoimmalla pääsee, jos voi antaa koko levyn sille Linuxille. Dualbootitkin onnistuu suhteellisen helposti, jos on vaan se Windows-osio ja valmiiksi vapautettu tyhjä tila Linuxille. Melkeinpä mikään monimutkaisempi vaatii sitten manuaalista säätöä.

 

[mcnoitti]

Tuli ostettua vuoden 2014 13" MacBook Pro Retina (2,6GHz, 8GB, 128GB) kun nyt kerta halvalla sain.

Mitäs Linuxia tuohon kannattas katella?
En pahemmin ole linuxien kanssa touhuillut, mitä joskus oli kakkoskoneessa Ubuntu tai joku vastaava, ja yhdessä läppärissä Xubuntu.

Nykynen jeesuksen entinen läppäri ei enää jaksa verkkoselaintakaan pyörittää sulavasti Xubuntulla, niin tuo Mäkkäri korvaamaan sen.
Onko ihan tuhoiontuomittua, vai olisko jotain kivaa distroa tuollaiseen? Olisi iso plussa mikäli onnistuu asentelut tavan tomppeliltakin, eikä tarvitsisi kohtuuttomasti tapella joidenkin wifi-ajureiden kanssa.

 

[Karonkka]

Tuli ostettua vuoden 2014 13" MacBook Pro Retina (2,6GHz, 8GB, 128GB) kun nyt kerta halvalla sain.

Mitäs Linuxia tuohon kannattas katella?
En pahemmin ole linuxien kanssa touhuillut, mitä joskus oli kakkoskoneessa Ubuntu tai joku vastaava, ja yhdessä läppärissä Xubuntu.

Nykynen jeesuksen entinen läppäri ei enää jaksa verkkoselaintakaan pyörittää sulavasti Xubuntulla, niin tuo Mäkkäri korvaamaan sen.
Onko ihan tuhoiontuomittua, vai olisko jotain kivaa distroa tuollaiseen? Olisi iso plussa mikäli onnistuu asentelut tavan tomppeliltakin, eikä tarvitsisi kohtuuttomasti tapella joidenkin wifi-ajureiden kanssa.

Linux Mint Debian Edition eli LMDE6 tai Pop_OS! 24.04 eli CosmicDE:llä:

LMDE 6 "Faye" - Linux Mint

Linux Mint is an elegant, easy to use, up to date and comfortable desktop operating system.

linuxmint.com

COSMIC

system76.com

Valitset sen mistä pidät eniten.

 

[mcnoitti]

Linux Mint Debian Edition eli LMDE6 tai Pop_OS! 24.04 eli CosmicDE:llä.


Valitset sen mistä pidät eniten.

Kiitos näistä! Palaan tänne kyselemään jos/kun olen ongelmissa ja mäkkäri on viittä vaille lentämässä serriin.

 

[Emeron]

Niin no. Itse vasta viikko kaks sitten asensin porukoiden AMD A10 APU koneeseen Windows 10 tilalle Linux Mint 22:n koska se sopii minusta niille paremmin kuin Fedora KDE ja siinä toimi Mintti ilman mitään ongelmia.
Kuten sen asensin pariin myytävään koneeseen:



Niin ei ole tullut mitään ongelmia vastaan. Itseasiassa oli ainoa järjestelmä mikä suostu asentumaan yhteen LGA1150 lankkuun kun AMD kortti oli kiinni. Muilla distroilla sai firmware erroreita ja Windows ei suostunut yhtään yhteistyöhön.



Että sanoisin että sinulla raudassa jotain pahasti vialla tai sitten asennus mediasi on vahingoittunut. Eli vaikka USB tikku on viallinen tai ihan iso image minkä olet ladannut ei ole tullut 100% ehjänä perille.
Rauta puolella esim muistit tai prossu eivät ole vakaat.

Joo eipä Mintissä mitään vikaa ole ollut, vaikka tällä hetkellä on Ubuntu käytössä Linux koneissa. Ainoa mikä noissa molemmissa toimii huonosti on Bluetooth, se toimii tai ei toimi. Esim. AirPodeja en ole saanut toimimaan kuin yhdessä vanhassa Lenovon T420 läppärissä Ubuntulla, taisi olla 20.04 versiolla. Löytää kyllä laitteen mutta ei suostu yhdistämään. Ubuntu foorumeilta löytyy kyllä ohjeita mutta eipä ole yksikään toiminut.

 

[Zetteri]

Joo eipä Mintissä mitään vikaa ole ollut, vaikka tällä hetkellä on Ubuntu käytössä Linux koneissa. Ainoa mikä noissa molemmissa toimii huonosti on Bluetooth, se toimii tai ei toimi. Esim. AirPodeja en ole saanut toimimaan kuin yhdessä vanhassa Lenovon T420 läppärissä Ubuntulla, taisi olla 20.04 versiolla. Löytää kyllä laitteen mutta ei suostu yhdistämään. Ubuntu foorumeilta löytyy kyllä ohjeita mutta eipä ole yksikään toiminut.

Ubuntusta että onko ollut ongelmia Ubuntu 24.10:n kanssa ? Itselläni QEMUssa toimii kyllä hienosti mutta kahdessa Asuksen läppärissä (ja omassa pöytäkoneessani 5700X + RX 7900 GRE) joissa toisessa Skylake ja toisessa Kaby Lake prossu tuo antaa heti startissa firmware erroria ja homma jää siihen. Kokeilin ladata ISO:n uudestaan ja toista USB tikkuakin kokeilin mutta ei niin ei.
Kun olisin varsinkin tuolla kosketusnäytöllä olevalla läppärillä kokeilla Ubuntua, kun kuulemma se on hyvä kosketusnäyttö käyttöön.

Aikasemmin tuli jo todettua että KDE Plasma ei ole ihmeellinen kosketusnäytön kanssa, varsinkin sen virtuaalinäppis on surkea tapaus ja se pitäis confata konsolin kautta johon en jaksanut lähteä. Sitten taas Gnome ollut sika hyvä ja siksi kosketusnäyttö koneessa parasta aikaakin onkin Fedora 41 Gnomella.

QEMU testailuun tuossa vasta latasin Cachy OS:n ( Download ) joka pitäisi olla helppo ja kaikenpuolin hyvä Arch Linux distro. Joten kokeillaan tuon muodossa ekaa kertaa Archia kun tähän saakka menty Debian (Debian, MX linux, Q4OS ja Mint) ja Red Hat (Fedora ja OpenSuse) pohjasilla.

 

[Mukava]

QEMU testailuun tuossa vasta latasin Cachy OS:n ( Download ) joka pitäisi olla helppo ja kaikenpuolin hyvä Arch Linux distro. Joten kokeillaan tuon muodossa ekaa kertaa Archia kun tähän saakka menty Debian (Debian, MX linux, Q4OS ja Mint) ja Red Hat (Fedora ja OpenSuse) pohjasilla.

Cachy on kyllä omassa 13" Frameworkissa toiminut oikein mallikkaasti. Helppo ja nopea asennus (kunhan verkko on kunnossa, ja sen jälkeen se on oikeastaan sama kuin muut Arch-pohjaiset. Tietysti kerneli ja optimoidut paketit erottaa, mutta muuten se ei juuri perus Archista eroa.

Virtuaalikoneessa nyt ei tietysti ehkä ihan optimoinneista hyödy mutta kuitenkin.

 

[Emeron]

Ubuntusta että onko ollut ongelmia Ubuntu 24.10:n kanssa ? Itselläni QEMUssa toimii kyllä hienosti mutta kahdessa Asuksen läppärissä (ja omassa pöytäkoneessani 5700X + RX 7900 GRE) joissa toisessa Skylake ja toisessa Kaby Lake prossu tuo antaa heti startissa firmware erroria ja homma jää siihen. Kokeilin ladata ISO:n uudestaan ja toista USB tikkuakin kokeilin mutta ei niin ei.
Kun olisin varsinkin tuolla kosketusnäytöllä olevalla läppärillä kokeilla Ubuntua, kun kuulemma se on hyvä kosketusnäyttö käyttöön.

Aikasemmin tuli jo todettua että KDE Plasma ei ole ihmeellinen kosketusnäytön kanssa, varsinkin sen virtuaalinäppis on surkea tapaus ja se pitäis confata konsolin kautta johon en jaksanut lähteä. Sitten taas Gnome ollut sika hyvä ja siksi kosketusnäyttö koneessa parasta aikaakin onkin Fedora 41 Gnomella.

QEMU testailuun tuossa vasta latasin Cachy OS:n ( Download ) joka pitäisi olla helppo ja kaikenpuolin hyvä Arch Linux distro. Joten kokeillaan tuon muodossa ekaa kertaa Archia kun tähän saakka menty Debian (Debian, MX linux, Q4OS ja Mint) ja Red Hat (Fedora ja OpenSuse) pohjasilla.

Ubuntu 24 en ole testannut vielä missään, joten ei ole kokemusta. Pitäisi laittaa päivitys menemään jossain välissä

 

[Kaalip]

Tuli ostettua vuoden 2014 13" MacBook Pro Retina (2,6GHz, 8GB, 128GB) kun nyt kerta halvalla sain.

Mitäs Linuxia tuohon kannattas katella?
En pahemmin ole linuxien kanssa touhuillut, mitä joskus oli kakkoskoneessa Ubuntu tai joku vastaava, ja yhdessä läppärissä Xubuntu.

Nykynen jeesuksen entinen läppäri ei enää jaksa verkkoselaintakaan pyörittää sulavasti Xubuntulla, niin tuo Mäkkäri korvaamaan sen.
Onko ihan tuhoiontuomittua, vai olisko jotain kivaa distroa tuollaiseen? Olisi iso plussa mikäli onnistuu asentelut tavan tomppeliltakin, eikä tarvitsisi kohtuuttomasti tapella joidenkin wifi-ajureiden kanssa.

Mikähän tuhnupurkki on kyseessä kun mulla pyörii Debian XFCE "ihan ok" vanhassa 2 core atom 2GB DDR3 miniläppärissä- selaimesta areenan kattominen ihan ok kun saa videon pyörimään, vähän saa sivujen latautumista odotella mutta ei pätki videotoisto. Youtube aivan liian raskas tolle. Vai onko Xubuntu paljon raskaampi kuin puhdas debian?

 

[mcnoitti]

Mikähän tuhnupurkki on kyseessä kun mulla pyörii Debian XFCE "ihan ok" vanhassa 2 core atom 2GB DDR3 miniläppärissä- selaimesta areenan kattominen ihan ok kun saa videon pyörimään, vähän saa sivujen latautumista odotella mutta ei pätki videotoisto. Youtube aivan liian raskas tolle. Vai onko Xubuntu paljon raskaampi kuin puhdas debian?

Itseasiassa puhuin ohi suuni, ei mulla tossa Xubuntua ole, vaan antiX base. Nimenomaan Youtubesta videoiden katselu on sellaista tuskaa että ei vaan jaksa.

 

[Matkatavara]

Kohta tulee 10 kuukautta täyteen MX Linux käyttöä ja olen ollut tyytyväinen.

Pari juttua on jäänyt epäselväksi, mistään ohjeista tai keskustelupalstoilta ei ole löytynyt vastauksia:

1. Käytän Mac näppäimistöä ja en ole löytänyt näppäimistöasetuksista kohtaa jolla kaikki näppäimet toimivat. Tällä hetkellä @ € merkit eivät toimi kun Mac näppäimistö ja keyboard layout Finnish (Macintosh) on valittuna. Kiersin ongelman kopioimalla merkit Libreoffice dokumentista.

Kokeilin kaikki Macintosh vaihtoehdot, ison joukon yleis näppäimistöjä (generic pc) ja satunnaisesti muiden valmistajien näppäimistöt asetuksista, joillakin valinnoilla @ € toimivat mutta ääkköset eivät.

Periaatteessa voisin ostaa uuden näppäimistön, mutta mieluummin ei koska nykyinen toimii @ € merkkejä lukuunottamatta.

2. Pystyykö XFCE ympäristössä säätämään viimeisten dokumenttien (recent files) määrää kaikkiin ohjelmiin? Joissakin ohjelmissa pystyy määrän vaihtamaan asetuksista. Suurimmassa osassa ei.

3. Asensin kourallisen Flatpak ohjelmia joita ei löytynyt MX tai Debian reposta. Ärsyttävästi ne eivät kunnioita käyttöjärjestelmän ulkonäköä, ne näyttävät Gnome tai KDE ohjelmilta. Ilmeisesti niitä ei saa millään käytössä olevan XFCE teeman mukaiseksi?

 

[Barbarossa]

Kohta tulee 10 kuukautta täyteen MX Linux käyttöä ja olen ollut tyytyväinen.

Pari juttua on jäänyt epäselväksi, mistään ohjeista tai keskustelupalstoilta ei ole löytynyt vastauksia:

1. Käytän Mac näppäimistöä ja en ole löytänyt näppäimistöasetuksista kohtaa jolla kaikki näppäimet toimivat. Tällä hetkellä @ € merkit eivät toimi kun Mac näppäimistö ja keyboard layout Finnish (Macintosh) on valittuna. Kiersin ongelman kopioimalla merkit Libreoffice dokumentista.

Kokeilin kaikki Macintosh vaihtoehdot, ison joukon yleis näppäimistöjä (generic pc) ja satunnaisesti muiden valmistajien näppäimistöt asetuksista, joillakin valinnoilla @ € toimivat mutta ääkköset eivät.

Periaatteessa voisin ostaa uuden näppäimistön, mutta mieluummin ei koska nykyinen toimii @ € merkkejä lukuunottamatta.

Tuo "Finnish (Macintosh)" näkyy olevan käytännössä ruotsalainen mac. Mitä tapahtuu jos valitset vaan sen normaalien ihmisten suomalaisen layoutin, ja painat AltGr(=oikeanpuoleinen Alt, ellei omppunäppäimistössä ole tässäkin sooloiltu)-2 tai AltGr-e?

3. Asensin kourallisen Flatpak ohjelmia joita ei löytynyt MX tai Debian reposta. Ärsyttävästi ne eivät kunnioita käyttöjärjestelmän ulkonäköä, ne näyttävät Gnome tai KDE ohjelmilta. Ilmeisesti niitä ei saa millään käytössä olevan XFCE teeman mukaiseksi?

Jos ne flatpakit ovat Gnome- tai KDE-ohjelmia, niin ne luonnollisesti käyttävät omaa toolkittiään. Natiivipaketteina asennettuna näidenkin teemat olisivat valittavissa erikseen, mutta flatpakin käytössä on hintalappunsa. Näyttäisi pikaisen selauksen perusteella olevan vähän nypläystä ja nopanheittoa: The General Flatpak QT and GTK Theming Guide

 

[Matkatavara]

Tuo "Finnish (Macintosh)" näkyy olevan käytännössä ruotsalainen mac. Mitä tapahtuu jos valitset vaan sen normaalien ihmisten suomalaisen layoutin, ja painat AltGr(=oikeanpuoleinen Alt, ellei omppunäppäimistössä ole tässäkin sooloiltu)-2 tai AltGr-e?



Jos ne flatpakit ovat Gnome- tai KDE-ohjelmia, niin ne luonnollisesti käyttävät omaa toolkittiään. Natiivipaketteina asennettuna näidenkin teemat olisivat valittavissa erikseen, mutta flatpakin käytössä on hintalappunsa. Näyttäisi pikaisen selauksen perusteella olevan vähän nypläystä ja nopanheittoa: The General Flatpak QT and GTK Theming Guide

Kokeilin kaikki layoutit ja molemmat alt näppäimet. Vasemmanpuoleisella alt näppäimellä ei tapahdu mitään. Oikeanpuoleisella tulee 2 eli jostain syystä sillä ei ole mitään vaikutusta.

Kiitos Flatpack linkistä, täytyy myöhemmin katsoa jos tuolla ohjeella onnistuisi.

 

[Bigfoot007]

Että sanoisin että sinulla raudassa jotain pahasti vialla tai sitten asennus mediasi on vahingoittunut. Eli vaikka USB tikku on viallinen tai ihan iso image minkä olet ladannut ei ole tullut 100% ehjänä perille.
Rauta puolella esim muistit tai prossu eivät ole vakaat.

Raudasta löytyi valitettavasti ongelmia, Asuksen emolevy alkoi piiputtamaan, jäi toistuvasti jumiin BIOS latausruutuun, kuva näkyy mutta mitään ei tapahdu. Ei auttanut muu kuin repiä kotelo auki, clearata CMOS ja startata masiina yhdellä muistikammalla ja minimi hardiksilla. Tämän jälkeen asetusten resetointi, hardikset takaisin kiinni ja tämän jälkeen kone on taas pelittänyt normaalisti viikon verran. Jos ongelmat alkavat taas toistua, minun on pakko laittaa emolevy vaihtoon, ja ehkä siinä yhteydessä uusittava myös muistit ja GPU. Toistaiseksi mennään vielä vanhoilla romuilla.

Kokeilin vielä asentaa Fedoran KDE desptopilla, ja installing yhteys vedin vanhat käyttisasennukset sileäksi. Levyjen osiointi tuli viimein oikein, ja muut levyt näkyvät myös oikein Linuxin sisällä, eikä vastavia (turhia) käyttöoikeus kyselyjä ei enää ilmene. Myös kaikki USB-laitteet näyttäisivät pelittävän hyvin, Wifiverkot ja Bluetooth laitteet toimivat ilman suurempia ongelmia, ja kaikki Gamepadit sai yhdistettyä nätisti. Nvidian drivereitä ei tullut valmiiksi asennettavaksi, joten piti pari tuntia penkoa netistä ohjeita, kunnes asennus onnistui RPM Fusionin kautta, tosin vasta toisella yrityksellä. Osan softista joutui hakemaan yrityksen ja erehdykern kautta, koska tarjolla on lähinnä Flatpakkeja, näistä joka toinen ei toimi kunnolla tai ei välttämättä starttaa lainkaan. mm. Steam clientti piti asentaa kiertotien kautta. Muutamia ongelmia jäi roikkumaan edelleen:
1. Osa softista toimii ainoastaan OPEN GL kautta, jonka suorituskyky NVIDIAn 700 sarjan näytönohjaimella on aivan kelvotonta. Ikivanha Steam peli Amnesia dark secent pyörii alle 10 FPS vauhdilla, vaikka tiputtaisi asetukset minimiin. Sama ongelma muutamalla N64 emulaattorilla, jonka seurauksena pitää pyörittää N64 kirjastoa bugisen Retroarchin kautta. Open GL yhdistettynä Full screeniin aiheuttaa myös kaatuiluja.
2. Dolphin emulaattori toimii varsin hyvin, kun valitsee Vulkanin. Suorituskyky on hyvä ja kaikki toimii siihen asti, kunnes pelisessio pitää stopata tai emulaattori sulkea. Seuraa ruudun jäätyminen, jonka seurauksena Dolphin jää jumiin vähintään viideksi minuutiksi, jonka jälkeen sessio kaatuu lopullisesti. Tähän ei löytynyt workaroundia toistaiseksi.
3. NVIDIA oma asetussofta Nvidia X Server Settings löytyy mutta sen käynnistäminen aiheuttaa softan kaatumisen heti kättelyssä.
4. Fedoran käynnistyessä näkyy pitkä litannia ABRT kaatumisilmoituksia omissa ikkunoissaan mutta näistä ei suoraan ilmene, mitä on kaatunut ja miksi?
5. Jos hiire eksyy näytön ulkopuolelle, tulee näkyviin jonkinlainen useamman desktopin tai monitorin tila, joka vetää Linuxin jumittamaan, kunnes saa vedettyä hiiren takaisin näytölle. Millähän tuon saisi disabloitua?

 

[Mukava]

3. NVIDIA oma asetussofta Nvidia X Server Settings löytyy mutta sen käynnistäminen aiheuttaa softan kaatumisen heti kättelyssä.

Tähän nyt ainakin on syynä se, että tuo ei toimi Waylandilla jota Fedora käyttää nykyisin vakiona Gnome ja KDE työpöytäympäristöillä. Virallista X11 tukea ei enää esim KDE:lle ole, sille löytyy kyllä paketti jlla X11 tilan saa takaisin mutta se ei ole enää Fedoran tukema ratkaisu.

 

[Pörkyle]

Raudasta löytyi valitettavasti ongelmia, Asuksen emolevy alkoi piiputtamaan, jäi toistuvasti jumiin BIOS latausruutuun, kuva näkyy mutta mitään ei tapahdu. Ei auttanut muu kuin repiä kotelo auki, clearata CMOS ja startata masiina yhdellä muistikammalla ja minimi hardiksilla. Tämän jälkeen asetusten resetointi, hardikset takaisin kiinni ja tämän jälkeen kone on taas pelittänyt normaalisti viikon verran. Jos ongelmat alkavat taas toistua, minun on pakko laittaa emolevy vaihtoon, ja ehkä siinä yhteydessä uusittava myös muistit ja GPU. Toistaiseksi mennään vielä vanhoilla romuilla.

Kokeilin vielä asentaa Fedoran KDE desptopilla, ja installing yhteys vedin vanhat käyttisasennukset sileäksi. Levyjen osiointi tuli viimein oikein, ja muut levyt näkyvät myös oikein Linuxin sisällä, eikä vastavia (turhia) käyttöoikeus kyselyjä ei enää ilmene. Myös kaikki USB-laitteet näyttäisivät pelittävän hyvin, Wifiverkot ja Bluetooth laitteet toimivat ilman suurempia ongelmia, ja kaikki Gamepadit sai yhdistettyä nätisti. Nvidian drivereitä ei tullut valmiiksi asennettavaksi, joten piti pari tuntia penkoa netistä ohjeita, kunnes asennus onnistui RPM Fusionin kautta, tosin vasta toisella yrityksellä. Osan softista joutui hakemaan yrityksen ja erehdykern kautta, koska tarjolla on lähinnä Flatpakkeja, näistä joka toinen ei toimi kunnolla tai ei välttämättä starttaa lainkaan. mm. Steam clientti piti asentaa kiertotien kautta. Muutamia ongelmia jäi roikkumaan edelleen:
1. Osa softista toimii ainoastaan OPEN GL kautta, jonka suorituskyky NVIDIAn 700 sarjan näytönohjaimella on aivan kelvotonta. Ikivanha Steam peli Amnesia dark secent pyörii alle 10 FPS vauhdilla, vaikka tiputtaisi asetukset minimiin. Sama ongelma muutamalla N64 emulaattorilla, jonka seurauksena pitää pyörittää N64 kirjastoa bugisen Retroarchin kautta. Open GL yhdistettynä Full screeniin aiheuttaa myös kaatuiluja.
2. Dolphin emulaattori toimii varsin hyvin, kun valitsee Vulkanin. Suorituskyky on hyvä ja kaikki toimii siihen asti, kunnes pelisessio pitää stopata tai emulaattori sulkea. Seuraa ruudun jäätyminen, jonka seurauksena Dolphin jää jumiin vähintään viideksi minuutiksi, jonka jälkeen sessio kaatuu lopullisesti. Tähän ei löytynyt workaroundia toistaiseksi.
3. NVIDIA oma asetussofta Nvidia X Server Settings löytyy mutta sen käynnistäminen aiheuttaa softan kaatumisen heti kättelyssä.
4. Fedoran käynnistyessä näkyy pitkä litannia ABRT kaatumisilmoituksia omissa ikkunoissaan mutta näistä ei suoraan ilmene, mitä on kaatunut ja miksi?
5. Jos hiire eksyy näytön ulkopuolelle, tulee näkyviin jonkinlainen useamman desktopin tai monitorin tila, joka vetää Linuxin jumittamaan, kunnes saa vedettyä hiiren takaisin näytölle. Millähän tuon saisi disabloitua?

Onhan sun työpöytä sessio käynnistetty xorgilla? Wayland aiheuttaa paljon harmaita hiuksia nvdian käyttäjillä vielä uudemmalla raudallakin. Oma RTX 2070 antaa esim. Minecraftissa paremmat fps:t jo ihan sillä kun vaihtaa Waylandin Xorgiin. Ite käytän arch pohjaiseta CachyOSia joka optimoitu uudemmalle raudalle.

Olitko vielä kokeillu MXLinuxia? Sillä ainakin pystyi muistaakseni nvida ajurit asentamaan aika helposti nvidia driver installerilla ja on debian pohjainen mutta uudemmilla sovelluksilla jne.

Mitä tässä nyt on useita distroja kokeillu niin Arch ja sen pohjaiset KDE työpöydällä olleet eniten omaan makuun pelihommissa. Solus Budgie työpöydällä taas perus surffailuun ja työpöytä juttuihin pelisuorituskyky oli jostain syystä heikompi tuolla kenties johtunee budgie työpydästä mutta ei ole jaksanut vielä KDE:llä Solusta koittaa.

Vanhemmalle Nvidian ohjaimelle vois olla XFCE työpöydä parempi ympäristö mutta se selvinnee vain kokeilemalla.

 

[lxmo]

Onko ideoita, miksi jokaisella käynnistyksellä Ubuntu haluaa väkisin olla Airplane Modessa, vaikka en ole sitä itse aktivoinut kertaakaan? Ja vaikka Bluetoothin olisi laittanut pois päältä ennen koneen sammutusta (koska en lähtökohtaisesti pidä sitä päällä kuin silloin harvoin, kun sitä oikeasti tarvitsen), niin Airplane Moden pois päältä laittaminen laittaa jostain ihanasta syystä sen [Bluetoothin] takaisin päälle?

 

[Mukava]

Onhan sun työpöytä sessio käynnistetty xorgilla? Wayland aiheuttaa paljon harmaita hiuksia nvdian käyttäjillä vielä uudemmalla raudallakin. Oma RTX 2070 antaa esim. Minecraftissa paremmat fps:t jo ihan sillä kun vaihtaa Waylandin Xorgiin. Ite käytän arch pohjaiseta CachyOSia joka optimoitu uudemmalle raudalle.

Olitko vielä kokeillu MXLinuxia? Sillä ainakin pystyi muistaakseni nvida ajurit asentamaan aika helposti nvidia driver installerilla ja on debian pohjainen mutta uudemmilla sovelluksilla jne.

Mitä tässä nyt on useita distroja kokeillu niin Arch ja sen pohjaiset KDE työpöydällä olleet eniten omaan makuun pelihommissa. Solus Budgie työpöydällä taas perus surffailuun ja työpöytä juttuihin pelisuorituskyky oli jostain syystä heikompi tuolla kenties johtunee budgie työpydästä mutta ei ole jaksanut vielä KDE:llä Solusta koittaa.

Vanhemmalle Nvidian ohjaimelle vois olla XFCE työpöydä parempi ympäristö mutta se selvinnee vain kokeilemalla.

Kyllä nuo uusimmat ajurit toimii jo suhteellisen hyvin uudemmallakin raudalla. Vähän riippuen käyttääkö suljettua vai sitä uudempaa "open" ajuria. open -ajureissa tosin toistaiseksi ongelma ettei sitä GSP-firmistä pysty disabloimaan ja joillain kombinaatioilla tuo aiheuttaa suorituskykyongelmia. Mutta tuntuu olevan vielä toistaiseksi vähän konekohtaista miten toimii, mutta kokonaisuuten X11:stä ei kyllä pelailua varten, edes Nvidialla, kyllä tarvitse.

Omat valinnat käyttötarpeisiin on seuraavat:

- Läppäri/"työskentelykone": Project Bluefin (gnome) tai Aurora (KDE). Nämä siksi että ovat Fedora Atomic pohjaisia, joissa imagessa valmiina jo tarvittavat codecit, ajurit yms. Päivittyvät taustalla imagen osalta kerran päivässä ja flatpakit päivittyy muistaakseni pari kertaa päivässä. Tietysti voi manuaalisesti päivittää imagen ja bootata.

- Pelihommiin: CachyOS (Arch) tai sitten Bazzite (Fedora Atomic pohjainen)

 

[Pörkyle]

Kyllä nuo uusimmat ajurit toimii jo suhteellisen hyvin uudemmallakin raudalla. Vähän riippuen käyttääkö suljettua vai sitä uudempaa "open" ajuria. open -ajureissa tosin toistaiseksi ongelma ettei sitä GSP-firmistä pysty disabloimaan ja joillain kombinaatioilla tuo aiheuttaa suorituskykyongelmia. Mutta tuntuu olevan vielä toistaiseksi vähän konekohtaista miten toimii, mutta kokonaisuuten X11:stä ei kyllä pelailua varten, edes Nvidialla, kyllä tarvitse.

Omat valinnat käyttötarpeisiin on seuraavat:

- Läppäri/"työskentelykone": Project Bluefin (gnome) tai Aurora (KDE). Nämä siksi että ovat Fedora Atomic pohjaisia, joissa imagessa valmiina jo tarvittavat codecit, ajurit yms. Päivittyvät taustalla imagen osalta kerran päivässä ja flatpakit päivittyy muistaakseni pari kertaa päivässä. Tietysti voi manuaalisesti päivittää imagen ja bootata.

- Pelihommiin: CachyOS (Arch) tai sitten Bazzite (Fedora Atomic pohjainen)

Eihän sitä X:ää tarvi mutta sillä nvidian korttia on esim. helpompi kellotella vaikka se taitaa onnistua waylandillakin nykyään. Jotain pientä häikkää tuntuu omalla kortilla olevan Waylandilla Login ruudussa. Jos sammuttaa ja käynnistää näytön uudelleen kone "jumittaa" mustaan ruuttuun mutta X:llä pimeästä ruudusta kuvan saa palautettua CTRL+ALT+F3->CTRL+ALT+F2 tai ihan vaan kirjoittamalla salasanan ja kirjautumalla sisään jolloin kuva tulee taas ruutuun. Tästä muistaakseni oli jokunen bugi raportoitu githubissakin.

Vanhemmalla raudallahan nuo open ajurit ei ymmärtääkseni toimi ollenkaan paitsi jos puhutaan Nouveau ajureista.

Sehän tässä linuxissa on että jokaisen käyttökokemus täysin erillainen niin hyvässä kuin huonossa riippuen siitä mitä paketteja, ajureita, distroa tai rautaa käyttää. Joku sanoo että tämä paras distro hommaan X schedulerilla Y mutta jos joku muu koitta samaa eri raudalla niin tulos ei välttämättä olekkaan toivotunlainen. Hieman siis työtä vaatii että löytyy se itselle ja omalle raudalle paras setti.

Sekin on tullut huomattua että VRR näyttö myös osaltaan aiheuttaa päänvaivaa. Osa työpöytäympäristöistä pudottaa hertsit minimiin kun hiirtä ei liikuta ja kun hiirtä liikuttaa alkaa hertsit pomppimaan maksimin ja minimin välillä, nettiä selatessa myös sivun vieritys nykivää silloin. Tuon sai korjattua onneksi nvidia-settingsiin lisäämällä profiilin kyseiselle työpöydälle jolla vrr kytkettään pois, KDE:ssä tuota ongelmaa ei onneksi ole ollenkaan.

 

[TemeV]

Virallista X11 tukea ei enää esim KDE:lle ole, sille löytyy kyllä paketti jlla X11 tilan saa takaisin mutta se ei ole enää Fedoran tukema ratkaisu.

Kyllä se edelleen on tuettu ja toimii hyvin. Sitä vain ei tule oletuksena mukana. Toisaalta päivityksessä vanhoista sitä ei poistetakkaan.

On vain Fedoran ideologian mukainen ratkaisu tiputtaa se pois oletusasennuksesta, koska haluavat suosia uusia teknologioita.

 

[Bigfoot007]

Onhan sun työpöytä sessio käynnistetty xorgilla? Wayland aiheuttaa paljon harmaita hiuksia nvdian käyttäjillä vielä uudemmalla raudallakin. Oma RTX 2070 antaa esim. Minecraftissa paremmat fps:t jo ihan sillä kun vaihtaa Waylandin Xorgiin. Ite käytän arch pohjaiseta CachyOSia joka optimoitu uudemmalle raudalle.

Olitko vielä kokeillu MXLinuxia? Sillä ainakin pystyi muistaakseni nvida ajurit asentamaan aika helposti nvidia driver installerilla ja on debian pohjainen mutta uudemmilla sovelluksilla jne.

Mitä tässä nyt on useita distroja kokeillu niin Arch ja sen pohjaiset KDE työpöydällä olleet eniten omaan makuun pelihommissa. Solus Budgie työpöydällä taas perus surffailuun ja työpöytä juttuihin pelisuorituskyky oli jostain syystä heikompi tuolla kenties johtunee budgie työpydästä mutta ei ole jaksanut vielä KDE:llä Solusta koittaa.

Vanhemmalle Nvidian ohjaimelle vois olla XFCE työpöydä parempi ympäristö mutta se selvinnee vain kokeilemalla.

Juurikin tämä! Luulin käyttäväni kokoajan X11 mutta luulo ei ole tiedon väärti. Vaikka asensin X11 tukevan distron alkujaan, seuraava päivityskierros päivitti Fedoran 41 versioon, jossa lähti Xorg tuki kävelemään. Seurauksena OPEN GL tuessa driver vaihtui Nvidia -> llvmpipe jonka suorituskyky on silkkaa oksennusta. Vulkania tukevat softat pyörivät ihan kivasti mutta eivät olleet kovin stabiileja.
Sain pengottuia netistä ohjeet X11 tilan palautukseen Fedoran uusimpiin versioihin, tämän jälkeen softan asetus ja autologinin puukottaminen, jossa pakottaa kirjautumaan aina X11 tilassa. Blokataan samalla kaikki käyttiksen uudemmat päivitykset, jotta ei vahingossakaan tiputa takaisin Waylandin puolelle -> X11 vaihdon seurauksena aikaisemmin kuvaamani ongelmat katosivat tuhkana tuuleen, ja näyttiksestä saa nyt revittyä tehoja irti. Myös aikaisemmin parjaamani Delffiini-emulaattorin kaatuilut loppuivat kuin seinään ja pelejä pystyy ajamaan jopa 4K tilassa tasaisella 30 fps ruudunpäivityksellä (Näyttis ei tue suurempia FPS:ä 4K resolla). Nyt voin enää ruuvata viimeiset softat ja desktopin kuntoon, joten tästähän alkaa tulemaan valmista.

Nähtävästi vanhoilla Nvidian lankuilla saa sittenkin tehtyä Linuxin pelikelpoiseksi. Uusimpia Steam pelejä ei ole tarkoitus pelata, vaan painotus on enemmän retroilun puolella, ja kaikki näppis + hiiri yhdistelmää vaativat pelit pyörivät jatkossakin uudemman pöytäkoneen Wintoosan kautta.

 

[Mukava]

Kyllä se edelleen on tuettu ja toimii hyvin. Sitä vain ei tule oletuksena mukana. Toisaalta päivityksessä vanhoista sitä ei poistetakkaan.

On vain Fedoran ideologian mukainen ratkaisu tiputtaa se pois oletusasennuksesta, koska haluavat suosia uusia teknologioita.

Itseasiassa se ei ole Fedora KDE SIGN tukema vaan on tuettu yhteisön puolelta. Näin ainakin Neal Gompa totesi juuri yhdessä haastattelussa. Eli Fedoran KDE tiimi ei tuota tue eli esim bugiraportit luultavasti vaan suljetaan Fedoran osalta (won't fix)

 

[Zetteri]

Uusimpia Steam pelejä ei ole tarkoitus pelata, vaan painotus on enemmän retroilun puolella, ja kaikki näppis + hiiri yhdistelmää vaativat pelit pyörivät jatkossakin uudemman pöytäkoneen Wintoosan kautta.

Siitä vaan asentelemaan uudempaankin koneeseen linux kuten se Fedora KDE.
Protoni kehittynyt semmoista kyytiä että mitä omasta reilun 400 pelin kirjastostani pelejä olen testaillut niin vielä pari kk sitten Lost Planet 3 ei toiminut mutta nykyään sekin toimii.
Ja pitäis vielä testata WWZ uudestaan kun sekin oli aikasemmin ei toimiva mutta senkin pitäis jo kuulemma toimia.

Mutta muuten kaikki on toiminut hienosti.
Välillä joutuu vaan yhteensopivuus valikosta laittamaan käyttöön Protonin kehitysversion.
Ilman sitä esim. Space Marine 2:n Epic connectin asennus kaatuu.

Ja sitten on nämä natiivi linux pelit jotka rullaa sen 30 - 100fps paremmin riippuen raudasta kuin Windows versio protonilla tai ihan Windowsilla.
Tämmösiä on ainakin Shadow of the Tomb Raider ja Dirt 4.

Tosin semmoiseen ongelmaan vasta törmäsin että heti kun Xemuun laittaa xbox biosin, hdd imagen ym. niin emulaattori kaatuu Intelin Arcilla.
AMD ratukoilla toimii ongelmitta.
Ongelma tässä on että tuolla Arkilla oli idea korvata hajonnut Xloota.

Niin ja xbox 360 emu xenia ei toimii vielä linuxilla. Sen saa kyllä Protonilla käyntiin mutta suorituskyky oli aivan hirveää.
Että odotellaan kiltisti linux versiota joka pitäisi olla tulossa. Sen jälkeen voi xbox 360 laittaa varastoon tv-tasolta.

 

[TemeV]

Itseasiassa se ei ole Fedora KDE SIGN tukema vaan on tuettu yhteisön puolelta. Näin ainakin Neal Gompa totesi juuri yhdessä haastattelussa. Eli Fedoran KDE tiimi ei tuota tue eli esim bugiraportit luultavasti vaan suljetaan Fedoran osalta (won't fix)

Niinhän tuo näyttää olevan. Ehkä mulla sitten oli tuo community repo käytössä, kun se asentui ilman säätöä.

 

[Mukava]

Niinhän tuo näyttää olevan. Ehkä mulla sitten oli tuo community repo käytössä, kun se asentui ilman säätöä.

Jostain muistelen, että tuo paketti tulisi poistumaan Fedoran repoista F42:n yhteydessä.

Vai oliko tuo jo nykyisin jonkun copr:n takana? Noh eiköhän joku sille copr-repon kyhää jos se poistetaan Fedoran omista repoista tai joku muu sen adoptoi.

 

[Algron28]

Oliko se nyt se Fedora vai mikä suositeltu distro jos linuxia pelikäyttöön meinasi kokeilla? AMD kokoonpano (prossu sekä näyttis).

 

[Kaalip]

Oliko se nyt se Fedora vai mikä suositeltu distro jos linuxia pelikäyttöön meinasi kokeilla? AMD kokoonpano (prossu sekä näyttis).

Arch tai sen johdannaiset. Jengi pelkää ihan turhaan että se ois jotenki hankalaa, päinvastoin helpommin pystytän Arch ympäristön kuin miltä aikaisemmin keskustellut Fedora, Mint, Ubuntu yms. tunkkaukset kuulostaa. Syystä se SteamOS on myös Arch johdannainen.

 

[Mukava]

Oliko se nyt se Fedora vai mikä suositeltu distro jos linuxia pelikäyttöön meinasi kokeilla? AMD kokoonpano (prossu sekä näyttis).

CachyOS. Kliksuttelet asennusohjelman läpi ja sen jälkeen asennat cachyos-gaming-meta paketin ja sulla on kaikki tarvittava.

 

[mcnoitti]

Kuinkahan saisin tähän tapeltua oikeanlaisen näppäimistön layoutin?
Mulla on nyt tässä mid 2014 13" MBP:ssa LMDE 6 Faye, ja muuten ollut jokseenkin ongelmatonta mutta näppäimistö ei toimi ihan satasella.
En mm. saa tehtyä @-merkkiä

 

[Algron28]

Arch tai sen johdannaiset. Jengi pelkää ihan turhaan että se ois jotenki hankalaa, päinvastoin helpommin pystytän Arch ympäristön kuin miltä aikaisemmin keskustellut Fedora, Mint, Ubuntu yms. tunkkaukset kuulostaa. Syystä se SteamOS on myös Arch johdannainen.

Tuosta boldatusta tulee kyllä mieleen linux foorumeilla ja reddidissä paljon nähdyt linux-partojen kommentit "miten niin kernelin kääntö lähdekoodista on vaikeaa, sehän on ihan peruskauraa" kaikkihan se on helppoa kun osaa. Pitää varmaan kokeilla tätä sillä tämä on tullut paljon esille kun aihetta on googlannut.

CachyOS. Kliksuttelet asennusohjelman läpi ja sen jälkeen asennat cachyos-gaming-meta paketin ja sulla on kaikki tarvittava.

Näissä neverhööd jakeluissa vähän arveluttaa kuinka niitä jaksetaan pidemmässä juoksussa kehittää.

 

[Mukava]

Näissä neverhööd jakeluissa vähän arveluttaa kuinka niitä jaksetaan pidemmässä juoksussa kehittää.

Niinhän niissä vähän on, tuo on kuitenkin Arch jossa vain optimoidut paketit. Pääkehittäjä on myös osa virallista Arch-tiimiä, joten ei se kehitys ihan heti ole loppumassa. Ehkä jossain vaiheessa optimoinnut siirtyvät sitten suoraan osaksi Archia mutta siihen nyt menee vielä varmasti vuosi tai pari

 

[sbasil]

Pieni outo ongelma. Tuore Arch-asennus ja näppäimistö lagaa jäätävästi. Kun kirjoittaa jotain, niin teksti tulee usean sekunnin viiveellä kirjain kerrallaan miltei kaikissa sovelluksissa (terminaali, kwrite, keyboard test area). Firefox on miltei ainoa sovellus missä näppäimistö ei lagaa. Mikä tämän syy voisi olla? Läppäri on muutaman kuukauden vanha Asus Zenbook. Toinen läppäri (Lenovo Yoga slim7 pro) alkoi jossain välissä tekemään samaa OpenSusen kanssa, mutta ainoastaan terminaalissa. Molemmissa AMD:n prossut (5600H & 8840HS).

edit: ja oudommaksi muuttuu. Jos system monitor on auki, niin näppis ei lagaa.

edit 2: toimii näköjään normaalisti, kun näytön virkistystaajuus on 60Hz, mutta lagaa kun 120Hz. Outoa, kun aiemmin toimi ongelmitta. Yritä tässä nyt sitten keksiä ratkaisu.

edit 3: nähtävästi joku KDE-ongelma, kun sama vika kolmella eri linuxilla (Fedora, Arch ja OpenSuse). Fedora toimi ennen päivitystä normaalisti, mutta kun antoi koneen päivittää itsensä niin sama homma. Se on joko pärjättävä 60 hertsillä, jos tuo joskus korjaantuisi, tai siirryttävä kokonaan takaisin Windowsiin.

 

[Ezzy]

Sama homma Nobaran kanssa, sekin vähän mietityttää miten Glorious Eggroll kumppaneineen jaksaa ylläpitää sitä, kun ei ole ainoa duuni mitä ne vääntää.
CachyOS:stä oli hyvä chatti tuolla. 80min

 

[Algron28]

Tuosta boldatusta tulee kyllä mieleen linux foorumeilla ja reddidissä paljon nähdyt linux-partojen kommentit "miten niin kernelin kääntö lähdekoodista on vaikeaa, sehän on ihan peruskauraa" kaikkihan se on helppoa kun osaa. Pitää varmaan kokeilla tätä sillä tämä on tullut paljon esille kun aihetta on googlannut.

Onkos tuossa arch linuxissa olevista työpöytävaihdoehdoissa mitää erityistä valintaa pelaamista ajatellen, vai vaikuttaako ne mitenkään asiaan? KDE:tä ja LQXT:tä on tullut Ubuntun kanssa käytetty muussa käytössä aikaisemmin.

 

[Mukava]

Onkos tuossa arch linuxissa olevista työpöytävaihdoehdoissa mitää erityistä valintaa pelaamista ajatellen, vai vaikuttaako ne mitenkään asiaan? KDE:tä ja LQXT:tä on tullut Ubuntun kanssa käytetty muussa käytössä aikaisemmin.

Ei niillä oikein suuria eroja ole jos nyt näitä isompia työpöytäympäristöjä vertaille (eli Gnome ja KDE).

KDE:llä se "valtti" että se implementoi uusimmat asiat huomattavasti nopeammin kuin gnome. Haittapuolena sitten että KDE:llä noita pikkubugeja tulee nopeammin esiin. Ilmeisesti ensi vuonna ovat (toivottavasti) siirtymässä Gnomea mukailevaan julkaisumalliin jossa tulee kaksi "isompaa" päivitystä per vuosi.

Ja tuo ei sinällään ole distro kohtaista vaan työpöytäympäristöt ovat sinällään samoja distroissa. Versionumeroissa on sitten eroja riippuen miten distro paketteja päivittelee. Archissa nyt tietysti aina pari päivää julkaisun jälkeen uusin versio tarjolla.

 

[Pörkyle]

Onkos tuossa arch linuxissa olevista työpöytävaihdoehdoissa mitää erityistä valintaa pelaamista ajatellen, vai vaikuttaako ne mitenkään asiaan? KDE:tä ja LQXT:tä on tullut Ubuntun kanssa käytetty muussa käytössä aikaisemmin.

KDE varmaan paras vaihtoehto kun sitä SteamOS möys käyttää. Toki ne pelit pyörii muillakin mutta en tiedä sitten onko niistä etua suuremmin. kaikille ei ole vielä toimivaa HDR tukea niin varmasti riippuu omista tarpeista myös mikä on paras.

 

[TemeV]

Arch tai sen johdannaiset. Jengi pelkää ihan turhaan että se ois jotenki hankalaa, päinvastoin helpommin pystytän Arch ympäristön kuin miltä aikaisemmin keskustellut Fedora, Mint, Ubuntu yms. tunkkaukset kuulostaa. Syystä se SteamOS on myös Arch johdannainen.

Vaikea on kyllä Archia suositella, jos ei ole jonkin verran kokemusta Linuxista. Ei sillä että se olisi vaikeaa, mutta onhan se jokseenkin manuaalinen asennettava ja olisi hyvä tietää mitä tekee. Noissa "perinteisemmissä" on vähän turvallisemmat oletusasetukset, joten vaikkapa tuo Fedora on oikein mainio vaihtoehto. Käytännössä yhtä tuoreita paketteja siinä on kuin Archissa.

 

[Pörkyle]

Vaikea on kyllä Archia suositella, jos ei ole jonkin verran kokemusta Linuxista. Ei sillä että se olisi vaikeaa, mutta onhan se jokseenkin manuaalinen asennettava ja olisi hyvä tietää mitä tekee. Noissa "perinteisemmissä" on vähän turvallisemmat oletusasetukset, joten vaikkapa tuo Fedora on oikein mainio vaihtoehto. Käytännössä yhtä tuoreita paketteja siinä on kuin Archissa.

CachyOS tai EndavourOS yhtä helppo asentaa kuin Fedora/OpenSuSe/Ubuntu jne. mutta onhan se perus Arch työläämpi

 

[Low Life]

Onkos tuossa arch linuxissa olevista työpöytävaihdoehdoissa mitää erityistä valintaa pelaamista ajatellen, vai vaikuttaako ne mitenkään asiaan? KDE:tä ja LQXT:tä on tullut Ubuntun kanssa käytetty muussa käytössä aikaisemmin.

Jos meinaa jotain eksoottisempaa kuin KDE tai Gnome käyttää niin kannattaa nyt ainakin tarkistaa miten HDR ja VRR on tuettu.

 

[JiiPee]

Itseasiassa puhuin ohi suuni, ei mulla tossa Xubuntua ole, vaan antiX base. Nimenomaan Youtubesta videoiden katselu on sellaista tuskaa että ei vaan jaksa.

Eiköhän se johdu ihan siitä että video purun rautakiihotus ei toimi taikka rauda on niin vanhaa ettei siitä edes löydy kiihotusta nykyisille formaateille. Jollain antiikkisella raudalla on ihan turha koittaa juutuubia katsella cpu purun kanssa, siitä ei saa kuin diashown aikaiseksi.

CachyOS tai EndavourOS yhtä helppo asentaa kuin Fedora/OpenSuSe/Ubuntu jne. mutta onhan se perus Arch työläämpi

Ja sitten jos värkätä haluaa ja optimoida niin eikun Gentoo tulille niin ei tekeminen lopu ihan justiinsa.

 

[Juzzi77]

Mikähän lienee kaikkein suositeltavin tapa asentaa ohjelmia ubuntussa?

1. Snap storesta snap-paketti vai debian-paketti?
2. Ohjelmiston omilta sivuilta, ulkoisesta lähteestä esim signal, mullvad jne?

Sitten olen kovasti yrittänyt saada valmiustilasta palautumisen toimimaan ulkoisen näytön kanssa. Siinä en ole vielä onnistunut. Valmiustila toimii normaalisti ilman ulkoista näyttöä.

Erroria on tullut mm:

Ennen käynnistymistä:
[drm:__nv_drm_gem_nvkms_map [nvidia _drm] *ERROR* [nvidia-drm] [GPU ID 0x00000100] Failed to map NvKmsKapiMemory 0x00000000dc2efad5
INFO: task nvidia-modeset/:1005 blocked for more than 122 seconds
Muutaman kerran on tullut ihan black screen läppäriin ja muutman kerran on näkynyt vain pikselimössöä erityisesti silloin jos käytössä on pelkästään quadro m1200.

Olen koittanut integroidulla GPU:lla ja NVIDIA QuadroM1200:lla, sekä niiden yhdistelmällä (Nvidia on demand ja biossista auto).
Koitin vielä sitten toisella telakalla kun ajattelin että jos vika on tuossa displaylinkin tuotteessa. Toinen telakka on tuollainen dp alt mode tyyppinen eli toimii ilman ajureita. Toinen näyttö on kytketty displayport kaapelilla. Sillä sama juttu. Jos kone pääsee lepotilasta työpöydälle asti niin silloin prosessorin ydin nro 1 on 100% kuormalla ja gpe69 aiheuttajana. Ainoa tapa välttää nuo ongelmat on nyt tällä hetkellä vain valmiustilan käytöstä poistaminen.

Veikkaan että nuo Nvidian ajurit aiheuttaa tuota ongelmaa ja en keksi oikein muuta kuin odottaa päivitystä.

 

[topiv]

Mikähän lienee kaikkein suositeltavin tapa asentaa ohjelmia ubuntussa?

1. Snap storesta snap-paketti vai debian-paketti?
2. Ohjelmiston omilta sivuilta, ulkoisesta lähteestä esim signal, mullvad jne?

Ei ole yhtä oikeaa vastausta, mitä ohjelmien asennustapaa kannattaa suosia Ubuntu-linuxissa.

Ubuntu käyttää järjestelmän omien ohjelmapakettien hallinnassa deb-paketteja. Niiden etuna on se, että Ubuntu-jakeluversion sisältämät ohjelmat on kattavasti testattu toimimaan keskenään ja niiden mukana ei tule samojen kirjastojen duplikaatteja ja ne täyttävät varmasti kaikki vaadittavat riippuvuudet.

Kun deb-paketti asennetaan, sen mukana on viittaus kaikkiin niihin kirjastoihin, mitä se tarvitsee. Jos nämä ovat jo asennettuna, ei tapahdu mitään, mutta jos joku kirjasto puuttuu, se asennetaan ohjelman kykiäisenä.

Ohjelmakirjasto sisältää joukon järjestelmätoimintoja, joita usemapi ohjelma käyttää. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi syötteen lukeminen ja prosessointi tai tiedostojen avaaminen ja sulkeminen.

Snap-paketit ovat omissa hiekkalaatikoissaan ja itsenäisiä. Tämä tarkoittaa, että snap-paketin tarjoama ohjelma on eristetty (tietyssä määrin) muusta järjestelmästä ja tuo mukanaan kaikki sen tarvitsemat kirjastot. Näiden kirjastojen versio voi poiketa järjestelmän käyttämistä kirjastoversioista: Snap-kirjastot voivat olla vanhempia tai uudempia versioita kuin Ubuntu-järjestelmän käyttämät kirjastot.

Tämän seurauksena
1. Saman ohjelman Snap-paketit vaativat enemmän levytilaa mitä deb-paketit
2. Snap-paketin ohjelma voi kuluttaa enemmän keskusmuistia, mitkä deb-paketoitu ohjelma
3. Snap-pakettien käynnistäminen voi viedä hetkisen kauemmin, mitä deb-paketoidun ohjelman
4. Kun snap-paketti poistetaan, sen mukana poistetaan kaikki sen käyttämät kirjastot. deb-paketin tarvitsemat kirjastot pitää poistaa erikseen, joka voi olla työlästä.

Snap-paketit toimivat parhaiten sellaisille ohjelmille, joista haluat käyttöösi aina uusimman version. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa peli tai tuore versio selainohjelmasta. Vastaavasti, jos ohjelmasta on saatavilla vain hyvin vanha versio, se voi olla kätevä asentaa snap-pakettina.

Yleiset varusohjelmat kannattaa asentaa deb-paketteina, koska ne on testattu toimimaan käyttämässäsi Ubuntun versiossa. Tai jos siitä on saatavilla lähdekoodi, voit kääntää siitä oman jakeluversion kanssa yhteensopivan deb-asennuspaketin.

Ohjelmien kotisivuillla olevat asennuspakettit ja muut epämääräiset versiot kannattaa jättää asentamatta. Niiden mukana voi tulla haittaohjelmia ja niiden toiminta omassa linux-jakeluversiossa voi olla heikkoa. Pahimillaan ne voivat sekoittaa järjestelmän käyttämät kirjastot ja saada aikaan vaikeita yhteensopivuusongelmia tai päästää haittaohjelman tuhoamaan tai kryptaamaan tiedostosi.

Itse pyrin asentamaan ohjelmia ensisijaisesti Ubuntun omasta ohelmavalikoimasta ja sen jälkeen Snap-pakettina. Jos ohjelmasta ei ole tuoretta deb- tai snap-pakettia, koitan vähintään tutkia, onko sen käytöstä kokemuksia ja onko sen käyttämää koodia arvioitu jonkin ulkopuolisen toimesta. Itse en pysty ohjelmakoodista lutettavasti arvioimaan sen turvallisuutta, vaikka osaan kääntää ja asentaa ohjelmia suoraan lähdekoodista.

 

[Juzzi77]

Tämän seurauksena
1. Saman ohjelman Snap-paketit vaativat enemmän levytilaa mitä deb-paketit
2. Snap-paketin ohjelma voi kuluttaa enemmän keskusmuistia, mitkä deb-paketoitu ohjelma
3. Snap-pakettien käynnistäminen voi viedä hetkisen kauemmin, mitä deb-paketoidun ohjelman
4. Kun snap-paketti poistetaan, sen mukana poistetaan kaikki sen käyttämät kirjastot. deb-paketin tarvitsemat kirjastot pitää poistaa erikseen, joka voi olla työlästä.

Snap-paketit toimivat parhaiten sellaisille ohjelmille, joista haluat käyttöösi aina uusimman version. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa peli tai tuore versio selainohjelmasta. Vastaavasti, jos ohjelmasta on saatavilla vain hyvin vanha versio, se voi olla kätevä asentaa snap-pakettina.

Yleiset varusohjelmat kannattaa asentaa deb-paketteina, koska ne on testattu toimimaan käyttämässäsi Ubuntun versiossa. Tai jos siitä on saatavilla lähdekoodi, voit kääntää siitä oman jakeluversion kanssa yhteensopivan deb-asennuspaketin.

Ohjelmien kotisivuillla olevat asennuspakettit ja muut epämääräiset versiot kannattaa jättää asentamatta. Niiden mukana voi tulla haittaohjelmia ja niiden toiminta omassa linux-jakeluversiossa voi olla heikkoa. Pahimillaan ne voivat sekoittaa järjestelmän käyttämät kirjastot ja saada aikaan vaikeita yhteensopivuusongelmia tai päästää haittaohjelman tuhoamaan tai kryptaamaan tiedostosi.

Itse pyrin asentamaan ohjelmia ensisijaisesti Ubuntun omasta ohelmavalikoimasta ja sen jälkeen Snap-pakettina. Jos ohjelmasta ei ole tuoretta deb- tai snap-pakettia, koitan vähintään tutkia, onko sen käytöstä kokemuksia ja onko sen käyttämää koodia arvioitu jonkin ulkopuolisen toimesta. Itse en pysty ohjelmakoodista lutettavasti arvioimaan sen turvallisuutta, vaikka osaan kääntää ja asentaa ohjelmia suoraan lähdekoodista.

Snap-paketin tarjoaman ohjelman eristyneisyydestä olinkin kuullut jo juttua. Ne vähät ohjelmat joita olen asentanut olen asentanut snap-pakettina. Ubuntussa firefox oli valmiiksi asennettuna ja saatavana vain snap-pakettina.
Levytilaa ne tosiaan vaativat, mutta onneksi levytila on suhteellisen halpaa. On myös hieman hankalaa kun .deb-paketit päivitetään eri paikasta kuin snap-paketit.

Ymmärrän kantasi noihin ohjelmien kotisivuilla oleviin asennuspaketteihin, mutta miten todennnäköistä on että ns tunnettu valmistaja ujuttaa niihin mukaan haittaohjelman? Tuntemattomat valmistajat ja ns hämäräsivut toki asia erikseen. Yhteensopivuus omassa jakeluversiossa on kysymysmerkki, oli valmistaja miten iso tahansa. Ainoa tapa selvittää lienee vain kokeilu.
Käytännössä miten tuo ohjelmien kotisivuilta ladattava versio eroaa snap tai -.deb paketista?
Kun puhut "ubuntun omasta ohjelmavalikoimasta" niin viittaatko tällä .deb paketteihin?

En ole ehtinyt vielä perehtymään ohjelmien kääntämiseen tai asentamiseen suoraan lähdekoodista.

 

[herra57]

On monia ohjelmataloja joita minä arvostan turvallisuudessa esim Canonicalin tai Microsoftin yläpuolelle ja täysin turvallisin mielin asennan softan valmistajan sivuilta vaikka olisikin olemassa Ubuntun virallinen paketti kilpailemassa.

Tämä esim silloin jos valmistaja tarjoaa 2 vuotta uudempaa versiota kuin Ubuntu. Muistaakseni näin oli jokunen vuosi sitten tilanne esim niinkin harvinaisessa softassa kuin libreoffice ja tärkeintä oli saada samat versiot harmonisoitua eri käyttöjärjestelmien välillä että kaikissa on sama versio. On ollut vuosien varrella muitakin. Ja sitten on ne softat joita ei saa muuten kuin valmistajalta.

30 vuotta olen käyttänyt Linuxia pääasiallisena käyttöjärjestelmänä kernelin versiosta 0.99pl15 lähtien ja yhtään kertaa ei ole tullut ongelmia kirjastojen versioitten konfliktien kanssa. Enkä ollut kuullut kenelläkään muullakaan olleen ongelmia esim niiden 25 vuoden aikana kun mitään snappeja ei ollut olemassakaan. En panikoisi tästä tulevaisuudessakaan.

Ihanvaan sivuhuomiona muistuttaisin niistä 20 kappaleesta erilaista yhden henkilön ylläpitämää distroa joilla on 100 käyttäjää maailmanlaajuisesti ja näitä täällä suositellaan aloittelijoille. Nämä on niitä joista voisi olla huolissaan turvallisuusperusteella. Ei tule mieleen nyt nopeasti yhtään esimerkkiä ison softatalon tarjoamasta softasta joihin on ollut ujutettuna troijalainen. Sensijaan Ubuntun perusdistrossa niitä on ollut. Tosin Ubuntussa on noin 10000 eri softapakettia ja sitä on epäreilua verrata yhden applikaation softataloon. Jos jostakin voisi olla oikeasti huolissaan on nämä 100 erilaista VPN softaa joita minä olen ollut turvallisuussyistä ollut asentamatta.

 

[topiv]

Ymmärrän kantasi noihin ohjelmien kotisivuilla oleviin asennuspaketteihin, mutta miten todennnäköistä on että ns tunnettu valmistaja ujuttaa niihin mukaan haittaohjelman? Tuntemattomat valmistajat ja ns hämäräsivut toki asia erikseen. Yhteensopivuus omassa jakeluversiossa on kysymysmerkki, oli valmistaja miten iso tahansa. Ainoa tapa selvittää lienee vain kokeilu.
Käytännössä miten tuo ohjelmien kotisivuilta ladattava versio eroaa snap tai -.deb paketista?
Kun puhut "ubuntun omasta ohjelmavalikoimasta" niin viittaatko tällä .deb paketteihin?

En ole ehtinyt vielä perehtymään ohjelmien kääntämiseen tai asentamiseen suoraan lähdekoodista.

Ei haittaohjelmien levittäminen deb/snap/tar.gz asennuspaketeissa ole kovin yleistä, mutta on todennäköisempää, että Ubuntun omasta ohjelmavalikoimasta löydetyt reiät ja haavoittuvuudet korjataan nopeammin, kuin jonkin osapuolen toimesta, joka ei välttämättä ylläpidä ohjelmaansa isolla ammattiohjelmoija-tiimillä.

Sekä Ubuntun omat deb-paketit että App Centerin kautta jaettavat snap-paketit testataan huolella ja Ubuntun käyttäjien raportoimat viat tulee yleensä käsiteltyä ja käyttäjä voi seurata niihin raportoituja bugeja. Esimerkkinä Canonical Launchpad, jossa on kerrottu Ubuntuun liittyvien ohjelmapakettien avoimien vikojen lukumäärät, kontribuoitujen korjausten tarkistustilanne, kielikäännösten tilanne ja paljon muuta.

Jos lataat jonkun harrastajan kirjoittaman softan ja sen on esimerkiksi hänen github-repositoryssä, voit katsoa kuinka tiheästi hän on päivittänyt ohjelmaansa ja tehnyt vikakorjauksia. Parhaassa tapauksessa se on ihan yhtä laadukas kuin Ubuntun sisältämä ohjelma. Jos ohjelmaa ei ole päivitetty vaikkapa vuoteen, voi siihen liittyä riskejä.

Alkuperäisessä vastauksessani Ubuntun omalla ohjelmavalikoimalla tarkoitin tosiaan deb-paketoituja ohjelmia.

Ubuntuun on tarjolla loistava dokumentaatio. Ohjelmien kääntämisestä on kirjoitettu tutoriaaleja, joilla pääsee helposti alkuun. Tässä linkki

CompilingEasyHowTo -ohjeeseen​

 

[Juzzi77]

Ei haittaohjelmien levittäminen deb/snap/tar.gz asennuspaketeissa ole kovin yleistä, mutta on todennäköisempää, että Ubuntun omasta ohjelmavalikoimasta löydetyt reiät ja haavoittuvuudet korjataan nopeammin, kuin jonkin osapuolen toimesta, joka ei välttämättä ylläpidä ohjelmaansa isolla ammattiohjelmoija-tiimillä.

Sekä Ubuntun omat deb-paketit että App Centerin kautta jaettavat snap-paketit testataan huolella ja Ubuntun käyttäjien raportoimat viat tulee yleensä käsiteltyä ja käyttäjä voi seurata niihin raportoituja bugeja. Esimerkkinä Canonical Launchpad, jossa on kerrottu Ubuntuun liittyvien ohjelmapakettien avoimien vikojen lukumäärät, kontribuoitujen korjausten tarkistustilanne, kielikäännösten tilanne ja paljon muuta.

Jos lataat jonkun harrastajan kirjoittaman softan ja sen on esimerkiksi hänen github-repositoryssä, voit katsoa kuinka tiheästi hän on päivittänyt ohjelmaansa ja tehnyt vikakorjauksia. Parhaassa tapauksessa se on ihan yhtä laadukas kuin Ubuntun sisältämä ohjelma. Jos ohjelmaa ei ole päivitetty vaikkapa vuoteen, voi siihen liittyä riskejä.

Alkuperäisessä vastauksessani Ubuntun omalla ohjelmavalikoimalla tarkoitin tosiaan deb-paketoituja ohjelmia.

Ubuntuun on tarjolla loistava dokumentaatio. Ohjelmien kääntämisestä on kirjoitettu tutoriaaleja, joilla pääsee helposti alkuun. Tässä linkki

CompilingEasyHowTo -ohjeeseen​

Kiitos, koitan ymmärtää.
Otan nyt vaikka esimerkiksi tuon aiemmin manitsemani mullvad vpn sovelluksen.

Mullvad VPN

Privacy is a universal right. Mullvad VPN has 101 repositories available. Follow their code on GitHub.

github.com

Voinko tästä päätellä ns kuinka turvallinen se on, koska se on päivitetty jne?
Näin aloittelijana omaan silmään näyttää siltä että sitä on päivitetty ahkerasti.

Tuohon herra57 viestiin palatakseni olen kyllä myös sitä mieltä että noita VPN sovelluksia on paljon ja joukossa on niitä joita ei turvallisuussyistä kannata asentaa.
Melkein voisin sanoa että kaikki ne ilmaiset on enemmän tai vähemmän epäilyttäviä.

Yhden henkilön ylläpitämä distro, jolla on 100 käyttäjää maailmanlaajuisesti, kuulostaa kyllä melko pieneltä. Lähdin kokeilemaan ubuntua kun ajattelin että tällä on muitakin käyttäjiä ja tarpeen vaatiessa on jonkinlainen mahdollisuus saada vinkkejä / apua.
Tällä mennään ja windows pölyttyy pöytälaatikossa.

 

[Mukava]

Voinko tästä päätellä ns kuinka turvallinen se on, koska se on päivitetty jne?
Näin aloittelijana omaan silmään näyttää siltä että sitä on päivitetty ahkerasti.

No aika huono esimerkki kun kyseessä on erittäin tunnettu VPN toimija.

 

[Juzzi77]

No aika huono esimerkki kun kyseessä on erittäin tunnettu VPN toimija.

Eli, tästä voi päätellä että kaikki tunnetut hoitavat päivitykset kunnolla ja ovat turvallisia?