- Liittynyt
- 22.12.2022
- Viestejä
- 62
Itellä ollut hyviä kokemuksia EndeavourOS distrosta. Pohjana Arch Linux.
Saa helposti asennettua haluamansa GUI:n.
EndeavourOS
Saa helposti asennettua haluamansa GUI:n.
EndeavourOS
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kannattaa Youtubesta katsella nopeimpia tikkuja. Usb 3.1 tai 3.2 ei takaa nopeita kirjoitusnopeuksia. Itselläni on joku random kivijalasta ostettu 3.1 tikku ja se kirjoittaa Ventoy-tikulle .isoja vain 10-15 megaa sekunnissa. Youtuben perusteella psrhaissa tikuissa päästään jopa 75 megan kirjoitusnopeuksiin.Nykyinen on joku USB2-tikku ja sieltä hitaammasta päästä.
Tuo on yllättävän hyvin pitänyt paikkansa ja itse ostanut sen mukaan tikkuja:Kannattaa Youtubesta katsella nopeimpia tikkuja. Usb 3.1 tai 3.2 ei takaa nopeita kirjoitusnopeuksia. Itselläni on joku random kivijalasta ostettu 3.1 tikku ja se kirjoittaa Ventoy-tikulle .isoja vain 10-15 megaa sekunnissa. Youtuben perusteella psrhaissa tikuissa päästään jopa 75 megan kirjoitusnopeuksiin.
No, ei tuolla kirjoitusnopeudella itselleni ole niinkään väliä kunhan ei ihan toivottoman hidas ole. Enemmän tuossa käytössä pitäisi sitä lukunopeutta saada lisää että boottaa nopeammin. Tuo nykyinen kun on joku random nurkista löytynyt tikku joka osoittautuikin todella hitaaksi yksilöksi.Kannattaa Youtubesta katsella nopeimpia tikkuja. Usb 3.1 tai 3.2 ei takaa nopeita kirjoitusnopeuksia. Itselläni on joku random kivijalasta ostettu 3.1 tikku ja se kirjoittaa Ventoy-tikulle .isoja vain 10-15 megaa sekunnissa. Youtuben perusteella psrhaissa tikuissa päästään jopa 75 megan kirjoitusnopeuksiin.
Pitääkin vähän kurkkailla tuota listaa jos vaikka hankkisi jonkun nopean ja tilavan tikun tuohon käyttöön.Tuo on yllättävän hyvin pitänyt paikkansa ja itse ostanut sen mukaan tikkuja:
Bester USB-Stick Test 2024 - Performance & Benchmark
Welcher ist der beste und schnellste USB-Stick? Hier finden Sie ausführliche Performance-Test von USB-Sticks. Die Geschwindigkeiten variieren stark. Günstige Sticks bieten meist langsame Übertragungsraten.ssd-tester.de
Jaksa mitään videoita alkaa katseleee, ku tarvii tietää vain sen nopeuden ja tuolta näkeee välittömästi. Esim. yksi omistamani Sandisk kirjoittaa sen 400Mb/s...
Ventoy-käyttöön ehdottaisin USB/SATA-kaapelia, esim. tällaista:No, ei tuolla kirjoitusnopeudella itselleni ole niinkään väliä kunhan ei ihan toivottoman hidas ole. Enemmän tuossa käytössä pitäisi sitä lukunopeutta saada lisää että boottaa nopeammin. Tuo nykyinen kun on joku random nurkista löytynyt tikku joka osoittautuikin todella hitaaksi yksilöksi.
Pitääkin vähän kurkkailla tuota listaa jos vaikka hankkisi jonkun nopean ja tilavan tikun tuohon käyttöön.
Kivikautista sontaa.
Debianissa on joulukuussa julkaissusta Bookwormista lähtien ollut Pipewire ja non-free ajurit. Flatpakin ansiosta frontille on ihan se ja sama.Kivikautista sontaa.
Debianissa on joulukuussa julkaissusta Bookwormista lähtien ollut Pipewire ja non-free ajurit. Flatpakin ansiosta frontille on ihan se ja sama.
Joo en käytä itsekään, mutta Debianin tai Mintin soisi saavan ensiasennus-distron valtikan Ubuntulta, joka on nykyään täyttä roskaa pro-pakotuksen sekä snapd:n vuoksi. Eikä se muutenkaan tarjoa mitään ensikäyttäjän apuja vaikkapa erittäin helppojen varmuuskopioiden muodossa.
Debian on monen distron pohjana, kerrotko tarkemmin miksi et pidä siitä?
Joo en käytä itsekään, mutta Debianin tai Mintin soisi saavan ensiasennus-distron valtikan Ubuntulta, joka on nykyään täyttä roskaa pro-pakotuksen sekä snapd:n vuoksi. Eikä se muutenkaan tarjoa mitään ensikäyttäjän apuja vaikkapa erittäin helppojen varmuuskopioiden muodossa.
Millasiin .iso-tiedostojen kirjoitusnopeuksiin pääset tuolla yhdistelmällä?Itellä on Ventoy käytössä tän tyyppinen kotelo: https://www.amazon.de/-/en/Enclosure-ANYOYO-10Gbps-Solid-Support-Deep-Gray/dp/B0BBRDWKLV , jonka kaverina sitten joku suht halpa NVMe M.2 -levy.
Millasiin .iso-tiedostojen kirjoitusnopeuksiin pääset tuolla yhdistelmällä?
Flatpak on kyllä semmonen viritys että huh...
Ihan ensimmäisenä tulee mieleen todella surkea paketinhallinta. Mitään distroa en tule ikinä asentamaan jossa on apt roska.
Testasin Debianin Mate ja Gnome classic työpöytäympäristöillä. Mate toimi hyvin ja mukana tuli järkevä paketti ohjelmia. Classic sen sijaan oli todella raskas, osa toiminnoista on piilotettu käyttäjältä ja Gnomen kotisivulta ei löytänyt mitään tietoa sen tulevaisuudesta. Viimeisenä naulana arkkuun laajennusten päivityshistorian mukaan ne hajoavat myös Classicissa jokaisen Gnome päivityksen jälkeen. Gnome kehittäjien asenne näyttää kotisivulla olevan blogin ja keskustelupalstan perusteella olevan ”Käytät Gnomea niin kuin mä sanon tai painut *******!”.
Classic ongelmia lukuun ottamatta Debian toimi hyvin, ohjeita löytyy hyvin wikistä ja käyttöjärjestelmästä. Miinuksia löytyi muutama: 1 asennusohjelma tekee typerästi yhden asian kerrallaan, eikä kysy kaikkea etukäteen. 2. osa ohjelmista vanhenee nopeasti. Voisin kiertää ongelman esim. asentamalla tärkeimmät ohjelmat Flatpackina. 3. aloittelijan näkökulmasta Debiania joutuu säätämään huomattavasti enemmän kuin esim. MX tai Mint distroja.
Valinta MX ja Mintin välillä meni vaikeaksi, molemmat toimivat testissä erittäin hyvin. MX Xfce vei voiton paremman ohjeen ja mukana tulevien apuohjelmien vuoksi. Leap ja Debian jättivät hyvän vaikutelman. Ne karsiutuivat tällä kertaa pois, koska niitä joutuu säätämään liikaa.
Kokonaisuutena Linux testaus on jättänyt positiivisen vaikutelman. Komentoriville piti mennä vain Kinton asentamiseksi, kaikki muu onnistui graafisesti. Linux on kehittynyt huomattavasti käyttäjäystävällisempään suuntaan verrattuna 10 vuotta sitten testaamaani Ubuntuun.
Alkuperäisistä kysymyksistä ratkesivat kohdat 1, 3 ja 4. Osittain ratkesi 2 ja 5. Kohta 6 jäi auki. Seuraavaksi asennan MX Linuxin Miniin muutaman viikon ajaksi pitkään testiin. Testin jälkeen päätän jatkosta. Jos päätän siirtyä pysyvästi Linuxiin vaihtaminen parin vuoden käytön jälkeen Leapiin tai Debianiin ei ole pois laskuista.
Kiitos kaikille vastanneille vinkeistä!
Loppuun lista ohjelmien korvaajista:
Dock: Plank tai Crystal Dock. Köyhän miehen korvikkeena voisi myös luoda uuden palkin ja lisätä siihen sisäänrakennetun Dock mukaelman.
Spotlight: Albert
Näppäinoikotiet: Kinto
Valikkorivi yläpaneeliin: Vala Panel
Varmuuskopiointi: Vorta
Kloonaus: Foxclone
Automator: Valitettavasti korvaajaa ei löytynyt, Bash näyttää lähimmältä vastineelta.
Ainoa huono puoli minkä testissä huomasin on ettei se hae samanaikaisesti useampaa pakettia. Muuten toimi mainiosti.
Aptia kannattaa tehostaa Nala:lla. Nopeuttaa kivasti latauksia ja selkeyttää ulosantia, sekä toimintaa.
Mutta miten linuxeissa noin ylipäänsä tuki läppäreille? Kaiken ei tietysti tarvitse edes toimia, mutta jos nyt käyntiin saisi ja nettiin pääsisi jne.
Eli mikä olisi hyvä linux distro aloittaa kokeilu missä mahdollisimman laaja laitteistotuki kun en oikein tiedä mitä rautaa tuossa edes on.
Varsin vähän linux kokemusta, mutta huvikseen tekisi mieli kokeilla. Olisi noin 10v vanha acer läppäri jolla ei ole mitään käyttöä, poistui käytöstä 6v sitten kun akku alkoi olla aika finaalissa. En ole tuon jälkeen käynnistänytkään, mutta jos jotenkin vielä toimisi niin vosi tosiaan huvikseen kokeilla Linuxia ja Chrome Os käyttistä.
Mutta miten linuxeissa noin ylipäänsä tuki läppäreille? Kaiken ei tietysti tarvitse edes toimia, mutta jos nyt käyntiin saisi ja nettiin pääsisi jne.
Eli mikä olisi hyvä linux distro aloittaa kokeilu missä mahdollisimman laaja laitteistotuki kun en oikein tiedä mitä rautaa tuossa edes on.
Aikalailla kaikki läppärien laitteet ovat toimineet, joskus on jonkun Wifi-piirin toiminta ollut vähän kehnoa mutta pienellä säädöllä senkin yleensä on saanut toimimaan. Toinen tietty on jos kone on riittävän vanha eikä tue PAE:ta niin kaikki linux-jakelut eivät suostu tuon puutteen takia asentumaan mutta sitten vaan valitsee sellaisen jakelun joka tuota ei vaadi.Linuxissa tuki todella laaja, ei oo vielä sellasta läppäriä tullu vastaan jossa ei jotain saisi toimiin. Itellä pyörii vanhassa 2core atom läppärissä linux mint debian edition. Mint todella hyvä aloittelijalle. Tuki laitteille on pitkälti sama distrosta riippumatta nii aikalailla se ja sama mitä siihen laittaa 10v vielä sen verran tuore että uskaltaisin väittää että kaikki toimii linuxilla.
Itse suosittelisin kokeilemaan Solus linuxia edella mainittujen lisäksi.Varsin vähän linux kokemusta, mutta huvikseen tekisi mieli kokeilla. Olisi noin 10v vanha acer läppäri jolla ei ole mitään käyttöä, poistui käytöstä 6v sitten kun akku alkoi olla aika finaalissa. En ole tuon jälkeen käynnistänytkään, mutta jos jotenkin vielä toimisi niin vosi tosiaan huvikseen kokeilla Linuxia ja Chrome Os käyttistä.
Mutta miten linuxeissa noin ylipäänsä tuki läppäreille? Kaiken ei tietysti tarvitse edes toimia, mutta jos nyt käyntiin saisi ja nettiin pääsisi jne.
Eli mikä olisi hyvä linux distro aloittaa kokeilu missä mahdollisimman laaja laitteistotuki kun en oikein tiedä mitä rautaa tuossa edes on.
Itse suosittelisin kokeilemaan Solus linuxia edella mainittujen lisäksi.
Solusksessa löytyy laajalti sovelluksia helppokäyttöisestä graafisesta paketinhallinnasta joka varmasti aloittelevalle plussaa. Mahdollista myös asentaa .deb paketteja komentorivin kautta. Valittavissa neljä eri työpöytäympäristöä, oma sosikki Budgie.
Jos kone vaan boottaa tikulta, niin suosittelen asentamaan Ventoyn, joka mahdollistaa käynnistämään lähes minkä tahansa imagen tikulta suoraan. Senkus kopioit tikulle vaikka tusinan (riippuen kapasiteetista tietenkin) erilaista mikä kiinnostaisi ja kokeilet ns. Live modea, joka monesta löytyy ja testaat miten toimii ja tuntuu.Varsin vähän linux kokemusta, mutta huvikseen tekisi mieli kokeilla. Olisi noin 10v vanha acer läppäri jolla ei ole mitään käyttöä, poistui käytöstä 6v sitten kun akku alkoi olla aika finaalissa. En ole tuon jälkeen käynnistänytkään, mutta jos jotenkin vielä toimisi niin vosi tosiaan huvikseen kokeilla Linuxia ja Chrome Os käyttistä.
Mutta miten linuxeissa noin ylipäänsä tuki läppäreille? Kaiken ei tietysti tarvitse edes toimia, mutta jos nyt käyntiin saisi ja nettiin pääsisi jne.
Eli mikä olisi hyvä linux distro aloittaa kokeilu missä mahdollisimman laaja laitteistotuki kun en oikein tiedä mitä rautaa tuossa edes on.
Todellakin. Meni hermot täysin chromiumin snap pakettiin kun nostaa cpu:n käyttöä huomattavasti verrattuna .deb pakettiin. Tuulettimet humppaa 20-30sec välein ja se ei ole mukavaa kuunneltavaa. .deb pakettina asennettuna ei ole samanlaistaUbuntu on menossa huonompaan suuntaan niiden snap-pakettien takia.
Olihan siinä yhdessä välissä pitkä tauko kun ei tullut päivityksiä ja itsekkin siirryin silloin EndavourOSiin mutta nyt näyttää taas kehitys rullaavaan. Mikätahansa pienempi distrohan saattaa lopahtaa milloin tahansa mutta tällä hetkelä Soluksen tulevaisuus on valoisampi kuin vuosi sitten. Rohkenin siis vaihtaa taas pää VM:n Endavourista Solukseen.Käytin tätä ennen, mutta en tiedä lähtisinkö itse tätä enää suosittelemaan. Taustalla on sen verran pieni harrastelijaporukka ja distron kehitys saatetaan koska tahansa lakkauttaa. Muutamia vuosia sitten esim. tunnettu pääkehittäjä lähti noin vaan pois ja siirtyi muualle.
Tykkään budgiesta mutta soluksen repot on niin aneemiset ja se budgien kehittäjäkin lähti lätkimään niin käytänkin nykyään Archia Budgiella. Solusta käytin ehkä kk verran en varmaan muistanut sitä mainita tuola distrokeskustelussa.Olihan siinä yhdessä välissä pitkä tauko kun ei tullut päivityksiä ja itsekkin siirryin silloin EndavourOSiin mutta nyt näyttää taas kehitys rullaavaan. Mikätahansa pienempi distrohan saattaa lopahtaa milloin tahansa mutta tällä hetkelä Soluksen tulevaisuus on valoisampi kuin vuosi sitten. Rohkenin siis vaihtaa taas pää VM:n Endavourista Solukseen.
A New Voyage | Solus
As a community and a team, we have been through some choppy waters the last few months. After extensive internal discussions involving consugetsol.us
State of Solus - August 2023 | Solus
This blog post is meant as a follow-up to A New Voyage. We want to discuss what we have accomplished, and what we have planned for the futurgetsol.us
Pääkoneeseen olis vielä tarkoitus jossain vaiheessa asentaa Windowsin ja Void lisäksi tuo Solus ja ehkä jopa korvata Void kokonaan sillä.
Tarkoitan sitä että repojen ohjelmatarjonta on vajavainen. Ilmeisesti soluksen kehittäjillä tiukat kriteerit ottaa paketteja repoon tmv. Pari vuotta olen ainakin archia käyttänyt ja välissä olin myös EOS käyttäjä eli saattaa tuosta olla pari kolme vuotta aikaa.Jos tarkoitat aneemisilla hidasta niin archiin verrattuna kyllä kaikki on aneemisia. Päivityksiä saa asennella joskus monesti päivässä jos jaksaa.
Oliko tuo sinun kokeilu milloin? Jos sattui ongelmien aikaa niin silloin ei kyllä mikään päivittynyt kuukausiin kun kukaan ei päässyt päivittelemään. Tällä hetkellä kaikki omat sovellukset on päivittynyt viimeisimpiin versioihin.
Onhan se toki mahdollista että jossain vaiheessa taas alkaa tökkimään mutta jos noita aiemmin linkkaamiani blogi postauksia uskominen niin tavoite olisi ettei vastaavaa tilannetta pääse enään syntymään.
Chrome Os Flex on ihan jännä, jos Googlen palvelut käytössä. Pyörii hyvin vanhallakin raudalla. Sellainen yksinkertainen kevytkäyttis kevyeen käyttöön. Chromebookista en ehkä rahaa maksaisi, mutta flex+ser-läppäri on toimiva yhdistelmä. Kokeilu ei maksa mitään.Varsin vähän linux kokemusta, mutta huvikseen tekisi mieli kokeilla. Olisi noin 10v vanha acer läppäri jolla ei ole mitään käyttöä, poistui käytöstä 6v sitten kun akku alkoi olla aika finaalissa. En ole tuon jälkeen käynnistänytkään, mutta jos jotenkin vielä toimisi niin vosi tosiaan huvikseen kokeilla Linuxia ja Chrome Os käyttistä.
Mutta miten linuxeissa noin ylipäänsä tuki läppäreille? Kaiken ei tietysti tarvitse edes toimia, mutta jos nyt käyntiin saisi ja nettiin pääsisi jne.
Eli mikä olisi hyvä linux distro aloittaa kokeilu missä mahdollisimman laaja laitteistotuki kun en oikein tiedä mitä rautaa tuossa edes on.
Melko varmasti kaikki toimii suoraan ilman säätöä. Ainoa, jossa ongelmia saattaa tulla on wifi, mutta nykyään senkin todennäköisyys on häviävän pieni.Varsin vähän linux kokemusta, mutta huvikseen tekisi mieli kokeilla. Olisi noin 10v vanha acer läppäri jolla ei ole mitään käyttöä, poistui käytöstä 6v sitten kun akku alkoi olla aika finaalissa. En ole tuon jälkeen käynnistänytkään, mutta jos jotenkin vielä toimisi niin vosi tosiaan huvikseen kokeilla Linuxia ja Chrome Os käyttistä.
Mutta miten linuxeissa noin ylipäänsä tuki läppäreille? Kaiken ei tietysti tarvitse edes toimia, mutta jos nyt käyntiin saisi ja nettiin pääsisi jne.
Eli mikä olisi hyvä linux distro aloittaa kokeilu missä mahdollisimman laaja laitteistotuki kun en oikein tiedä mitä rautaa tuossa edes on.
Omat kokemukset ei kyllä tue tätä väitettä, läppäreillä mihin oon linuxia asentanu saa ilman säätöjä 100-150% windowsin akkukestosta ja säätämisellä jopa enemmän. Kertaakaan ei ole linux hävinnyt akkukestossa windowsille samalla raudalla.Läppäreissä nyrkkisääntö akun suhteen, että ilman ylimääräisiä säätöjä akkukesto on 80-90% verrattuna Windowsiin. Säätöjen kanssa 90-110% Windowsiin verrattuna.
Todella mukava kuulla. Itselläni ei ole Windowsia edes virtuaalisena sitten 2020 joten nojasin omiin, ehkä jo vanhentuneisiin kokemuksiin.Omat kokemukset ei kyllä tue tätä väitettä, läppäreillä mihin oon linuxia asentanu saa ilman säätöjä 100-150% windowsin akkukestosta ja säätämisellä jopa enemmän. Kertaakaan ei ole linux hävinnyt akkukestossa windowsille samalla raudalla.
Omat kokemukseni on taas ihan toisenlaiset. Linuxilla akun kesto noin 40% Windowsista (TLP:t ja autofrequencyt koitettu, mutta silti selvästi heikommin kestää Linuxin puolella).Omat kokemukset ei kyllä tue tätä väitettä, läppäreillä mihin oon linuxia asentanu saa ilman säätöjä 100-150% windowsin akkukestosta ja säätämisellä jopa enemmän. Kertaakaan ei ole linux hävinnyt akkukestossa windowsille samalla raudalla.
Turhat kannattaa ottaa pois päältä/käynnistyksestä/ajastuksesta, ei niitä oikein muuten voi säätääMienhän linux koneen akun kestoa voi parantaa jos poissulkee näytön himmennykset jne.
Voiko jotain prosesseja säätää?
Täytyy joskus koitaa, mulla on pari lähinnä surffaus konetta tosin säästö taitaa olla minimaalinen ja mittaus voi olla hankalaa.Turhat kannattaa ottaa pois päältä/käynnistyksestä/ajastuksesta
Kerneliä pystyy paljonkin muokkaamaan mieleisekseen jos sitä jaksaa opiskella sieltä sitten niitä optimointeja voi käännellä päälle. Sitten jotain vanhaa rautaa pystyy alivoltittamaan, uudemmissa taitaa olla aika huonosti mahollista joidenkin tietoturvapäivitysten takia.Mienhän linux koneen akun kestoa voi parantaa jos poissulkee näytön himmennykset jne.
Voiko jotain prosesseja säätää?
Outoa, itellä ollu inteli thinkpadeja ajossa haswellista comet lakeen (4-10gen) ja kaikissa on kyllä akku kestänyt kauemmin lämmöt pysyny maltillisempana ja tuulettimet hiljaisempana ihan vanilla Arch Linux kernelillä ilman mitään virityksiä kerneliin tai muuten. Haswellista otin vielä vähän löysiä pois alivoltittamalla ja sain T440s 72wh+24wh akuilla selainkäytössä +10h akunkesto. Windows 10 puolella hyvä jos 5h sai kestään ja tuulettimet huus jo työpöydällä. Comet Lakea ei voikaan alivoltittaa mutta akku kyllä kestää työpäivän kun taas windowsilla tarvii kaivaa laturia ennen päivän loppua.Omat kokemukseni on taas ihan toisenlaiset. Linuxilla akun kesto noin 40% Windowsista (TLP:t ja autofrequencyt koitettu, mutta silti selvästi heikommin kestää Linuxin puolella).
Tälle jatkoa tuosta distrokeskustelusta. Ajoin muutaman natiivina pyörivän benchmarkin (käytännössä nuo Uniginen eri versiot) sekä Linuxissa että Windowsissa OpenGL:llä ja tuli käytännössä samat tulokset, Superpositionissa jopa Linuxissa korkeampi tulos. Eli ainakaan natiivissa suorituskyvyssä ei ole ongelmaa.Päädyin pienen vertailun jälkeen ilman sen kummempia syitä OpenSuse Tumbleweediin. Ei nyt vielä ainakaan kummempaa valitettavaa, tosin 3dmarkin time spy ei lähtenyt edes pyörimään ja firestrikesta tuli aika heikot pisteet. Pitää joku peli asentaa ja katsoa miltä oikea suorituskyky näyttää, voi olla että jotain on vielä pielessä.
KDE Plasma 6 kiinnostaa kun sen kanssa pitäisi HDR:nkin toimia.
Miten tää eroaa puhtaasta Archista? Sama kuin Antegros eli Arch GUI installerilla? Mikäli näin on niin vaikuttaa hieman turhalta kun Arch installeri sisältää kuitenkin nykyään archinstall skriptin joka teki jo aiemmin semi suoraviivaisesta asennuksesta triviaalia.Itellä ollut hyviä kokemuksia EndeavourOS distrosta. Pohjana Arch Linux.
Saa helposti asennettua haluamansa GUI:n.
EndeavourOS
Johtusko samplerate muunnoksesta.Onko hyviä vinkkejä läppärin äänien bassottomuteen. Macbookin omat kaiuttimet soi kohtalaisesti macOS:n puolella, mutta Linuxissa (opensuse, fedora...) äänet on langanlaihat ja bassottomat (pipewire). Easy Effectsillä ei ainakaan mitään sanottavaa eroa saa aikaiseksi.
pipewire.conf
tiedostoon käytettävät taajuudet alla olevaan kohtaan.default.clock.allowed-rates = [ 48000 44100 96000 ]
Kiitos. Tosin en tiedä paraniko yhtään, mutta ei ainakaan huonontunutkaan.Johtusko samplerate muunnoksesta.
Config PipeWire · Wiki · PipeWire / pipewire · GitLab
Multimedia processing graphsgitlab.freedesktop.org
lisääpipewire.conf
tiedostoon käytettävät taajuudet alla olevaan kohtaan.
default.clock.allowed-rates = [ 48000 44100 96000 ]
muista ottaa # merkki pois rivin alusta
Oma veikkaus on että macOS:ssa on joku sisäänrakennettu rankka ekvalisointi noille läppärin omille kaiuttimille jota se käyttää automaattisesti. Eli jostakin pitäisi vaan keksiä joku sopiva eq-asetus noille. Tuollaisia virityksiä on joissakin laitteissa tullut vastaan.Onko hyviä vinkkejä läppärin äänien bassottomuteen. Macbookin omat kaiuttimet soi kohtalaisesti macOS:n puolella, mutta Linuxissa (opensuse, fedora...) äänet on langanlaihat ja bassottomat (pipewire). Easy Effectsillä ei ainakaan mitään sanottavaa eroa saa aikaiseksi.
Voi olla. Sama ongelma Windowsin puolella (Mac + Win). Vaan eiköhän tällä kuitenkin pärjää. Täytyy streamata stereoihin, jos käy elo sietämättömäksi.Oma veikkaus on että macOS:ssa on joku sisäänrakennettu rankka ekvalisointi noille läppärin omille kaiuttimille jota se käyttää automaattisesti. Eli jostakin pitäisi vaan keksiä joku sopiva eq-asetus noille. Tuollaisia virityksiä on joissakin laitteissa tullut vastaan.
Käynnistitkö pipewiren/tietokoneen uudelleen? Tällä komennolla voi tarkistaa että asetukset tuli voimaan.Kiitos. Tosin en tiedä paraniko yhtään, mutta ei ainakaan huonontunutkaan.
pw-metadata -n settings
Found "settings" metadata 31
update: id:0 key:'log.level' value:'2' type:''
update: id:0 key:'clock.rate' value:'48000' type:''
update: id:0 key:'clock.allowed-rates' value:'[ 44100, 48000, 88200, 96000, 192000 ]' type:''
update: id:0 key:'clock.quantum' value:'1024' type:''
update: id:0 key:'clock.min-quantum' value:'32' type:''
update: id:0 key:'clock.max-quantum' value:'2048' type:''
update: id:0 key:'clock.force-quantum' value:'0' type:''
update: id:0 key:'clock.force-rate' value:'0' type:''