Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[jkaart]

Tuli tässä mieleen, että johtuukohan tosta samasta alt gr ongelmasta myös se, että aika usein mulla heittää aaltoviivan eli ~ merkin rivin alkuun eikä siihen kohtaan jossa on kursori. Alt gr:n altahan tuokin merkki tulee.
Silloin kun toimii noi muut erikoismerkit niin toimii myös toi aaltoviiva oikein tai ainakin luulisin niin.

Edit: niin ja minusta tämä koko ongelma on ilmestyny tässä viimesimmän käyttiksen uudelleen asennuksen jälkeen eli viime syksystä eteen päin ja oikeastaan suurempaa muutosta ei ole kuin uudempi kernel. Aikasemmin oli 6.2.x kernel versiot (jos en nyt aivan väärin muista) ja nyt 6.5.x, mutta sama Ubuntu 22.04 Maten työpöydällä.
Edit2: se olikin 5.15.x kernel versiot missä se toimi vielä ilman ongelmia.

 

[ississ]

Mietin jo aikaisemmin, että mulla oli jonkun remote desktop softan kanssa ongelmia, sen ollessa käynnissä alt-gr ei joskus toiminut. En kirjoittanut aikaisemmin, kun en muista, että oliko tuo Linuxilla vai Windowsilla, mutta heitetään nyt ilmoille.

Win remote desk tekee tuota välillä kun remote ikkuna ei ole aktiivinen. Siitä pääsee yleensä eroon käymällä remoten puolella painamassa alt tai alt gr.
Linuxissa en ole koskaan törmännyt vastaavaan

 

[ississ]

Tuli tässä mieleen, että johtuukohan tosta samasta alt gr ongelmasta myös se, että aika usein mulla heittää aaltoviivan eli ~ merkin rivin alkuun eikä siihen kohtaan jossa on kursori. Alt gr:n altahan tuokin merkki tulee.
Silloin kun toimii noi muut erikoismerkit niin toimii myös toi aaltoviiva oikein tai ainakin luulisin niin.

Edit: niin ja minusta tämä koko ongelma on ilmestyny tässä viimesimmän käyttiksen uudelleen asennuksen jälkeen eli viime syksystä eteen päin ja oikeastaan suurempaa muutosta ei ole kuin uudempi kernel. Aikasemmin oli 6.2.x kernel versiot (jos en nyt aivan väärin muista) ja nyt 6.5.x, mutta sama Ubuntu 22.04 Maten työpöydällä.
Edit2: se olikin 5.15.x kernel versiot missä se toimi vielä ilman ongelmia.

Jos se on kernelistä kiinni niin sama ongelma pitäisi olla myös terminaalissa ilman mate/jne.
Jos terminaali toimii ja graafinen ei niin ongelma on X/wayland tai ikkunamanageri.

 

[Matkatavara]

En ole varma sopivatko nämä kysymykset tähän ketjuun, haun perusteella täällä on hyvin vähän Linux aloittelijan näkökulmasta kysymyksiä? Pitäisikö luoda uusi ketju aloittelijoiden kysymyksille?

Tausta:

Kymmenen vuotta sitten testasin uteliaisuudesta Ubuntua, mutta en nähnyt vaihtamista järkeväksi. Sen jälkeen Apple on muuttanut suuntaansa ja harkitsen vakavasti vaihtamista macOS käyttöjärjestelmästä Linuxiin. Testasin suurimman osan aloittelijoille suositelluista distroista Virtualboxissa. Olen skeptinen rullaavien distrojen suhteen, niissä on aloittelijan näkökulmasta liian isoja riskejä. En ole koodari. Komentoriviä käytän vain jos on pakko, mieluummin ei.

Tavoite:

Parhaimmat palat Macistä Linuxiin mahdollisemman pienellä säätämisellä. Jätän MacOS ulkonäön väliin, koska yksikään siihen pyrkivistä teemoista ei näytä toimivan kunnolla. Löysin korvikkeet Dockille (Plank), Spotlightille (Albert) ja valikkorivin yläpaneeliin (Vala Panel).
Työpöytäympäristöistä XFCE ja Mate sopivat parhaiten. Plasma ja Budgie vähän huonommin. Pantheon näyttää hyvältä mutta on liian rajoitettu, Deepin on liian raskas, Cinnamon on liian Windows ja Gnome liian iPad.

Kysymykset:

1. Ajattelin laittaa erillisen Home osion, niin varmuuskopiointi on helpompaa ja voin tarvittaessa vaihtaa distron helpommin. Onko muuta mitä kannattaisi huomioida?

Virtualbox testauksen perusteella sopivimmilta distroilta vaikuttavat MX Linux, Linux Mint XFCE, Debian ja Opensuse Leap. Suunnitelmana on testata kaikki ulkoisella SSD levyllä Mac Minissä ja asentaa sen jälkeen parhaiten sopiva pidempään testiin.

2. QuickLook vastine. Onko Mate tai XFCE työpöytäympäristöille mitään vastaavaa?

Painamalla välilyöntiä voi esikatsella Finderissä PDF, tekstin, valokuvan, musiikin, videon yms. avaamatta muuta ohjelmaa. Plasman esikatseluikkuna on paljon pienempi, eikä tue niin suurta määrää eri formaatteja kuin QuickLook. Plasmalle näyttää löytyvän Dolphin ja Gnomelle Sushi.

Päivityshistorian perusteella Sushi hajoaa Gnomessa jokaisen suuren päivityksen jälkeen, ei oikein innosta. Toisaalta Dolphinin voisi asentaa toiseen työpöytäympäristöön, mutta vaatisi ison kasan palikoita Plasmasta…

3. Varmuuskopiointi. Löytyykö Applen Time Machinen tapaista, mutta luotettavampaa ohjelmaa Linuxille?

Korvasin Time Machinen vuosia sitten Qrecall ohjelmalla, joka on Time Machinea monipuolisempi. En ole löytänyt vastaavaa ohjelmaa Linuxille.
Time Machine for Linux vaikuttaa turhan suppealta. Oleellista on varmuuskopion automaattinen tarkistus ja ajoitus sopivaan ajankohtaan. Automaattinen tuplakopioiden poisto on plussaa. Mielellän ilmainen, mutta voin harkita kohtuuhintaista maksullista ohjelmaa. Vorta voisi olla sopiva?

Mikä ohjelma olisi SuperDuper vastine kloonaukseen?

Alternativeto.net sivulta löytyi Weresync, kotisivun mukaan se pystyy kopioimaan tiedot käytössä olevalta osiolta ja vaikuttaisi Superduperin kaltaiselta? Clonezilla tai Resquezilla eivät pysty varmuuskopioimaan käytössä olevaa osiota toisin kuin SuperDuper.

4. Näppäinoikotiet. Linux distroissa ne näyttävät vaihtelevan ärsyttävän paljon ohjelmasta riippuen. Vaihtoehto 1: Käytän tunteja niiden vaihtamiseen käsipelillä. Ei hirveästi innosta. Vaihtoehto 2: Kinto. Sillä pystyy helposti vaihtamaan näppäinoikotiet Mac tai Windows tyylisiksi. Onko sen asentaminen riski? Se toimi Virtualbox testauksessa.

5. Automator ohjelman korvaaja. Sillä pystyy automatisoimaan eri ohjelmien toimintaa vedä ja pudota periaatteella. Toiminnot järjestetään listaksi ja tarvittaessa niihin voi lisätä AppleScriptejä. Lopputulos tallennetaan ohjelmaksi. Actiona, Sikulix, Autokey, Repeat ja PyGuibot ovat liian monimutkaisia. Onko Linuxille mitään yksinkertaisempaa ohjelmaa?

6. Erikoismerkit. Macissä saa nappiin liittyvät erikoismerkit näkyviin pitämällä napin pohjassa. Esim. e napin pohjaan laittamalla avautuu valikko, josta löytyy vaihtoehdot é ja è. En ole löytänyt Linuxille mitään vastaavaa?

LibreOfficessa erikoismerkit löytyvät insert valikosta, mutta olisi kätevämpää jos ne saisi näkyviin kaikissa ohjelmissa.

Muokkaus 29.1: lisätty Vorta.

 

[topiv]

En ole varma sopivatko nämä kysymykset tähän ketjuun, haun perusteella täällä on hyvin vähän Linux aloittelijan näkökulmasta kysymyksiä? Pitäisikö luoda uusi ketju aloittelijoiden kysymyksille?

En vastaa kysymyksiisi, mutta kun katson niitä, vaikuttaa sille, että haluat Applen käyttöjärjestelmän ja valitettavasti Linux ei ole Mac OSX. Kannattaa pysyä OSX:ssä koska tulet pettymään siihen, että Linux on Linux ja Apple on Apple.

Jos haluaa siirtyä linuxin käyttöön, kannattaa valita joku isommista jakeluversio ja tutustua siihen. Näin oppii sen omat ominaisuudet ja ei tule pettymään siihen, että oma jakeluversio on "köyhän miehen" Windows tai Mac OSX.

 

[Matkatavara]

En vastaa kysymyksiisi, mutta kun katson niitä, vaikuttaa sille, että haluat Applen käyttöjärjestelmän ja valitettavasti Linux ei ole Mac OSX. Kannattaa pysyä OSX:ssä koska tulet pettymään siihen, että Linux on Linux ja Apple on Apple.

Jos haluaa siirtyä linuxin käyttöön, kannattaa valita joku isommista jakeluversio ja tutustua siihen. Näin oppii sen omat ominaisuudet ja ei tule pettymään siihen, että oma jakeluversio on "köyhän miehen" Windows tai Mac OSX.

Suurin syy miksi harkitsen Linux siirtymää on ettei Applen valitsema suunta näytä sopivalta tarpeisiini. Voin olla väärässä, mutta Mac näyttää vähitellen muuttuvan jättikokoiseksi iPadiksi. En halua käyttää iPadia vaan tietokonetta. En oleta Linuxin toimivan kaikilta osin samalla tavalla kuin Mac mutta käyttöjärjestelmät ovat aina lainanneet toisiltaan parhaimpia paloja.

Luin aikaisemmin monia englanninkielisiä ja muutaman suomenkielisen Linux keskustelupalstan. Kaikissa pisti silmään että suurin osa keskustelijoista suhtautuu aloittelijoihin ymmärtävästi. Siksi ajattelin tietotekniikkaan keskittyvän keskustelupalstan sopivan kysymyksille.

 

[JRan]

Suurin syy miksi harkitsen Linux siirtymää on ettei Applen valitsema suunta näytä sopivalta tarpeisiini. Voin olla väärässä, mutta Mac näyttää vähitellen muuttuvan jättikokoiseksi iPadiksi. En halua käyttää iPadia vaan tietokonetta.

Miksi näin ajattelet? Itse olen käyttänyt macOS:ää 2016 vuodesta asti, enkä ole kyllä itse huomannut tämän suuntaista kehitystä.

 

[iltakampa]

En ole varma sopivatko nämä kysymykset tähän ketjuun, haun perusteella täällä on hyvin vähän Linux aloittelijan näkökulmasta kysymyksiä? Pitäisikö luoda uusi ketju aloittelijoiden kysymyksille?

Tausta:

Kymmenen vuotta sitten testasin uteliaisuudesta Ubuntua, mutta en nähnyt vaihtamista järkeväksi. Sen jälkeen Apple on muuttanut suuntaansa ja harkitsen vakavasti vaihtamista macOS käyttöjärjestelmästä Linuxiin. Testasin suurimman osan aloittelijoille suositelluista distroista Virtualboxissa. Olen skeptinen rullaavien distrojen suhteen, niissä on aloittelijan näkökulmasta liian isoja riskejä. En ole koodari. Komentoriviä käytän vain jos on pakko, mieluummin ei.

Tavoite:

Parhaimmat palat Macistä Linuxiin mahdollisemman pienellä säätämisellä. Jätän MacOS ulkonäön väliin, koska yksikään siihen pyrkivistä teemoista ei näytä toimivan kunnolla. Löysin korvikkeet Dockille (Plank), Spotlightille (Albert) ja valikkorivin yläpaneeliin (Vala Panel).
Työpöytäympäristöistä XFCE ja Mate sopivat parhaiten. Plasma ja Budgie vähän huonommin. Pantheon näyttää hyvältä mutta on liian rajoitettu, Deepin on liian raskas, Cinnamon on liian Windows ja Gnome liian iPad.

Kysymykset:

1. Ajattelin laittaa erillisen Home osion, niin varmuuskopiointi on helpompaa ja voin tarvittaessa vaihtaa distron helpommin. Onko muuta mitä kannattaisi huomioida?

Virtualbox testauksen perusteella sopivimmilta distroilta vaikuttavat MX Linux, Linux Mint XFCE, Debian ja Opensuse Leap. Suunnitelmana on testata kaikki ulkoisella SSD levyllä Mac Minissä ja asentaa sen jälkeen parhaiten sopiva pidempään testiin.

2. QuickLook vastine. Onko Mate tai XFCE työpöytäympäristöille mitään vastaavaa?

Painamalla välilyöntiä voi esikatsella Finderissä PDF, tekstin, valokuvan, musiikin, videon yms. avaamatta muuta ohjelmaa. Plasman esikatseluikkuna on paljon pienempi, eikä tue niin suurta määrää eri formaatteja kuin QuickLook. Plasmalle näyttää löytyvän Dolphin ja Gnomelle Sushi.

Päivityshistorian perusteella Sushi hajoaa Gnomessa jokaisen suuren päivityksen jälkeen, ei oikein innosta. Toisaalta Dolphinin voisi asentaa toiseen työpöytäympäristöön, mutta vaatisi ison kasan palikoita Plasmasta…

3. Varmuuskopiointi. Löytyykö Applen Time Machinen tapaista, mutta luotettavampaa ohjelmaa Linuxille?

Korvasin Time Machinen vuosia sitten Qrecall ohjelmalla, joka on Time Machinea monipuolisempi. En ole löytänyt vastaavaa ohjelmaa Linuxille.
Time Machine for Linux vaikuttaa turhan suppealta. Oleellista on varmuuskopion automaattinen tarkistus ja ajoitus sopivaan ajankohtaan. Automaattinen tuplakopioiden poisto on plussaa. Mielellän ilmainen, mutta voin harkita kohtuuhintaista maksullista ohjelmaa. Vorta voisi olla sopiva?

Mikä ohjelma olisi SuperDuper vastine kloonaukseen?

Alternativeto.net sivulta löytyi Weresync, kotisivun mukaan se pystyy kopioimaan tiedot käytössä olevalta osiolta ja vaikuttaisi Superduperin kaltaiselta? Clonezilla tai Resquezilla eivät pysty varmuuskopioimaan käytössä olevaa osiota toisin kuin SuperDuper.

4. Näppäinoikotiet. Linux distroissa ne näyttävät vaihtelevan ärsyttävän paljon ohjelmasta riippuen. Vaihtoehto 1: Käytän tunteja niiden vaihtamiseen käsipelillä. Ei hirveästi innosta. Vaihtoehto 2: Kinto. Sillä pystyy helposti vaihtamaan näppäinoikotiet Mac tai Windows tyylisiksi. Onko sen asentaminen riski? Se toimi Virtualbox testauksessa.

5. Automator ohjelman korvaaja. Sillä pystyy automatisoimaan eri ohjelmien toimintaa vedä ja pudota periaatteella. Toiminnot järjestetään listaksi ja tarvittaessa niihin voi lisätä AppleScriptejä. Lopputulos tallennetaan ohjelmaksi. Actiona, Sikulix, Autokey, Repeat ja PyGuibot ovat liian monimutkaisia. Onko Linuxille mitään yksinkertaisempaa ohjelmaa?

6. Erikoismerkit. Macissä saa nappiin liittyvät erikoismerkit näkyviin pitämällä napin pohjassa. Esim. e napin pohjaan laittamalla avautuu valikko, josta löytyy vaihtoehdot é ja è. En ole löytänyt Linuxille mitään vastaavaa?

LibreOfficessa erikoismerkit löytyvät insert valikosta, mutta olisi kätevämpää jos ne saisi näkyviin kaikissa ohjelmissa.

Muokkaus 29.1: lisätty Vorta.

Mäkissä oli paljon hyvää itsellekin, mutta kun ohjelmien vanhempien versioiden tuki pikkuhiljaa huononi jokaisen macOS:n version myötä luovuin Applen koneista. Täysin toimivat ohjelmat lakkasivat toimimasta jos halusi päivittää käyttöjärjestelmän. Ikävä tuli iMovieta, GarageBandiä ja Auromatoria / Appleskriptejä, mutta oppinut sittemmin elämään ilmankin. Linuxissa ei niin intutiivisesti tai yhtenäisesti toimi käyttöliittymä läpi eri ohjelmien kuin mäkeissä. Joten enemmän ollut opettelemista ja kokeilemista, että löytyi mleuisia ohjelmia korvaamaan niitä joita käytin macOS:ssä.

Jonkin aikaa kesti aluksi itselle sisäistää tuota, että tää ei ole Apple, että pitää nyt vain jaksaa opetella tämä uusi käyttöjärjestelmä ja tuunata sen ehdoilla sitä itselle mieluisammaksi. Ja jaksaa kokeilla useita ohjemia, että mikä itselle on toimivin tai loogisin / helpoin.

Samoilla linjoilla kuin @topiv tuossa ylempänä, että kannattaa valita noita suosituimpia jakeiluita kokeiluun. Ja valita niistä se mikä eniten miellyttää tai vähiten tökkii. Niissä varmempaa pitkäaikainen olemassaolo ja tuki (niin kehittäjiltä kuin käyttäjiltä) sekä parempi testaus ja maltillisemmat muutokset kun käyttöjärjestelmäversio päivittyy uudempaan.

Minä päädyin aikoinani korvaaman mäkin Linux Mintillä. Windowsmaisena heti suht intuitiivinen kulkea valikoissa ja hakemistoissa ym. (koska koulussa ja töissä on Winukkaa aina joutunut käyttämään). Asetukset monipuoliset ja loogiset sekä jättäen tilaa helpolle muokkaamiselle ja omien kikkareiden lisäämiselle.

2. QuickLook vastine:
En ole syvemmin perehtynyt, mutta jokaisella distrolla on omat filemanagerit, joihin leivottu erinäisiä toiminnallisuuksia, mutta rinnalle voi asentaa jonkun toisenkin filemanagerin, jos oletus-filemanagerista ei toivottua toimintoa löydy. Oletus-filemanageria en kuitenkaan suosittele poistamaan, sillä siihen voi olla leivottu jotain toiminnallisuuksia, joita distro hyödyntää muuallakin kuin tiedostojenhallinnassa.

5. Automator korvaaja:
Bash scripteillä olen saanut viriteltyä samanlaisia kikkareita kuin AppleScriptillä - ei toki niin helppoa kuin Automatorilla poimia valmiita "makroja", mutta kun Bash scriptiä vähän oppi, niin ne ovat monipuolisia käyttää. Voi laittaa ajettavaksi käynnistymisen tai kirjautumisen yhteydessä, työpöytäkuvakkeiksi tai "dockiin" sovelmiksi (pienoisohjelmiksi) - tai vaikka työpöydällekin käynnistyskuvakkeiksi. Bash on vieläpä niin käytetty, että ei-koodarina olen netistä löytänyt kikkareisiini ratkaisut, tai vähintääkin kiertotiet haluamani automatisointien / sovelmien toteuttamiseksi.

 

[root]

Luin aikaisemmin monia englanninkielisiä ja muutaman suomenkielisen Linux keskustelupalstan. Kaikissa pisti silmään että suurin osa keskustelijoista suhtautuu aloittelijoihin ymmärtävästi. Siksi ajattelin tietotekniikkaan keskittyvän keskustelupalstan sopivan kysymyksille.

Älä huoli. Minusta postauksesi oli todella mielenkiintoinen vaikka en osaa kunnolla vastatakaan. Google-haullahan löytyy juttua linux-jakeluista, joissa työpöydän saa ulkoasultaan muistuttamaan Applea. Ei kuitenkaan löytynyt yhtäkään, joka olisi pohtinut ja kokeillut asioita yhtä hyvin kuin kysymyksessäsi on tehty.

4. Näppäinoikotiet.
Liittyen Kintoon ja sen turvallisuuteen, yleisesti olen miettinyt softan riskiä katsomalla Githubissa tilastoja. Kintolla on 3900 tähteä ja 200 forkkia. Vaikka projekti on kohtuullisen hiljainen ollut viimeiset kaksi vuotta, on siinä kuitenkin muutamia uudempia committeja. Ja vieläpä uusin commit on projektin omistajalta ja ihan tuore. Itse uskaltaisin ajaa Kintoa (uusin release, ei master-haaran kärki)
Yleisesti varoisin Github-projekteja kolmesta eri syystä: 1. projekti on uusi, 2. projektilla on kovin vähän tähtiä ja 3. projekti on ollut pitkään kuollut ja sitten ohjakset on ottanut joku uusi tekijä.

5. Automator:
Sama mielipide kuin yllä (@iltakampa) . Nuo luettelemasi Linux-puolen työkalut voivat olla turhan raskaita. Bashiä opettelen itsekin ja myös Pythonilla on kätevä automatisoida monenlaisia operaatioita. Ymmärrän kyllä, että nämä eivät vastaa UI-pohjaista työkalua Macillä. Jos on aina välttänyt komentoriviä, on suurin kynnys ehdottomasti päästä alkuun sen kanssa. Alun jälkeen helpottuu.

 

[Matkatavara]

Miksi näin ajattelet? Itse olen käyttänyt macOS:ää 2016 vuodesta asti, enkä ole kyllä itse huomannut tämän suuntaista kehitystä.

Tämä. Kokeilin itse tätä polkua ja vaihdoin Mäkistä Linuxiin. Nyt ostin jälleen mäkin. Linuxista saa tuon köyhän miehen MacOS:n tehtyä mutta samalla tasolla se ei ole.
Apple käyttää lukemattomia tunteja aikaa kulmatapausten hieromiseen mitä muut valmistajat eivät vain tee eikä sitä varsinkaan tehdä Linuxissa. Pelkästään Trackpad on tarpeeksi hyvä syy ostaa Mac.

Alkuperäisessä viestissä tiivistin taustani, hieman tarkempi versio:

Siirryin Mac OS X käyttöjärjestelmään kun Apple julkaisi 10.2 Jaguarin. Kaikki meni vuosia hyvin ja Apple lisäsi käyttöjärjestelmään käteviä toimintoja. Poikkeus oli 10.7 Lion joka oli käsittämättömän buginen. Seuraava ongelma oli yhtä buginen 10.10 Yosemite. Tässä vaiheessa mietin muita käyttöjärjestelmiä ja testasin Ubuntun. En nähnyt silloin vaihtamista järkeväksi.

Vähän myöhemmin kuulin Applen kehittelevän uutta tiedostojärjestelmää APFS ja se vaikutti hyvältä. Olen käyttänyt sitä 10.14 Mojavesta alkaen, mutta häiritsee ettei Apple ei ole vieläkään dokumentoinut sitä kokonaan. Jouduin asentamaan pari vuotta sitten macOS Big Surrin päätteellä, koska järjestelmäasetukset ei pystynyt hakemaan asentajaa kokonaan ja inhoan komentoriviä. Englanninkielisten keskustelupalstojen perusteella ongelma ei ole harvinainen. Sokerina pohjalla Apple ei enää tue Mac Miniäni ja uudemman käyttöjärjestelmän asentaminen onnistuisi vain vippaskonsteilla, esim. OpenCore Legacy Patcher

Apple on Mojaven jälkeen Apple on lätkinyt jokaiseen uuteen versioon enemmän iOS toimintoja miettimättä toimivatko ne eri käyttöliittymällä tai ovatko ne tarpeellisia. Voin jättää ne käyttämättä, mutta niiden olemassaolo tekee käyttöjärjestelmän monimutkaisemmaksi ja lisää bugien todennäköisyyttä. Ehkä arvasitte etten käytä iPhonea?
Testasin kaupassa uusinta macOS 14 Sonomaa ja ensimmäinen mieleen tullut asia oli ”Käytänkö iPadiä vai tietokonetta?” iOS on selvästi Applen mielestä tulevaisuus ja en katso hyvällä aikaisempien käyttöliittymäratkaisujen heittämistä roskakoriin, toimintojen piilottamista käyttäjältä eri ohjelmissa ja Macin lukitsemista turvallisuuden nimissä. Kokonaisuutena Applen näkemys macOS käyttöjärjestelmästä poikkeaa nykyisin radikaalisti tarpeistani, Mac on Applen tärkeysjärjestyksessä viimeisenä ja Linux vaikuttaa Virtualbox testauksen perusteella lupaavimmalta vaihtoehdolta. Olen töissä käyttänyt Windowsia, mutta en ole koskaan pitänyt siitä.

Mäkissä oli paljon hyvää itsellekin, mutta kun ohjelmien vanhempien versioiden tuki pikkuhiljaa huononi jokaisen macOS:n version myötä luovuin Applen koneista. Täysin toimivat ohjelmat lakkasivat toimimasta jos halusi päivittää käyttöjärjestelmän. Ikävä tuli iMovieta, GarageBandiä ja Auromatoria / Appleskriptejä, mutta oppinut sittemmin elämään ilmankin. Linuxissa ei niin intutiivisesti tai yhtenäisesti toimi käyttöliittymä läpi eri ohjelmien kuin mäkeissä. Joten enemmän ollut opettelemista ja kokeilemista, että löytyi mleuisia ohjelmia korvaamaan niitä joita käytin macOS:ssä.

Jonkin aikaa kesti aluksi itselle sisäistää tuota, että tää ei ole Apple, että pitää nyt vain jaksaa opetella tämä uusi käyttöjärjestelmä ja tuunata sen ehdoilla sitä itselle mieluisammaksi. Ja jaksaa kokeilla useita ohjemia, että mikä itselle on toimivin tai loogisin / helpoin.

Samoilla linjoilla kuin @topiv tuossa ylempänä, että kannattaa valita noita suosituimpia jakeiluita kokeiluun. Ja valita niistä se mikä eniten miellyttää tai vähiten tökkii. Niissä varmempaa pitkäaikainen olemassaolo ja tuki (niin kehittäjiltä kuin käyttäjiltä) sekä parempi testaus ja maltillisemmat muutokset kun käyttöjärjestelmäversio päivittyy uudempaan.

Minä päädyin aikoinani korvaaman mäkin Linux Mintillä. Windowsmaisena heti suht intuitiivinen kulkea valikoissa ja hakemistoissa ym. (koska koulussa ja töissä on Winukkaa aina joutunut käyttämään). Asetukset monipuoliset ja loogiset sekä jättäen tilaa helpolle muokkaamiselle ja omien kikkareiden lisäämiselle.

2. QuickLook vastine:
En ole syvemmin perehtynyt, mutta jokaisella distrolla on omat filemanagerit, joihin leivottu erinäisiä toiminnallisuuksia, mutta rinnalle voi asentaa jonkun toisenkin filemanagerin, jos oletus-filemanagerista ei toivottua toimintoa löydy. Oletus-filemanageria en kuitenkaan suosittele poistamaan, sillä siihen voi olla leivottu jotain toiminnallisuuksia, joita distro hyödyntää muuallakin kuin tiedostojenhallinnassa.

5. Automator korvaaja:
Bash scripteillä olen saanut viriteltyä samanlaisia kikkareita kuin AppleScriptillä - ei toki niin helppoa kuin Automatorilla poimia valmiita "makroja", mutta kun Bash scriptiä vähän oppi, niin ne ovat monipuolisia käyttää. Voi laittaa ajettavaksi käynnistymisen tai kirjautumisen yhteydessä, työpöytäkuvakkeiksi tai "dockiin" sovelmiksi (pienoisohjelmiksi) - tai vaikka työpöydällekin käynnistyskuvakkeiksi. Bash on vieläpä niin käytetty, että ei-koodarina olen netistä löytänyt kikkareisiini ratkaisut, tai vähintääkin kiertotiet haluamani automatisointien / sovelmien toteuttamiseksi.

Alustavan testauksen perusteella Debian johdannaiset vaikuttavat sopivimmilta. Fedoraa on monessa paikassa suositeltu mutta se päivittyy turhan nopeasti.

Kiitos vinkistä, täytyy katsoa Bash scriptejä tarkemmin.

Löysin melko hyvin korvaavat ohjelmat, ainoat poikkeukset ovat listassani. Ulkonäköä enemmän painotan tällä hetkellä toiminnallisuutta, harmillisesti Linux kehittäjillä näyttää olevan liian monta näkemystä hyvästä käyttöliittymästä ja käyttäjän näkökulmasta on haastavaa koska eri ohjelmat toimivat erilaisilla logiikoilla. Olen tyytyväinen jos onnistun ratkaisemaan puolet listasta.

Testasin Virtualboxissa Dolphinin asentamista XFCE:n päälle, se onnistui mutta Plasman paketteja tuli mukana aikamoinen pino ja käytännössä pelkistetyn Plasman asennus olisi luultavasti helpompi vaihtohto. Tätä täytyy harkita tarkemmin, ehkä jätän QuickLook toiminnon väliin vaikka se harmittaa. Yllätyin ettei yksikään ympäristö ole lisännyt näin kätevää toimintoa oletukseksi?

Älä huoli. Minusta postauksesi oli todella mielenkiintoinen vaikka en osaa kunnolla vastatakaan. Google-haullahan löytyy juttua linux-jakeluista, joissa työpöydän saa ulkoasultaan muistuttamaan Applea. Ei kuitenkaan löytynyt yhtäkään, joka olisi pohtinut ja kokeillut asioita yhtä hyvin kuin kysymyksessäsi on tehty.

4. Näppäinoikotiet.
Liittyen Kintoon ja sen turvallisuuteen, yleisesti olen miettinyt softan riskiä katsomalla Githubissa tilastoja. Kintolla on 3900 tähteä ja 200 forkkia. Vaikka projekti on kohtuullisen hiljainen ollut viimeiset kaksi vuotta, on siinä kuitenkin muutamia uudempia committeja. Ja vieläpä uusin commit on projektin omistajalta ja ihan tuore. Itse uskaltaisin ajaa Kintoa (uusin release, ei master-haaran kärki)
Yleisesti varoisin Github-projekteja kolmesta eri syystä: 1. projekti on uusi, 2. projektilla on kovin vähän tähtiä ja 3. projekti on ollut pitkään kuollut ja sitten ohjakset on ottanut joku uusi tekijä.

5. Automator:
Sama mielipide kuin yllä (@iltakampa) . Nuo luettelemasi Linux-puolen työkalut voivat olla turhan raskaita. Bashiä opettelen itsekin ja myös Pythonilla on kätevä automatisoida monenlaisia operaatioita. Ymmärrän kyllä, että nämä eivät vastaa UI-pohjaista työkalua Macillä. Jos on aina välttänyt komentoriviä, on suurin kynnys ehdottomasti päästä alkuun sen kanssa. Alun jälkeen helpottuu.

Kiitos tiedosta, näppäinoikoteiden muuttaminen sopiviksi on iso harppaus eteenpäin!
Tutustun ensin Bashiin, en ole vielä varma tarvitsenko Pythonia.

 

[JRan]

Alkuperäisessä viestissä tiivistin taustani, hieman tarkempi versio:

Siirryin Mac OS X käyttöjärjestelmään kun Apple julkaisi 10.2 Jaguarin. Kaikki meni vuosia hyvin ja Apple lisäsi käyttöjärjestelmään käteviä toimintoja. Poikkeus oli 10.7 Lion joka oli käsittämättömän buginen. Seuraava ongelma oli yhtä buginen 10.10 Yosemite. Tässä vaiheessa mietin muita käyttöjärjestelmiä ja testasin Ubuntun. En nähnyt silloin vaihtamista järkeväksi.

Vähän myöhemmin kuulin Applen kehittelevän uutta tiedostojärjestelmää APFS ja se vaikutti hyvältä. Olen käyttänyt sitä 10.14 Mojavesta alkaen, mutta häiritsee ettei Apple ei ole vieläkään dokumentoinut sitä kokonaan. Jouduin asentamaan pari vuotta sitten macOS Big Surrin päätteellä, koska järjestelmäasetukset ei pystynyt hakemaan asentajaa kokonaan ja inhoan komentoriviä. Englanninkielisten keskustelupalstojen perusteella ongelma ei ole harvinainen. Sokerina pohjalla Apple ei enää tue Mac Miniäni ja uudemman käyttöjärjestelmän asentaminen onnistuisi vain vippaskonsteilla, esim. OpenCore Legacy Patcher

Apple on Mojaven jälkeen Apple on lätkinyt jokaiseen uuteen versioon enemmän iOS toimintoja miettimättä toimivatko ne eri käyttöliittymällä tai ovatko ne tarpeellisia. Voin jättää ne käyttämättä, mutta niiden olemassaolo tekee käyttöjärjestelmän monimutkaisemmaksi ja lisää bugien todennäköisyyttä. Ehkä arvasitte etten käytä iPhonea?
Testasin kaupassa uusinta macOS 14 Sonomaa ja ensimmäinen mieleen tullut asia oli ”Käytänkö iPadiä vai tietokonetta?” iOS on selvästi Applen mielestä tulevaisuus ja en katso hyvällä aikaisempien käyttöliittymäratkaisujen heittämistä roskakoriin, toimintojen piilottamista käyttäjältä eri ohjelmissa ja Macin lukitsemista turvallisuuden nimissä. Kokonaisuutena Applen näkemys macOS käyttöjärjestelmästä poikkeaa nykyisin radikaalisti tarpeistani, Mac on Applen tärkeysjärjestyksessä viimeisenä ja Linux vaikuttaa Virtualbox testauksen perusteella lupaavimmalta vaihtoehdolta. Olen töissä käyttänyt Windowsia, mutta en ole koskaan pitänyt siitä.

Ok, ymmärrän mitä tarkoitat, pitkä matka on tultu sieltä 10.2 versiosta. Toki tästä on vaikea sanoa, että onko kyseessä enemmänkin se, että Apple yrittää jollain tasolla tarjota käyttäjille kokonaisvaltaisen käyttökokemuksen, koska valta osa Apple faneista ei muusta tiedäkään. Kaikki on iJotain. Eli siirtymä laitteelta toiselle on helpompaa, kun asiat on jo tuttuja jotain kautta.

Itsellä taas oikeastaan ainoat asiat mitä macillä (läppäri) käytän on terminaali, selain, sähköposti, yksi macOS only softa (+jotain office ohjelmia). Pääasiassa siis työkäyttöä. Muuten käytän Linuxia kaikilla koneilla. Tällä softa setillä en ole huomannut juurikaan mitään muutoksia vuosien varrella.

Alustavan testauksen perusteella Debian johdannaiset vaikuttavat sopivimmilta. Fedoraa on monessa paikassa suositeltu mutta se päivittyy turhan nopeasti.

Itse käyttänyt Fedoraa ensimmäisestä FC1 julkaisusta asti päivittäin, sen päivitystahti ollut itselle se isoin juttu. Yllättävän vakaa distro ollut kyllä vuodesta toiseen. Useammassa serverissäkin pyörii Fedoran Server versio. Toki Rawhiden olemassaolo ja päivitykset parissa vaiheessa, ensin testing ja sitten kaikille tulevat päivitykset, karsii kummasti niitä hulluimpia juttuja, että ne ei päädy sinne normikäyttäjille.

Jos tosiaan haluaa oikeasti vakaan distroon, niin sitten kannattaa valita ehdottomasti pitkään tuettu versio distrosta. Ubuntu LTS, Debian Stable, OpenSUSE Leap jne. loistavia valintoja kaikki ja miksei näiden johdannaisetkin, etenkin jos hakee jotain huikeaa desktop kokemusta, niin ne johdannaiset voi tarjota sitä. Itse vanhana Fluxbox, Openbox, Blackbox, i3 (nykyään Sway) käyttäjänä saatan arvostaa eniten sitä miten ne terminaalit saa järjestettyä työpöydälle.

Edit: typo ja pari lisäystä.

 

[Matkatavara]

Jos tosiaan haluaa oikeasti vakaan distroon, niin sitten kannattaa valita ehdottomasti pitkään tuettu versio distrosta. Ubuntu LTS, Debian Stable, OpenSUSE Leap jne. loistavia valintoja kaikki ja miksei näiden johdannaisetkin, etenkin jos hakee jotain huikeaa desktop kokemusta, niin ne johdannaiset voi tarjota sitä. Itse vanhana Fluxbox, Openbox, Blackbox, i3 (nykyään Sway) käyttäjänä saatan arvostaa eniten sitä miten ne terminaalit saa järjestettyä työpöydälle.

Katsoin aikaisemmin Youtubesta esittelyjä näistä ja eivät tunnu sopivilta, kaipaan perinteisempää tapaa käyttää tietokonetta. Tällä hetkellä eniten viehättää Xfce, kevyt mutta sisältää sopivasti toimintoja.

Valitsen ehdottomasti pitkään tuetun distron, sain tarpeekseni Applen jokavuotisesta päivitystahdista ja nykyisin kaipaan hidasta, mutta harkittua muutosta.

 

[Hyrava]

Katsoin aikaisemmin Youtubesta esittelyjä näistä ja eivät tunnu sopivilta, kaipaan perinteisempää tapaa käyttää tietokonetta. Tällä hetkellä eniten viehättää Xfce, kevyt mutta sisältää sopivasti toimintoja.

Valitsen ehdottomasti pitkään tuetun distron, sain tarpeekseni Applen jokavuotisesta päivitystahdista ja nykyisin kaipaan hidasta, mutta harkittua muutosta.

Jos kerran Xfce miellyttää niin esimerkiksi Xubuntu LTS saattaisi olla vaihtoehto. Eli on Ubuntu mutta Xfce:llä. Itsekin tykkään tuosta ja on esimerkiksi työkoneessa ja koti-pöytäkoneessa käytössä. Koti-läppäreissä olen sitten kokeillut eri distroja ja työpöytiä vähän fiiliksen mukaan mutta edelleen oma suosikki on joku Debian-pohjainen Xfce:llä.

 

[takomo]

Alustavan testauksen perusteella Debian johdannaiset vaikuttavat sopivimmilta. Fedoraa on monessa paikassa suositeltu mutta se päivittyy turhan nopeasti.

Oma tausta on Windows-puolella mutta n. 10 vuotta sitten aloin aktiivisesti käyttää juuri Debiania omassa käytössä, ja yllättävän vähän on ollut naruntyöntämistä. En pitänyt Gnome3-työpöydästä, joten siinä vaihdoin Mateen, joka on oikea työpöytä eikä mikään tablettiliittymä. Jonkin verran joutuu tinkimään graafisista ominaisuuksista mutta ei ole suuremmin haitannut.

Ehkä parasta Debianissa on, että käyttöjärjestelmän elinikä on pikemminkin 5 vuotta kuin kuukausia. Ei ole pakkoa eikä kiirettä päivittää aina uusimpaan. Varjopuolena on sitten se, että jos haluaa asentaa jotain pintaliitosoftaa, niin voi joutua repimään hiuksia, kun kaikista riippuvuuksista ei ole riittävän uutta versiota helposti saatavilla.

Tutustun ensin Bashiin, en ole vielä varma tarvitsenko Pythonia.

Python on ennen muuta ohjelmointikieli. Bash on "Unix-like" tapa tehdä kaikenlaisia skriptejä, pikkutoimintoja, joihin ei ole valmista työkalua olemassa. Se on hyvin matalan kynnyksen tapa päästä alkuun.

 

[jhalmu]

Oliko se juuri Fedorassa, niin voi vakaaseen versioon merkata ohjelmat jotka päivittyisivät nopeammin (vai oliko se debian). Erinomaisen hyvä vaihtoehto.

Itse taas parinkymmenen vuoden jälkeen asensin OpenSusen toiseen läppäriin ja tykkään kyllä. Tuolloin aiemmin meni vielä solmuun. Toisaalta macbook mopo-airiin asentamani Fedoran KDE Plasma oli aika vau ylläri (yleensä välttänyt plasmaa kun en malta olla viilailematta liikaa ja mennyt solmuun). Mopo-Airi tosin tarvitsi erillisen vanhan fi-fi mokkkulan että sain lisättyä sisäiseen wifiin ajurit. Myös aika nopeasti löysin asetukset touchpadin toimivuudelle. Ubuntu asentui vanhaan airiin heittämällä. Fyysinen käyttömukavuus on applen luokkaa, vaikka onkin muuten mopo. Yllättävän vähän resursseja tuo Plasma käyttää, vaikka jätin kauneussäätöjä, että Sonoma tuntuu aina vähän ankealta sen käytön jälkeen. Ehkä ne kilkuttimet pienellä ruudulla ei niin hypi silmille.

Vielä toki haaveilen macbook air 15" ja nyt yritän pitää sormeni etten menis asentelemaan tähän käyttömacbookkiin mitään arm-linuxeja... vai ehkä jos haaveilis sitä ennen jostain vähän tuhdimmasta intel macistä johon asentaisi sitten linuxin...

 

[HendriXXX]

Mä oon viime aikoina tunkenut Lubuntua joka koneelle mitä on pitänyt asentaa. Pari viikkoa sitten viimeksi pari konetta.

 

[JRan]

Oliko se juuri Fedorassa, niin voi vakaaseen versioon merkata ohjelmat jotka päivittyisivät nopeammin (vai oliko se debian). Erinomaisen hyvä vaihtoehto.

Kyllä noita pystyy toki softakohtaisesti valita, että mistä repoista niitä asentelee. Toisaalta se Fedoran niin kutsuttu vakaa versio sisältää käytännössä aina uusimmat vakaat paketit joka softasta.

 

[Matkatavara]

Jos kerran Xfce miellyttää niin esimerkiksi Xubuntu LTS saattaisi olla vaihtoehto. Eli on Ubuntu mutta Xfce:llä. Itsekin tykkään tuosta ja on esimerkiksi työkoneessa ja koti-pöytäkoneessa käytössä. Koti-läppäreissä olen sitten kokeillut eri distroja ja työpöytiä vähän fiiliksen mukaan mutta edelleen oma suosikki on joku Debian-pohjainen Xfce:llä.

Periaatteessa kuulostaa kiinnostavalta, mutta Canonicalin viritelmät Ubuntun suhteen hieman epäilyttävät. Kokeilen ensin aikaisemmin listaamiani distroja ja katson sitten uudelleen.

Ehkä parasta Debianissa on, että käyttöjärjestelmän elinikä on pikemminkin 5 vuotta kuin kuukausia. Ei ole pakkoa eikä kiirettä päivittää aina uusimpaan. Varjopuolena on sitten se, että jos haluaa asentaa jotain pintaliitosoftaa, niin voi joutua repimään hiuksia, kun kaikista riippuvuuksista ei ole riittävän uutta versiota helposti saatavilla.

Totta, en usko tarvitsevani pintaliitosoftaa. Melko varmasti tarvitsemani ohjelmat löytyvät Debianin repoista, jos jotain puuttuu veikkaan löytäväni sen Flatpackinä.

Asensin ensimmäiseksi testiin MX Linuxin ja vaikuttaa hyvältä. Testaan tätä pari päivää ja asennan sen jälkeen Linux Min Mate työpöydällä.

Oliko se juuri Fedorassa, niin voi vakaaseen versioon merkata ohjelmat jotka päivittyisivät nopeammin (vai oliko se debian). Erinomaisen hyvä vaihtoehto.

Itse taas parinkymmenen vuoden jälkeen asensin OpenSusen toiseen läppäriin ja tykkään kyllä. Tuolloin aiemmin meni vielä solmuun. Toisaalta macbook mopo-airiin asentamani Fedoran KDE Plasma oli aika vau ylläri (yleensä välttänyt plasmaa kun en malta olla viilailematta liikaa ja mennyt solmuun). Mopo-Airi tosin tarvitsi erillisen vanhan fi-fi mokkkulan että sain lisättyä sisäiseen wifiin ajurit. Myös aika nopeasti löysin asetukset touchpadin toimivuudelle. Ubuntu asentui vanhaan airiin heittämällä. Fyysinen käyttömukavuus on applen luokkaa, vaikka onkin muuten mopo. Yllättävän vähän resursseja tuo Plasma käyttää, vaikka jätin kauneussäätöjä, että Sonoma tuntuu aina vähän ankealta sen käytön jälkeen. Ehkä ne kilkuttimet pienellä ruudulla ei niin hypi silmille.

Vielä toki haaveilen macbook air 15" ja nyt yritän pitää sormeni etten menis asentelemaan tähän käyttömacbookkiin mitään arm-linuxeja... vai ehkä jos haaveilis sitä ennen jostain vähän tuhdimmasta intel macistä johon asentaisi sitten linuxin...

Kiitos vinkistä, muistaakseni törmäsin Debianin wikissä mainintaan tuosta? Selain taitaa olla ainoa mistä on pakko olla uusin versio. Muut käyttämäni ohjelmat luultavasti toimivat tarpeeksi hyvin vanhemmalla versiolla.

Plasma periaatteessa menisi, mutta siinä on turhan paljon mahdollisuuksia säätämiseen. Välillä on vaikea löytää oikeaa kohtaa kaikkien asetusten keskeltä.

 

[jhalmu]

Plasma periaatteessa menisi, mutta siinä on turhan paljon mahdollisuuksia säätämiseen. Välillä on vaikea löytää oikeaa kohtaa kaikkien asetusten keskeltä.

Jep. Ilmeisesti kun mulla on i3 toisena käyttiksenä niin siitä on tullut lisäksi xfce ohjelmia lisäksi. Eli lienee syynä kun ulkoasu ts nappien paikat vaihtelevat ohjelmittain ja näppäinkomennot eri. Kaipaan ilmeisesti myös jotain gnomen päätettä kun se oli jotenkin helppo konffata kevyen kivaksi. Nyt ilmeisesti väärä pääte. Nythän siis ongelmat on ainoastaan kosmeettisella tasolla, muuten kaikki toimii. Gnomea olen siis yleensä käyttänyt aiemmin, nyt hakenut kevempää ratkaisua. Mutta teemat on kyllä kivoja Plasmassa. Pieni kone vaikuttaa paremmalta kun se kiiltää. Täytyypä kokeilla tehokkaampaan läppäriin vaikka tota Fedoran käyttistä jossa nuo desktopit oli eriytetty.

Tuossa välillä muuten kokeilin Rhinoa joka oli ubuntupohjainen jatkuvasti päivittyvä. Hienointa siinä oli että pystyi poistaa ubuntun huonot puolet. Itse olen muuten vähän kyllästynyt ubuntupohjaisiin joten OpenSuse ja Fedora on nyt distrohoppailun alla. Ja olis paljon helpompaa ellei olis tälläinen kermaperse että kaiken pitäisi olla mahdollisimman pitkälle smooth and slik. Eikös se Thorvaldsin Linuskin pitänyt optimina mäkin rautaan asennettua fedoraa?

Garudaa muuten joskus testasin ja oli kiva paitsi että oli ihan liian karkki mun makuun, vaikka nyt taitaa fedoran plasmassa olla käytössä samat värikkäät ikonit. Endevour Os oli kiva. Ehkä optimaali olisi kuitenkin joku kivaksi värjätty debian testing.

Nopeammin päivittyvissä ei oikeastaan aavistuksen harmita kuin kernelin nopea päivitytyssykli. Ne kun on aika isoja jauhettavia ja kun alla on vanhaa rautaa, niin tuntuvat vähän turhilta. Eli jos tähän olis joku hyvä vinkki, niin otetaan vastaan.

OpenSusen asennuksessa tulee voittajafiilis kun sen pelin pääsee läpi

 

[Pörkyle]

Kaipaan ilmeisesti myös jotain gnomen päätettä kun se oli jotenkin helppo konffata kevyen kivaksi. Nyt ilmeisesti väärä pääte.

Kokeile vaikka Tilda dropdown tyylistä päätettä sen saa kätevästi esiin ja piiloon kun asettaa pikanäppäimen kyseiselle toiminnolla. Saa aukeamaan myös kokoruudun kokoisena.

Kaikissa omissa asennuksissa tuo mukana ja laitettu käynnistymään automaattisesti niin on aina valmiiksi napin painalluksen takana.

Nopeammin päivittyvissä ei oikeastaan aavistuksen harmita kuin kernelin nopea päivitytyssykli. Ne kun on aika isoja jauhettavia ja kun alla on vanhaa rautaa, niin tuntuvat vähän turhilta. Eli jos tähän olis joku hyvä vinkki, niin otetaan vastaan.

Jos et ole vielä kokeillut niin Void distro varsin pätevä ja kevyt vahemmallekin raudalle ja kernel päivityset tuntuu rullavaan nopammin läpi kuin esim arch tai debian pohjaisissa distroissa. Löytyy jopa 32bit versiot uusimmista kerneleistä jos niin vanhaa rautaa käytössä. Vaikka tämäkin on ns. rolling distro niin kerneli ei päivity aina uusimpaa mainlineen ellei itse asenna sitä. Eli jos 6.6 asennettuna niin 6.7/6.8 ei asennu automaattisesti vaan vaatii käyttäjän toimia. Toki mainlinen saa asentumaan automaattisestikin jos niin haluaa.

 

[JiiPee]

OpenSusen asennuksessa tulee voittajafiilis kun sen pelin pääsee läpi

Suse lopahti kyllä sen jälkeen kun novel sen osti. Sieltä muistaakseni lähti paljon osaavaa core porukkaa veke silloin.

EDIT: Niin ja serveri puolelle Oracle linux on ihan varteenotettava vaihtoehto. Se perustuu RHEL:n jota oracle on jatkojalostanut. Ja Red Hat taisi suunnitella että ne ei jatkossa enää sorsia julkaisisi niin Oracle torppasi ne suunnitelmat. Siinä oli jotain taustalla mitä Red Hat on aiemmin luvannut, johonka Oraclen lakimiesarmeija sitten tarttui.

 

[JRan]

Eikös se Thorvaldsin Linuskin pitänyt optimina mäkin rautaan asennettua fedoraa?

Näin se on vuosia tehnyt ja tästä syystä myös ne kernelin ARM64 versiot tulivat ennätys nopeasti, kun Apple vaihtoi PC raudan ARMiin.

Nopeammin päivittyvissä ei oikeastaan aavistuksen harmita kuin kernelin nopea päivitytyssykli. Ne kun on aika isoja jauhettavia ja kun alla on vanhaa rautaa, niin tuntuvat vähän turhilta. Eli jos tähän olis joku hyvä vinkki, niin otetaan vastaan.

Josset suoraan julkiverkossa pidä konetta, niin jätä päivittämättä nämä. Yleensä jokaiseen update komentoon löytyy exclude optio tai sitten confilla voi "pinnata" paketit. En itse välttämättä edes viikottain päivitä kuin selaimen ja muut paketit sitten kun jaksaa, vaikka ei ole varsinaisesti edes raudasta kiinni.

 

[dude]

Itsekin ajattelin mainita tuon pinningin. Jos esimerkiksi Debian stablea haluaa pyöritellä pohjalla niin voi tuolla menetelmällä sitten lisäillä valikoidusti joitain tuoreempia paketteja - vaikka sen selaimen...

debian pinning - Google-haku

 

[lors lara]

Sopisiko tuo puppylinux vanhalle raudalle? Ainakin pieni kooltaan. En vaan tiedä saako sen asenneltua miten helposti win 10:n kanssa dual boottiin. Kellään kokemusta moisesta? Slackware ja ubuntu vaihtoehdot siitä näyttäisi olevan, onko noilla eroa nopeudessa?
Ainoa käyttö siis linuxille on selain (chromium).

Älä laita Slackwarea jos haluat selailla nettiä chromiumilla. Siinä toimii lähinnä Firefox.
Slackware on nopein Linux mutta on se myös yksi suurimmista asennuksen koon suhteen.
Slackware dualboottiin Windowsin kanssa on varmaan aika huono idea. Pelkkä slackware kovolla eikä toista käyttistä samalla kovolla toimisi toki hyvin.

 

[Matkatavara]

Sain MX Linuxin testattua ja jäi tosi hyvä vaikutelma. Nopea, MX apuohjelmat ovat käteviä ja mukana tulee hyvät ohjeet. Pari pientä miinusta löytyi, suomenkielinen käännös on ilmeisesti tehty DeepL kääntäjällä ja joitakin käännöksiä joutui miettimään. Toisena pienenä miinuksena apuohjelmien määrä on ehkä liian suuri, aloittelijalla kestää hetken ennen kuin tajuaa kokonaisuuden.

Erityisen vaikutuksen teki apuohjelma, jolla voi luoda asennuksesta iso tiedosto ja kopioida se tikulle. Nopeuttaa huomattavasti seuraavaa asennusta kun asennus sisältää asetusten lisäksi tiedot asennetuista ohjelmista.

Testasin myös Vorta varmuuskopiointiohjelman ja vaikuttaa hyvältä, muistuttaa aavistuksen Qrecall ohjelmaa, mutta vähemmän toimintoja.

Seuraavaksi testaan Linux Mintin.

 

[JRan]

Slackware on nopein Linux mutta on se myös yksi suurimmista asennuksen koon suhteen.

Tämä nyt ei kyllä ole ihan näin yksinkertaista. Eli ei mistään Linuxista voi sanoa, että se on "nopein". Todellisuudessa, jos otat oikeastaan minkä tahansa Linuxin, käännät siihen paketit oikeilla/omaan koneeseen sopivilla optimoinneilla ja käännät kernelin niin, että vain tarvittavat modulit tulee mukaan ja mieluummin kerneliin käännettynä, niin kas kummaa illuusio jonkun tietyn Linux distron nopeudesta katoaa.

Gentoo, LFS, Arch jne. toimii hyvin jos haluaa kääntää paketit itse tietyillä optimoinneilla ja tarvittavilla moduuleilla. Toki mikä tahansa muukin distro onnistuu, mutta on toki hankalampaa.

Kerneleistä ihan yksinään voin suositella esimerkiksi lqx (Liquorix Kernel) kerneliä, CachyOS (GitHub - CachyOS/linux-cachyos: Archlinux Kernel based on different schedulers and some other performance improvements.) kerneliä tai Intel käyttäjille Clear Linux (GitHub - clearlinux-pkgs/linux) kerneliä.

Sitten jos haluaa testata jotain ihan nopeuteen optimoitua distroa, niin kannattaa ladata CachyOS (CachyOS — Blazingly Fast OS based on Arch Linux) tai Intelin käyttäjät ClearLinux (Home Clear Linux* Project | Clear Linux* Project), jonka kehityksessä mukana Intelin omia kavereita, kuten Arjan van de Ven, joten ainakaan Intelin prossujan tuntemuksesta ei jää homma kiinni.

 

[lors lara]

Tämä nyt ei kyllä ole ihan näin yksinkertaista. Eli ei mistään Linuxista voi sanoa, että se on "nopein".

Nopein "out of the box" experience ilman että kääntelet kerneleitä. Ja jos joku vielä Slackwareakin vähemmän käytetty distro on vielä nopeempi niin onhan se mahdollista mutta harva siitä tietää.
Miksi Slackware sitten on nopea? Voi liittyä siihen että siinä ei monikaan suosittu Linux ohjelma toimi. Ja noiden toimimaan saaminen vaatii sen että järjestelmään lisätään suuri määrä ylimääräistä roskaa joka hidastaa sitä, joka taas on jo lähtökohtaisesti ongelma useimmissa Linux distroissa sillä ne sisältää ne roskat.

 

[Barbarossa]

Nopein "out of the box" experience ilman että kääntelet kerneleitä. Ja jos joku vielä Slackwareakin vähemmän käytetty distro on vielä nopeempi niin onhan se mahdollista mutta harva siitä tietää.
Miksi Slackware sitten on nopea? Voi liittyä siihen että siinä ei monikaan suosittu Linux ohjelma toimi. Ja noiden toimimaan saaminen vaatii sen että järjestelmään lisätään suuri määrä ylimääräistä roskaa joka hidastaa sitä, joka taas on jo lähtökohtaisesti ongelma useimmissa Linux distroissa sillä ne sisältää ne roskat.

Eli yrität nyt sanoa että se ei ole nopea, se pelkästään tuntuu siltä koska se ei tee juuri mitään?

Slackwareen ei ole tullut koskettua sitten 90-luvun, mutta edes silloin tai ikinä sen jälkeen en ole kuullut aikaisemmin kenenkään kehuvan sitä "nopeimmaksi" distroksi millään mittarilla.

 

[JRan]

Nopein "out of the box" experience ilman että kääntelet kerneleitä. Ja jos joku vielä Slackwareakin vähemmän käytetty distro on vielä nopeempi niin onhan se mahdollista mutta harva siitä tietää.
Miksi Slackware sitten on nopea? Voi liittyä siihen että siinä ei monikaan suosittu Linux ohjelma toimi. Ja noiden toimimaan saaminen vaatii sen että järjestelmään lisätään suuri määrä ylimääräistä roskaa joka hidastaa sitä, joka taas on jo lähtökohtaisesti ongelma useimmissa Linux distroissa sillä ne sisältää ne roskat.

Nyt eletään kyllä jotain distrohopperin unelmaa, eli asennetaan distro minimi-paketeilla ja raa'asti tehdään johtopäätös, että joku on varmasti nopein ja sillä selvä.

Jos asentaa mainitsemani, Gentoon, LFSän tai ARCHin, niin minimaalinen kokemus on taattu, default out of the box asennus pitää sisällään parhaimmillaan sen käännetyn kerneliin ja pelkän terminaalin ilman mitään graafista. Pelkän terminaalin saa myös eteensä asentamalla minkä tahansa distron minimal tai server version ja nopeus on taattu. Esimerkiksi voisin väittää, että Debian Minimal ja Fedora Server ovat todella "nopeita" out of the box.

Toki jos haluaa sitä "nopeinta" Slackwarea verrata johonkin nopeus optimuituun distroon, niin ottaa nyt vaikka sen ClearLinuxin ja vertaa siihen. Se on kyllä varmasti nykypäivänä yhtä hyvin tunnettu, kuin Slackware. Sillä voi kokeilla miten "nopea" se on, tämä siis ihan työpöydän kanssakin. Muutenkin ehkä silmämääräinen vertailu on aina vähän mitä on.

Toki jos sitä konetta käyttää oikeasti, vaikka pari viikkoa ilman bootteja, niin saattaa yllättyä myös siitä, että se "hidaskin" Linuxi on nopeutunut, kun alkaa olla muisti täynnä ja homma alkaa toimia, niinkuin se on tarkoitettu Linuxissa toimivan.

Slackwareen ei ole tullut koskettua sitten 90-luvun, mutta edes silloin tai ikinä sen jälkeen en ole kuullut aikaisemmin kenenkään kehuvan sitä "nopeimmaksi" distroksi millään mittarilla.

Sama kokemus itsellä. 90-luvun jälkeen ainoa mitä muistan, että projekti taisi olla hetken ilman päivityksiä joskus ~10 vuotta sitten joka aiheutti porua vanhan liiton Slackware käyttäjiltä. En ole kyllä myöskään ennen kuullut, että sitä olisi erityisen nopeaksi kehuttu. Toki näennäinen ero voi tulla kernelistäkin, joka ei välttämättä ole käännetty Ubuntun tyylillä, eli kaikki mahdollinen roska mukaan. Ubuntun mentaliteetti on ollut aina se, että kyllähän juuri julkaistun distron pitää varmuuden vuoksi tukea 90-luvun printtereitä ja CD-asemia.

 

[lors lara]

pelkän terminaalin ilman mitään graafista

eihän tommosella käytöllä edes pysty arvioimaan lagaako linux vai ei.. graafista webbi selailua pitää olla

 

[Barbarossa]

Toki näennäinen ero voi tulla kernelistäkin, joka ei välttämättä ole käännetty Ubuntun tyylillä, eli kaikki mahdollinen roska mukaan. Ubuntun mentaliteetti on ollut aina se, että kyllähän juuri julkaistun distron pitää varmuuden vuoksi tukea 90-luvun printtereitä ja CD-asemia.

Toisaalta yleensä tuo laaja tuki on toteutettu kääntämällä mahdollisuuksien mukaan suurin osa ajureista ym. moduleiksi, myös muissakin normaalidistroissa eikä pelkästään Ubuntussa. Eikä olemattoman raudan vaativia moduleita normaalisti ladata joten niiden käytännön merkitys lienee melkoisen vähäinen (tilan- ja tiedonsiirtotarvetta lukuunottamatta).

 

[asddsa]

Kaipa joku gentoo voisi olla teoriassa vähän "nopeampi" jos vaikka kääntää kaiken sellaisilla kääntäjälipuilla, että saa käyttöön AVX-512 käskyt yms. ja kaikki mahdolliset kääntäjäoptimoinnit. Taitaa tuo ero vain jäädä käytännössä aika teoreettiseksi jotain spesifejä käyttötarkoituksia lukuunottamatta.

Red Hat suunnittelee, että RHEL 10:ssä saatetaan nostaa taso x86_64-v3:seen jolloin vanhempia prosessoreja tippuu pois, mutta saadaan käyttöön noita uudempia käskyjä. 9:ssä on x86_64-v2.

Exploring x86-64-v3 for Red Hat Enterprise Linux 10 | Red Hat Developer

Red Hat is considering building Red Hat Enterprise Linux 10 for the x86-64-v3 microarchitecture level.

developers.redhat.com

 

[JRan]

Toisaalta yleensä tuo laaja tuki on toteutettu kääntämällä mahdollisuuksien mukaan suurin osa ajureista ym. moduleiksi, myös muissakin normaalidistroissa eikä pelkästään Ubuntussa. Eikä olemattoman raudan vaativia moduleita normaalisti ladata joten niiden käytännön merkitys lienee melkoisen vähäinen (tilan- ja tiedonsiirtotarvetta lukuunottamatta).

Juu näinhän se oikeasti on, sanoin ehkä aavistuksen väärin, että pelkät modulit olisi ongelma. Toki niissä optimoiduissa kerneleissä taas paljon myös niitä yes conffeja jätetään suoraan pois ja paljon käännetään kerneliin sisään. Toki myös kääntäjän optiot laitetaan kuntoon sen mukaan, että ne ei välttämättä edes enää palvele vanhaa rautaa. Jos katsoo linkaamiani kerneleitä, niin niistä löytyy myös kymmeniä pätchejä joilla muokataan ihan oikeasti sitä miten kaikki toimii ja mitä priorisoidaan.

 

[lors lara]

Kaipa joku gentoo voisi olla teoriassa vähän "nopeampi" jos vaikka kääntää kaiken sellaisilla kääntäjälipuilla, että saa käyttöön AVX-512 käskyt yms. ja kaikki mahdolliset kääntäjäoptimoinnit. Taitaa tuo ero vain jäädä käytännössä aika teoreettiseksi jotain spesifejä käyttötarkoituksia lukuunottamatta.

Exploring x86-64-v3 for Red Hat Enterprise Linux 10 | Red Hat Developer

Red Hat is considering building Red Hat Enterprise Linux 10 for the x86-64-v3 microarchitecture level.

developers.redhat.com

Suurin nopeus saavutetaan sillä että jätetään paljon toiminnallisuuksia pois Linuxista.
Esimerkki: tarvitset pelkästään nettiselausta mutta ei ole väliä videolla ja äänillä, nettisivut vaan täytyy saada auki.
Poista slackwaresta äänisysteemi (pulseaudio)
Poista ffmpeg
Älä asenna moderneja videokoodekkeja (joita ei edes tule slackwaressa oletuksena)
Käytä GUI:na Icewm:ää
Käytä selaimena Bravea

Nyt selain ei pysty näyttämään videota eikä toistamaan ääntä, paitsi jos sinulla on ALSA yhteensopiva äänisysteemi jolloin ääni saattaa toimia
Nyt kernel tai Linux itse (vaikea tietää tarkalleen mitä tapahtuu) jättää lataamatta monia komponentteja ja järjestelmä toimii paljon aiempaa nopeammin mutta on tietysti entistä rajoittuneempi

 

[asddsa]

Suurin nopeus saavutetaan sillä että jätetään paljon toiminnallisuuksia pois Linuxista.
Esimerkki: tarvitset pelkästään nettiselausta mutta ei ole väliä videolla ja äänillä, nettisivut vaan täytyy saada auki.
Poista slackwaresta äänisysteemi (pulseaudio)
Poista ffmpeg
Älä asenna moderneja videokoodekkeja (joita ei edes tule slackwaressa oletuksena)
Käytä GUI:na Icewm:ää
Käytä selaimena Bravea

Nyt selain ei pysty näyttämään videota eikä toistamaan ääntä, paitsi jos sinulla on ALSA yhteensopiva äänisysteemi jolloin ääni saattaa toimia
Nyt kernel tai Linux itse (vaikea tietää tarkalleen mitä tapahtuu) jättää lataamatta monia komponentteja ja järjestelmä toimii paljon aiempaa nopeammin mutta on tietysti entistä rajoittuneempi

Varmasti näinkin. Jos tavoitteena on joku hyvin rajattu käyttötarkoitus ja halutaan maksimoida suorituskyky ja tietoturva, niin kaiken "turhan" karsiminen voi olla ihan perusteltua. Palvelimien kanssa näin välillä toimitaankin.

Onko nyt jotain perustelua sille, että nimenomaan slackware olisi jotenkin erityisen "nopea"?

 

[lors lara]

Onko nyt jotain perustelua sille, että nimenomaan slackware olisi jotenkin erityisen "nopea"?

Slackware näyttäisi sisältävän vähemmän tietokonetta hidastavia paketteja kuin muut ns. "valmiit Linux jakelut" Gentoota en sanoisi valmiiksi, sen käyttöönottokynnys on korkea, siitähän tulee millainen haluat sen olevan eikä mitään valmista settiä ole lähtökohtaisesti olemassa.

Slackwaressa monikaan ohjelma ei toimi tästä syystä ennenkuin asennat siihen paljon lisäpaketteja.

Kävi ilmi että käyttis lataa reippaasti vähemmän moduuleja kun käytät Slackwaressa IceWM:ää vs. KDE.
Slackware ei sisällä Gnomea lainkaan eikä siihen pysty asentamaan Gnomea.

 

[Barbarossa]

Slackware näyttäisi sisältävän vähemmän tietokonetta hidastavia paketteja kuin muut ns. "valmiit Linux jakelut" Gentoota en sanoisi valmiiksi, sen käyttöönottokynnys on korkea, siitähän tulee millainen haluat sen olevan eikä mitään valmista settiä ole lähtökohtaisesti olemassa.

Slackwaressa monikaan ohjelma ei toimi tästä syystä ennenkuin asennat siihen paljon lisäpaketteja.

Kävi ilmi että käyttis lataa reippaasti vähemmän moduuleja kun käytät Slackwaressa IceWM:ää vs. KDE.
Slackware ei sisällä Gnomea lainkaan eikä siihen pysty asentamaan Gnomea.

Rehellisesti sanottuna tämä alkaa kuulostaa enemmän siltä että Slackwaressa on vain kämäinen pakettivalikoima ja mahdollisesti kohtalaisen kädetön riippuvuuksien hallinta paketoinnissa. Ei ainakaan minua saa vakuuttuneeksi että kannattaisi haaskata aikaa kokeiluun.

Jos karsittua kevytdistroa tarvitsee erityiseen tarpeeseen niin löytyy sellaisiakin jotka on tehty siihen ihan suunnitellusti eikä sattunut tulemaan vahingossa kun ei olla jaksettu paketoida tavaraa. Sellaisen suuntaan itse katselisin ennemmin jos olisi tarvetta. Tai käyttäisin jonkun sopivan ja sellaisen mahdollistaman distron minimiasennusta ja asentelisin sen minkä tarvitsee.

Noin muuten jos nykypäivän raudalla haluaa käyttöjärjestelmää "nopeuttaa" rampauttamalla siitä toimintoja joita ei juuri sillä hetkellä tarvitse niin saahan sitä elämästä hankalampaa pienellä vaivalla jos sellaiseen haluaa lähteä.

Linux maailma siitä hieno että (lähes) jokaiselle löytyy omansa.

 

[lors lara]

Rehellisesti sanottuna tämä alkaa kuulostaa enemmän siltä että Slackwaressa on vain kämäinen pakettivalikoima ja mahdollisesti kohtalaisen kädetön riippuvuuksien hallinta paketoinnissa.

Sama kai se mikä siinä on taustasyynä. Mutta asia on kuten on, en saanut Ubuntua, Damn Small Linuxia ja muita toimimaan yhtä nopeasti kuin Slackwarea (tarkkailin mm. prosessorin käyttöastetta joka oli kokoajan minimaalista slackwarella koska siellä ei ole juuri mitään taustaprosesseja)

 

[ojisama]

Sama kai se mikä siinä on taustasyynä. Mutta asia on kuten on, en saanut Ubuntua, Damn Small Linuxia ja muita toimimaan yhtä nopeasti kuin Slackwarea (tarkkailin mm. prosessorin käyttöastetta joka oli kokoajan minimaalista slackwarella koska siellä ei ole juuri mitään taustaprosesseja)

Mitä tässä tarkoittaa nopeasti? Pikaisesti vilkaistuna yhdeltä Ubuntu-palvelimelta, niin load average on 0.00 0.00 0.00, ja CPU:ta käyttää käytännössä ainaoastaan htop.

Vaikea nähdä taustaprosessienkaan juuri hidastavan konetta, vaikka ne käyttäisivätkin prosessoria.

UI-puolella toki varmaan jotain eroja alkaa syntymään, mutta verrataanko tässä omenaa ja appelsiinia?

 

[lors lara]

Mitä tässä tarkoittaa nopeasti? Pikaisesti vilkaistuna yhdeltä Ubuntu-palvelimelta, niin load average on 0.00 0.00 0.00, ja CPU:ta käyttää käytännössä ainaoastaan htop.

Vaikea nähdä taustaprosessienkaan juuri hidastavan konetta, vaikka ne käyttäisivätkin prosessoria.

UI-puolella toki varmaan jotain eroja alkaa syntymään, mutta verrataanko tässä omenaa ja appelsiinia?

no palvelimista en tiedä mitään koska käytän linuxia ainoastaan desktoppina, joten olen vertaillutkin vain desktop linuxeja ja niillä selaan internetiä eri www selaimilla

 

[Pörkyle]

Ärsyttävästi joillain työpöytäympäristöillä näyttö kokoajan VRR tilassa nvidian kortilla. Tuosta pääsee kyllä eroon kun nvidia-settingsissä ottaa g-syncin pois ja joka kerta kun kirjautuu sisään ajaa komennon nvidia-settings -l joko terminaalista tai lisäämällä autostartiin.

Hieman silmiä rasittavaa kun näyttöö vaihtelee tajuutta 48-75Hz välillä ja hiirii liikkuu tökkien vaikka kaikki saisi rullata sulavasti 165Hz taajuudella kokoajan, nettisivujen selaaminenkin miellyttävämpää silloin.

Tuli eilen testailtua Enlightenment työpöytää ja taas vaihteeksi tuohon törmäsi. Ärsyttävästi meni myös näyttö pimeäksi välillä kun ohjelmia avasi tai sulki ellei käynnistänyt nvidia-settingsiä ensin.

Onko AMD korteilla tullut samanlaista taistelua vastaaan?

 

[Kaalip]

Tämä nyt ei kyllä ole ihan näin yksinkertaista. Eli ei mistään Linuxista voi sanoa, että se on "nopein". Todellisuudessa, jos otat oikeastaan minkä tahansa Linuxin, käännät siihen paketit oikeilla/omaan koneeseen sopivilla optimoinneilla ja käännät kernelin niin, että vain tarvittavat modulit tulee mukaan ja mieluummin kerneliin käännettynä, niin kas kummaa illuusio jonkun tietyn Linux distron nopeudesta katoaa.

Gentoo, LFS, Arch jne. toimii hyvin jos haluaa kääntää paketit itse tietyillä optimoinneilla ja tarvittavilla moduuleilla. Toki mikä tahansa muukin distro onnistuu, mutta on toki hankalampaa.

Kerneleistä ihan yksinään voin suositella esimerkiksi lqx (Liquorix Kernel) kerneliä, CachyOS (GitHub - CachyOS/linux-cachyos: Archlinux Kernel based on different schedulers and some other performance improvements.) kerneliä tai Intel käyttäjille Clear Linux (GitHub - clearlinux-pkgs/linux) kerneliä.

Sitten jos haluaa testata jotain ihan nopeuteen optimoitua distroa, niin kannattaa ladata CachyOS (CachyOS — Blazingly Fast OS based on Arch Linux) tai Intelin käyttäjät ClearLinux (Home Clear Linux* Project | Clear Linux* Project), jonka kehityksessä mukana Intelin omia kavereita, kuten Arjan van de Ven, joten ainakaan Intelin prossujan tuntemuksesta ei jää homma kiinni.

Toi Liquorix kernel on siis sama kuin zen-kernel jota jotku jakelut tarjoavat vaihtoehtona jo asennustavaiheessa, esim. Arch. Erittäin hyvä kernel nopeuttamaan koneen käyttöä mutta kääntöpuolena hieman suurempi virrankulutus.
Tein muuten jo aikaisemmin keskustelun kerneleitä ja distroja varten Linux distrokeskustelu kun sellaista ei täältä löytynyt ja tämä kysymyskeskustelu keskittyi lähinnä kysymyksiin. Nyt sen jälkeen vasta täällä on virinnyt juuri sellaista keskustelua jota varten ketjun tein.

 

[asddsa]

Itsekin ajattelin mainita tuon pinningin. Jos esimerkiksi Debian stablea haluaa pyöritellä pohjalla niin voi tuolla menetelmällä sitten lisäillä valikoidusti joitain tuoreempia paketteja - vaikka sen selaimen...

debian pinning - Google-haku

Debianin stable repoista kyllä löytyy tuore Firefox ESR ja Chromium

 

[Karonkka]

Tavoite:

Parhaimmat palat Macistä Linuxiin mahdollisemman pienellä säätämisellä. Jätän MacOS ulkonäön väliin, koska yksikään siihen pyrkivistä teemoista ei näytä toimivan kunnolla. Löysin korvikkeet Dockille (Plank), Spotlightille (Albert) ja valikkorivin yläpaneeliin (Vala Panel).
Työpöytäympäristöistä XFCE ja Mate sopivat parhaiten. Plasma ja Budgie vähän huonommin. Pantheon näyttää hyvältä mutta on liian rajoitettu, Deepin on liian raskas, Cinnamon on liian Windows ja Gnome liian iPad.

Suosittelisin lämpimästi Waylandia, mikäli et jaa näyttöäsi koskaan netin yli esim. striimatessa.

Plankin tilalle Waylandiin on olemassa Cairo Dock ja Latte Dock, mutta monipuolisten asetusten vuoksi raskaahkoja.

Mulla on itsellä erittäin huonoja kokemuksia Matesta vuodelta 2020. Silloin se kaatuili koko ajan ja Ubuntu Mate lopetti käynnistymästä päivitysten jälkeen kokonaan. Toivottavasti tilanne on parantunut.

XFCE on siirtymässä Waylandiin, mutta mitään julkaisuaikataulua ei ole.

Ikävää ettet tykännyt Gnomesta, koska Pop_OS! on juuri julkaisemassa täysin uuden Cosmic-työpöydän Waylandille. Kirjoitettu Rustilla kokonaan.

Oletko ollut yleisesti ottaen tyytyväinen Linuxiin kokeilujesi aikana?

 

[asddsa]

Mikäli Gnome 3 ei miellytä mutta tykkää Matesta, niin kannattaa ehkä kokeilla myös Gnome classic:ia. Tässä on Maten tapaan tuollainen alapalkki jossa näkyy avoinna olevat ikkunat, ja yläpalkki josta löytyy vasemmalta valikko ja oikealta kalenteri ja muuta. Kaikkia Maten ominaisuuksia ei ole, mutta toisaalta se on vähän modernimpi ja tukee myös waylandia.

 

[Welcus]

Kumpaa linuxia suosittelette mint vai Ubuntu

 

[lors lara]

Kumpaa linuxia suosittelette mint vai Ubuntu

Mint on parempi käyttää mutta Ubuntu tukee enemmän kaikkea mitä Linuxut nyt yleensä tukee

 

[SamCer]

Mint on parempi käyttää mutta Ubuntu tukee enemmän kaikkea mitä Linuxut nyt yleensä tukee

Mint perustuu Ubuntuun...

 

[Markok]

Kumpaa linuxia suosittelette mint vai Ubuntu

Kuten alla (yllä) mainittiin, Mint pohjautuu Ubuntuun. Kannattaa kokeilla molempia ja valita näistä se mikä istuu omaan käteen. (Itse olen käyttänyt Ubuntua aika pitkään ja ollut tyytyväinen)

 

[lors lara]

Mint perustuu Ubuntuun...

niin mutta kerropa tukeeko se kaikkea samaa