Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

Mulla on ihan aito kysymys. Pitäisi devauskäyttöön ottaa joku linux-distro käyttöön, ja oikeastaan pitäisi valita Ubuntun ja Mintin väliltä. Olen googlettanut mitä eroa näillä on, mutta mitään järkevää en ole saanut irti. Ok, ubuntu-käyttäjiä on enemmän, joten enemmän ehkäpä tukea, mutta ubuntu ainakin Unityn tullessa oli aika kuraa, mikäs tilanne on nykyään? Onko molemmat yhtä hyviä/huonoja out-of-the-box? Onko jotain mitä pitäisi selvittää ennakkoon ennen asennusta? Juu live-CD.tä voisi kokeilla toki.. Onko joku kokeillut molempia ja päätynyt käyttämään Mintiä tai ubuntua jostain tietystä syystä?
Moro! Molempia on tullut käytettyä ja pinemmillä alkuongelmilla selviää Ubuntun kanssa mutta Mint on jotenkin enemmän itselle mieleen. Vasta kokeilin tuota Zorinia mutta sen kanssa oli liikaa säätämistä ihan perusasioissa jotta olis jaksanut alkaa siihen homman. Varmaan molemmista saa ihan kohtuu helposti ohjelmisto/koodaus vehkeen.
 
Sähköpostin liitteenä tulee kuvia (riistakamerasta). Kuvia on yksi per viesti. Haluaisin siirtää ne automaattisesti yhteen kansioon, josta niitä olisi helpompi selata.
Hain asiaa Googlesta, mutta hakutulokset on enimmäkseen melkein kymmenen vuotta vanhoja, ja vähän kaikissa tunnutaan käyttävän eri menetelmää.

Mikä nykyään olisi oikea tapa toteuttaa kuvien erottelu viesteistä?
Se, että kaikissa tehdään tuo eri tavalla johtuu siitä että tuon voi toteuttaa aika monella tavalla ja välttämättä läheskään kaikki niistä tavoista ei ole millään tavalla vääriä.

Itse varmaan koodaisin jonkun simppelin skriptin joka kävisi kyselemässä sähköpostipalvelimelta että onko tullut tietyltä lähettäjältä viestiä ja jos on, lataisin liitteen talteen ja tallentaisin sen haluttuun paikkaan.

Muita ihan yhtä hyviä tapoja on esimerkiksi käyttää jotain graafisen puolen sähköpostiohjelman laajennosta joka tallentelee tiettyihin kriteereihin osuvista viesteistä liitteet jonnekin tai käyttää jotain komentorivipohjaista sähköpostinlukuohjelmaa jota voi komentaa esim jollakin skriptillä.
 
Tuo on tosiaan normaali GRUB-boottivalikko, silloin kun ei ole asennettuna mitään erityistä GRUB-teemaa joka tekisi siitä "hienomman" näköisen. Asentamalla jonkin sopivan boottiteeman tuon tilalle saa joko jonkin vakiokuvan/logon tai sitten jopa omavalintaisen kuvan jos viitsii vähän säätää.
Tähän liittyen, @Kingfisher, Mintillä on oma ohje GRUBin laittamisesta vähän kauniimpaan ulkoasuun: Grub Boot Menu — Linux Mint User Guide documentation

Olen itse tuota käyttänyt ja toimii ihan kivasti.
 
^hoituu myös helposti käyttöliittymän takaa: software manager --> grub customizer --> Browse GRUB Themes Latest | https://www.gnome-look.org/browse?cat=109&ord=latest (samaan lopputulokseen pääsee kyllä terminaalinkin kautta, mutta tämä on toimiva laiskan miehen versio). Vielä natiiviresoluutio päälle ja hyvä tulee.

Teemojen mukana tulee yleensä install.sh-asennuskripti, jonka avulla teeman voi asentaa. Itse olen sen verran "manualisoinut" prosessia, että olen kopioinut "zipin" sisältä teemahakamiston manuaalisesti /boot/grub/themes-hakemistoon ja sitten valinnut teeman grub customizerilla.

240a0c3114ed71c99c1efdf0c8a57dd68e7ef640da97f0388d4ab0cad5da001eebaf.png
 
Viimeksi muokattu:
hoituu myös helposti käyttöliittymän takaa: software manager --> grub customizer
Olen lukenut että tuota ei kannattaisi käyttää että saattaa aiheuttaa ongelmia. Sofware managerissakin on pari varoittavaa revikkaa. Ja en tiedä miten luotettava tämä lähde on mutta täälläkin suositellaan ettei käyttäisi tuota grub customizer:ia.
 
Pieni vinkki taas jakoon, sellaisille jotka eivät tykkää Flatpakin taustalla tehtävistä automaattisista päivityksistä ja haluaisi vain ilmoituksen tarjolla olevista päivityksistä. Ohje Mint Cinnamoniin.

Ensiksi laita Flatpakin automaattiset päivitykset pois päältä Update Managerin asetuksista.

Luo uusi skriptitiedosto, esim. flatpak_check_updates.bash, minne hakemistoon haluatkaan ja anna sille ajo-oikeudet. Laita seuraava koodi tiedostoon (vaihda tarvittaessa oikea User ID (1000) koodissa olevaan hakemistoon):

Koodi:
#!/bin/bash

if [[ "1" != "$( echo n | flatpak update | grep -c -i -F "Nothing to do" )" ]]
then  
    DBUS_SESSION_BUS_ADDRESS=unix:path=/run/user/1000/bus notify-send "Flatpak updates available!"
fi

Sitten vaan crontab -e ja esim. seuraava ajastus (skripti ajetaan kolmen tunnin välein):

0 */3 * * * /PATH/TO/flatpak_check_updates.bash
 
Olen lukenut että tuota ei kannattaisi käyttää että saattaa aiheuttaa ongelmia. Sofware managerissakin on pari varoittavaa revikkaa. Ja en tiedä miten luotettava tämä lähde on mutta täälläkin suositellaan ettei käyttäisi tuota grub customizer:ia.
Ahaa, no takeita en anna sitten minäkään., vaikka mitään ongelmia ei ole ollut. Tuleehan noissa teemoissa yleensä asennusskripti mukanakin, joten sen puoleen tuota ei ole pakko käyttää. Tai...sitten asentaa alusta loppuun manuaalisesti.

edit: tuolla Mint-foorumilla GC:n tekijä oikoi artikkelin kirjoittajan väärinkäsityksiä/mutuilua seuraavasti:

Seems like some things were understood wrong:
1) the contents of "proxifiedScripts" are not containing any contents of grub customizer. These are the original scripts, moved from /etc/grub.d (for example: /etc/grub.d/10_linux becomes /etc/grub.d/proxifiedScripts/linux after modifying any menuentry of this script).
2) the revert button of grub customizer isn't using the backup folder. The backup folder is just there for the user to restore it easier. Grub customizer loads all grub scripts (proxifiedScripts as well as scripts on /etc/grub.d) on startup and this way it knows the default menuentries of each script. Generally the revert button does nothing more than the user can do manually by using the up/down/rename/remove button - it's just a comfort function. So if you swap a linux kernel entry, you'll get the proxifiedScripts. If you swap it back, then it's moved back to /etc/grub.d/10_linux and the proxifiedScripts folder is completely removed.

If you have better solutions... then tell me. But no, I won't write to /boot/grub/grub.cfg directly or putting everything into /etc/grub.d/40_custom. These are the *really* bad ways because they are either temporary changes that have to be repeated every time you update the system or you lose all the dynamic functionality of grub (means: new kernels wont be inserted anymore, for example).
 
Viimeksi muokattu:
Pieni vinkki taas jakoon, sellaisille jotka eivät tykkää Flatpakin taustalla tehtävistä automaattisista päivityksistä ja haluaisi vain ilmoituksen tarjolla olevista päivityksistä. Ohje Mint Cinnamoniin.

Ensiksi laita Flatpakin automaattiset päivitykset pois päältä Update Managerin asetuksista.

Luo uusi skriptitiedosto, esim. flatpak_check_updates.bash, minne hakemistoon haluatkaan ja anna sille ajo-oikeudet. Laita seuraava koodi tiedostoon (vaihda tarvittaessa oikea User ID (1000) koodissa olevaan hakemistoon):

Koodi:
#!/bin/bash

if [[ "1" != "$( echo n | flatpak update | grep -c -i -F "Nothing to do" )" ]]
then
    DBUS_SESSION_BUS_ADDRESS=unix:path=/run/user/1000/bus notify-send "Flatpak updates available!"
fi

Sitten vaan crontab -e ja esim. seuraava ajastus (skripti ajetaan kolmen tunnin välein):

0 */3 * * * /PATH/TO/flatpak_check_updates.bash
Käsittääkseni FlatPak ei itse sisällä sillä asennettujen pakettien automaattista päivitystä (koska useat käyttäjät ei tykkää siitä, kuten Snap pakottaa), sitten taasen jotkut jakelut lienee rakentaneet omat systeemit tuohon, kuten Mint näyttäisi tehneen, myöskin Gnome työpöytä näyttäisi tukevan automaattista päivitystä, kun asentaa palikan. Näin käyttäjälle annetaan valinta tämän suhteen...
 
Käsittääkseni FlatPak ei itse sisällä sillä asennettujen pakettien automaattista päivitystä (koska useat käyttäjät ei tykkää siitä, kuten Snap pakottaa), sitten taasen jotkut jakelut lienee rakentaneet omat systeemit tuohon, kuten Mint näyttäisi tehneen, myöskin Gnome työpöytä näyttäisi tukevan automaattista päivitystä, kun asentaa palikan. Näin käyttäjälle annetaan valinta tämän suhteen...
Oolrait. Pointti oli vähän enemmän siinä, että tuolla ohjeellani saa tarjolla olevista uusista Flatpak päivityksistä ilmoitukset ilman että mitään asentuu itsekseen. Gnomekaan, kuten ei Mintkään/Cinnamon, ei varmaan sellaista tarjoa?
 
Viimeksi muokattu:
edit: tuolla Mint-foorumilla GC:n tekijä oikoi artikkelin kirjoittajan väärinkäsityksiä/mutuilua seuraavasti:
Ok, hyvää lisätietoa. Olen silti useammasta eri paikasta lukenut että tuon käytöstä voi tulla ongelmia. Olihan se viimeisin 1-tähden revikka/varoitus software managerissakin aika tuore, tän vuoden alusta.
 
Oolrait. Pointti oli vähän enemmän siinä, että tuolla ohjeellani saa tarjolla olevista uusista Flatpak päivityksistä ilmoitukset ilman että mitään asentuu itsekseen. Gnomekaan, kuten ei Mintkään/Cinnamon, ei varmaan sellaista tarjoa?
Ei tietoa, mutta jos se integroituu Gnomen paketinhallintaan, niin eiköhän sieltä notifyt tule samanlailla ku muillekin softille, näyttäs ihan pluggari vaan olevan (gnome-software-plugin-flatpak)...
 
Ei tietoa, mutta jos se integroituu Gnomen paketinhallintaan, niin eiköhän sieltä notifyt tule samanlailla ku muillekin softille, näyttäs ihan pluggari vaan olevan (gnome-software-plugin-flatpak)...
Täällä sanotaan tuosta plugarista näin:
The Flatpak plugin for the Software app makes it possible to install apps without needing the command line.
Eli kuulostaa siltä, että siitä ohjelmien GUI-softasta voi tuon plugarin asennuksen jälkeen asentaa myös Flatpak softaa, ei sen kummempaa. Samahan Mint/Cinnamonissa on (tosin siinä on automaattisesti tuo tuki, ei tarvitse asentaa mitään erikseen), Software Manager GUI-softasta voi asentaa myös Flatpakkeja, mutta Mintin/Cinnamonin Update Manager ei näytä ilmoituksia Flatpak-päivityksistä, sen asetuksista voi laittaa vain automaattiset Flatpak-päivitykset päälle tai pois (ennen 20.2 versiota tuo tapahtui Startup Applications:in kautta). Voihan se toki olla, että muissa DE:issä kuin Cinnamonissa on jotain ilmoituksia Flatpak-päivityksille... anyways, ohjeeni olikin Mint/Cinnamonille (ja muillekin tietenkin sapluunaksi jotta voi säätää omaan järjestelmään toimivaksi jos tarvetta/kiinnostusta).
 
Tähän liittyen, @Kingfisher, Mintillä on oma ohje GRUBin laittamisesta vähän kauniimpaan ulkoasuun: Grub Boot Menu — Linux Mint User Guide documentation

Selvä.
Vaikka minulla ei tuon Grub Boot Menun ulkoasun muokkaaminen ole tärkeysjärjestyksessä ihan ensimmäisenä tähän käyttöjärjestelmään tutustumisessa.
Tuolla sinun pistämässä linkissä muuten lukee että " If you only run Linux Mint and there are no other operating systems on the computer, the menu is hidden by default. "
Minulla se valikko näkyy aina bootissa vaikka koneessa ei ole kuin Linux Mint. Kun olin pari ensimmäistä kertaa asentanut Mintin, niin silloin tuota Grub Boot Menua ei näkynyt. Mutta ei se minua haittaa vaikka se nykyään näkyykin.

Ensimmäinen asia mikä minun piti saada tehtyä oli nuo tuulettimet hiljaiseksi.

Nyt etsitään tietoa minkälaisia optimointeja SSD levylle kannattaa tehdä Linuxissa mikä pidentää sen elinikää. Windowsissa otin horrostilan , indeksoinnin yms. pois päältä.
 
Vaikka minulla ei tuon Grub Boot Menun ulkoasun muokkaaminen ole tärkeysjärjestyksessä ihan ensimmäisenä tähän käyttöjärjestelmään tutustumisessa.
Jos tuo Mintin vähän parempi ulkoasu riittää sulle, tai yleensäkään kiinnostaa, niin sen asennus on tosi helppoa, kuten siellä sivullakin lukee, yksi komento vaan ja se on asennettu.

Nyt etsitään tietoa minkälaisia optimointeja SSD levylle kannattaa tehdä Linuxissa mikä pidentää sen elinikää.
Pelkkä swappiness:in säätö riittää. Voit katsoa komennolla cat /proc/sys/vm/swappiness mikä se tällä hetkellä on (ubuntu/mint se on defaulttina 60). Sopiva asetus on 1-10 (voit itse googletella lisää tästä) Tässä yksi komento jolla saat pysyvästi säädettyä sen (tässä arvona on 10 (käytän itse sitä), voit muuttaa sen tuosta jos haluat toisen):
sudo touch "/etc/sysctl.d/local-swappiness.conf" && echo 'vm.swappiness=10' | sudo tee "/etc/sysctl.d/local-swappiness.conf"

EDIT: Ajat tuon komennon joka lisää yhden konffitiedoston ja sen asetuksen siihen. Kysyy salasanaa, se on ihan ok. Reboottaat ja katsot sillä ensimmäisellä cat-komennolla että onko muuttunut bootin jälkeen.
 
Jos tuo Mintin vähän parempi ulkoasu riittää sulle, tai yleensäkään kiinnostaa, niin sen asennus on tosi helppoa, kuten siellä sivullakin lukee, yksi komento vaan ja se on asennettu.

Juu kyllä sen vaihdoin.

Pelkkä swappiness:in säätö riittää. Voit katsoa komennolla cat /proc/sys/vm/swappiness mikä se tällä hetkellä on (ubuntu/mint se on defaulttina 60). Sopiva asetus on 1-10 (voit itse googletella lisää tästä) Tässä yksi komento jolla saat pysyvästi säädettyä sen (tässä arvona on 10 (käytän itse sitä), voit muuttaa sen tuosta jos haluat toisen):
sudo touch "/etc/sysctl.d/local-swappiness.conf" && echo 'vm.swappiness=10' | sudo tee "/etc/sysctl.d/local-swappiness.conf"

Yksi muutos vain asetuksissa ??? Windowsissa niitä suositeltavia muutoksia oli varmaan 10.
No täytyy Kuukletella mikä on " Swappines "... warm gun ?
 
Viimeksi muokattu:
Yksi muutos vain asetuksissa ??? Windowsissa niitä suositeltavia muutoksia oli varmaan 10.
Näin olen asian ymmärtänyt, viisaammat toki voivat korjata. Nykyajan SSD:t ovat jo kait paljon paremmin kestäviä kuin alkuaikojen SSD:t joita varten monia ohjeita/säätöjä keksittiin.

No täytyy Kuukletelle mikä on " Swappines "... warm gun ?
Googlettaminen on aina viisasta, siinä saattaa oppiakin jotain asioista, eikä vain kopioida suoraan ohjeita. :)
 
Eipä sitä tarvii Windowsissakaan nykyään oikeastaan mitään muokata SSDn takia, vaikka kirjoittaisit päivässä jatkuvasti niin silti kestää hyvin. Ainoa syy nuo Fast boot sun muut on disabloida, ku haittaavat muuta toimintaa :)
Ja esim. Trim toimii taustalla nykyään automaattisesti, et sitäkään ei tarvii huolehtia...
Itsellä 10 vuotta vanha Samsung 830 128Gb, ollut lähes päivittäin käyttöjärjestelmä käytössä ja hyvin pelittää edelleen (*koputtaa puuta*). Ja mitä isompi SSD, sen kestävämpiä ovat kaikenlisäksi. Ainahan niitä maanantai kappaleita tietenkin sekaan mahtuu, et jos sillai käy huono säkä.
 
No täytyy Kuukletella mikä on " Swappines "... warm gun ?

Kirjoitin aikaisemmin linuxin swappiness-asetuksesta artikkelin
 
Onko kellään kokemusta, kuinka (hyvin) gpu passthrough toimii Linuxissa? Kuinka haasteellista saada toimimaan? Tekisi mieli hävittää Windows läppäriltä kokonaan ja pitää se "virtuaalisena." Läppäri on kuitenkin pikkasen turhan tahmainen ilman kunnon kiihdytystä Virtualboxissa. Lähinnä kokemuksia tuosta kaivattaisiin (ohjeita ei tarvitse alkaa vääntämään). Kiitos.
 
Viimeksi muokattu:
mikähän on ongelmana kun VLC:n kautta aukaisee .mp4:sta Manjarossa niin ei tapahdu mitään. Konsolista mentäessä polun juureen ja kirjoittamalla vlc "tiedostonimi" aukeaa ihan ongelmitta?
 
mikähän on ongelmana kun VLC:n kautta aukaisee .mp4:sta Manjarossa niin ei tapahdu mitään. Konsolista mentäessä polun juureen ja kirjoittamalla vlc "tiedostonimi" aukeaa ihan ongelmitta?
Kokeile vaikka aluksi komennolla vlc -v 2 komentoriviltä, niin pitäisi tulostaa jotain, toivottavasti ongelmankin.
 
Onko kellään kokemusta, kuinka (hyvin) gpu passthrough toimii Linuxissa? Kuinka haasteellista saada toimimaan? Tekisi mieli hävittää Windows läppäriltä kokonaan ja pitää se "virtuaalisena." Läppäri on kuitenkin pikkasen turhan tahmainen ilman kunnon kiihdytystä Virtualboxissa. Lähinnä kokemuksia tuosta kaivattaisiin (ohjeita ei tarvitse alkaa vääntämään). Kiitos.
Suoraan GPU passtroughista en tiedä mutta ainakin VMware vs VirtualBox -tapauksessa tuntuu VMware hakkaavan Virtualboxin ihan hands-down suorituskyvyssä grafiikassa kun on guest-ajurit asennettu. Suorituskykyero ainakin itsellä on varmaan ainakin kymmenkertainen VMwaren eduksi. Muutenkin itse tykkään enemmän VMwaresta vaikka siinäkin on omat huonot puolensa. Mitään raskasta pelailua en ole harrastanut mutta ainakin kevyemmät pelit on toimineet moninkertaisella nopeudella VMwaressa verrattuna VirtualBoxiin.
 
Suoraan GPU passtroughista en tiedä mutta ainakin VMware vs VirtualBox -tapauksessa tuntuu VMware hakkaavan Virtualboxin ihan hands-down suorituskyvyssä grafiikassa kun on guest-ajurit asennettu. Suorituskykyero ainakin itsellä on varmaan ainakin kymmenkertainen VMwaren eduksi. Muutenkin itse tykkään enemmän VMwaresta vaikka siinäkin on omat huonot puolensa. Mitään raskasta pelailua en ole harrastanut mutta ainakin kevyemmät pelit on toimineet moninkertaisella nopeudella VMwaressa verrattuna VirtualBoxiin.
Kiitos ja kumarrus. Asentelin tuon ja saattaa se olla pykälän sulavampi, mutta edelleen aika kaukana "ideaalista." Olen joskus aiemminkin tuota kokeilla VMwarea (ilmaisversiota siis--VMware player) Tarkoititko guest-ajureilla vmware tools-settiä? "Näytönohjaimena" on nyt VMware SVGA 3D.

edit: jaa, no otan pahat puheeni takas. Täytyi nvidian ajuri olla linuxin puolelta performance-tilassa, että alkoi toimimaan kunnnolla. Ondemandilla "ei kiihtynyt." Ei nyt ihan natiivia nopeutta vieläkän, mutta riittää hyvin työpöytäkäyttöön. ;-)

edit 2: no nyt toimii nvidia ondemand päälläkin. Aika vippaskonsti, mutta se ja sama kun kerran toimii.

-> scripti jonka sisälle: __NV_PRIME_RENDER_OFFLOAD=1 __GLX_VENDOR_LIBRARY_NAME=nvidia vmplayer
--> launcheri edelliseen skriptiin ja avot harashoo. :)
 
Viimeksi muokattu:
Onko kellään kokemusta, kuinka (hyvin) gpu passthrough toimii Linuxissa? Kuinka haasteellista saada toimimaan? Tekisi mieli hävittää Windows läppäriltä kokonaan ja pitää se "virtuaalisena." Läppäri on kuitenkin pikkasen turhan tahmainen ilman kunnon kiihdytystä Virtualboxissa. Lähinnä kokemuksia tuosta kaivattaisiin (ohjeita ei tarvitse alkaa vääntämään). Kiitos.

Kuluttajaraudalla onnistuminen on vaihtelevaa. Jotta toi kunnolla onnistuu niin vaatii raudaltakin jonkinlaista tukea. Jos läpyttimessä on prossun integroitu näyttis ja sen lisäksi erillinen näyttis niin saattaa olla mahdollista. Säätämistä se todennäköisesti vaatii että mikään muutama klikkaus GUI työkalulla ja homma selvä se ei ole.
 
Kuluttajaraudalla onnistuminen on vaihtelevaa. Jotta toi kunnolla onnistuu niin vaatii raudaltakin jonkinlaista tukea. Jos läpyttimessä on prossun integroitu näyttis ja sen lisäksi erillinen näyttis niin saattaa olla mahdollista. Säätämistä se todennäköisesti vaatii että mikään muutama klikkaus GUI työkalulla ja homma selvä se ei ole.
Juu, en taida viitsiä sekoittaa käyttistä säädöilläni. Nyt toimii hyvin ainakin työpöytäkäytössä (vmware+kikkakolme)
 
Millä softalla säädit?
Noita tiloja vaihtelen nvidian prime-appletilla (Mintistä tuo löytyy automatttisesti, kun asentaa prop. ajurit). Github-kotisivut täällä: GitHub - linuxmint/nvidia-prime-applet J

Tosin tuon kanssakin joutuu buuttaamaan (tai ainakin loggaamaan ulos) tilan vaihtojen välillä, joten mieluiten tuota tulee pidettyä ondemandilla (akku kestää pidempään ja kone hiljaisena).

Starttiscriptin myötä homma toimii vmwaren kanssa ondemand päällä kuten pitääkin, eikä Intelin igpu jyrää Nvidian korttia.
 
Viimeksi muokattu:
Noita tiloja vaihtelen nvidian prime-appletilla (Mintistä tuo löytyy automatttisesti, kun asentaa prop. ajurit). Github-kotisivut täällä: GitHub - linuxmint/nvidia-prime-applet J
Ahaa, en tajunnut heti, olisi pitänyt lamppu välähtää "ondemand" sanaa lukiessa mutta ei. Itse olen laittanut biosista intelin igpu:n pois kokonaan koska siitä ei ole mulle mitään hyötyä pitää päällä, niin mulla ei tietenkään sen takia tuota prime-applettia näy ollenkaan, vaikka startup applicationsissa sekin näyttäisi olevan. Lenovo kaikessa viisaudessa tehnyt kalliin (peli)läppärin jossa intelin kortilla ei saa kuvaa ulkoiseen monitoriin (edellinen "halpis" Acer kylläkin osasi), ja kun käytän eniten ulkoisen monitorin kautta konetta niin ei ole järkeä pitää inteliä edes päällä ollenkaan.

Harmi sinänsä koska nyt tässä kun on enemmän tullut tämä linux (tai ainakin Mint) tutuksi, niin selkeästi eniten ongelmaa mulla on tämän kanssa Nvidian takia. Suljetut ajurit ovat huonolaatuiset, kaikennäköisiä ongelmia vaikka mitä versioita kokeillut. Just oli tossa yksi Xorg kaatuminen ja huvikseni katsoin vähän lokeista mitkä ovat elinkaaren aikana segfaultannut ja dumpannut corea ja siellä pääosassa näyttäisi olevan Vivaldi (Chrome) ja Spotify (mikä onkin vähän hassua kun käytän tätä niin vähän mutta silti paljon segfaulttia), plus muutama muu satunnaisesti joissa kaikissa näyttäisi olevan ongelmana Nvidian ajurin kernel moduuli. Olen ymmärtänyt, että Radeon toimisi linuxissa paremmin mutta jos pelailee niin kukkulan kuningas taitaa olla Nvidia.
 
Ahaa, en tajunnut heti, olisi pitänyt lamppu välähtää "ondemand" sanaa lukiessa mutta ei. Itse olen laittanut biosista intelin igpu:n pois kokonaan koska siitä ei ole mulle mitään hyötyä pitää päällä, niin mulla ei tietenkään sen takia tuota prime-applettia näy ollenkaan, vaikka startup applicationsissa sekin näyttäisi olevan. Lenovo kaikessa viisaudessa tehnyt kalliin (peli)läppärin jossa intelin kortilla ei saa kuvaa ulkoiseen monitoriin (edellinen "halpis" Acer kylläkin osasi), ja kun käytän eniten ulkoisen monitorin kautta konetta niin ei ole järkeä pitää inteliä edes päällä ollenkaan.

Harmi sinänsä koska nyt tässä kun on enemmän tullut tämä linux (tai ainakin Mint) tutuksi, niin selkeästi eniten ongelmaa mulla on tämän kanssa Nvidian takia. Suljetut ajurit ovat huonolaatuiset, kaikennäköisiä ongelmia vaikka mitä versioita kokeillut. Just oli tossa yksi Xorg kaatuminen ja huvikseni katsoin vähän lokeista mitkä ovat elinkaaren aikana segfaultannut ja dumpannut corea ja siellä pääosassa näyttäisi olevan Vivaldi (Chrome) ja Spotify (mikä onkin vähän hassua kun käytän tätä niin vähän mutta silti paljon segfaulttia), plus muutama muu satunnaisesti joissa kaikissa näyttäisi olevan ongelmana Nvidian ajurin kernel moduuli. Olen ymmärtänyt, että Radeon toimisi linuxissa paremmin mutta jos pelailee niin kukkulan kuningas taitaa olla Nvidia.
Varmaan toimii ihan hyvin noinkin "työpöytämoodissa"peliläppärin järeämällä tuulettimella--nvidia päällä ilman inteliä. Ideapadin kanssa igpu:ta pitää ihan mielellään päällä, kun kone on sylissä. Muuten lämpiää ja metelöi turhaan. Vaikka eihän tuokaan lämpeäminen mitään ole vanhoihin Macbookkeihin verrattuna, joissa pohja lämpesi sylissä vähintään 60 asteiseksi. :-)
 
Mä en oikein ymmärrä jatkuvaa valitusta Nvidian Linux-ajureiden huonolaatuisuudesta. En väitä, että valittajat olisivat väärässä, vaan lähinnä ihmettelen sitä, miksi ajurit toimii joissakin käyttötarkoituksissa paljon paremmin kuin toisissa. Kuitenkin käytännössä kaikki GPU-laskentaa hyödyntävät konesalit pyörii Linuxilla käyttäen ihan samoja Nvidian ajureita mitä "tavalliset ihmisetkin" lataa koneillensa. Näitä ei tietenkään ole kytketty mihinkään näyttöön (korteissa ei välttämättä edes ole mitään ulostuloa).
 
Kuitenkin käytännössä kaikki GPU-laskentaa hyödyntävät konesalit pyörii Linuxilla käyttäen ihan samoja Nvidian ajureita mitä "tavalliset ihmisetkin" lataa koneillensa. Näitä ei tietenkään ole kytketty mihinkään näyttöön (korteissa ei välttämättä edes ole mitään ulostuloa).
Oisko tossa viimeisessä lauseessasi juurikin vastaus ihmettelyysi? Eli ongelmaa on työpöytäkäytössä?
 
Mä en oikein ymmärrä jatkuvaa valitusta Nvidian Linux-ajureiden huonolaatuisuudesta. En väitä, että valittajat olisivat väärässä, vaan lähinnä ihmettelen sitä, miksi ajurit toimii joissakin käyttötarkoituksissa paljon paremmin kuin toisissa. Kuitenkin käytännössä kaikki GPU-laskentaa hyödyntävät konesalit pyörii Linuxilla käyttäen ihan samoja Nvidian ajureita mitä "tavalliset ihmisetkin" lataa koneillensa. Näitä ei tietenkään ole kytketty mihinkään näyttöön (korteissa ei välttämättä edes ole mitään ulostuloa).
Olen tästä kanssasi samaa mieltä. Itse tulee työpöydällä käytettyä NVIDIAn ajureita ja kaikki toimii omiin tarkoituksiin oikein hyvin. Videoiden renderöintiin käytän NVIDIAn korttia ja toki työpöydän pyörittämiseen nykyään Xorg ja Xwayland toimii. Ajurit on toiminut oikein hyvin omassa käytössä jo vuosia. Itsellä taisi ensimmäiset NVIDIAn ajurit Fedora 6-7 aikaan olla 71.xx sarjaa. Toki läppärituki (lue Optimus tuki) on aika lapsenkengissä, mutta ilmeisesti NVIDIA työstää tätäkin:

Toiminnasta en osaa sanoa, kun ei ole läppäriä millä testata, mutta ilmeisesti pyrkimys on samaan, kuin Windowsin osalta.
 
Komentorivillä haluaisin kopioida hakemistossa olevat alihakemistot ja niiden sisällön mutta ei sitä päähakemistoa itseään
Siis /A/B sisällä olevat hakemistot /C/D sisälle
cp -r /A/B /C/D
Siis tekee /C/D/B rakenteen, en halua tuota Btä ollenkaan vaan vain sen sisällä olevat hakemistot
 
Komentorivillä haluaisin kopioida hakemistossa olevat alihakemistot ja niiden sisällön mutta ei sitä päähakemistoa itseään
Siis /A/B sisällä olevat hakemistot /C/D sisälle
cp -r /A/B /C/D
Siis tekee /C/D/B rakenteen, en halua tuota Btä ollenkaan vaan vain sen sisällä olevat hakemistot
cp -r /A/B/* /C/D
jos oikein ymmärsin.
 
Oisko tossa viimeisessä lauseessasi juurikin vastaus ihmettelyysi? Eli ongelmaa on työpöytäkäytössä?
Tuo ei ole vastaus, vaan se itse ihmettely. Eli miksi Nvidia ajurit niin usein aiheuttaa hankaluuksia työpöytäkäytössä, vaikka täsmälleen samat ajurit toimii ongelmitta (ei-työpöytäkäytössä) kaikissa maailman supertietokoneissa? Onko kyseessä joku yhtiön strateginen linjaus tuottaa sekundaa yksityiasiakkaille, vai onko taustalla joku syvempi tekninen syy, joka tekee Linux-työpöytäkäytössä luotettavasti toimivien näytönohjainajureiden koodaamisen mahdottomaksi?

cp -r /A/B/* /C/D
jos oikein ymmärsin.
Tähän muistutuksena, että pisteellä alkavat kansiot ei tällä tavalla kopioidu.
 
Tähän muistutuksena, että pisteellä alkavat kansiot ei tällä tavalla kopioidu.
Totta, ehkä helpompi mennä tällä:
cp -rT /A/B /C/D

Archive voisi myös toimia:
cp -a /A/B /C/D

En pysty juuri nyt itse testaamaan, kun ei jaksa kännykällä logata mihinkään.
 
vai onko taustalla joku syvempi tekninen syy, joka tekee Linux-työpöytäkäytössä luotettavasti toimivien näytönohjainajureiden koodaamisen mahdottomaksi?
Onko sulla tai muilla kokemusta/tietoa Radeonista? Olen ymmärtänyt, että sen ajurit toimisivat paremmin linuxissa.
 
Onko sulla tai muilla kokemusta/tietoa Radeonista? Olen ymmärtänyt, että sen ajurit toimisivat paremmin linuxissa.
AMD:n ajurit (open source ajurit) ovat vakiona mukana Linuxin kernelissä ja toisin kuin Nvidialla nuo Opensource ajurit on jopa toimivat, eikä niille Pro ajureille ole oikeastaan tarvetta kuin joitain erikoisjuttuja varten.
 
Totta, ehkä helpompi mennä tällä:
cp -rT /A/B /C/D

Archive voisi myös toimia:
cp -a /A/B /C/D

En pysty juuri nyt itse testaamaan, kun ei jaksa kännykällä logata mihinkään.
Itse olen käyttänyt:
cp -r /A/B/. /C/D

Tämä kopioi myös piilotiedostot, koska kopioi kansion /A/B/. (joka on sama kuin /A/B) rekursiivisesti kansioon /C/D/. (joka on sama kuin /C/D)
 
Onko sulla tai muilla kokemusta/tietoa Radeonista? Olen ymmärtänyt, että sen ajurit toimisivat paremmin linuxissa.

Kuten tuossa jo mainittiin, AMD:n open source-ajurit toimivat kuin junan vessa. Kaikki tarvittava on kernelissä ja Mesassa. Suljetut "Pro" ajurit on tarkoitettu vähän muuhun käyttöön kun työpöydälle.
 
Ubuntu 21.10 tulee 14 päivä, vielä muutama päivä releaseen. Pre-release on mulla ollut kyllä käytössä jo kuukausia. Ei taida tosin tulla samanlaista härdeliliä kuin Win 11 menosta.
 
Tietääkö kukaan, löytyykö Linuxille jotain ifolorin tapaista (hyvää) valokuvaohjelmaa? Voihan tuotakin toki ajaa virtuaali-Windowsissa, mutta natiivi sovellus olisi mukava. Ei toiminut Winen kanssa, kun eilen illalla kokeilin.
 
Tietääkö kukaan, löytyykö Linuxille jotain ifolorin tapaista (hyvää) valokuvaohjelmaa? Voihan tuotakin toki ajaa virtuaali-Windowsissa, mutta natiivi sovellus olisi mukava. Ei toiminut Winen kanssa, kun eilen illalla kokeilin.

En ole ifoloria koskaan nähnytkään, joten ei minkäänlaista havaintoa että mitä sillä edes voi tehdä mutta olisiko digiKam sinne päin?
 
En ole ifoloria koskaan nähnytkään, joten ei minkäänlaista havaintoa että mitä sillä edes voi tehdä mutta olisiko digiKam sinne päin?
Siis tuo on valokuvien kehittämiseen ja "fyysisten" kuvakirjojen tekemiseen keskittyvä palvelu. Lataat ohjelman, teet sillä kuvakirjan ja painat namiskaa, niin kuvakirja/kalenteri/yms. lähtee tilaukseen ja on hetken perästä postilaatikossa. Tuo digiKam ei ehkä ihan ole sitä mitä hain, mutta kiitos kuitenkin.
 
Siis tuo on valokuvien kehittämiseen ja "fyysisten" kuvakirjojen tekemiseen keskittyvä palvelu. Lataat ohjelman, teet sillä kuvakirjan ja painat namiskaa, niin kuvakirja/kalenteri/yms. lähtee tilaukseen ja on hetken perästä postilaatikossa. Tuo digiKam ei ehkä ihan ole sitä mitä hain, mutta kiitos kuitenkin.

Aivan, siis pääasiassa tuon palvelun käyttämiseen tarkoitettu. Vähän epäilen että sen verran proprietarya rajapinnat yms. että tuskin vastaavaa on ellei tilauksia voi tehdä jollain standardiformaatilla. Siltikin todennäköisesti ylimääräisiä välivaiheita tiedossa vs. pelkkä napinpainaminen. Lienee paras vaihtoehto yrittää selvittää saisiko sen jollakin amerikantempulla toimimaan Winen kautta.
 
Sain yhden jutun ratkaistua todella hienosti (vaikka itse sanonkin) ja halusin jakaa sen ja julistaa linuxin hienoja puolia (ennen kuin vaivaan taas yhdellä uudella ongelmalla! ;)

Lenovon läppäreissä (taitaa olla varmaan kaikissa vähänkään uusissa?) on sellainen "battery conservation mode" joka päällä ollessaan rajoittaa akun latauksen 55-60% tasolle (hyvä käyttää jos kone paljon kiinni verkkovirrassa).

Noudatin ohjettasi vanilla Ubuntussa ja sain battery conservation mode:n toimimaan. Nyt olen viikon ajan käyttänyt Lenovo Ideapad 330S läppäriäni ja akun varaus on koko ajan pysynyt 58-60% välillä hienosti.

Kiitos tästä!
 
Vanhalle reissuläppärille ajattelin asentaa Linuxin. Kumpi ois se helpompi Mint vai Ubuntu tai joku muu? Tarkotus ei ole tehdä muuta kun nettiä selata, kattoo netflixiä/twitch/youtube, asentaa spotify, discord ja steam(ei ole tarkoitus pelata). Hirveesti ei mitään kerneliä kiinnostele säätää. Millään muulla ei ole mitään väliä, kuhan on nopee ja kevyt ja helppo asentaa ohjelmat sekä akkuystävällinen. Koittanut vertailla näitä, niin mennään kyllä aivan liian nörttitasolle.
 
Vanhalle reissuläppärille ajattelin asentaa Linuxin. Kumpi ois se helpompi Mint vai Ubuntu tai joku muu? Tarkotus ei ole tehdä muuta kun nettiä selata, kattoo netflixiä/twitch/youtube, asentaa spotify, discord ja steam(ei ole tarkoitus pelata). Hirveesti ei mitään kerneliä kiinnostele säätää. Millään muulla ei ole mitään väliä, kuhan on nopee ja kevyt ja helppo asentaa ohjelmat sekä akkuystävällinen. Koittanut vertailla näitä, niin mennään kyllä aivan liian nörttitasolle.

Kohta joku innokas XYZ jakeluversion käyttäjä vastaa kuitenkin, että miksi juuri hänen XYZ jakelunsa on kaikkein paras. Paras jakelu on se, joka täyttää kysyjän tarpeen ja johon saa tarvittaessa tukea jotain haluttua kautta.

Noiden kahden jakeluversion välillä ei ole suurta eroa: kumpaankin saat listaamasi sovellukset ja molemmilla on hyvä ja aktiivinen yhteisö, joka ohjelmia ja dokumentaatiota ylläpitää. Itse valitsisin noista sen, kumpaan saan tukea joltain ystävältäni, joka kyseisen jakelun tuntee.
 
Vanhalle reissuläppärille ajattelin asentaa Linuxin. Kumpi ois se helpompi Mint vai Ubuntu tai joku muu? Tarkotus ei ole tehdä muuta kun nettiä selata, kattoo netflixiä/twitch/youtube, asentaa spotify, discord ja steam(ei ole tarkoitus pelata). Hirveesti ei mitään kerneliä kiinnostele säätää. Millään muulla ei ole mitään väliä, kuhan on nopee ja kevyt ja helppo asentaa ohjelmat sekä akkuystävällinen. Koittanut vertailla näitä, niin mennään kyllä aivan liian nörttitasolle.
Makuasioita. Itse pidän enemmän Mintistä. Sen käyttöliittymä on Windowsiin tottuneelle, jos ei helpoin, niin helppo. Ohjelmien asentaminen ja muukin käyttäminen on helppoa, pintaa syvälle ei tarvi raapia, jos ei halua. Tosin samat sanat voi varmasti sanoa Ubuntusta. Itsellä on sellainen kuva, että Linux ei ole kaikki akkuystävällisin käyttis (Windowsissa ja macOS:ssä akku kesti selvästi pidempään). Youtubesta kannattaa katsella videoita ja revikoita noista.

Distrowatch on myös ihan hyvä paikka katsella noita eri jakeluita. LearnLinuxTV:n ohjeilla on ratkennut ongelma jos toinen (ja onnistunut THE "Archin" asennus ilman scriptejä). Samaisessa paikkaa myös eri jakeluiden arvosteluja. :)
 
Viimeksi muokattu:
Mint säästää hermoja verrattuna Ubuntuun. Itsellä oli sama Mint-asennus vuodesta 2015 tms, päivittelin sitä aina välillä dist-upgradella uudempaan eikä se missään vaiheessa mennyt rikki. Nykyään käytän Slackwarea.

Linux Mint (kuten suurin osa Linux-ydintä käyttävistä käyttöjärjestelmistä) on kyllä huomattavasti Windowsia kevyempi ja akun pitäisi kestää Mintillä paljon kauemmin. Toki monissa läppäreissä ei virransäästöominaisuudet toimi ilman jotain proprietary-ajureita, jotka saa vain tietylle Windowsin versiolle, joten muilla käyttiksillä akku sitten loppuu nopeasti eikä sille oikein voi muuta kuin ostaa seuraavalla kerralla parempi läppäri, joka toimii muidenkin käyttisten kanssa nätisti.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 274
Viestejä
4 487 361
Jäsenet
74 128
Uusin jäsen
semantic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom