Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

Niinkin yksinkertainen ongelma kuin emolevyn RPM sensorit. Millä pirulla noita saa luettua?

Se perinteinen lm_sensors ei osaa antaa muuta kuin lämpötilat. Muutamaa muutakin googlella vastaan tullutta on kokeiltu ja kaikilla sama ongelma. Tosin taitavat pollata samasta paikkaa tietonsa eli sikäli ei ihme. Emolevy on MSI Z170A SLI Plus, eli senkään ei pitäisi olla mitään kovin harvinaista ja eksoottista.

Sikäli mikäli muilla seksuaalisilla suuntauksilla on väliä, niin alla on Linux Mint ja sekä gui että cli kelpaa, jälkimmäiselle tosin preferenssi.
 
Niinkin yksinkertainen ongelma kuin emolevyn RPM sensorit. Millä pirulla noita saa luettua?

Se perinteinen lm_sensors ei osaa antaa muuta kuin lämpötilat. Muutamaa muutakin googlella vastaan tullutta on kokeiltu ja kaikilla sama ongelma. Tosin taitavat pollata samasta paikkaa tietonsa eli sikäli ei ihme. Emolevy on MSI Z170A SLI Plus, eli senkään ei pitäisi olla mitään kovin harvinaista ja eksoottista.

Sikäli mikäli muilla seksuaalisilla suuntauksilla on väliä, niin alla on Linux Mint ja sekä gui että cli kelpaa, jälkimmäiselle tosin preferenssi.

Juuri pari viikkoa sitten oli tästä aiheesta useamman viestin keskustelu ja jollain onnistuminenkin tässä samassa ketjussa. Kannattaa aloittaa lukemalla ne viestit. (Lyhyt vastaus: helpoimmalla selviät kun hoidat tuuletin-hommat BIOS:in puolella.)
 
Niinkin yksinkertainen ongelma kuin emolevyn RPM sensorit. Millä pirulla noita saa luettua?

Se perinteinen lm_sensors ei osaa antaa muuta kuin lämpötilat. Muutamaa muutakin googlella vastaan tullutta on kokeiltu ja kaikilla sama ongelma. Tosin taitavat pollata samasta paikkaa tietonsa eli sikäli ei ihme. Emolevy on MSI Z170A SLI Plus, eli senkään ei pitäisi olla mitään kovin harvinaista ja eksoottista.

Sikäli mikäli muilla seksuaalisilla suuntauksilla on väliä, niin alla on Linux Mint ja sekä gui että cli kelpaa, jälkimmäiselle tosin preferenssi.

Ensimmäiseksi selvitä mikä sensoripiiri emossa on ja varmista että kernelissä on ko. piirille soveltuva ajuri tai tarjolla on se modulina jonka voi latailla. Tai mikäli sellaista ei ole olemassakaan niin ei tarvitse edetä kauemmaksi.
Sitten kun ajuri on ladattu niin aja sensors-detect roottina.
 
Juuri pari viikkoa sitten oli tästä aiheesta useamman viestin keskustelu ja jollain onnistuminenkin tässä samassa ketjussa. Kannattaa aloittaa lukemalla ne viestit. (Lyhyt vastaus: helpoimmalla selviät kun hoidat tuuletin-hommat BIOS:in puolella.)
Ei niitä tarkoitus ole säätämään alkaa, vaan tarkoitus olisi vain tarkistaa jotta pyörivätkö kuten pitää. Toki lämmöistä sitten näkee jos/kun kone hidastuu polvilleen ja prosessori keikkuu 100 asteessa mutta se on aika takaperoinen tapa toimia...
 
Ubuntu 21.10 julkaistu - Release notes

Taas aika pistää päivitykset pyörimään. Itse tosin käyttelin esiversiota jo useamman kuukauden.
Koska lts-versio mahtaa päivittyä? Asensin tuon (betan) virtuaalikoneeseen, mutta gnomeen ei näköjään totu, oli versionumero mikä tahansa.

edit: uusi Kubuntu sen sijaan vaikuttaa ihan mukavalta. Menee tosin täysin toiseen suuntaan kuin gnome (vähän liikaakin nippulaa ja nappulaa). Ehkä se vaan on Cinnamon, joka on sopivasti noiden välissä.
 
Viimeksi muokattu:
Päivitin 21.10 ja nyt nautilus avaa joka kerta uuden ikkunan kun avaan sen. Onko muilla ollut vastaavia ongelmia?
 
Tämmöinen pyörii nurkissa ylimääräisenä. Onko tuohon jotakin hyvää Linux -versiota asennattevaksi? Haluaisin vaan testailla miten se toimii. Tuo kosketusnäyttö toki varmaan haasteellinen?
 
Tämmöinen pyörii nurkissa ylimääräisenä. Onko tuohon jotakin hyvää Linux -versiota asennattevaksi? Haluaisin vaan testailla miten se toimii. Tuo kosketusnäyttö toki varmaan haasteellinen?
Eiköhän tuossas ihan hyvin joku Linux pyöri, ei nyt ainakaan nopealla vilkaisulla näytä olevan mitään erikoisempaa rautaa (joku wifi voinee olla jos on jotain realtekkiä tms), ei muuta kuin kokeilemaan vaikka uusinta ubuntua
 
Tämmöinen pyörii nurkissa ylimääräisenä. Onko tuohon jotakin hyvää Linux -versiota asennattevaksi? Haluaisin vaan testailla miten se toimii. Tuo kosketusnäyttö toki varmaan haasteellinen?
Ihan vaan kun laitat rohkeasti vaikka Googleen hakusanoiksi "Lenovo Miix 300 linux" niin löytää paljonkin juttua. Myöskin ongelmista, joita jotkin jakelut aiheuttaa, mutta myös ohjeita, joilla asennus onnistuu...

Ja suosittelen tutustumaan Ventoy työkaluun, jolla on todella helppo testailla erilaisia Linux jakeluita ja asentaa, kunhan laite osaa bootata tikulta.
 
Vanhalle reissuläppärille ajattelin asentaa Linuxin. Kumpi ois se helpompi Mint vai Ubuntu tai joku muu? Tarkotus ei ole tehdä muuta kun nettiä selata, kattoo netflixiä/twitch/youtube, asentaa spotify, discord ja steam(ei ole tarkoitus pelata). Hirveesti ei mitään kerneliä kiinnostele säätää. Millään muulla ei ole mitään väliä, kuhan on nopee ja kevyt ja helppo asentaa ohjelmat sekä akkuystävällinen. Koittanut vertailla näitä, niin mennään kyllä aivan liian nörttitasolle.

Eipä sillä distrolla sinäänsä ole väliä että minkä valkkaa. Keveyteen vaikuttaa käytännössä että minkä työpöytä ympäristön asennat. KDE Plasma on varmaankin se raskain ja joku xfce vastaavasti todella kevyt.
Paketin hallinta on omasta mielestäni se tärkein kriteeri distron valinnalle ja itse kun tykkään desktoppia ajaa ns. kehityksen kärjessä niin ittellä valinta on ollut Fedora jo pitkään ja palvelin puolella centos.
Syynä pääasiassa paketinhallinnan helppous ja toimivuus. Joo kyllä tiedän että apt on nykyisin ihan ok, mutta tilanne ei ollut niin silloin kun itte aloin linuxien kanssa säätää ja edelleenkin mielestäni rpm on edellä.

On tullu myös kokeiltua gentoot ja arkit. Niitä ei vaan millään jaksa säätää pidemmän päälle, toki niitäkin on jotka jaksaa.

Niinkin yksinkertainen ongelma kuin emolevyn RPM sensorit. Millä pirulla noita saa luettua?

Se perinteinen lm_sensors ei osaa antaa muuta kuin lämpötilat. Muutamaa muutakin googlella vastaan tullutta on kokeiltu ja kaikilla sama ongelma. Tosin taitavat pollata samasta paikkaa tietonsa eli sikäli ei ihme. Emolevy on MSI Z170A SLI Plus, eli senkään ei pitäisi olla mitään kovin harvinaista ja eksoottista.

Sikäli mikäli muilla seksuaalisilla suuntauksilla on väliä, niin alla on Linux Mint ja sekä gui että cli kelpaa, jälkimmäiselle tosin preferenssi.

Jos siellä on joku eksoottinen piiri hoitamassa tuota monitorointia jolle ei kernelistä tukea löydy niin sitten ei ole kyllä mitään tehtävissä. Toki voit itkeä valmistajan supporttiin asiasta, mutta sieltä varmaankin tulee vastauksena että meillä on vain windows tuki. Kuluttaja puolella tämä valmistajien suhtautuminen linuksiin on valitettavan yleistä.
 
Sain yhden jutun ratkaistua todella hienosti (vaikka itse sanonkin) ja halusin jakaa sen ja julistaa linuxin hienoja puolia (ennen kuin vaivaan taas yhdellä uudella ongelmalla! ;)

Lenovon läppäreissä (taitaa olla varmaan kaikissa vähänkään uusissa?) on sellainen "battery conservation mode" joka päällä ollessaan rajoittaa akun latauksen 55-60% tasolle (hyvä käyttää jos kone paljon kiinni verkkovirrassa). Joku aika sitten googlettelin paljon, että miten saisin tuota säädettyä linuxin puolella mutta en löytänyt mitään muuta kuin jonkun ohjeen käyttää TLP:tä mutta se toimii vain Lenovon Ideapad-koneissa (jos oikein muistan vielä). Itsellä Legion Y540 läppäri ja ongelma tuon moden kanssa on se, että 99% tapauksista kun linuxin reboottaa tai herättää hibernatesta niin se mode menee automaattisesti pois päältä (muutaman kerran rebootin jälkeen oli vielä päällä jostain syystä joka ei ole avautunut vieläkään että miksi). Tähän asti olen joutunut aina koukkaamaan windowsin kautta että sen moden saa takaisin päälle (Lenovon omasta widgetistä/Vantage-softasta) kun reboottaa tai palaa hibernatesta takaisin linuxin puolella. Aika ärsyttävää kieltämättä ollut, vaikka käytänkin selvästi eniten pelkkää suspendia joka ei vaikuta tuohon modeen.

Mutta ei enää! Jostain syystä satuin vielä googlaamaan uudestaan ja pam, heti löytyi ratkaisu. Kikkailin tästä innostuneena omaan Mint (20.2) asennukseen seuraavanlaiset toiminnot:
  • Bootissa/loginissa (Startup Applications) käskytetään conservation mode aina päälle, oli sen tila mikä tahansa aiemmin.
  • Sama juttu kun kone herää hibernatesta takaisin.
  • Työpöydälle tein kuvakkeen/launcherin jonka käynnistys togglaa moden päälle/pois sen mukaan mikä sen senhetkinen tila on (moden päälle laitto tarvitsee sudoa joten tein taas niin, että tuon launcherin käynnistämä scripti ajetaan sudona ilman salasanakyselyä (samalla lailla kun täällä joku aika sitten kertomani "boot to windows" toiminto)).
  • Joka kerta kun tila muutetaan, käyttäjälle tulee notifikaatio (tämä olikin vähän hankala kun se skripti ajetaan sudolla niin piti löytää ratkaisu jolla notify-send menee oikealle käyttäjälle). Tämä toimii tällä hetkellä vain yhdelle järjestelmän käyttäjälle (itsellä ei tarvetta muuhun).
Toimii upeasti. Ohjeet kuvien alla.

bat1.jpg


bat2.jpg
Tämä näyttää toimivan hienosti suoraan ohjeilla ilman kikkailuja Ideapadillä (s540). Kiitos.
 
Ihan vaan kun laitat rohkeasti vaikka Googleen hakusanoiksi "Lenovo Miix 300 linux" niin löytää paljonkin juttua. Myöskin ongelmista, joita jotkin jakelut aiheuttaa, mutta myös ohjeita, joilla asennus onnistuu...

Ja suosittelen tutustumaan Ventoy työkaluun, jolla on todella helppo testailla erilaisia Linux jakeluita ja asentaa, kunhan laite osaa bootata tikulta.
Kiitoksia tuosta Ventoysta, tuo vaikuttaisi kivalta ratkaisulta siihen kun itselläni on noin kymmenkunta boottaavaa usbitikkua erilaisiin virusskannauksiin, datan palautuksiin sun muihin erikoistarpeisiin ja tuolla ilmeisesti nuo kaikki saa helposti yhdelle isommalle tikulle joten ei tarvitse montaa tikkua enää uhrata tuohon käyttöön.
 
Kiitoksia tuosta Ventoysta, tuo vaikuttaisi kivalta ratkaisulta siihen kun itselläni on noin kymmenkunta boottaavaa usbitikkua erilaisiin virusskannauksiin, datan palautuksiin sun muihin erikoistarpeisiin ja tuolla ilmeisesti nuo kaikki saa helposti yhdelle isommalle tikulle joten ei tarvitse montaa tikkua enää uhrata tuohon käyttöön.
Juurikin näin, olen jo tovin suositellut sitä täällä erinäisissä tapauksissa, erinomainen työkalu ajaa erilaisia ympäristöjä yhdeltä tikulta erinäisiin hommiin. Kaikenlisäksi päivittäminen on todella helppoa, senkus vaan latailee aina välillä uusimmat .ISO imaget tikulle ja päivittää tarvittaessa Ventoy siinä samalla.
Ja jos haluat muokata oman näköiseksi ja vähän tarvittaessa lisäillä ominaisuuksiakin, niin löytyy mukava pluggari tuki myöskin.
 
Yritin asentaa youtubesta löytyvien ohjeiden mukaan Ubuntua dual bootiksi paitsi pieleen meni. Minulla on asemat ntfs eikä uefi, joten homma tyssää siihen. Miten tästä pitäs edetä?
 
Yritin asentaa youtubesta löytyvien ohjeiden mukaan Ubuntua dual bootiksi paitsi pieleen meni. Minulla on asemat ntfs eikä uefi, joten homma tyssää siihen. Miten tästä pitäs edetä?
NTFS on vain tiedostojärjestelmän tyyppi, sillä ei ole UEFI:n kanssa tekemistä.

Ensinnä sun pitää saada irroitettua tuosta NTFS levystä oma osio Linuxille. Nykyisten distrojen installerin pitäisi kyllä tuo osata jo tehdä, mutta ei välttämättä aina onnistu. Antaako asennusohjelma erillistä "asenna rinnalle" vaihtoehtoa.
 
NTFS on vain tiedostojärjestelmän tyyppi, sillä ei ole UEFI:n kanssa tekemistä.

Ensinnä sun pitää saada irroitettua tuosta NTFS levystä oma osio Linuxille. Nykyisten distrojen installerin pitäisi kyllä tuo osata jo tehdä, mutta ei välttämättä aina onnistu. Antaako asennusohjelma erillistä "asenna rinnalle" vaihtoehtoa.
Anteeksi siis tarkoitin efi, jos sillä nyt on merkitystä.
Levynhallinnasta olen ottanut palasen irti ja tehnyt siitä primäärin tuossa kuvassa olevassa ikkunassa, mutta asentaessa tulee kuvassa näkyvä herja.
 

Liitteet

  • IMG_20211018_183013.jpg
    IMG_20211018_183013.jpg
    4,6 MB · Luettu: 93
Tuo alkulatauskohdan valinta on luultavasti väärin ja siinä pitäisi olla pelkkä /dev/sda (jos se antaa tuollaisen vaihtoehdon)
 
Anteeksi siis tarkoitin efi, jos sillä nyt on merkitystä.
Levynhallinnasta olen ottanut palasen irti ja tehnyt siitä primäärin tuossa kuvassa olevassa ikkunassa, mutta asentaessa tulee kuvassa näkyvä herja.
Niin siis näyttää, että Windows asennus on tehty legacy BIOS moodissa, joten EFI osioo ei tosiaan löydy. Vaihtoehtoina on valita manuaalinen osiointi ja luoda EFI osio itse vain ubuntua varten tai bootata kone uudestaan ja valita boot menusta muuta, kuin UEFI Ubuntu (jolloin myös installeri ymmärtää olla etsimättä EFI osioo).
 
Sain asennettua, tosin nyt on noita lohkoja sitten enemmän kovalevyssä, kun näemmä osaa asentaessa tehdä sen itsekin...

Kysymys: Miten saa tuon jatkuvan salasanan kyselyn pois? Pääsin rassaamaan terminaalia mitä en halunnut päästä rassaamaan( jotain sudo visudo ja sinne piti lisätä 3 riviä) mutta se mitään auttanut. Toinen kysymys päivityksiin, koska tuo nyt keksi jostain, että wifi on käytön mukaan laskutettavaa, niin automaattiset päivitykset on pois päältä ja se tarjoaa "Avaa verkkoasetukset" josta ei tapahdu mitään. Asetuksien verkko kohdassa ei ole kuin kiinteä verkko, josss luki johto irti tms. ja vpn. Tämäkin varmaan pitää jostain terminaalista taas säätää? Oli joskus Nokia N900 jossa piti myös tuota perkeleen terminaalia rassata...
 
Varmaan sudoa kysyttäessä? Lisää tuo NOPASSWD: tohon kohtaan.

Koodi:
%sudo   ALL=(ALL:ALL) NOPASSWD: ALL
 
Pystytkö yhtään tarkentamaan tätä, eli mitä salasanan kyselyä tarkoitat?
Asennan ohjelman ubuntu softwaresta, niin kysyy salasanaa, asennan toisen, niin taas kysytään ja siitä vielä kolmas, niin joka väliin pitää näpytellä vaikka tuossa kirjoitin sen 3 kertaa 30s sisällä. Sama jos netistä koitti jotain asennella, niin taas kysellään. Windows Vistakin tuntuu miellyttävämmältä
 
Asennan ohjelman ubuntu softwaresta, niin kysyy salasanaa, asennan toisen, niin taas kysytään ja siitä vielä kolmas, niin joka väliin pitää näpytellä vaikka tuossa kirjoitin sen 3 kertaa 30s sisällä. Sama jos netistä koitti jotain asennella, niin taas kysellään. Windows Vistakin tuntuu miellyttävämmältä
Hmm. tässähän on kyse tietoturvasta / ominaisuudesta, eikä missään nimessä mistään viasta. Itse jättäisin tämän päälle ehdottomasti. Tässähän tavallaan tullaan siihen, että nykykäyttäjä on niin laiska, että vetää kaikki salasanojen kyselyt pois päältä, jonka jälkeen konetta pystyy hallinnoimaan, kuten sitä koti Windowssia (Vistaa tai jotain muuta). Tämä avaa aina mahdollisuuden sille, että jonain päivänä klikkaat niin sanotusti väärää nappia ja jotain ikävää tapahtuu myös ilman mitään varmistuksia. Sama pätee myös copy-paste komentoihin, joilla saa äkkiä ikävää "tuhoa" aikaan, kun komennosta jää joku merkki pois tms. Tämä sama pätee vielä myös mahdollisiin "vihamielisiin" ohjelmiin, jotka myös asentuvat kivuttomasti parilla klikkauksella.

Jos nyt kuitenkin haluat sen disabloida, niin uskoisin, että tällä onnistuu:
 
Varmaan sudoa kysyttäessä? Lisää tuo NOPASSWD: tohon kohtaan.

Koodi:
%sudo   ALL=(ALL:ALL) NOPASSWD: ALL
Ei näin jos on pieninkin mahdollisuus, että koneeseen voi päästä käsiksi joku muukin.

Ennemmin sanoo vaikka sudo -i jolloin salasana tarvii antaa vain kerran. Tuo tekee sen, että kaikki komennot ajetaan roottina ts. kuten komennon edessä olisi sudo (paitsi ei lokita komentoja.) Kun tuon komennon on antanut niin sitten voi jättää sen sudo pois komentojen edestä. Sitten kun ylläpitohommat on tehty niin sulkee terminaalin tai painaa CTRL + D niin ei enää riehu roottina.
 
Ei näin jos on pieninkin mahdollisuus, että koneeseen voi päästä käsiksi joku muukin.

Ennemmin sanoo vaikka sudo -i jolloin salasana tarvii antaa vain kerran. Tuo tekee sen, että kaikki komennot ajetaan roottina ts. kuten komennon edessä olisi sudo (paitsi ei lokita komentoja.) Kun tuon komennon on antanut niin sitten voi jättää sen sudo pois komentojen edestä. Sitten kun ylläpitohommat on tehty niin sulkee terminaalin tai painaa CTRL + D niin ei enää riehu roottina.
Ehdottomasti näin, itse kannatan myös 'sudo -i' komentoa tai root accountin enablointia, jolloin myos 'su -' + rootin salasana toimii. Toki jos ajaa SSH:ta auki julkiverkkoon, niin silloin kannattaa SSH:n asetuksista estää suora root login tai käyttää avainta.

Tässä on juurikin hyvä erottaa se normikäyttäjän shelli siitä root shellistä.
 
Viimeksi muokattu:
Hmm. tässähän on kyse tietoturvasta / ominaisuudesta, eikä missään nimessä mistään viasta. Itse jättäisin tämän päälle ehdottomasti.
Jos se kysyy tosiaan ohjelman ollessa koko ajan auki, jokaisen uuden asennuksen yhteydessä, niin on se minustakin hiukan huono. Parempi olisi, että ohjelman käynnistäessä kysyisi salasanaa ja ajaisi roottina, tosin siinäkin osin turhaan sitten suoritetaan esim. selailua roottina, vaikka ei tarvitsisi. Kubuntussa Muon kysyi salasanaa, kun asensin paketin ja seuraavien pakettien asennuksessa ei kysynyt. Ehkä se noudattaa tuota sudon salasanakyselyn aikarajaa. Edit. ei noudattanut, mutta joku aikaraja siinä on.
 
Eipä ole tullut kyllä tuollaista ongelmaa eteen itsellekään Ubuntun, Kubuntun tai Mintin kanssa. Joku aikaraja tuossa taitaa olla, mutta eipä tuota salasanaa yleensä kahta kertaa enempää ole tarvinnut tarjoilla (joka sekin tietysti voi ärsyttää, jos on Windowsia kaikki vuodet käytellyt admin-oikeuksilla...ongelmitta).
 
Viimeksi muokattu:
Jos se kysyy tosiaan ohjelman ollessa koko ajan auki, jokaisen uuden asennuksen yhteydessä, niin on se minustakin hiukan huono. Parempi olisi, että ohjelman käynnistäessä kysyisi salasanaa ja ajaisi roottina, tosin siinäkin osin turhaan sitten suoritetaan esim. selailua roottina, vaikka ei tarvitsisi. Kubuntussa Muon kysyi salasanaa, kun asensin paketin ja seuraavien pakettien asennuksessa ei kysynyt. Ehkä se noudattaa tuota sudon salasanakyselyn aikarajaa. Edit. ei noudattanut, mutta joku aikaraja siinä on.
Ymmärrän kyllä idean, mutta toisaalta onko ongelma silti sen arvoinen, että tämä kannattaisi disabloida. Lähinnä mietin, että asentaako joku Linux koneeseen uusia ohjelmia 5 kertaa päivässä, itse olen tainnut vetää vuosia samoilla ohjelmilla. Komentorivillä yksi komento, jolla hoituu päivitykset. Jos tämä on oikea ongelma ja tuntuu, että joka päivä löytyy 10 uutta softaa asennettavaksi, niin silloin kannattaa ehkä harkita komentorivikäytön opettelua. Ubuntussakin koko homma on juuri niin hankalaa, että:
Bash:
sudo -i

apt install package1 package2 package3 package4

apt install package1 package2 package3 ... package40
 
Ymmärrän kyllä idean, mutta toisaalta onko ongelma silti sen arvoinen, että tämä kannattaisi disabloida. Lähinnä mietin, että asentaako joku Linux koneeseen uusia ohjelmia 5 kertaa päivässä, itse olen tainnut vetää vuosia samoilla ohjelmilla. Komentorivillä yksi komento, jolla hoituu päivitykset. Jos tämä on oikea ongelma ja tuntuu, että joka päivä löytyy 10 uutta softaa asennettavaksi, niin silloin kannattaa ehkä harkita komentorivikäytön opettelua. Ubuntussakin koko homma on juuri niin hankalaa, että:
Bash:
sudo -i

apt install package1 package2 package3 package4

apt install package1 package2 package3 ... package40
Juu, komentoriviä minäkin käytän ainoastaan, enkä ole salasanaa poistanut käytöstä sudoersista. Ei salasanakyselyt mua haittaa, mutta voin ymmärtää, että jotkut kokevat haittaavaksi.
 
Juu, komentoriviä minäkin käytän ainoastaan, enkä ole salasanaa poistanut käytöstä sudoersista. Ei salasanakyselyt mua haittaa, mutta voin ymmärtää, että jotkut kokevat haittaavaksi.
Juu näin arvelinkin. Itse kirjoittelin tätä "pohdintana" enemmänkin alkuperäiselle kyselijälle, vaikka sinun viestiä lainasinkin...
 
Ei näin jos on pieninkin mahdollisuus, että koneeseen voi päästä käsiksi joku muukin.

Ennemmin sanoo vaikka sudo -i jolloin salasana tarvii antaa vain kerran. Tuo tekee sen, että kaikki komennot ajetaan roottina ts. kuten komennon edessä olisi sudo (paitsi ei lokita komentoja.) Kun tuon komennon on antanut niin sitten voi jättää sen sudo pois komentojen edestä. Sitten kun ylläpitohommat on tehty niin sulkee terminaalin tai painaa CTRL + D niin ei enää riehu roottina.

Joo ittekin suosin tapaa jotta on rootti shelli erikseen auki sudo -s joka näyttää olevan sama kuin toi sudo -i
 
Omissa päivittäisessä käytössä olevissa koneissa ei edes ole sudoa, rootilla vain oma salasanansa ja sille tunnukselle pelkkä paikallinen login käytössä. Ellei syistä X tarvitse kirjautua suoraan terminaaliin roottina niin normaalisti su - vaan.

Serverikoneita ei tule päivittäin säädettyä, eikä muutenkaan motivoi valmisdistosta alkaa kaapimaan sudoa pois niin niissä alennun mainittuun sudo -s:n käyttöön.
 
Joo ittekin suosin tapaa jotta on rootti shelli erikseen auki sudo -s joka näyttää olevan sama kuin toi sudo -i
Niin siis sudo -i ja sudo -s eroaa toisistaan sillä, että sudo -i alustaa root käyttäjän ympäristön, kun taas sudo -s käyttää normaalikäyttäjän ympäristöä.

Omissa päivittäisessä käytössä olevissa koneissa ei edes ole sudoa, rootilla vain oma salasanansa ja sille tunnukselle pelkkä paikallinen login käytössä. Ellei syistä X tarvitse kirjautua suoraan terminaaliin roottina niin normaalisti su - vaan.
Juuri näin, itse kuulun myös samaan porukkaan. Oikeasti "kukaan" ei edes käyttänyt sudoa ennen Ubuntua ja tämänkin jälkeen distrot on hyvin hitaasti siirtyneet siihen, jos on ollenkaan. Monelle distro hopperille tämä tämä voi vaikuttaa siltä, että sudo löytyy kaikkialta (kun on kokeillut 27 Ubuntu johdannaista), mutta monissa niissä alkuperäisissä distroissa ei ole edes koko pakettia asennettuna oletuksena.
 
Viimeksi muokattu:
Anteeksi siis tarkoitin efi, jos sillä nyt on merkitystä.
Levynhallinnasta olen ottanut palasen irti ja tehnyt siitä primäärin tuossa kuvassa olevassa ikkunassa, mutta asentaessa tulee kuvassa näkyvä herja.
Linuxiinhan tuli uusittu NTFS ajuri, joten suorituskyvyn ja NTFS:n toimivuuden pitäisi parantua huomattavasti ja vihdoinkin tulee myös sparse-file tuki.
 
Näköjään tullut Microsoft Edgestä stable-versio Linuxille. Mikäs tuossa mahtaa olla parempaa kuin Chromessa (tai Vivaldissa)? Siitä sitten värisuoraa olisi kiva jatkaa MS Officella. :)

edit: itsehän käytän siis Vivaldia. Muuten loistava, mutta käynnistyy vähän hitaammin kuin Chrome ja kirjanmerkkien hallinta vähän håånå (ei saa järjestettyä helposti aakkoselliseen järjestykseen).
 
Viimeksi muokattu:
Näköjään tullut Microsoft Edgestä stable-versio Linuxille. Mikäs tuossa mahtaa olla parempaa kuin Chromessa (tai Vivaldissa)? Siitä sitten värisuoraa olisi kiva jatkaa MS Officella. :)
"Soittaa" Microsoftille Googlen sijaan. Ihan vakavasti puhuen kysehän on varmaan siitä, että mitä tilejä arjessa käytät/haluat käyttää, esimerkiksi Google-tili toimii kyllä varmasti parheiten Chromen kanssa ja Mäsän tili taas Edgen kanssa, muut selaimet toimii sitten omalla tavalla miten toimii. Itse en kyllä Chromea vaihda, vaikka mikä olisi...
 
"Soittaa" Microsoftille Googlen sijaan. Ihan vakavasti puhuen kysehän on varmaan siitä, että mitä tilejä arjessa käytät/haluat käyttää, esimerkiksi Google-tili toimii kyllä varmasti parheiten Chromen kanssa ja Mäsän tili taas Edgen kanssa, muut selaimet toimii sitten omalla tavalla miten toimii. Itse en kyllä Chromea vaihda, vaikka mikä olisi...

Joo kyllä tää on täysin sitä että kenen leipää syöt, sen kelloja soittelet.
 
Oisko terminaliin saatavilla sellaista uutisikkunan tavoin toimivaa ohjelmaa, joka näyttäisi yhtä uutista hetken ennen kuin vaihtaisi seuraavaan uutiseen?

Oisko vastaavaa GUI:lla varustettua ohjelmaa olemassa?
 
Vanhalle reissuläppärille ajattelin asentaa Linuxin. Kumpi ois se helpompi Mint vai Ubuntu tai joku muu? Tarkotus ei ole tehdä muuta kun nettiä selata, kattoo netflixiä/twitch/youtube, asentaa spotify, discord ja steam(ei ole tarkoitus pelata). Hirveesti ei mitään kerneliä kiinnostele säätää. Millään muulla ei ole mitään väliä, kuhan on nopee ja kevyt ja helppo asentaa ohjelmat sekä akkuystävällinen. Koittanut vertailla näitä, niin mennään kyllä aivan liian nörttitasolle.

Devuan olisi vähän kevyempi kuin Debian tai Ubuntu.
Tosin siinä on sellaisia pikkujuttuja että asennusohjelma vähän ankea ja oletuksena ei palomuuria ja joitakin turhia softia saattaa joutua siinäkin karsimaan.
Jos ei jaksa säätää niin sitten on tietenkin ne mintit ja buntut.
 
Devuan olisi vähän kevyempi kuin Debian tai Ubuntu.
Tosin siinä on sellaisia pikkujuttuja että asennusohjelma vähän ankea ja oletuksena ei palomuuria ja joitakin turhia softia saattaa joutua siinäkin karsimaan.
Jos ei jaksa säätää niin sitten on tietenkin ne mintit ja buntut.

Kaikki distrot on kevyitä kunhan valitsee käyttöön kevyen desktop ympäristön. vastaavasti kaikki distrot on raskaita kun valitsee käyttöön raskaan desktop ympäristön.
 
Devuan olisi vähän kevyempi kuin Debian tai Ubuntu.

Eikös Devuan ole se jääräpäisten Debian-separatistien vääntämä distro. Ts. koliikki iski kun Debiankin ilmoitti siirtyvänsä systemd:hen. Jos lähtökohta on tuollainen niin väkisin tulee mieleen että vastustetaan kaikkea uutta vastustamisen ilosta ja "keveys" tulee siitä että käytetään kaikkea vanhaa ihanuutta kuten SysV init scriptejä, ALSAa ilman Pulseaudiota/Pipewireä (vai peräti OSS:ia?) jne.
 
Eikös Devuan ole se jääräpäisten Debian-separatistien vääntämä distro. Ts. koliikki iski kun Debiankin ilmoitti siirtyvänsä systemd:hen. Jos lähtökohta on tuollainen niin väkisin tulee mieleen että vastustetaan kaikkea uutta vastustamisen ilosta ja "keveys" tulee siitä että käytetään kaikkea vanhaa ihanuutta kuten SysV init scriptejä, ALSAa ilman Pulseaudiota/Pipewireä (vai peräti OSS:ia?) jne.

Livecd-versioiden perusteella ainakin devuan on kevyempi kuin Debian. 10v wanhan pöytäkoneen saa heittämällä jumiin Debian-livellä siinä missä devuanin kanssa vastaavaan täytyy nähdä vaivaa.

On siinä tietty sekin että epäilyttää nuo nykydistrot että ne menevät väärään suuntaan. Että mitä lisäarvoa vaikkapa NetworkManager tuo /sbin/if{up,down}:iin nähden plus sitten ne jutut mitä systemd:stä liikkeellä.Edit. Tai kuultuihin juttuihin nähden tuo Debian käyttäytyi hyvin. Pahimmat sekoilut saatu vissiin karsittua. Mutta paremmin pysyy kärryillä mitä tapahtuu kun sysvinit.
 
Viimeksi muokattu:
On siinä tietty sekin että epäilyttää nuo nykydistrot että ne menevät väärään suuntaan. Että mitä lisäarvoa vaikkapa NetworkManager tuo /sbin/if{up,down}:iin nähden plus sitten ne jutut mitä systemd:stä liikkeellä.Edit. Tai kuultuihin juttuihin nähden tuo Debian käyttäytyi hyvin. Pahimmat sekoilut saatu vissiin karsittua. Mutta paremmin pysyy kärryillä mitä tapahtuu kun sysvinit.

Ainahan se kun jotain uutta tulee aiheuttaa hämmennystä. Itsekin tuota NM aluun karsastin, mutta nyt kun siihen on tottunut ja oppinut niin onhan se huomattavasti joustavampi käyttää.
systemd oli kanssa alkuun että miks??? Mutta nyt kun siihen on päässy sisälle, niin huomattavasti monipuolisempi kuin sysv. Ittellä tällähetkellä eniten ongelmaaa aiheuttaa se kun fedorassa ja centos:ssa on siirrytty ja aikapäiviä sitten firewalld:n käyttöön. Sitä en meinaa saada hallintaan en sitten millään, ei meinaa mitenkään avautua sen logiikka. Mielestäni se on kyllä askel taaksepäin, ei eteenpäin.
Mitään monimutkaisempia sääntöjä sillä ei saa toteutettua vaan ne pitää sitten vetää directinä ja niiden direct sääntöjen teko on jotenkin erittäin kankeaa.

Audio puolen kohellus on kanssa melkoista linux puolella. pipewireen nyt siirrytty fedorassa, mutta se on vielä huomattavan keskeneräinen verrattuna pulseaudioon. Monikanavaäänien passthrough ihan lastenkengissä vielä, keskenhän se oli pulsessakin, 7.1 ääniä ei saanut ajettua läpi, mutta viimeeksi kun asiaa hämmästelin niin pipessä ei ollu ollenkaan tukea!
 
Ainahan se kun jotain uutta tulee aiheuttaa hämmennystä. Itsekin tuota NM aluun karsastin, mutta nyt kun siihen on tottunut ja oppinut niin onhan se huomattavasti joustavampi käyttää.
systemd oli kanssa alkuun että miks??? Mutta nyt kun siihen on päässy sisälle, niin huomattavasti monipuolisempi kuin sysv.

Muistan kun aikoinaan kokeilin OpenRC:n rinnalla systemd:tä. Siirtyminen systemd:hen yllättävän tuskaton operaatio, käynnistys nopeutui aivan valtavasti samantien eikä mitään katastrofaalista ongelmaa tullut koekäytön aikana. En sitten jaksanut edes palata OpenRC:hen. Ajan mittaan joutunut joitakin asioita ihmettelemään mutta ei ole kertaakaan käynyt mielessä että olisipa OpenRC.

Ei siis ole tullut ylipääsemättämiä ongelmia, mutta kaipa jos ei kiinnosta oppia uutta taikka opetella jo opittujia asioita tekemään uudella tavalla, niin varmasti se systemd tuntuu vaikealta.

Audio puolen kohellus on kanssa melkoista linux puolella. pipewireen nyt siirrytty fedorassa, mutta se on vielä huomattavan keskeneräinen verrattuna pulseaudioon. Monikanavaäänien passthrough ihan lastenkengissä vielä, keskenhän se oli pulsessakin, 7.1 ääniä ei saanut ajettua läpi, mutta viimeeksi kun asiaa hämmästelin niin pipessä ei ollu ollenkaan tukea!

Pipewire on kehittynyt kyllä hyvin lyhyessä ajassa yllättävän toimivaan kuosiin, varsinkin peilattuna Pulseaudion verkkaiseen tahtiin vuosikausien aikana. Omiin tarpeisiin olen jo siirtynyt PW:n käyttöön täysin niin HTPC, läppäri kuin pöytäkoneissakin. Viimeinen este poistui jo pari versiota sitten kun PW alkoi muistaa volumeasetukset läppärillä erikseen kuulokkeet kytkettynä ja ilman. Kunhan saan taas audio interfacet tulille ja jaksamisleipää niin pitää kokeilla korvaisiko se Jackinkin jo tässä vaiheessa.
 
Pipewire on kehittynyt kyllä hyvin lyhyessä ajassa yllättävän toimivaan kuosiin, varsinkin peilattuna Pulseaudion verkkaiseen tahtiin vuosikausien aikana. Omiin tarpeisiin olen jo siirtynyt PW:n käyttöön täysin niin HTPC, läppäri kuin pöytäkoneissakin. Viimeinen este poistui jo pari versiota sitten kun PW alkoi muistaa volumeasetukset läppärillä erikseen kuulokkeet kytkettynä ja ilman. Kunhan saan taas audio interfacet tulille ja jaksamisleipää niin pitää kokeilla korvaisiko se Jackinkin jo tässä vaiheessa.

Pulsen kehityshän stallasi siinä vaiheessa kun pipewire palkkasi pulsen kehittäjän riveihinsä. Eilen hiukan googlettelin niin ilmeisesti toi audio passthrough on edennyt pipessä ja ainakin jonkiilainen tuki jossain versiossa nyt on. Sitä en saanu selville että saako suuremmat kuin 5.1 kanavaiset äänet suoraan läpitte, tämähän ei pulsella onnistunut, olikos se 13 versio jossa tukea yritettiin saada mutta ei se toiminu.
 
Pulsen kehityshän stallasi siinä vaiheessa kun pipewire palkkasi pulsen kehittäjän riveihinsä. Eilen hiukan googlettelin niin ilmeisesti toi audio passthrough on edennyt pipessä ja ainakin jonkiilainen tuki jossain versiossa nyt on. Sitä en saanu selville että saako suuremmat kuin 5.1 kanavaiset äänet suoraan läpitte, tämähän ei pulsella onnistunut, olikos se 13 versio jossa tukea yritettiin saada mutta ei se toiminu.

Minusta PA:n kehitys on ollut aika verkkaista jo useamman vuoden, tuosta kehittäjädraamasta en ole kuullutkaan. Kenestä lie kyse?

Pipewiren pääasiallinen kehittäjähän on toinen GStreamerin alkuperäisistä kehittäjistä, Wim Taymans. PA:n takana on kaikkien suosikki Lennart Poettering, mutta käsittääkseni ei ole vuosiin ollut aktiivisesti kehitystä edes tekemässä.

Gitlabista kun kurkkii niin Taymansin lisäksi PW:lle merkittävästi committeja tehneitä ei montakaan ole, PulseAudiolla viime vuosina ollut aika lailla hiljaisempaa ylipäätään.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 256
Viestejä
4 486 869
Jäsenet
74 126
Uusin jäsen
rkj

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom