Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

IMHO suoraan Kubuntu, niin jää Ubuntun oma oletus työpöytäympäristö pois viemästä tilaa.
Mä en tykännyt Kubuntusta. Liian jalostettu... no Kubuntuksi. Tykkään KDE:stä ja Ubuntulle on ehkä eniten tukea saatavilla. Esim siis asennuspaketteja distron ulkopuolisille sovelluksille. Siksi kaikki Ubuntuni asennan nimenomaan Ubuntu + KDE.

Mutta makuasioitahan nämä. Ei voi toisen puolesta oikein sanoa. Tuo tilan vieminen on nykykiintolevyjen kanssa vähän heikko syy. Jos nyt gigankin vie lisää, niin ei tunnu missään.
 
Mitä tarkoitat? Miten tuo pelkkä Kubuntu eroaa Ubuntusta?

Olen aika uusi Linuxin parissa, joten kaipaisin suht. selviä esimerkkejä :D
Kubuntussa on työpöytäympäristönä KDE ja puhtaassa Ubuntussa... Olikohan taas Gnome?

Periaatteessa ovat sama distro. Voit asentaa Ubuntun ja siellä paketinhallinnasta asentaa Kubuntun. Tämä asentaa kaikki Kubuntun paketit järjestelmääsi. Löytyy myös Lubuntu ja mitä muita *buntuja onkaan. Sama jakelupaketti siellä pohjalla mutta eri valikoima ohjelmia asennettuna.
 
Kokeilin just asentaa Ubuntuun oletus-Gnomen sijasta Budgien. Sehän on kuulemma kevyempi ja modernimpi kuin vaikka Gnome. Näyttää ihan toimivalta. Kattelen tätä nyt viikon ja sitten päätetään millä työpöydällä lataan seuraavan ubuntun.
 
Viimeksi muokattu:
Esim siis asennuspaketteja distron ulkopuolisille sovelluksille.

Mitä tarkoitit tuolla? Jos jollekin sovellukselle löytyy asennuspaketti Ubuntulle, niin samalla tavalla se paketti toimii (K/L/X/jne)ubuntussa. Mitään eroa en kyllä keksi.

Samalla tavalla ohjeiden kanssa, jos pois lukien ohjeet jotka edellyttää jonkun GUI:n käyttöä ja silloin se ohje ei myöskään päde Ubuntu + KDE compolle.
 
Mitä tarkoitit tuolla? Jos jollekin sovellukselle löytyy asennuspaketti Ubuntulle, niin samalla tavalla se paketti toimii (K/L/X/jne)ubuntussa. Mitään eroa en kyllä keksi.
Tuli kieltämättä hyvin sekavasti sanottua. Tarkoitin, että eri distroista (Ubuntu, Debian, Gentoo, Fedora, Mandriva, SuSe...) Ubuntulle löytyy näitä parhaiten. Siksi suosin sitä enkä valitse jotakin muuta distroa, missä KDE on valittu oletustyöpöydäksi.

Korostetaan vielä:
Kaikki *buntut ovat sama distro. Eri paketit vaan asennettuna.
 
Tuli kieltämättä hyvin sekavasti sanottua. Tarkoitin, että eri distroista (Ubuntu, Debian, Gentoo, Fedora, Mandriva, SuSe...) Ubuntulle löytyy näitä parhaiten. Siksi suosin sitä enkä valitse jotakin muuta distroa, missä KDE on valittu oletustyöpöydäksi.

Korostetaan vielä:
Kaikki *buntut ovat sama distro. Eri paketit vaan asennettuna.

Pääerot standardin eli "vanilla Ubuntun" ja eri Ubuntu-varianttien välillä on niiden tuki ja oletuksena asennetutu paketit eli varusohjelmat. Kaikilla virallisilla versioilla voidaan siirtyä toiseen varianttiin, asentamalla siihen kuuluva kokoelma ohjelmapaketteja.

Jos asennat useamman työpöytäympäristön, niiden välillä voi vaihtaa sisäänkirjautumisikkunasta löytyvästä valikosta tai muokkaamalla työpöytäympäristön asetuksia.

Ubuntu

Ubuntu asentuu Unity-nimisellä työpöytäympäristöllä. Käytettävä Unity-platformi perustuu GNOMEen, mutta sen sijaan, että se käyttäisi GNOME shelliä eli "komentoikkunaa", Unity käyttää Unity shelliä.

Ubuntu ja Unity ovat teknologisesti ja kaupallisesti tuettuja Canonicalin toimesta, joka on se yritys, joka kehittää Ubuntua.

Jos haluaa muuttaa jo asennetun Ubuntu-variantin "vanilla" Ubuntuksi, tulee asentaa ubuntu-desktop kokoelmapaketti. Vanilla on siis standardi-Ubuntun lempinimi.

Jos luet jonkun geneerisen Ubuntu-asennusohjeen verkosta, se on yleensä kirjoitettu tälle standardi Ubuntulle. Samoin Ubuntu WIKI on kirjoitettu yleensä käyttäen standardi Ubuntu-varianttia.

Kubuntu

Kubuntu on KDE versio Ubuntusta. Pääerona on se, että Kubuntu tulee KDE työpöytäympäristöllä, eikä GNOME-ympäristöllä ja Unity-shellillä.

Kubuntua sponsoroi Blue Systems -niminen yritys. Canonical lopetti tuen Kubuntulle jo 2012, mutta sille on silti virallinen tuki ja asennusvaihtoehto ja uudet jakeluversiot testataan myös Kubuntulla.

Tavallisen Ubuntun voi muuttaa Kubuntuksi asentamalla koontipaketin kubuntu-desktop.

Ubuntu GNOME

Ubuntu GNOME pyrkii olemaan mahdollisimman puhdas GNOME työpöytäympäristö oletuksena.

Ubuntu GNOME on yhteisövetoinen variantti. Sitä kutsuttiin aikaisemmin nimellä GNOME Remix ja se uudelleen nimettiin Ubuntu GNOMEksi, kun se muuttui viralliseksi Ubuntu-variantiksi. Sen ensimmäinen virallinen versio on 13.04 jakeluversio, lempinimi Raring Ringtail.

Tavallisen Ubuntun voi muuttaa GNOME-variantiksi asentamalla kokoelmapaketin ubuntu-gnome-desktop.

Uudessa Ubuntussa 20.04, joka julkaistaan tässä kuussa, huhtikuussa 2020, tullaan Unity korvaamaan Gnomella. Eli jatkossa Ubuntu ja Ubuntu GNOME yhdistyvät. Ilmeisesti Canonical ei jatka enää Ubuntun kehittämistä puhelin- ja tablettilaitteille ja luopui siksi Unityn erillisestä kehittämisestä ja palasi sen vuoksi yleiseen GNOME-työpöytäympäristöön ja Gnome shellin käyttöön.
 
Hyvä yhteenveto @topiv :lta ubuntusta. Unity-shell pudotettiin pois jo 17.10 ubuntuun jolloin siirryttiin käyttämään Gnome-shelliä. Ubuntu GNOME:n viimeinen versio oli 17.04. Ja nykyinen ubuntu käyttää Gnomea ja gnome-shelliä.
Näiden lisäksi on virallisesti tuettuina muutamia muita versioita myös. Tässä helppo listaus: Ubuntu flavours | Ubuntu
Kaikista noista saa live-imagen jolloin voi koittaa helposti kaikkia.
 
Tähän väliin tarvitsen vinkkiä linux-työkalusta, joka antaa tiedot emolevystä.

lshw on komento, jolla saa laitteistosta kerättyä tiedot. Sille on myös tietojen käsittelyyn tehty GUI, lshw-gtk.

Hardinfo on toinen järjestelmän ja laitteiston tiedot esittävä ohjelma, joka löytyy mm. Ubuntussa suoraan Software Centeristä.
 
lshw on komento, jolla saa laitteistosta kerättyä tiedot. Sille on myös tietojen käsittelyyn tehty GUI, lshw-gtk.

Hardinfo on toinen järjestelmän ja laitteiston tiedot esittävä ohjelma, joka löytyy mm. Ubuntussa suoraan Software Centeristä.

Kiitos:).
 
Tuosta distron valinnasta vielä: jos ei tiedä mitä tarvitsee, niin perus Ubuntu on kyllä hyvä, Jos rauta ei ole ihan top notch niin sitten joku niistä kevyemmistä. Itse olen ollut aika uskollinen Ubuntun käyttäjä - jos olen muuta kokeillut, niin aina kuitenkin palannut. Tämä toimii ja on helppo ei-nörtille joka joutuu töissä käyttämään windowsia.

Ubuntun värimaailma on vaan aina ahdistanut. tuo vuosi vuodelta syvenevä oranssi ja violetti aiheuttavat niin voimakkaita vastareaktioita että distron vaihto on kohta edessä. Jonkun muun mielestä nuo teemat on varmaan ihan hienoja mutta minulla tökkii tosissaan.

Nyt sain sörkittyä jonkun tumman teeman ja merenvärisen taustan ja ikonit pieneksi, niin menee just ja just. Harmi että Ubuntu pitää yhä tiukemmin kiinni noista omista väreistään...miten on, saako tweakilla muutettua login-screenin väriä?
 
Itse tässä juuri mietin että päivittääkö nykyisen Xubuntu LTS:n tuohon 20.04.1:n kun se ilmestyy vai pitäisikö jo pistää uusiksi puhtaalta pöydältä. Jostain 15.x -versiosta olen tainnut tuota nykyistä aina vaan päivitellä ylöspäin, ensin 16.04 LTS:ään ja siitä sitten 18.04.1 LTS:ään joten kaikenlaista tauhkaa tuohon pöytäkoneeseen on vuosien varrella kertynyt. Toisaalta kaikki toimii vieläkin moitteettomasti mutta toisaalta puhtaalla asennuksella kyllä saisi kaikenlaista turhaa taas poistettua kätevästi.

Onneksi virtuaalikoneiden päivitys tulee olemaan helppoa kunhan ensin yhden päivittää ja testaa toimivuuden, lähes kaikki proxmoxissa pyörivät koneet taitavat olla Ubuntu Server 18.04 LTS tällä hetkellä. Yleensäkin päivityksessä ongelmat ovat olleet vahvasti graafisella puolella niin ei noiden serverien päivityksessä pitäisi tulla mitään kovin fataalia vastaan kun niissä ei ole mitään graafista asennettuna.
 
Mä ajattelin päivitellä kanssa, mutta kesälomalla sitten kun on muutama sateinen päivä putkeen. Salettiin tulee tunkkaamista, kuten aina.
 
Itse tässä juuri mietin että päivittääkö nykyisen Xubuntu LTS:n tuohon 20.04.1:n kun se ilmestyy vai pitäisikö jo pistää uusiksi puhtaalta pöydältä. Jostain 15.x -versiosta olen tainnut tuota nykyistä aina vaan päivitellä ylöspäin, ensin 16.04 LTS:ään ja siitä sitten 18.04.1 LTS:ään joten kaikenlaista tauhkaa tuohon pöytäkoneeseen on vuosien varrella kertynyt. Toisaalta kaikki toimii vieläkin moitteettomasti mutta toisaalta puhtaalla asennuksella kyllä saisi kaikenlaista turhaa taas poistettua kätevästi.

Onneksi virtuaalikoneiden päivitys tulee olemaan helppoa kunhan ensin yhden päivittää ja testaa toimivuuden, lähes kaikki proxmoxissa pyörivät koneet taitavat olla Ubuntu Server 18.04 LTS tällä hetkellä. Yleensäkin päivityksessä ongelmat ovat olleet vahvasti graafisella puolella niin ei noiden serverien päivityksessä pitäisi tulla mitään kovin fataalia vastaan kun niissä ei ole mitään graafista asennettuna.
Kannattaa kyllä tehdä "puhdas asennus". Kunhan vaan siirrät toiselle kovalevylle tai jonnekin muualle piiloon kaiken sellaisen sisällön jonka haluat säilyttää.
 
Mä ajattelin päivitellä kanssa, mutta kesälomalla sitten kun on muutama sateinen päivä putkeen. Salettiin tulee tunkkaamista, kuten aina.
Just tämän takia siirryin lubuntuun, verrattuna xubuntuun esimerkiksi joka minulla oli aiemmin, sisälsi niin paljon kaikkea roskaa mistä piti heti eroon päästä, lubuntussa on kaikki toimivasti ja vähemmän sälää.

xubuntussa oli myös "swap" oletuksena, kuten vissiin muissakin ubuntu varianteissa, paitsi että lubuntussa ei ole :) 20gb rammia luulisi riittävän ilman swappia.

Muutama tunti sitten tullut lxqt 0.15.0 :o
 
Viimeksi muokattu:
xubuntussa oli myös "swap" oletuksena, kuten vissiin muissakin ubuntu varianteissa, paitsi että lubuntussa ei ole :) 20gb rammia luulisi riittävän ilman swappia.

Swappi on siitä hauska, että siitä on niin paljon erilaisia harhakäsityksiä ja urbaaneita legendoja. Swapin tarkoitushan on vain tehostaa mustin käyttöä, swappi on siis positiivinen, ei negatiivinen asia. Mulla on kaikissa koneissa swappi määriteltynä em. syystä, vaikka sitä ei käytännössä koskaan tarvitsisikaan. Mutta jos ja kun siitä on hyötyä, niin sitten on olemassa.

Swapin voi myös tietysti lisätä tarpeen niin vaatiessa, tai luoda tiedostona tai osiona jne. Lista optioista on aika pitkä. Tai sitten voi käyttää zrammia, zswappia tms. Noikin on jossain tapauksissa osoittautuneet oikein hyviksi vaihtoehdoiksi. Mutta silti eivät silti mitigoi swapin hyötyjä.

Mäkin olen Lubuntua asentanut tutuille, mutta henkkoht käytössä on Xubuntu(t), ehkä vaihtuu jossain vaiheessa jos ja kun uusin työaseman. Mutta ehkä tässä vielä pari LTS päivitystä ehtii ennen sitä tulemaan. Jos mikään ei hajoa, niin samalla koneella pärjää nykyjään ihan hyvin 10v.
 
Eipä siitä swapista todellisuudessa ole juurikaan hyötyä normaalissa käytössä jos fyysinen muisti riittää kaikkiin tilanteisiin. Jos liikutaan siinä rajamailla että riittääkö RAM vai ei, niin pieni määrä swappia on ihan kiva olla. Jos se taas ei riitä niin se ei vaan riitä.

Omaan kokemukseen nojaten (omassa käytössä toki), suuri swappi on aika lailla turha. Jos se pieni ei riitä niin silloin isosta alkaa olla enemmän haittaa kun hyötyä. Männävuosien nyrkkisääntö että swapin koko = RAMmin määrä koneessa kannattaa ainakin unohtaa. Jo 8 + 8 GB tilanteessa jos todellinen swapin tarve alkaa olla yli 2-3GB niin aletaan olla heikoilla jäillä.

Tämä siis sillä oletuksella että swappiness on pieni eikä sinne siirretä tavaraa ihan muuten vaan.
Itse pidän sen yhdessä, eli käytännössä tilanteessa jossa vaihtoehdot on OOM tai swappaus.
 
Swappi on siitä hauska, että siitä on niin paljon erilaisia harhakäsityksiä ja urbaaneita legendoja. Swapin tarkoitushan on vain tehostaa mustin käyttöä, swappi on siis positiivinen, ei negatiivinen asia. Mulla on kaikissa koneissa swappi määriteltynä em. syystä, vaikka sitä ei käytännössä koskaan tarvitsisikaan. Mutta jos ja kun siitä on hyötyä, niin sitten on olemassa.

Swapin voi myös tietysti lisätä tarpeen niin vaatiessa, tai luoda tiedostona tai osiona jne. Lista optioista on aika pitkä. Tai sitten voi käyttää zrammia, zswappia tms. Noikin on jossain tapauksissa osoittautuneet oikein hyviksi vaihtoehdoiksi. Mutta silti eivät silti mitigoi swapin hyötyjä.

Mäkin olen Lubuntua asentanut tutuille, mutta henkkoht käytössä on Xubuntu(t), ehkä vaihtuu jossain vaiheessa jos ja kun uusin työaseman. Mutta ehkä tässä vielä pari LTS päivitystä ehtii ennen sitä tulemaan. Jos mikään ei hajoa, niin samalla koneella pärjää nykyjään ihan hyvin 10v.
Eikös tuo swap tarkoita sitä, että keskusmuisti "lainaa" pienen osan kiintolevyä hetkeksi keskusmuistin jatkeeksi kun käytössä oleva ohjelma tarvitsee enemmän muistia kuin keskusmuistia on tarjota? Jos olen ymmärtänyt oikein niin kone toimii hitaasti ja muistia on liian vähän jos peruskäytössäkin swappaa.

Jos taas swappia tapahtuu vain erittäin harvoin, muisti on optimaalinen.

Ja periaatteessa, jos kone ei missään vaiheessa käytä yhtään swappia, muisti saattaa olla yli optimin. Muisti ei kuitenkaan paljoa maksa ja käytettyjä uskaltaa aika hyvin ostaa. Siksi ei haittaa vaikka ei swappaisi ollenkaan. Muistan että aikaisemman koneen 4Gb muistilla ja linuxilla en huomannut koskaan swappaavan ja silti nykykokoonpanossa on 16gb kun 8GB kampoja sattui saamaan yhtä halvalla kuin 4Gb kampoja. En ole vieläkään poistanut swappia käytöstä. Muistanko oikein että perus- ubuntun minimi on n. 2Gb?
 
Viimeksi muokattu:
Kannattaa kyllä tehdä "puhdas asennus". Kunhan vaan siirrät toiselle kovalevylle tai jonnekin muualle piiloon kaiken sellaisen sisällön jonka haluat säilyttää.
Juu, tuo varmuuskopiointi ja kaikkien softien uudelleenasennus, konffailu jne vaan kestää taas monta päivää. Toki saisi aikalailla automatisoitua noiden softien asennuksen mutta silloin ei tulisi turhia kätevästi siivottua pois.

Kun /home on omalla partitiolla niin lähinnä varmuuskopioitavaksi jääkin asetukset ja ne datat mitkä majailee jossain muualla kuin kotihakemistossa mutta on siinäkin vaan hommaa.

Ehkäpä kokeilen ensin vaan päivittää ja jos suurempia ongelmia tulee niin sitten vetää sileäksi ja asentelee puhtaalta pöydältä. Onhan tässä vielä hetki aikaa mietiskellä ennen tuon .1 julkaisua.
 
Tuli laitettua koneelle uusin ubuntu. Useammalla kovalevyllä on runsaasti kuvia ja videoita. Miten kätevimmin hoituu dublikaattien siivous?
 
Tuli laitettua koneelle uusin ubuntu. Useammalla kovalevyllä on runsaasti kuvia ja videoita. Miten kätevimmin hoituu dublikaattien siivous?

Tuttu ongelma. Haha. Mulla on käytössä FSlint Janitor. Sillä on nopea löytää siivota dupet...
 
Eikös tuo swap tarkoita sitä, että keskusmuisti "lainaa" pienen osan kiintolevyä hetkeksi keskusmuistin jatkeeksi kun käytössä oleva ohjelma tarvitsee enemmän muistia kuin keskusmuistia on tarjota? Jos olen ymmärtänyt oikein niin kone toimii hitaasti ja muistia on liian vähän jos peruskäytössäkin swappaa.

Periaatteessa, mutta riippuu vm.swappiness- arvosta kuinka agressiivisesti swapataan. Monet "normaalit" distrot swappaavat oman kokemuksen perusteella jonkin verran.

Jos taas swappia tapahtuu vain erittäin harvoin, muisti on optimaalinen.

Ja periaatteessa, jos kone ei missään vaiheessa käytä yhtään swappia, muisti saattaa olla yli optimin. Muisti ei kuitenkaan paljoa maksa ja käytettyjä uskaltaa aika hyvin ostaa. Siksi ei haittaa vaikka ei swappaisi ollenkaan. Muistan että aikaisemman koneen 4Gb muistilla ja linuxilla en huomannut koskaan swappaavan ja silti nykykokoonpanossa on 16gb kun 8GB kampoja sattui saamaan yhtä halvalla kuin 4Gb kampoja. En ole vieläkään poistanut swappia käytöstä. Muistanko oikein että perus- ubuntun minimi on n. 2Gb?

Muistia ei periaatteessa ole liikaa, yleensä se loppu jota ohjelmat eivät tarvitse jää levycachelle.
Tässä esimerkki omasta pikkunas/serveristä:

total used free shared buff/cache available
Mem: 15G 222M 3.2G 133M 12G 14G
Swap: 2.0G 0B 2.0G

Fyysistä muistia 16G, ~200M käytetty, levypuskurina 12G ja käyttämättä 3G.
Swappi on 2G tiedosto ja vm.swappiness = 1 eli swappaa vain jos on ihan pakko, käytännössä tässä käytössä ei koskaan.

Mielestäni tässä koneessa ei ole yhtään liikaa muistia mutta joku toinen saattaa tietysti olla eri mieltä...
 
Riippuu distrosta, joissakin on oletuksena jopa että ruvetaan swappaamaan kun 60% muistista on käytössä joka on ainakin omasta mielestä aika älytöntä. Tietty tuo riippuu oikeasti koneen käytöstäkin mutta nykykoneilla peruskäytössä varmaankin kannattaa säätää niin että swappaa vasta kun muisti on ihan oikeasti vähissä koska muistia on yleensä paljon vapaana. Jos taas käyttää paljon sellaisia softia että koneen muisti menee täyteen niin kannattaa miettiä kannattaako swapata jo aikaisemmassa vaiheessa jolloin uuden softan käynnistys ei suoraan aiheuta raivokasta swappausta.

itselläkin taitaa swappinessa olla 1 koska harvemmin muisti on lähelläkään täyttä ja käytännössä swappia käytetään vasta kun joku softa päättää yhtäkkiä vuotaa muistia reippaasti (kuten joskus esim firefox satunnaisesti). Itselläni siis 16GB muistia ja 8GB swappia pöytäkoneessa. Tällä hetkellä näyttää olevan noin 4 gigaa käytössä ja noin 10 gigaa buffereina ja cachena. Swappia siis käytössä pyöreä 0.

Itsellä kun kone on päällä 24/7 niin yhtäkkiä joku firefoxin välilehti tms saattaa seota ja varata muistia gigatolkulla ja tuo swappi on pelastanut siinä ettei kone mene ihan jumiin. Pari hyvää esimerkkiä muistirosvoista on facebook ja linkedin, nuo välilehdet saattavat yhtäkiä haukata jostain syystä gigatolkulla muistia käyttöönsä.

Niin, ja tuo swappi on aika kätevää virtuaalikoneissa. Itselläni on yksi kone jossa ajan proxmoxia ja siinä on kymmenkunta virtuaalikonetta. Noihin kaikkiin olen laittanut reippaan swapin koska oikea fyysinen muisti on serverissä kortilla. Nuo eivät ole mitään aikakriittisiä palveluita joten vähän hitaampikin vasteaika kelpaa itselleni kunhan hommat vaan toimivat.
 
Muistia ei periaatteessa ole liikaa, yleensä se loppu jota ohjelmat eivät tarvitse jää levycachelle.

Niin, tähän monissa levytesteissä perustuu mm. lausunnot että nopeiden levyjen työkuormat on pääasiassa kirjoituskuormia. Silloin jos dataa tarvitaan jatkuvasti levyltä, ollaan jo pahasti metsässä suorituskyvyn suhteen. Eli melkein kaikki data pitäisi olla jatkuvasti jo rammissa valmiina. Paljonko muistia on riittävästi, on tietysti hyvä kysymys. Mutta jos pyritään siihen, että kaikki tarpeellinen data voidaan ladata muistiin, ja kaikki tilapäistiedot jne mahtuu sinne, niin sitten muistia on tarpeeksi. Tietysti riippuen prosessoitavista data seteistä tuo voi johtaa siihen että muistia tarvitaan valtavia määriä. Mutta siltä varten tietysti on sitten olemassa ne emolevyt jotka tukee tarpeellisia konfiguraatioita. Esim. High Mem Instanssit joissa voi olla vaikka 24 teratavua RAMmia. Toki myös muistin kulutusta voidaan radikaalisti leikata noilla alla mainituilla prosesseilla. Mutta niitäkään ei valitettavan usein ole mietitty loppun asti ja varsinkin erilaisissa data lake ratkaisuissa näkee ihan järjettömän tehottomia lähestymisiä asiaan.

Mutta kuten sanottu, tähän ei ole yksinkertaista vastausta ja suurin osa netissä liikkuvasta tiedosta on enemmän tai vähemmän virheellistä. Eikä kaikkia kuormituksia voi mitenkään automaattisesti hoitaa ainakaan nykyisillä automaatiojärjestelmillä mitä käyttisten mukana tulee. Tietenkin edistynyt pre-fetching caching, data set preparation ja capacity planning auttaa asiassa huomattavasti. Mutta kaikilla ei ole tuohon mahdollisuutta, aikaa tai resursseja.

Syy miksi swappi on hyvästä, niin on niissä prosesseissa jotka varaa muistia, mutta eivät edes käytännössä koskaan käytä sitä. -> Sen swappaaminen ulos on selvää säästöä, kun muisti voidaan vapauttaa johonkin järkevämpään. Toisaalta jos muistia on "tarpeeksi" eli niin paljon, että koskaan ei tule minkäänlaista tarvetta poistaa muistista mitään mitä sinne on ladattu, niin silloin tuokin on turhaa. Toisaalta riippuen käyttötilanteesta, silloin voidaan puhua siitä, että resurssit on väärin allokoitu ja muistia on laitettu ihan liikaa järjestlemälle jossa sitä ei tarvita ja olisi paljon järkevämpää siirtää em. resurssit johokin toiseen käyttöön. Kokonaisutilisaatio on tietysti myös tärkeä mittari.

Molempia ääripäitä tulee jatkuasti nähtyä ja jostain pitäisi se kultainen keskitie löytää.

Ja edelleen, netissä on niin paljon disinformaatiota, vaikka swappiness olisi 99, niin swappaamista ei kuitenkaan tapahdu, jos muistia on riittävästi -> ei tule koskaan muistipainetta.
 
Viimeksi muokattu:
Kannattaako tuota swappiness-arvoa säätää? Miten ja mistä?
Jos muistia on riittävästi ja swappiness on iso niin mielestäni kannattaa.

Voi asettaa yleensä esim
sysctl vm.swappiness=1

Nykyinen arvo selviää näin
cat /proc/sys/vm/swappiness

Pysyvä asetu tiedostoon /etc/sysctl.conf
vm.swappiness=1

1 tilalle se arvo jonka haluaa väliltä 0...100
Sysctl pitää ajaa roottina/sudolla
 
Jos muistia on riittävästi ja swappiness on iso niin mielestäni kannattaa.

Voi asettaa yleensä esim
sysctl vm.swappiness=1

Nykyinen arvo selviää näin
cat /proc/sys/vm/swappiness

Pysyvä asetu tiedostoon /etc/sysctl.conf
vm.swappiness=1

1 tilalle se arvo jonka haluaa väliltä 0...100
Sysctl pitää ajaa roottina/sudolla

Voi myös käyttää pelkästään sysctl:ää kaikkeen tuohon.
Luku:
$ sysctl vm.swappiness
Asetus:
# (sudo) sysctl vm.swappiness=1
Kirjotus konffitiedostoon:
# (sudo) sysctl -w vm.swappiness=1

Toki ajonaikainen arvon paikka ja konffifile mistä se käynnistyksessä luetaan ihan hyvää perustietoa mutta ei noita suoraan ole pakko ronkkia jos ei halua.
 
Swappiness-parametri kontrolloi tapaa, jolla linuxin ydin eli kernel vaihtaa (swap) prosesseja fyysisestä muistista swap-välimuistiin. Koska levymuisti on huimasti RAM-muistia hitaampaa, voi vaihtaminen aiheuttaa järjestelmän ja sovellusten hitaampia vasteaikoja, jos niiden prosesseja siirretään aggressiivisesti pois keskusmuistista.

Swappiness-parametri voi sisältää arvon 0:sta 100:aan.

Swappiness = 0 määrää ytimen välttämään prosessien vaihtamasta pois fyysisestä muistista niin pitkään kuin mahdollista.

Swappiness = 100 käskee ydintä vaihtamaan aggressiivisesti prosesseja fyysisestä muistista SWAP-välimuistiin.

Oletuksena swappiness-parametrin arvo on 60. Sen pienentäminen voi tyypillisessä työpöytäkäytössä parantaa laitteiston suorituskykyä. Palvelimessa arvon pienentäminen ei todennäköisesti tuota parempaa suorituskykyä.
Linux käsittelee muistia sivuina (page), joka on vakiokokoinen viipale muistia. Ydin määrittelee sivun koon linuxin käynnistyessä, ja tyypillisesti se on 4 kilobittiä.

Muistia käsitellään noodina (node), joka koostui zoneista eli vyöhykkeistä. Normaalissa 64-bittisessä työasemassa on yksi noodi, johon eri muistivyöhykkeet liitetään. Muisti mäpätään sivuviittauksina joita voidaan pitää keskusmuistissa tai levymuistissa.

Swappiness -arvon näkee komennolla
cat /proc/sys/vm/swappiness

Arvon voi muuttaa väliaikaisesti komentamalla
sudo sysctl vm.swappiness=10

Arvo palautuu takaisin oletusarvoon (60), kun koneen käynnistää uudelleen. Pysyväksi muutoksen saa mm. Ubuntussa tallentamalla vm.swappiness -arvon tiedostoon /etc/sysctl.conf

Kun swappiness-arvoa muutetaan, siitä johdetaan kaksi ytimen muuttujaa: anon_prio ja file_prio.
Anon_prio saa swappiness-ympäristömuuttujan sisältämän arvon ja file_prio = 200 - anon_prio.

Toisin sanoen, Linux swappiness asettaa näiden kahden muuttujan välisen suhteen.

Keskusmuistissa on varattuna tiedostosivuja (file page) ja nimettömiä-sivuja (anonymous page), joissa erilaisia tietoja säilytetään. Tiedostosivuja käytetään helposti uudelleen haettavan tiedon säilyttämiseen. Se voidaan uhrata ja myöhemmin sama tieto voidaan käydä lukemassa tiedostosta. Nimettömät sivut on varattu tiedolle, jota ei ole tiedostossa, jolloin tietoa ei voida tarvittaessa uudelleen noutaa. Sitä pidetään muistissa, kunnes tietoa ei enää tarvita.

Jos swappiness-arvo on 100, sekä anon_prio että file_prio ovat yhtä suuria, 100. Tällöin keskusmuistin sekä tiedostosivuja että nimettömiä sivuja pyritään vapauttamaan yhtä paljon. Swappiness-arvoa muuttamalla näiden muistialueiden vapauttamisen suhdetta muutetaan.

Tiedostosivujen tietoa luetaan niiden sisältämistä tiedostoista ja nimettömien sivujen tietoa talletetaan ja luetaan swap-muistista. Kun levyasema tekee muistinhallinnan pyytämiä töitä, käsitellään joko tiedostoja tai SWAP-muistia.

Näin ollen, jos swappiness-arvoksi määritellään 0, linux ydin suosii levyoperaatioissa tiedostojen lukemista swapin käytön sijaan. Swapin käytön vähentyessä, muiden tiedostojen levynkäyttö lisääntyy.
Tavallisen työpöytäkäyttäjän kannalta linuxin asettama oletusarvo on hyvä. Ydin tekee paljon työtä muistin käyttämiseksi parhaalla tavalla. Se käyttää vapaana olevaa muistia levyoperaatioiden välimuistina ja osaa säätää tätä välimuistia isommaksi tai pienemmäksi, kun keskusmuistia tarvitaan lisää tai sitä vapautuu. Free-komento kertoo, paljonko keskusmuistia ydin näkee ja paljoko siitä on käytetty tiedoille ja paljonko välimuistiksi. Lopuksi se kertoo, paljonko koneeseen on määritelty swap-välimuistia:

free total used free shared buff/cache available Mem: 3912816 309980 2827220 4952 775616 3347024 Swap: 3253244 0 3253244

Esimerkissäni on 64-bittinen Ubuntu-palvelin, jossa on 4 gigaa keskusmuistia, josta on käytetty 300 megatavua sovellusten tiedoille ja 757 megatavua välimuistille. Swapia asennusohjelma on varannut 3,1 gigaa, mutta siitä ei ole yhtään käytössä. Kone on ollut pari päivää päivityksen jälkeen käytössä ja swappiness-parametrin arvo on 60 (oletus).

Tietokantapalvelimessa tietokantaohjelmiston valmistaja on tutkinut erilaisia optimointeja ja voi antaa suosituksen, millaista swappiness-arvoa kannattaa käyttää. Yleensä erilaiset välimuistit ja muistinhallinta-algoritmit on viritetty tätä mietittyä erityiskäyttöä varten.

Swap voidaan jakaa useammalle levylle omiin osioihinsa tai tiedostoon. Linux-ydin osaa balansoida usean swap-osion välillä, samalla tavalla kuin raid-levypakassa. Eri swap-säiliöillä voi olla eri prioriteetti, jonka avulla kontrolloidaan, missä järjestyksessä niitä suositaan. Prioriteetin näkee komennolla
cat /proc/swaps


Lähteenä tässä artikkelissa on käytetty linkin Howtogeekin artikkelia

ja Ubuntun swap FAQ-ohjetta:
 
Aiheeseen liittyen löytyy myös paljon spekulaatiota swap ja sdd-levyjen käyttöikä, sain sellaisen kuvan että ssd:llä olisi parempi käyttää isoja partitioita ja swap- tiedostoa.

Taisi olla niin >= 3.5 kerneleillä swappiness=0 poistaa swapin kokonaan käytöstä vaikka sitä olisikin saatavilla ja 1 on minimaalinen swap. Vanhemmilla 0 oli minimaalinen ja swap kokonaan pois käytöstä vain jos ei ole ollenkaan määritetty.
 
Vielä voisi kait lisätä yhden swap-jutun; jos haluaa käyttää hibernatea niin swappi olisi hyvä olla RAM + paljonko katsoo tarvitsevan itse swap-tilaa.
 
Käytän Kubuntua ja latasin jonkin widgetin työpöydälle joka muuttaa käynnistysvalikkoa. Tämän jälkeen koko työpöytä muuttui mustaksi ja uudelleenkäynnistyksen jälkeen pysyy myös mustana. Wifiä ei hae yms ja olen koikeillut jotain netistä löytyneitä ohjeita mutta tuloksetta. Joudunko asentamaan koko käyttiksen uudelleen vai mikähän auttais? Tuntuu hieman turhauttavalta jos yhden widgetin lisäämisen jälkeen koko kone muuttuu käyttökelvottomaksi.
 
Käytän Kubuntua ja latasin jonkin widgetin työpöydälle joka muuttaa käynnistysvalikkoa. Tämän jälkeen koko työpöytä muuttui mustaksi ja uudelleenkäynnistyksen jälkeen pysyy myös mustana. Wifiä ei hae yms ja olen koikeillut jotain netistä löytyneitä ohjeita mutta tuloksetta. Joudunko asentamaan koko käyttiksen uudelleen vai mikähän auttais? Tuntuu hieman turhauttavalta jos yhden widgetin lisäämisen jälkeen koko kone muuttuu käyttökelvottomaksi.

Tää on mun mutuilua, niin joku viisaampi vois vahvistaa: Yks mitä voisit yrittää on poistaa kansiosta /home/sun_käyttäjätunnus kaikki KDE:hen ja QT:hen viittaavat (piilo)kansiot.
 
Tää on mun mutuilua, niin joku viisaampi vois vahvistaa: Yks mitä voisit yrittää on poistaa kansiosta /home/sun_käyttäjätunnus kaikki KDE:hen ja QT:hen viittaavat (piilo)kansiot.

Toinen helppo etenemistapa on tehdä uusi tunnus, kirjautua sillä sisälle KDE:hen ja katsoa, toimiiko sillä kaikki normaalisti. Sitten poistat noita KDE-asetuksia ja palautat niitä alkuperäiselle tunnuksellle, kunnes löydät ne asetukset, jotka sekoittivat järjestelmän.

Jos uudellakaan tunnuksella ei työpöytä näy normaalisti, on helpompaa tehdä uudelleenasennus ja palauttaa backupilta ennen muutoksia tehdyt asetukset ja muut datat.
 
En ole linux-expertti niin kysäistäänpä täällä.

Kotona on reitittimessä kiinni UbuntuPC ja Raspberry. Etänä saan SSH:lla suoraan yhteyden Raspiin "ssh raspi@kodin-ip" ja jos haluan pöytäkoneeseen päästä käsiksi niin teen sen ensin avaamalla normaalisti yhteyden raspiin ja sen jälkeen "ssh käyttäjä@ubuntukoneen-lokaali-ip".

Toisinaan haluaisin kuitenkin avata myös pöytäkoneen työpöydän VNC:llä. Lähiverkossa ollessa tuo toimii hienosti suoraan VNC Viewerillä, mutta mitäs jos haluaisin ulkoverkosta saada tuon näkyviin, esim samaan tyyliin kuin kyseisen koneen terminaaliin? SSH tunneli ilmeisesti pitäisi rakennella jonka läpi sitten VNC yhteys?
 
Viimeksi muokattu:
Jaaha. Ihmettelinkin aina miksi serveri mitä ajelen tykkää käyttää tota swappiä niin paljon vaikka muistia on viel 6gb jäljellä. Vaihdoin swappinessin arvoksi 60 defaultin sijaan 15 mikä alkaa siirtää swapille tavaraa kun alkaa olla vähän vajaa giga fyysistä jäljellä. Tota kauan ihmetelly mutten ole ikänä alkanu selvittämään mistä tuo johtuu. Kaikkee sitä oppii :)
 
Jaaha. Ihmettelinkin aina miksi serveri mitä ajelen tykkää käyttää tota swappiä niin paljon vaikka muistia on viel 6gb jäljellä. Vaihdoin swappinessin arvoksi 60 defaultin sijaan 15 mikä alkaa siirtää swapille tavaraa kun alkaa olla vähän vajaa giga fyysistä jäljellä. Tota kauan ihmetelly mutten ole ikänä alkanu selvittämään mistä tuo johtuu. Kaikkee sitä oppii :)

Tietysti ennen tuollaista muutosta pitäisi tehdä suorituskyky profilointi ja sen jälkeen uudelleen, mieluiten samanlaisella työkuormalla, jotta selviää paransiko vai huononsiko muutos tilannetta. Nämä kaikki asetukset kun ovat kaksiteräisiä miekkoja.
 
Ostin emon joka pitää villiä rgb-showta jopa silloin kun on virrat pois. Muuten sangen pätevät säädöt biossissa mutta värejä ei saa pois. Ubuntu-palstalla suositeltiin OpenRGB:tä. Onko kokemuksia tästä tai muusta? Emo on Asus z270-A.
 
Viimeksi muokattu:
Toivottavasti osuu oikealle alueelle.

Olisin kysellyt linux experteiltä, löytyykö jotain helppokäyttöistä "käyttöliittymää" joka pyörisi linuxin päällä joka osaisi pyörittää kuvia näytöllä x välein ja jos saisi vaikka kelloa/säätä yms "widgettiä" tuohon vielä liimattua päälle. Lähimpänä varmaan jotkut kauppojen mainostaulut missä voisi jotan tälläistä olla.

Itsellä tulossa ihan kotikäyttöön. Kyseessä valokuva taulu joka näyttelee kuvia x välein omasta kuvat kansiostaan. Jos olisi helppoja ratkaisuja saada joku edistyneempi ratkaisu tuohon hommaan mihin olisi helppoa liittää ylimääräistä tietoa ja toki jos lähetään täydellisyyttä hakemaan niin jos saisi jotenkin Home Assistantin anturi tietoa myös lätkästyä widgettinä näkymään niin olisi täydellinen :)

Nyt käytössä siis raspberry pi 2, rasbian distro ja xset näyttää kuvia. Konffattu niin että lähtee omalla latauskuvalla käyntiin ja käyttikseen tultaessa avaa tuon kuvien pyörityksen automaattisesti fullscreen ja hävittää hiiren kursorin yms ylimääräisen. IO headeriin tehty erillinen nappi joka sammuttaa raspin hallitusta ja samasta napista lähtee myös käyntiin, eli näppistä ei käytössä ollenkaan. Toki konffauksen aikana usb näppis kiinni.
 
^tuli vaan mieleen että hoituisko tuo jollain javascrpit-ohjelmalla selaimen kautta....
 
Nyt pitää kysyä kun ei ymmärrä. Hallussa Raspberry Pi 3 b+. Noobs asennettuna ja kaikki yleisesti ok. En kuitenkaan ymmärrä tätä linux-maailman etäkäyttöajatusta. Asensin tightvnc:n masiinalle jotta pääsen etänä windows-työasemalta raspiin kiinni. En kuitenkaan pysty käynnistämään sovelluksia etäyhteyden kautta, vaan vaatii näemmä aidon fyysisen istunnon raspilla, mihin on kiinnitetty näyttö ja näppis. Esim. jos haluan wiresharkin auki, en voi sitä käynnistää tightvnc:n kautta vaan pitää mennä koneelle istumaan ja käynnistää wireshark valikosta auki.
Onko tämä jokin tietoturvajuttu, sillä windows-maailmassa rdp yhteys on joko admin tai ei admin. Jos admin sessio kohteessa käynnissä, niin kaikki ohjelmat aukeaa samalla tavalla kuin istuisis fyysisesti koneen ääressä. Miten saisin esim. wiresharkin aukeamaan tightvnc:n kautta, jotta ei tarvitsisi pitää raspia näytössä kiinni ja istua vieressä kun tekee jotain?
 
Nyt pitää kysyä kun ei ymmärrä. Hallussa Raspberry Pi 3 b+. Noobs asennettuna ja kaikki yleisesti ok. En kuitenkaan ymmärrä tätä linux-maailman etäkäyttöajatusta. Asensin tightvnc:n masiinalle jotta pääsen etänä windows-työasemalta raspiin kiinni. En kuitenkaan pysty käynnistämään sovelluksia etäyhteyden kautta, vaan vaatii näemmä aidon fyysisen istunnon raspilla, mihin on kiinnitetty näyttö ja näppis. Esim. jos haluan wiresharkin auki, en voi sitä käynnistää tightvnc:n kautta vaan pitää mennä koneelle istumaan ja käynnistää wireshark valikosta auki.
Onko tämä jokin tietoturvajuttu, sillä windows-maailmassa rdp yhteys on joko admin tai ei admin. Jos admin sessio kohteessa käynnissä, niin kaikki ohjelmat aukeaa samalla tavalla kuin istuisis fyysisesti koneen ääressä. Miten saisin esim. wiresharkin aukeamaan tightvnc:n kautta, jotta ei tarvitsisi pitää raspia näytössä kiinni ja istua vieressä kun tekee jotain?

Miten käynnistät vnc- serverin raspilla?
Ehkä vnc antaa eri session kuin konsoli. Jos käynnistät konsolilta ohjelman niin näkyykö se vnc:n kautta ?
Muistaakseni vncssä oli myös joku guest- tila jossa voi vain katsoa mutta ei voi tehdä mitään.
 
Miten käynnistät vnc- serverin raspilla?
Ehkä vnc antaa eri session kuin konsoli. Jos käynnistät konsolilta ohjelman niin näkyykö se vnc:n kautta ?
Muistaakseni vncssä oli myös joku guest- tila jossa voi vain katsoa mutta ei voi tehdä mitään.

Löysin aiheuttajan. Vaihdoin tightvnc:n realvnc:hen, ja nyt istunto on sama etänä kuin fyysisestikin. Ilmeisesti tightvnc käyttäjä ei ole pi-käyttäjä, vaikka niillä tunnuksilla kirjauduinkin (en ymmärrä, mutta homma ok) :)
 
Nyt tuli laitettua koneelle Pop-Os 20.04 LTS. Pari teraista normi kovoa on koneessa. Eivät näköjään mene nukkumaan vaikka
levyt sovelluksen asetuksista olen määrittänyt nukkumisajan. Manuaalisesti menevät.

Eli jotai tarvis tehä
 
Tuntui ainakin itsellä tuo POP_OS:n 20.04 julkaisu olevan varsin buginen ja raskas. Vaihdoin normaaliin ubuntuun ja tää toimii jostian syystä huomattavasti paremmin. Voi olla osittain tän koneen ja raudan syytäkin, mutta popin sai "kaatumaan"/jäätymään joka kerta samalla tavalla kun yritti käyttää tuota uutta tiling ominaisuutta.
 
Nyt tuli laitettua koneelle Pop-Os 20.04 LTS. Pari teraista normi kovoa on koneessa. Eivät näköjään mene nukkumaan vaikka
levyt sovelluksen asetuksista olen määrittänyt nukkumisajan. Manuaalisesti menevät.

Eli jotai tarvis tehä
/etc/hdparm.conf:n voi laittaa, ellei sitten tuo levyt-sovellus jo laittanut sinne ja ei jostain syystä pelaa.

Koodi:
/dev/disk/by-uuid/UUID {
  spindown_time = 120
  apm = 127
}

UUID:n tilalle etsit oikean UUID:n lsblk -f -komennolla. 120 on 600 sekuntia, koska arvoilla 1-240 spindown_timen arvo kerrotaan viidellä. apm on virransäästön arvo ja 127 on suurin arvo, joka vielä mahdollistaa nukkumisen. Ekasta löydät dokumentaatiota man hdparm -S:n alta ja jälkimmäisestä -B alta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 314
Viestejä
4 509 196
Jäsenet
74 352
Uusin jäsen
JuhaSaar

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom